TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta pöytäkirja 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 Aika: 7.4.2016 klo 9.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2 krs. Päätöksentekijät: Jäsen: Ollila Heikki A., pj. Dündar-Järvinen Aila, vpj. Haarla-Kettunen Inkeri Pulakka Jukka varajäsen Ala-Mutka Yrjö Antila Paul Lumia Mervi Pulkkinen Helena Muut osallistujat: Ainasvuori Minna Pohjonen Juhani tilintarkastaja seutusihteeri Allekirjoitukset Heikki A. Ollila Minna Ainasvuori 1/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Aila Dündar-Järvinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2016 Todistaa Juhani Pohjonen 2/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 4 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3 PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN JA TARKASTAMINEN 5 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 5 5 TILINTARKASTUS VUODELTA 2015 6 6 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 1.1.-31.12.2015 7 7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSEN 1.1.-31.12.2015 HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 8 8 MUUT ASIAT 10 9 SEURAAVAT KOKOUKSET 10 10 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 10 3/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00. 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Esityslista on lähetetty 31.3. Päätösehdotus. Tarkastuslautakunta 7.4.2016 Puheenjohtaja Ollila: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 3 PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN JA TARKASTAMINEN Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä tarkastuksen jälkeen seututoimistolla. Päätösehdotus. Tarkastuslautakunta 7.4.2016 Puheenjohtaja Ollila: Tarkastuslautakunta päättää valita kokouksen pöytäkirjanpitäjäksi tilintarkastaja Minna Ainasvuoren, valita pöytäkirjantarkastajaksi yhden tarkastuslautakunnan jäsenen, aakkosjärjestyksessä vaihtuvassa vuorossa ja että pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Aila Dündar-Järvinen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntayhtymän kevään toimintaa selostetaan kokouksessa. Seutupäivää ja kuntayhtymän 10-vuotisjuhlaa vietetään 1.6.2016 Pirkkalassa. Päätösehdotus. Tarkastuslautakunta 7.4.2016 Puheenjohtaja Ollila: Tarkastuslautakunta päättää, merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 5 TILINTARKASTUS VUODELTA 2015 Puheenjohtaja Ollila 17.3.2016 Tilintarkastaja Minna Ainasvuori selostaa kokouksessa tilintarkastusohjelman toteutumista vuodelta 2015. Kuntayhtymä on antanut tilintarkastajalle vahvistusilmoituskirjeen. Allekirjoitettu kappale on luettavissa kokouksessa. Päätösehdotus. Tarkastuslautakunta 7.4.2016 Puheenjohtaja Ollila: Tarkastuslautakunta päättää että tilintarkastajan selostus vuoden 2015 tilintarkastuksesta ja tilinpäätöksen tarkastuksesta merkitään tiedoksi ja merkitsee tiedoksi tilintarkastajalle annetun vahvistusilmoituskirjeen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja: Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 6 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 1.1.-31.12.2015 Puheenjohtaja Ollila 13.3.2016 Tarkastuslautakunta on päättänyt tarkastussuunnitelmassaan, että tarkastuslautakunnan puheenjohtaja laatii arviointikertomuksen luonnoksen. Tarkastuslautakunta kokoontui 24.11.2015 ns. tarkastuskokoukseensa, jossa käsiteltiin kuntayhtymän talouden ja toiminnallisten tavoitteiden raportointia ajanjaksolta 1.1.-31.8.2014. Kokouksessa oli läsnä seutujohtaja Päivi Nurminen selostamassa seutuhallituksen työskentelyä ja seutuyhteistyötä myös syksyn 2015 osalta. Puheenjohtaja on laatinut arviointikertomuksen luonnoksen. Valmistelussa on perehdytty kattavasti kuntayhtymän kirjalliseen materiaaliin. Ensisijassa ovat olleet seutuhallituksen kokousten valmistelumateriaali ja pöytäkirjat sekä toimintakertomus ja tilinpäätös. Myös ns. tarkastuskokouksessa saatu informaatio on ollut valmistelun perustana. Arviointikertomus käsitellään ja hyväksytään tässä kokouksessa. Liitteet: - arviointikertomus vuodelta 2015 - yhtenä tiedostona tuloslaskelma ja tase sekä niiden liitetiedot, talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Päätösehdotus. Tarkastuslautakunta 7.4.2016 Puheenjohtaja Ollila: Tarkastuslautakunta päättää hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2015 arviointikertomuksen ja esittää yhtymäkokoukselle, että tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuoden 2015 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta merkitään tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja: Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 7/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSEN 1.1.-31.12.2015 HYVÄK- SYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 3.3.2016 Seutuhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Yhtymäkokous käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma ja tase liitetietoineen, talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Sen allekirjoittavat seutuhallituksen jäsenet ja seutujohtaja. Vuosi 2015 oli kuntayhtymän yhdeksäs toimintavuosi. Seutuyksikkö toimi aikaisempia vuosia vastaavalla resurssitasolla huomioiden kuntien supistuvat voimavarat. Perusvoimavarana on ollut oman henkilökunnan ja kuntien johtavien viranhaltijoiden työskentely. Käytettävissä oli myös 209 000 euron sitomaton hankemääräraha, jolla on voitu hankkia perusvoimavarojen ulkopuolista osaamista seutuyhteistyön tarpeiden mukaisesti. Seutuyksikön perusresursointi ja hankemääräraha on rahoitettu kokonaisuudessaan kuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2015 maksuosuudet toteutuivat talousarvion mukaisesti, joka on 1,0 % vähemmän kuin vuonna 2014. Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on noin 1,0 milj. euron tasoa, joka on 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Kuntien maksuosuudet ovat toteutuneet kuntien ohjauksen mukaisina. Kuntien maksuosuuksien kehitys 2013-2015 TP 2013 TP 2014 Muutos % TP 2015 Muutos % 2013-14 2015-15 Yhteensä 1 045 000 1 042 300-0,3 1 031 877-1,0 Kangasala 86 603 86 030-0,7 84 737-1,5 Lempäälä 60 519 61 226 1,2 60 956-0,4 Nokia 92 686 92 393-0,3 91 285-1,2 Orivesi 28 166 27 332-3,0 26 891-1,6 Pirkkala 50 483 51 768 2,5 51 294-0,9 Tampere 623 406 620 885-0,4 615 583-0,9 Vesilahti 12 699 12 671-0,2 12 491-1,4 Ylöjärvi 89 648 89 997 0,4 88 640-1,5 8/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 Talousarvio vuodelle 2015 oli laadittu tulojen ja menojen osalta sama suuruisena. Tilinpäätös näyttää 108 703,17 euron ylijäämää. Kuntayhtymän tuloksen muodostuminen tilikaudelta 1.1.-31.12.2015 2015 2014 Toimintatuotot 1 217 334,27 1 253 981,28 Toimintakulut - 1 107 979,24-1 188 712,52 Toimintakate 109 355,03 65 268,76 Muut rahoitustuotot 8,79 8,15 Muut rahoituskulut - 660,65-665,54 Vuosikate 108 703,17 64 611,37 Tilikauden tulos 108 703,17 64 611,37 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 108 703,17 64 611,37 Kuntayhtymän vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätökset olivat alijäämäiset, joten tilinpäätöksessä esitetään, että tilikauden ylijäämä siirretään taseen oman pääoman vuoden yli-/alijäämätilille. Aikaisemmilta vuosilta taseessa on yhteensä 149 413,00 euroa kertynyttä ylijäämää. Yhtymäkokous asetti vuodelle 2015 yhteensä 21 toiminnallista tavoitetta maankäytön ja asumisen, liikenteen, hyvinvointipalvelujen, infrapalvelujen ja seutuyhteistyön kehittämisen teemoille. Tavoitteista toteutui kokonaan tai pääosin 16 kpl (76 %). Huonosti toteutui 5 tavoitetta: lautakuntaseminaareja ei järjestetty, selvitystä raitiotien seudullisista laajenemismahdollisuuksista ei käynnistetty, bussiliikenteen ja tavaraliikenteen selvitykset siirtyivät vuodelle 2016 ja hyvinvointipalveluissa ei syntynyt uutta seudullista sähköistä palvelua. Kaikkiaan tavoitteiden toteutumisessa onnistumista voidaan pitää kohtuullisena. Toteutuminen on raportoitu tavoitekohtaisesti toimintakertomuksessa. Kuntayhtymä on ollut kansallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) teemaverkoston toteuttajaorganisaatio vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2015 aikana MAL-verkostoon osallistui Tampereen kaupunkiseudun lisäksi 14 muuta kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Osallistujat vastasivat myös verkoston toiminnan rahoittamisesta. MAL-verkoston toiminta on vakiintunut n 200 000 euron laajuiseksi kokonaisuudeksi. Puheenjohtaja Ollila Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksessaan tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille, seutujohtajalle ja tilivelvollisille tilikau- 9/10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta 2015-2016 pöytäkirja 1/2016 7.4.2016 delta 1.1.-31.12.2015. Allekirjoitettu tilintarkastuskertomus on luettavissa kokouksessa. Liitteet: - yhtenä tiedostona tuloslaskelma ja tase sekä niiden liitetiedot, talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus - tilintarkastuskertomus vuodelta 2015, kokouksessa Seutusihteeri Juhani Pohjonen poistui kokouksesta asian päätöskäsittelyn ajaksi. Päätösehdotus. Tarkastuslautakunta 7.4.2016 Puheenjohtaja Ollila: Tarkastuslautakunta päättää esittää yhtymäkokoukselle että tilintarkastuskertomus kuntayhtymän hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2015 merkitään tiedoksi, että kuntayhtymän tilinpäätös 1.1.-31.12.2015 hyväksytään ja että kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille, seutujohtajalle ja tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.-31.12.2015. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Seutusihteeri Juhani Pohjonen palasi kokoukseen. 8 MUUT ASIAT Ei ollut. 9 SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan myöhemmin erikseen. 10 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.35. 10/10

1 TILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2015 TOIMINTAKERTOMUS TULOSLASKELMA JA TASE LIITETIEDOT Kuntajohtajakokous 18.3.2016 Seutuhallitus 5.4.2016 Yhtymäkokous 29.6.2016

2 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS... 3 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA... 4 1.2. ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ... 7 1.3. YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 7 1.4. SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO... 7 1.5. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 8 1.6. OLENNAISTA KUNTAYHTYMÄN TALOUDESTA... 8 1.6.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 9 1.6.2. Toiminnan rahoitus... 10 1.6.3. Rahoitusasema ja sen muutokset... 11 1.6.4. Kokonaistulot ja kokonaismenot... 11 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 12 2.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 2.1.1. Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen... 13 2.1.2. Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö... 13 2.1.3. Liikennejärjestelmäyhteistyö... 14 2.1.4. Hyvinvointipalvelujen yhteistyö... 15 2.1.5. Infrapalvelujen yhteistyö... 16 2.1.6. Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto... 17 2.2. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN... 20 2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 21 2.4. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 21 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 22 3.1. TULOSLASKELMA... 22 3.2. TASE... 23 3.3. RAHOITUSLASKELMA... 23 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 24 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 24 4.2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 24 4.3. TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 25 4.4. TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 25 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 26 4.6. HENKILÖSTÖÄ, LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUJA JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 26 4.7. LUETTELOT KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 26 5. SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYISTÄ... 27 6. ALLEKIRJOITUKSET... 28 7. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 29

3 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Seutuyhteistyön yhdeksäs toimintavuosi oli tapahtumarikas. Valtakunnan politiikassa uudistusvauhti loppui, ja alettiin odottaa uutta hallituskautta. Hyvän yhteistyön ansiosta Tampereen kaupunkiseudulla selvittiin paineisesta jaksosta keskustellen, ei yhteistyön ovia sulkien. Uuteen hallituskauteen kaupunkiseutu valmistautui yhteisillä hallitusohjelmatavoitteilla ja neljällä kärkiteemalla: suuret kaupunkiseudut, saavutettavuus, kasvua kiihdyttävät kärkitoimet sekä kuntien tuki sote-uudistuksessa. MAL-sopimusmenettelyn jatkuminen oli konkreettinen tavoite, ja se päätyikin Sipilän hallituksen ohjelmaan. MAL3-sopimusneuvottelut käynnistettiin valtion kanssa kesän jälkeen, ja valmis sopimus lähtee kuntiin hyväksymiskierrokselle kehysriihen jälkeen kuuvana vuonna. Sopimuksessa valtion odotetaan lunastavan aiempiin sopimuksen kirjatun lupauksen Tampereen raitiotien osarahoituksesta. Vuoden odottamattomin käänne tapahtui hallituksen linjatessa sote-uudistuksen toteutustapaa. Siinä sote-palvelujen järjestämisvastuu esitettiin siirrettäväksi kunnilta uusille itsehallintoalueille, jotka sittemmin nimettiin maakunniksi. Uudistus käynnisti pohdinnan kunnan tulevista tehtävistä. Elinvoimakunnan rooli ja sen mukaiset tehtävät nousivat Tampereen kaupunkiseudulla keskustelujen kärkeen. Kysyttäessä mikä on seutuyhteistyön rooli tulevaisuudessa, olen vastannut sen painottuneen tähänkin asti vahvasti elinvoimakysymyksiin kuten elinkeinojen, yhdyskuntarakenteen ja sujuvan arjen edellytysten kehittämiseen. Yhteistyötä kirkastetaan lisää seutustrategian uudistamistyössä, jossa etsitään tulevaisuuden kaupunkiseudun ideaa. Huolimatta muutosturbulenssista seutuyhteistyössä edettiin käytännön tasolla. MAL3-sopimuksen lisäksi suunnittelua tarkennettiin lähijunaliikenteen mahdollisuuksista sekä vietiin maastoon asti seudullista pyöräreitistöä. Asuntorakentajille järjestettiin ensimmäinen seudullinen tonttipäivä, jossa koko kaupunkiseudun kaava- ja tonttitarjonta oli esitellä. Paikkatietoyhteistyö kehittyi, ja jatkossa on luvassa yhä informatiivisempia tapoja asioiden esittämiseen. Palveluyhteistyössä käynnistettiin tavoitteellinen lukioyhteistyö ja kaupunkiseudun lukioyhteisön rakentaminen. Myös rakennusvalvonnan yhteisten käytäntöjen valmistelu jatkui. Päättäjien kanssa tutustuttiin eurooppalaiseen kaupunkikehittämiseen ja yhteistyömuotoihin Hollannissa. Lentoliikenteen kehittäminen nousi seudulliseksi kärkihankkeeksi, kun kunnat päättivät rahoittaa kolmevuotisen kehittämistyön Tampere-Pirkkala lentokentän kansainvälistymiseksi. Myös vesiyhteistyö liikahti eteenpäin Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy:n perustamisen myötä. Kiitän päättäjiä ja virkamiehiä hyvähenkisestä vuodesta ja aktiivisesta yhteistyöstä. Suuren kiitoksen ansaitsee jälleen myös yhteistyöverkostoa ylläpitävä seututoimiston henkilöstö. Päivi Nurminen

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on ollut viime vuodet vetovoimainen ja nopeimmin kasvava seutu pääkaupunkiseudun jälkeen. Kaupunkiseutu säilytti asemansa haluttuna paikkana asuja ja yrittää myös vuonna 2015. Kaupunkiseudun väestönkasvu (0,9 %) jatkui selvästi valtakunnan väestönkasvua (0,3 %) nopeammin. Kaikkiaan väestö lisääntyi 3 396 asukkaalla, joista Tampereen osuus oli 2 150 asukasta (63 %). Vuoden 2015 lopussa kaupunkiseudulla oli 376 971 asukasta, joista Tampereella 225 118 ja kehyskunnissa 151 853. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii perussopimuksensa mukaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kaupunkiseudulla. Käytännössä kuntayhtymä organisoi kuntien välistä yhteistyötä asiantuntija-, kuntajohto- ja luottamushenkilötasolla. Toiminnan painopisteet ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä hyvinvointi- ja teknisten palvelujen alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa kaupunkiseudun visiota: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä. Seutustrategia 2020 arvioitiin ja päivitys käynnistettiin. Seutuyhteistyö perustuu jäsenkuntien hyväksymään seutustrategiaan 2020 (SH 26.1.2011), joka ohjaa omalta osaltaan vuosittain kuntayhtymän talousarviossa asetettavia konkreettisia toiminnallisia tavoitteita. Seutustrategiaa 2020 arvioitiin syksyn aikana. Arvioinnin mukaan seutustrategiaa pidetään tärkeänä ja sen teemoja edelleen pääosin oikeina. Painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Arvioinnin pohjalta seutuhallitus päätti kokouksessaan 16.12.2015 käynnistää strategian uudistamistyön, joka ohjelmoidaan vuodelle 2016. MAL-aiesopimus 2013-2015 (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja uusi sopimuskausi Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimusmenettely on jo toisella sopimuskaudellaan (2013 2015). Vuodelta 2014 hyväksytyssä seurannassa todettiin, että onnistumisia olivat erityisesti valmistuneiden asuntojen ja kaavojen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen sekä joukkoliikenteen kasvu. Lisäksi kehyskuntien asuntotuotanto oli nyt monipuolista. Valmistuneiden asuntojen määrä jäi kuitenkin alle seudun tavoitteen. Keskustoihin on edelleen kiinnitettävä huomiota samoin kuin lähijunan asemakeskusten kehittymiseen. MAL3-sopimuksen valmistelu valtioosapuolen kanssa alkoi syksyllä ja sen viimeistely tapahtuu kevään 2016 aikana. Rakennesuunnitelma 2040 Päivitetty Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin seutuhallituksessa joulukuussa 2014. Jäsenkunnat hyväksyvät sen valtuustoissaan tammi-helmikuussa 2015. Vuoden aikana valmisteltiin rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmaa. Toteutuksen seurannassa hyödynnetään entistä enemmän paikkatietoanalyysejä ja karttapohjaisia kuvauksia.

5 Seudullinen edunvalvonta ja kansallinen kehittäminen Seutuhallitus hyväksyi 18.2. kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet, joissa nostettiin esiin neljä pääteemaa: Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen, kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen, kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi sekä tuki kuntien uudistumiselle. Seutuhallitus käynnisti kesäkuussa 2014 AiRRport-konseptityön 2. vaiheen kokoamalla 70 000 euron rahoituksen alueen eri toimijoilta. Kehittämisvaiheen tulokset esiteltiin seutuhallitukselle huhtikuussa 2015. AiRRport-konsepti muodostui lentoliikenteen kehittämisen tulevaisuusvisioksi. AiRRportkonseptin edistäminen on sisällytetty myös kansalliseen lentoliikennestrategiaan. Lentoliikenteen kehittäminen on keskeisesti esillä seutuyhteistyössä koko vuoden 2015. Jatkokehittämiseen koottiin 3-vuotinen Tredeaan sijoitettu hanke, jonka konkreettinen työskentely alkoi elokuussa. Seutuhallitus hyväksyi maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kaupunkiseudun yhteisen lausunnon, jossa todettiin, että pääosin kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 viestit ovat välittyneet hyvin maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Vuoden 2015 muita kärkiteemoja ja toteutuksia Seutuhallitus valmisteli jäsenkuntien hyväksyttäväksi sopimuksen, jonka periaatteiden mukaisesti kuntalaiset voivat hakea päivähoitopaikkaa mistä tahansa kaupunkiseudun kunnasta. Menettelyä kokeiltiin jo vuoden 2014 kevään haussa. Uusitulla sopimuksella hakeutumismahdollisuus tulee ympärivuotiseksi ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventämisessä edettiin vaiheittain: 1) laadittiin lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva, 2) järjestettiin sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä, 3) kartoitettiin lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja 4) kartoitettiin ammatillisen ja lukiokoulutuksen kampusyhteistyön mahdollisuudet Ylöjärven koulutuskeskus Valossa sekä Sammon keskuslukion sekä Tredun Sammonkadun toimipisteessä. Seutuhallitus käynnisti hankkeen lähijunaliikenteen kehittämiseksi kaupunkiseudulla. Hankkeessa laaditaan ohjeita viihtyisien seisakkeiden rakentamiseksi. Esimerkkikohteina ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Lisäksi laaditaan esitys miten ja millä suunnilla junatarjontaa tulisi lähivuosina lisätä. Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaksi infra-palvelujen kehittämisen loppuraporttia ja lähetti ne jäsenkunnille hyödynnettäviksi. Seudun kunnille esitetään liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi on valmistunut 13 erilaista suositusta, joiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kuntien palvelurakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Työllisyyden hoidon haasteisiin vastaaminen on entistä enemmän kuntien elinvoiman osatekijä. Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan luonnoksen uudesta sopimuksesta, jolla TYP-toimintaa jatketaan kaupunkiseudulla vuoden 2016 alusta. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla (TYP) tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä

arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Kaupunkiseudun työllisyys-asiantuntijat laativat selvityksen työllisyydenhoidon seutuyhteistyön syventämisestä. Työryhmän selvitykseen perustuen seutuhallitus esitti, että kaupunkiseudun kunnat päättäisivät osallistua yhdessä mahdolliseen työllisyydenhoidon kuntakokeilupilottiin, jos sellainen käynnistetään. Seutuhallitus vuonna 2015 6 jäsen varajäsen Ikonen Anna-Kaisa pj. Tampere Siren Elina Tampere Rissanen Helena 1. vpj. Pirkkala Skogberg Pertti Pirkkala Perämaa Ari 2. vpj. Vesilahti Arvela Ari Vesilahti Aaltonen Mikko Tampere Virtanen Sirkkaliisa Tampere Aleksovski Atanas Tampere Kivistö Anneli Tampere Elovaara Tiina Tampere Silvennoinen Seppo Tampere Joensivu Leena Ylöjärvi Kaminen Tuomo Ylöjärvi Jokila Killi Lempäälä Petäkoski-Hult Tuula Lempäälä Kork Jarmo Nokia Tomminen Antti Nokia Lyytinen Heikki Kangasala Kouhia Raimo Kangasala Mäkinen-Aakula Marjo Orivesi Jokinen Kaarina Orivesi Parviainen Olli-Poika Tampere Kajan Maija Tampere Sasi Ilkka Tampere Helin Matti Tampere Seutuhallituksen kokousten esittelijänä toimi seutujohtaja Päivi Nurminen ja sihteerinä seutusihteeri Juhani Pohjonen. Kuntajohtajakokouksen edustajana seutuhallituksen kokouksiin osallistui puheenjohtaja, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Seutuhallitus kokoontui kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Kuntapäättäjät piirtävät tulevaisuutta Marraskuun seutufoorumi järjestettiin kaupunkiseutujen MAL-suunnittelun, MAL3-sopimuksen, uuden liikennepolitiikan ja tulevaisuuden kunta teemoilla, joista kuultiin asiantuntija puheenvuorot. Seudullisina teemoina käsiteltiin lentoliikenteen kehittämistä ja seutuyhteistyön tulevaisuutta. Järjestyksessään kuudes Seutupäivä järjestettiin 2.6.2014 Lempäälässä. Paikalla oli n. 200 henkilön joukko, joka koostui seudun valtuutetuista, kuntajohtajista, seudullisten työryhmien jäsenistä sekä sidosryhmien ja median edustajista.. MAL-verkosto Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto, MAL-verkosto, jatkoi toimintaansa kuudetta vuotta. Kuntayhtymä on verkoston vastuullinen toteuttaja. Verkostossa toimivat 16 kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto, liikennevirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus..

7 1.2. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymällä ei ole korko-, valuutta eikä luottoriskejä. Kuntayhtymällä ei myöskään ole likviditeettiriskiä vaan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on voitu osoittaa, jäsenkuntien suostumuksella, riittävät kassavarat huomioiden kuntayhtymän toiminnan vakiintunut taso. Kuntayhtymällä ei ole tavanomaisen konsulttitoiminnan tai arkipäiväisen oman toiminnan mukaisista sopimuksista poikkeavia sitoumuksia, joissa voisi olla merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymällä on yritysvakuutus. Kuntayhtymän toimintaan ei liity ympäristöriskejä. Käytännössä seutuyhteistyötä toteutetaan käyttäen kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvia asiantuntijatyöryhmiä ja työskentely on kehittämishankkeita. Kullakin työryhmällä on asioiden valmistelua ja työryhmien välistä tiedonkulkua edistävä asiantuntijasihteeri. Käytännön työ on kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä ja leimallisesti projektiluonteista. Projektit vaihtelevat ajallisesti muutaman kuukauden kestoisista yli vuodenkin mittaisiin. Projekteihin osallistuu kuntayhtymän omien asiantuntijoiden lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita ja usein myös ulkopuolisia konsultteja. Projekteihin liittyviin toiminnallisiin riskeihin kuntayhtymä on varautunut laatimalla projektinhallintaohjeet, jotka seutujohtaja on vahvistanut. Projektiohjeet ovat keskeinen osa uuden henkilöstön perehdytysmateriaalia. Projektit käynnistää joko seutuhallitus tai seutujohtaja. Projektit perustuvat talousarvioon. 1.3. Ympäristötekijät Kuntayhtymän omalla välittömällä toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuntayhtymän asiantuntijatyönä valmistelevilla suunnitelmilla on vaikutusta tulevaisuuden ympäristön kehitykseen. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen merkitys on huomioitu kaikessa kuntayhtymän toteuttamassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavassa suunnittelussa. 1.4. Sisäisen valvonnan selonteko Kuntalain mukaisesti yhtymäkokous hyväksyi 26.6.2014 kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joiden mukaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat osana kuntayhtymän normaalia johtamis- ja seurantajärjestelmää. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa seutuhallitus. Seutuhallitus on tehnyt päätökset kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuksista, pankkitilin käyttöoikeuksista, myöntänyt luottokorttien käyttöoikeudet, päättänyt kuntayhtymän tilaus- ja hankintavaltuudet sekä päättänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tositteiden ja kirjausten hyväksymiskäytännön. Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa seutujohtaja, joka osallistuu kaikkien seutuhallinnon toimintaa ja varainkäyttöä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Seutujohtaja käsittelee ja allekirjoittaa kaikki kuntayhtymän sopimukset. Seutujohtajan varahenkilönä toimii

seutusihteeri, joka osallistuu myös kaikkien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tilivelvollisina asioiden valmistelijoina seutujohtaja ja seutusihteeri vastaavat, että seutuhallinnon toiminta ja varainkäyttö vastaa säädöksiä, on tehokasta ja taloudellista sekä noudattaa hyvää hallintotapaa. Konkreettisesti varainhoidon sisäinen valvonta toteutuu kuntayhtymän laskujen hyväksymisen yhteydessä. Seutujohtaja hyväksyy kaikki kuntayhtymän laskut maksatukseen. Tiliöinnistä vastaa seutusihteeri. Kuntayhtymällä ei ole käteisvaroja. Taloushallinnon päivittäispalveluista on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimus kattaa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen, kirjanpidon, palkanlaskennan, viranomaistilitykset, laskutuksen ja maksuliikenteen. Taloushallinnon palveluista on palvelun toteuttajan kanssa käyty läpi palveluprosessit, niiden kuvaukset ja laadun varmistus. Vuosittain pidetään asiakasneuvottelu ajankohtaisista asioista taloushallinnon palvelukeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa. Kuntayhtymä seuraa itsenäisesti tulojen ja menojen toteutumista. 8 1.5. Arvio tulevasta kehityksestä Tulevat kuntakentän muutokset koskien mm. itsehallintoalueiden muodostumista ja sote-uudistusta huomioidaan osana vuoden 2016 aikana tehtävää seutustrategiatyötä. Kokonaismuutoksen vaikutukset näkyvät uudessa kunnassa, jonka tehtävät painottuvat samoille teemoille kuin kuntayhtymän vakiintunut toiminta ja osaaminen. Edellä mainittu huomioiden kuntayhtymän toiminta jatkuu pääosiltaan vakiintuneen muotisena ja laajuisena. Uudistuva seutustrategia antaa tarkemman vision ja suunnan seutuyhteistyölle tuleville vuosille. 1.6. Olennaista kuntayhtymän taloudesta Vuosi 2015 oli kuntayhtymän yhdeksäs kokonainen toimintavuosi. Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1,0 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Kahden alijäämäisen tilinpäätösten jälkeen vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset toteutuivat jonkin verran ylijäämäisinä. Vuoden 2015 tilinpäätös näyttää 109 000 euron ylijäämää. Kaikkiaan kuntayhtymän taloudellinen kehitys oli tasapainoista vuonna 2015. Kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa palkattuna yhteensä 10 (10 v. 2014) henkilöä, joista kaksi oli kansallisen MAL-verkoston henkilöstöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli 7 henkilöä. Loput 3 toimea oli täytetty määräaikaisina. Kuntayhtymän maksuvalmius oli 31.12.2015 215 (164) päivää.

9 Kuntien maksuosuudet ovat toteutuneet kuntien ohjauksen mukaisina. Kuntien maksuosuuksien kehitys 2013-2015 TP 2013 TP 2014 Muutos % TP 2015 Muutos % 2013-14 2015-15 Yhteensä 1 045 000 1 042 300-0,3 1 031 877-1,0 Kangasala 86 603 86 030-0,7 84 737-1,5 Lempäälä 60 519 61 226 1,2 60 956-0,4 Nokia 92 686 92 393-0,3 91 285-1,2 Orivesi 28 166 27 332-3,0 26 891-1,6 Pirkkala 50 483 51 768 2,5 51 294-0,9 Tampere 623 406 620 885-0,4 615 583-0,9 Vesilahti 12 699 12 671-0,2 12 491-1,4 Ylöjärvi 89 648 89 997 0,4 88 640-1,5 1.6.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2015 2014 Toimintatuotot 1 217 334,27 1 253 981,28 Toimintakulut - 1 107 979,24-1 188 712,52 Toimintakate 109 355,03 65 268,76 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 8,79 8,15 Muut rahoituskulut - 660,65-665,54 Vuosikate 108 703,17 64 611,37 Tilikauden tulos 108 703,17 64 611,37 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 108 703,17 64 611,37 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut -% 109,9 % 105,5 %

10 1.6.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2015 2014 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 108 703,17 64 611,37 Investointien rahavirta 00,00 00,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 108 703,17 64 611,37 Rahoitustoiminnan rahavirta Oman pääoman muutokset 00,00 00,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 10 616,45-21 621,06 Rahoituksen rahavirta 10 616,45-21 621,06 Rahavarojen muutos 119 319,42 42 990,31 Rahavarat 31.12. 654 381,42 535 061,80 Rahavarat 1.1. 535 061,80 492 071,49 Tunnusluvut Kassan riittävyys, pv 215 pv 164 pv

11 1.6.3. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa 2015 2014 Vastattavaa 2015 2014 Oma pääoma Peruspääoma 162 478,00 162 478,00 Ed. tilik. ylijäämä 149 413,04 84 801,67 tilik. ylijäämä 108 703,17 64 611,37 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Lyhytaikainen Lyhytaikainen Myyntisaamiset 15 000,00 0,00 Saadut ennakot 96 000,00 78 600,00 Muut saamiset 9 845,06 9 457,86 Ostovelat 3 366,32 19 041,40 Siirtosaamiset 555,36 41 800,00 Muut velat 14 658,88 14 833,14 Rahat ja Siirtovelat 145 162,43 161 954,08 pankkisaamiset 654 381,42 535 061,80 Vastaavaa yht. 679 781,84 586 319,66 Vastattavaa yht. 679 781,84 586 319,66 Tunnusluvut 2015 2014 omavaraisuusaste % 72,1 % 61,4 % 100 x(omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) suhteellinen velkaantuneisuus % 13,4 % 15,6 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot 1.6.4. Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT Toiminta Toimintatuotot 1 217 334,27 Muut rahoitustuotot 8,79 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaistulot yhteensä 1 217 343,06 MENOT Toiminta Toimintakulut - 1 107 979,24 Muut rahoituskulut - 660,65 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaismenot yhteensä - 1 108 639,89

12 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TIIVISTELMÄ Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen toteutui melko hyvin. Maankäytön ja asumisen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikennejärjestelmäyhteistyössä tavoitteet toteutuivat kohtalaisesti. Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Talous toteutui tasapainoisesti.

13 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040 ja MALaiesopimuksesta 2013-2015 johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet 2015. 2.1.1. Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen 1. Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Varaudutaan seutustrategian arviointiin ja päivitykseen yhteistyötilanteen mukaan. Seutuhallitus tutustuu seudullisten asioiden hallintaan verrokkialueella. Seutuhallitus päätti 26.8. käynnistää seutustrategian arvioinnin. Arvioinnin tuloksena seutuhallitus hyväksyi strategiatyön käynnistämisen 16.12.2015 kokouksessa. Seutuhallitus tutustui seudullisten asioiden hallintaan Hollannissa syyskuussa 2015. 2. Seutuviestintä Tavoitetaso: Vahvistetaan seutuviestinnän toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Vuoden aikana järjestetään valtuutetuille 2 seutufoorumia, lautakuntien seutuseminaarit sekä Seutupäivä 1.6. Seutuviestintää on tehostettu parantamalla asioiden toimeenpanon seurantaa ja uudistamalla viestinnän kokonaisilmettä. Seutupäivä järjestettiin 2.6.2015 Lempäälässä. Seutufoorumi järjestettiin 13.11. Työryhmien lautakuntaseminaari eivät ole toteutuneet. 2.1.2. Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö 1. MAL-aiesopimus Tavoite: Sopimusosapuolet toteuttavat aiesopimuksessa 2013-2015 esitettyjä tavoitteita. Seurantaaineisto vuodesta 2014 valmistuu sopimusosapuolten ja seurantakokouksen käyttöön. Uusi aiesopimus valmistuu vuonna 2016 alkavalle kaudelle. MAL-aiesopimuksen seuranta 2014 koottiin raporttiin, jonka seutuhallitus hyväksyi 27.5. Uuden aiesopimuksen valmistelu käynnistettiin lähetekeskusteluin keväällä. Seutuhallitus päätti aiesopimuksen valmisteluprosessista 24.6. Sopimuksen runko valmistui vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtion vuoden 2017 kehysriihen aikataulujen vuoksi sopimuksen viimeistely ja allekirjoittaminen ovat vuoden 2016 alkupuolella.

2. Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen Tavoite: Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen käynnistyy kunnissa tarvittavien yleiskaavojen ja muiden kuntakohtaisten toimenpide- ja kaavoitusohjelmien laadinnalla. Toteuttamisen edistymistä seurataan sähköisellä kartalla. Toteuttamisen nykytila ja vuosille 2015-2020 ohjelmoidut toimenpiteet käytiin läpi seututyöryhmien ja elinkeinojohtajien yhteisessä kokouksessa 27.8. Kokouksen aineisto koottiin yhteen. Toteutus kuntakaavoin etenee hyvin. Toteutumisen esittäminen sähköisellä kartalla käynnistyy vuonna 2016. 3. Maapoliittiset periaatteet Tavoite: Seudulliset maapoliittiset tavoitteet ja välineet päivitetään tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. Maapoliittisten periaatteiden päivittäminen käynnistyi kaavoitusjohtajien työryhmässä 11.6. Kuntajohtajakokous ohjeisti maapolitiikan päivitystyötä 20.11. Pientyöryhmä valmistelee rakennesuunnitelmaa toteuttavat maapoliittiset toimet keväällä 2016. Seudun tonttipäivä järjestettiin 21.5.2015, seuraava järjestetään 10.3.2016. 4. Seudullinen paikkatieto Tavoite: Toimintamalli sähköisen ja karttapohjaisen MAL-aineiston ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen valmistuu ja otetaan käyttöön. Seudun paikkatietoryhmä vastasi MAL-seurantatietojen keräämisestä keväällä 2015 ja valmisteli seuraavaa seurantavaihetta vuoden lopussa. Seudullisten tietojen vieminen sähköisille rajapinnalle käynnistyi. Kuntien rakentamisen ja asumisen tiedot vietiin rajapinnalle. Kuntien rajapinta-aineisto yhdenmukaistui. Myös sähköisen karttapohjan kehittäminen TKS:n, Tampereen ja Pirkanmaan liiton paikkatietotoimijoiden kesken käynnistyi (aluetietopalvelu). Työ jatkuu uusien MAL-tietojen keräämisellä ja hyödyntämisellä seutusuunnittelussa. 14 2.1.3. Liikennejärjestelmäyhteistyö 1. Raitiotieliikenne Tavoite: Selvitetään rakennesuunnitelman mukaisen raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytykset. Liikennejärjestelmätyöryhmä (29.10.) ja kuntajohtajakokous (6.11.) päättivät kokouksissaan, että seudullisen raitiotien jatkoselvittäminen on tarkoituksenmukaista vasta kun Tampere on päättänyt käynnistää raitiotien rakentamisen. Seudullisen selvityksen käynnistämisen tarkoituksenmukainen ajankohta harkitaan 2016. 2. Lähijunaliikenne Tavoite: Valmistellaan esitys lähijunatarjonnasta 2016 19 ja siitä kunnille kohdistuvien kustannusten jaosta. Selvitetään rakennesuunnitelman mukaisten uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytyksiä. Vuonna 2016 valtion junaliikenteeseen kohdistama rahoitus vähenee merkittävästi nykytasosta, minkä vuoksi lisävuorojen hankinta ei ole mahdollista kaudella 2016 2019. Tampereen seudun

junatarjonta säilyy ostosopimuskaudella 2016 2019 ennallaan lukuun ottamatta Oriveden suuntaa, jonka junatarjonta on varmistettu vain vuodelle 2016. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 23.9. uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävä konsulttityön, joka valmistuu helmikuun 2016 lopussa. 3. Bussiliikenne Tavoite: Käynnistetään joukkoliikenteen palvelutasomäärittely sisältäen liityntäpysäköinnin kehittämisen. Käynnistetään vasta vuonna 2016. Työn aikataulu on sovitettu vyöhyketariffiuudistuksen käsittelyyn siten, että kuntatapaamisiin sisällytetään molemmat asiat keväällä 2016. 4. Kävely ja pyöräily Tavoite: Liikkumisen ohjauksen -palvelu kattaa koko kaupunkiseudun. Kävelyn ja pyöräilyn vaikuttavuudesta saadaan seurantatietoa. Liikkumisen ohjauksesta on tammikuussa valmistunut toimintasuunnitelma vuosille 2015 2016. Toimintasuunnitelmassa on mukana Tampereen toiminnan lisäksi tapahtumia myös kehyskuntiin. Kehyskunnissa liikkumisen ohjaus on sisällytetty poikkihallinnollisten työryhmien tehtäviin ja seudulle on perustettu vapaaehtoinen liikkumisen ohjauksen verkosto. Kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma on valmistunut toukokuussa ja seuranta on käynnistynyt. Kehyskunnissa toteutettiin kesäkuussa ensimmäisen kerran kävelyn ja pyöräilyn laskennat. Tampereella laskentoja on toteutettu vuodesta 1992. Tampere julkaisi toukokuussa ensimmäisen pyöräilykatsauksen. Seudullinen katsaus julkaistaan keväällä 2017 ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Marraskuussa toteutettiin seudullinen koulumatkakysely. 5. Tavaraliikenne Tavoite: Selvitetään tavaraliikenteen toimivuutta ja roolia liikennejärjestelmässä kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla Käynnistetään vuonna 2016 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen taustaselvityksenä. 15 2.1.4. Hyvinvointipalvelujen yhteistyö 1. Palveluverkon pääperiaatteet Tavoite: Kunnat soveltavat seudullisia periaatteita palveluverkon suunnittelussa. Työryhmän seuraa periaatteiden toteutumista valitsemiensa seurantakohteiden tai indikaattoreiden kautta. Palveluverkon kehittämisessä työ on painottunut seudullisten periaatteiden mukaisesti monipalvelukeskuksiin ja niiden toiminnallisuuden kehittämiseen seudulla. Palveluverkon kehittämisen ja seurannan työ tulee painottumaan entistä enemmän paikkatietopohjaiseen analyysiin 2016. Palvelukiinteistöjen tilan kartoittamiseksi työryhmät tekevät yhteistyötä infra - työryhmän kanssa vuonna 2016.

16 2. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan yhteistyöfoorumina kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon kehittämisessä. Tuetaan sote-palvelujen tietohallintotyötä. Työryhmä on seurannut säännöllisesti uudistuksen etenemistä sekä tukenut osaltaan tietohallinnon AKUSTI/UNA-hankkeen (sote-asiakastietojärjestelmät) edistämistä seudulla. 3. Toisen asteen koulutusyhteistyö Tavoite: Valmistaudutaan toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistukseen. Rakenneuudistus muuttui merkittävästi alkuperäisestä muodostaan. Seutuyhteistyössä on lähdetty tukemaan lukioiden sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välisen yhteistyön syventämistä. Työtä varten on nimetty 2016 alkaen lukio- ja kampusyhteistyötä kehittävä työryhmä, joka koostuu seudun lukioiden rehtoreista ja Tredun kampusvastaavista. 4. Päivähoitopalvelut Tavoite: Edistetään yksityisen päivähoitotarjonnan syntymistä ja kuntien yhteisiä menettelyjä niiden hallinnassa. Varhaiskasvatusjohtajat ovat perustaneet syksyllä 2015 yksityisen päivähoidon kehittämisryhmän, joka tulee uudistamaan asiaan liittyviä tiedotus-, sopimus-, laadunvalvonta ym. käytänteitä vuonna 2016. 5. Sähköisen toimintatavan edistäminen Tavoite: Edistetään yhden sähköisen palvelun käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa yhdessä seudullisen tietohallinnon kanssa. Seudun sote-työryhmä on panostanut alueellaan kansallisen sote-asiakastietojärjestelmien (AKUSTI/UNA) vaatimusmäärittelytyön aloittamisessa ja jatkaa hankkeen määrittelytarpeissa tukemista. 2.1.5. Infrapalvelujen yhteistyö 1. Rakennusvalvonta Tavoite: Edistetään kuntien rakennusvalvonnan yhteisten käytäntöjen syntymistä. Neljä teemaa: Sähköinen rakennuslupien palvelu Lupapiste.fi on otettu vuoden aikana käyttöön Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella. Luvista on tullut Lupapisteen kautta vuoden 2015 aikana Nokialla 12 %, Pirkkalassa 30 % ja Tampereella 5 %. Ylöjärvi ja Lempäälä valmistautuvat Lupapisteen käyttöönottoon 2016, Vesilahti 2017, Kangasala ja Orivesi seuraavat vielä muiden kokemuksia. Selvitys kuntien rakennusjärjestysasiakirjojen teknisistä yhtäläisyyksistä ja eroista on valmistunut jatkolinjausten pohjaksi kuntajohtajien käsittelyyn helmikuussa 2016. Rakennuslupataksojen nykytilaselvitys on valmistunut kuntajohtajien käsittelyyn helmikuussa. Jatkolinjausten pohjaksi seurataan valtion uudistusten etenemistä.

Laadun parantamiseksi kuvataan rakennuslupaprosessi, määritellään rakennusluvan käsittelyaika ja sen seudulliset seurantamittarit vuonna 2016. 2. Tilapalvelut Tavoite: Lisätään kuntien palvelurakennusten suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapito-osaamista Tilapalveluyhteistyön tavoitteita on toteutettu vuoden 2015 aikana: jatkamalla palvelurakennusten sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden selvittämistä ja yhtenäistämistä, osallistumalla COMBI-korjausrakentamisen T&K -hankkeeseen ja huolehtimalla Tapre-energiatehokkuushankkeen jalkauttamisesta. 3. Yhdyskuntatekniset palvelut Tavoite: Seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Valmistellaan tuotteistamishankkeen jatkamista. Liikennealueiden ylläpidon ja hoidon tuotteistus on valmistunut. Kunnat huomioivat sen vuoden 2016 talousarviovalmisteluista alkaen. Tuotteistamisen valmistelu ja jatkaminen liikuntapaikkoihin ja viheralueisiin käynnistyy vuonna 2016. 4. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Jatketaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua. Esiselvitys ilmastonmuutoksen riskeistä yleisesti eri toimialoilla on tehty ja se on käsitelty kaupunkiseudun ilmastoverkoston kokouksessa 6.10. Sen pohjalta on tavoitteena sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen näkökulma kuntien riskinhallintaan kaikilla toimialoilla vuonna 2016. 5. Vesihuoltoyhteistyö Tavoite: Yhteistyön kuntien jätevesi- ja puhdasvesiratkaisuissa etenee. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toiminta on alkanut 1.11.2015. Keskuspuhdistamon tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu, lupien hakeminen ja muu tarvittava valmistelu. Yhtiön toimitusjohtajaksi on 1.11.2015 nimitetty Timo Heinonen ja tekniseksi johtajaksi Petri Jokela. Seudun kuntien johto tapasi 17.12. ja kävi läpi kuntien osallistumisen hankkeeseen. 17 2.1.6. Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto Tietohallinnon yhteistyö Seudullisen tietohallinnon hoitamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Vuonna 2015 tietohallinnolla on seudullisesti kolme painopistettä: 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, 2) Seudulliset oppimisympäristöt ja 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Tietohallinnossa keskeisenä ict asiana on ratkaisut perustietotekniikan, järjestelmäpalvelujen sekä data ja puhepalvelujen hankinnoissa. Uudet toimijat aloittavat v. 2015 lopussa ja v. 2016 alusta. Tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa vastaamaan sote uudistuksen haasteisiin. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

Tietohallinnossa vuonna 2015 seudullisesti keskeisenä ict asiana oli kilpailuttaa perustietotekniikan sekä data ja puhepalvelujen päättyvät sopimukset (Pirta II-projekti). Tampereen kaupungin johdolla tehtyjen kilpailutuksien pohjalta valittiin uudet yhteistyökumppanit (Tieto Oy perustietotekniikka- ja integraatiopalveluissa, TeliaSonera Oy tietoverkkopalveluissa ja DNA Oy (väliaik.) kommunikaatiopalveluissa), jotka ovat aloittaneet v. 2015 lopussa ja 2016 alusta. Lopullisesti uusien sopimuksien mukaiset palvelut otetaan käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä. 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen: Terveydenhuollon alueellisen yhteistyösuunnitelman päivitystyötä on tehty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kanssa. Toteutuksessa tai suunnitteilla on laajemman toiminnallisen yhteistyön mahdollistavia hankkeita, jotka edistävät liikkuvuutta. Toteutusvaiheessa ovat mm. seuraavat hankkeet: - Pirkanmaan Pegasos kunnat ovat liittyneet potilastiedon arkistoon yhteisen alueellisen liityntäpisteen kautta. - Yhteinen SOTE integraatioalusta. Tampere, PSHP sekä Tampereen kehyskunnat ovat käynnistäneet esiselvityksen yhteisen integraatioalustan käyttöönottoon. - Tulevaisuuden sote potilas- ja asiakastietojärjestelmän vaatimusmäärittelyn yhteistyö (kansallisesti laajaan UNA - hankkeeseen osallistuminen) 2) Seudulliset oppimisympäristöt: Opetuksen seudullinen käyttäjätietorekisteriprojekti (SeutuAD) ei suunnitelmasta huolimatta seudullisena edennyt. Tämä kokonaisuus on osana perustietotekniikan kilpailutusta ja uuden palveluntuottajan (Tieto Oy) kanssa yhteistyössä pyritään saamaan hyötyjä opetuksen seudullisissa perustietoteknisissä ratkaisuissa. 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Pääpaino kehittämisessä on ollut vyöhykemallin (kesäkuusta 2016 alkaen) toteuttamisessa ja sähköisen palvelun mahdollistamisessa mahdollisimman monelle asiakasryhmälle. Lisäksi vuonna 2015-2016 kartoitetaan ja arvioidaan valtakunnallisen yhteistyön (Waltti) toteuttamisen vaihtoehtoja. Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Vuonna 2015 valmistellaan mm. seudulliseen taksavyöhykemalliin siirtymistä, mikä on tarkoitus toteuttaa 1.6.2016. Vuonna 2015 valmistaudutaan myös 2016 kesällä päättyvien Ylöjärven ja Oriveden suunnan siirtymäajan liikennesopimuksien korvaavien palvelujen järjestämiseen. Lisäksi seurataan 30.6.2014 tehtyä liikennemuutosta. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. 2015 on keskitytty 6.6.2016 alkaen käyttöön otettavan yhtenäisen vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja maksujärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen. Maksujärjestelmän tekninen toteutus viimeistellään alkuvuodesta 2016 ja kevään aikana toteutetaan merkittävästi markkinointi- ja viestintätoimenpiteitä. Joukkoliikenteen uudistuvasta tariffijärjestelmästä raportoitiin kuntajohtajakokoukselle 17.4. ja seutuhallitukselle 29.4. Elinkeinojen ja osaamisen seutuyhteistyö Operatiivisesta elinkeinoyhteistyöstä vastaa Tredea Oy. Seudullista kuntayhteistyötä sekä elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan sisältöjä ja työnjakoa on tarkennettu. Tredea Oy:n painopisteitä ovat investointien, pääomien ja yritysten houkuttelun lisäksi matkailumarkkinointi ja kehittäminen 18

sekä nykyisen yritys- ja osaamisperustan turvaaminen. Seudullisia työvälineitä ovat mm. Innovatiiviset kaupungit ohjelma, jonka tavoitteena on vastata yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen sekä yhdistää kaupunkien kehitysalustat ja julkiset hankinnat alueellisen liiketoiminnan kehittämiseen. Kuuden suurimman kaupungin pohjautuva 6Aika-hanke tähtää kaupunkien tietovarantojen avaamiseen ja avoimen datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Toiminnasta raportoidaan kolme kertaa vuodessa ja vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Yhteistyössä on korostunut lentoliikenteen ja Tampere-Pirkkala lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen. Kuntien päätöksellä on käynnistetty erillinen hanke, jota vetää 1.8. aloittanut projektijohtaja. Hanke on sijoitettu Tredeaan. Investointien houkuttelussa on jatkunut läheinen yhteistyö kaupunkiseudun kuntien elinkeinotoimen kanssa, painottuen sijoittumispalveluihin ja niissä tarpeenmukaisten tonttien ja toimitilojen tarjoamiseen asiakkaille. Pitkän tähtäimen monipuolista yritystonttitarjontaa on pyritty varmistamaan yhteistyössä sekä rakennesuunnitelman, että maakuntakaavan valmistelussa. Erilaisten liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön kehittämistoimien lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnissa on järjestetty yrityspalveluinfoja, joihin yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti ja ovat olleet tyytyväisiä. Talent Tampere yhteistyöllä on vahvistettu osaamispääoman monipuolisuutta ja vastaavuutta globaalin liiketoiminnan tarpeisiin. MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toiminta Verkoston asiasisällöt painottuvat 2015 seuraaviin kysymyksiin: - MAL-aiesopimusseurannan kehittäminen sekä elinkeinojen ja palvelujen näkökulman vahvistaminen MAL(PE)-suunnittelussa - asemanseutujen kehityshankkeiden yhteensovittaminen kaupunkikehitykseen - asuntotuotannon ja asuinympäristöjen laadun parantaminen - täydennysrakentaminen ja tiivis yhdyskuntarakenne MAL-verkoston strategiset painopisteet rajattiin kolmeen pääosioon: asemanseutujen kehitystyö, asuntopolitiikan seudullistaminen ja seudullinen maankäytön suunnittelu. Verkoston painopisteiden toteutusta tuki kolme läpileikkaavaa teemaa: kestävän, vähähiilisen yhdyskunnan edistäminen, sopimusmenettelyn kehittäminen sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ratkaisut. Toteutuminen eteni toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Asemanseutujen kehittämiseen liittyi useita tapahtumia (valtakunnallinen pääseminaari, seudulliset työpajat). Verkosto tuki asemanseutujen kehitystoimintaa jäsenalueilla myös sparraajana ja hankeryhmissä. Asumisen painopisteessä Tampereen kaupunki ja MAL-verkosto toteuttivat asuntotuotannon laadun kehittämisen ja hinnan hillitsemisen menetelmiin kohdistuvan kartoituksen verkoston jäsenalueille. Valtakunnallinen seminaari Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet yhdessä Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön kanssa järjestettiin kunnille, kaupunkiseuduille ja valtiolle lokakuussa. Seudullisen maankäytön painopisteessä vietiin läpi Aalto yliopiston, Tampereen yliopiston, Uudenmaan liiton ja MAL-verkoston konsortion Maankäyttö, asuminen ja kestävä julkinen talous (JULMA) -hanke. Hankkeesta järjestettiin valtakunnallinen päätösseminaari, loppuraportti ilmestyy tammikuussa 2016. Teemassa käynnistettiin Kehittämisaluemenettelyn selvitys- ja kokeiluhanke Kuntaliiton, Ympäristöministeriön ja Uudenmaan liiton kanssa. Selvityksen toteutti Newsec Oy Kuntaliiton Maapolitiikkaryhmän ohjauksessa. Selvityksen tulokset ovat jaettavissa alkuvuonna 2016. Toista seudullisen maankäytön suunnittelun painopisteen pääseminaaria ei järjestetty v. 2015, koska maankäytön suunnitteluun liittyvät valtakunnalliset muutokset edellyttivät tilaisuuden siirtoa 19