Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottoja Espoon Asunto ohjelmaan (versio 14.10.2013) Tekstimuutoksia/ korjauksia: kohta 1.2: poistetaan "Hintaan tai vuokraan ei voida vaikuttaa..." kohta 1.6: korjataan "Kaupungin tavoitteena on luovuttaa omatoimiseen rakentamiseen 300 tonttia vuodessa." (Valtuustosopimuksen pientalotonttitarjonnan kaksinkertaistamistavoitteen tulee näkyä jossain.) Espoo on luovuttanut keskimäärin 48 pientalotonttia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten luovutettavien pientalotonttien kaksinkertaistaminen tarkoittaa 100 tonttia. kohta 3: korjaus otsikkoon "Erityisryhmien" (ei "Eritysryhmien), viimeisen kappaleen viimeinen virke "kaksi"? (ei "kansi") Tämä ok. kohta 6, alakohta 12: korjataan "Espoo luovuttaa omatoimisille pientalorakentajille 300 tonttia vuodessa." s. 28, kohta 6, alakohta 19: Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja lieventää pysäköintinormeja täydennysrakentamisalueilla. Toimenpide ehdotukset, kohta 20 korjattu muotoon Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja selvittää pysäköintinormien lieventämistä täydennysrakentamisalueilla sekä edistää liityntäpysäköintiä. Kohta 6. Tavoitteet ja toimenpide ehdotukset Laadukasta asuntotuotantoa hyville alueille (estämään muuttoliikettä Helsingin keskustaan). Espoon Asunnot Oy:n ARA rajoituksista vapautuvien asuntojen vuokrataso pidetään samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien ARA rajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa lukuun ottamatta tilanteita, joissa rajoituksista vapautuvan kohteen edellyttämät laajemmat korjaukset johtavat vuokratason nousuun, joka on sidoksissa korjauskustannusten määrään. Toimenpide ehdotukset, kohta 9 Käyttöarvoltaan vastaavien sisältää oletuksen kunnosta ja korjaustarpeesta. kaavoitusresurssien riittävyys (erityisesti pientalotuotantoon) sekä kaavoitusmenettelyn asiakaslähtöisyyden parantaminen. (Ryhmästä tulleen palautteen mukaan kaavamuutoshakemusten eteneminen edellyttää muutoksenhakijan jatkuvaa yhteydenottoa. Lisäksi muutoskaavat näyttävät olevan aluearkkitehtien mieltymysten alaisia ja heidän näkemyksissään ei taloudellisuus ja kaavan
2 realistisuus sekä toteutuskelpoisuus paina mitään pääosin vain yleisestetiikka kiinnostaa). Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. kaavoituksessa varataan alueita liityntäpysäköintiin joukkoliikenteen solmukohtiin. Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. Asuntoalueiden täydennysrakentaminen täydennysrakentamisen maankäyttömaksut määrätään sellaiselle tasolle, että asunto osakeyhtiöiden ja yksityishenkilöiden on realistista kaavoituttaa alueitaan lisärakentamiseen. Maankäyttömaksujen erääntyminen sidotaan lisärakentamisen edellyttämän rakennusluvan myöntämiseen eikä kaavan voimaantuloon. Maankäyttömaksun määräytymisessä pitää voida poiketa vakiokaavasta (minimi 40% kaavoitushyödystä Espoon kaupungille) tontti tai aluekohtaisesti siellä, missä kaupunkirakenteen tai alueellisen kehittymisen sekä imagon vuoksi olisi pakko saada lisää asunto tai muuta rakentamista. Asia kuuluu maapolitiikkaan. uudet menettelytavat asukkaiden/kiinteistönomistajien yhteistoiminnassa teettämät täydennysrakentamissuunnitelmat huomioon ja edesauttamaan virkamiesten kaavavalmistelua (vrt. Pohjois Espoossa jo tehdyt suunnitelmat); Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. pysäköintinormia lievennetään täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi alueilla, joissa ei ole toteutettu kaikkia kaavan mukaisia pysäköintipaikkoja, jolloin täydennysrakentaminen edellyttää aikaisempien kaavan mukaisten pysäköintipaikkojen toteuttamista. Alustavat kaavailut siitä, että huoneiston ollessa alle 60 m2, sille edellytettäisiin 0,6 autopaikkaa/as, välillä 60 100m2 esim. 0,8 autopaikkaa/as ja yli 100 neliöisissä esim. 1,1 1,2 autopaikkaa/as voisi olla kestävä ratkaisu. Mm. yksiöissä asuu paljon autottomia henkilöitä. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on tekeillä pysäköintistrategia, jossa pysäköintinormeja selvitetään. täydennysrakentamista ei saa ulottaa lähivirkistysalueille ja viheralueille (jotka viheraluekäytössä, ei estä rakentamista kaavan mukaiselle viheralueelle kuten liikenneväylien vierustoille tms.). Vrt. asukkaiden Espoo tarinan valmistelun yhteydessä antama lähiluontoon, viher ja virkistysalueiden tärkeyteen liittyvä palaute. Säännöksissä pitää säilyttää kuitenkin joustoa siten, että esim. hissi voidaan sijoittaa viherkaistalle, jos tontin raja sattuu olemaan seinässä. (Ryhmästä palautetta, että yhden tällaisen hissitapauk
3 sen eteenpäin vieminen on jo nyt vienyt 1,5 vuotta ja nyt näyttää, että voi onnistua). Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. Uusi alakohta: Mitä Espoo odottaa valtiolta Metropolialueen asuntotilanteen parantaminen edellyttää myös valtion myötävaikutusta sen päätettävissä olevien asioiden osalta, joita ovat mm.: väestönsuojamääräykset muutetaan vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden riskejä, joihin eivät kuulu pommitukset (eli ei tarvita pommisuojia vaan että rakennukset ovat tarvittaessa eristettävissä nopeasti ulkoilmasta siten, että sen ABC epäpuhtaudet eivät pääse sisätiloihin) väestönsuojat ovat nykyään vain epäkuranttia, kallista ja epätarkoituksenmukaista varastotilaa. Asia on kirjattu asuntopoliittiseen toimenpideohjelman jatkoselvitystä vaativiin asioihin. esteettömyyssäännöksiä tulisi muuttaa esimerkiksi siten, että 100%:sti esteettömät asunnot keskittää kohdekohtaisesti vaikkapa pelkästään yhteen portaaseen tms. Asia on ollut esillä mm. Rakennusteollisuus ry:n toimesta ja sisältyy myös asuntopoliittisen toimenpideohjelman jatkoselvitystä vaativiin asioihin. ARA tuotannossa kustannussääntely muutetaan koskemaan omakustannusvuokratasoa, jolloin korkeammatkin tonttikustannukset ovat mahdollisia (ja Espoon Asunnot voi rakentaa kalliimmille paikoille). ARA tonttien korkeammat hinnat ovat mahdollisia keskusta alueilla. ARA tuotannossa sovellettavien tonttien enimmäishinnoista keskustellaan yhdessä HSY:n ja muiden kuntien kanssa. palomääräyksiä muutetaan siten, että kiinteistörajalla ei ole vaikutusta paloturvallisuuteen (eli turvaetäisyys on sama riippumatta siitä, ovatko rakennukset samalla vai eri tontilla). On mahdollista sopimuksilla ja rasitteilla. kiinteistönmuodostus katualueiden alle mahdollistetaan (jotta mm. autopaikkoja voidaan sijoittaa sinne ja rakennus voidaan kiinnittää lainojen vakuudeksi). On mahdollista sopimuksilla ja rasitteilla.
Espoon Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 11.11.2013 Lausunto 21.10.2013 valtuustoseminaarin aiheena olleesta Espoon Asuntoohjelmasta 2013. Yleistä: Asunto ohjelmaluonnos sisältää kattavasti pohjatietoa varsinaisen asunto ohjelman valmisteluun. Kuitenkin itse eteenpäin suuntautuva ohjelma jää annetussa luonnoksessa varsin pienelle huomiolle. Toimenpiteitä, jotka jo nyt ovat käynnissä, on annettu kappaleissa 3, joka sisältää erityisryhmien asumisen ja kohdassa 4, olemassa olevien asuntoalueiden kehittäminen. Varsinaisesti uudet tai päivitetyt toimenpide ehdotukset ovat esitetty yhdellä sivulla 21 toimenpiteen listana. Osin tämä lista ei tuo mitään konkreettisia toimia esille, asioita pyöritellään yleisluontoisesti. Kaupunginhallituksen tila ja asuntojaosto on käsitellyt ohjelmaluonnosta ja nostanut esille kommenteissaan useita tärkeitä asioita, joihin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä yhtyy ja jotka tulee näkyä myös lopullisessa asunto ohjelmassa. Painopistealueet: Kaupungin tulee kaavoituspolitiikassaan toteuttaa monipuolisen asuntorakentamisen periaatetta kaikissa aluekeskuksissaan. Toisin sanoen kaavan tulee sisältää kerros ja pientalotontteja, omistus ja vuokra sekä osaomistusrakentamiseen. Kerros ja pientalotonttien osuudet määritellään asemakaavoissa. Lisätään toimenpide ehdotuksiin kohta 11 Espoo kaavoittaa pientalotontteja kysyntää vastaavasti. Kaupunki ohjaa valtion tukemien vuokra ja asumisoikeusasuntojen sijoittumista tontinluovutuksin, maankäyttösopimuksin sekä puoltolausunnoin. Vapaarahoitteisen omistus ja vuokra asuntotuotannon jakautumista ohjaavat markkinat. Osaomistusasuntomarkkinoilla ei ole tällä hetkellä toimijoita. MAL sopimuksen mukainen rakentaminen pitää turvata siten, että kaupunki / Espoon Asunnot Oy toteuttaa omana tuotantonaan vähintään 300 asuntoa vuodessa, mutta täyttää MAL sopimuksen vuokra asuntotuotantotavoitteen 500 asuntoa vuodessa, jos muita toimijoita ei ole. Myös MAL sopimuksen päivittyessä Espoo vastaa saman
periaatteen mukaisesti vuokra asuntotuotannosta, vaikka sopimuksen ohjeellinen tuotantotavoite nousisi. Kaupunki on sitoutunut MAL sopimuksen tavoitteiden mukaisesti luomaan edellytykset 500 ara vuokra asunnon toteuttamiselle. Valtuuston tavoitteiden mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on aloittaa keskimäärin 300 vuokraasuntoa vuodessa. Kaupunki pyrkii tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin varmistamaan edellytykset tuottaa MAL sopimuksen mukaisesti loput 200 valtion tukemaa vuokraasuntoa vuodessa muiden yleishyödyllisten toimijoiden toimesta. Mikäli muut toimijat eivät tee ara vuokra asuntoja, Espoon Asuntojen osuutta voidaan harkita nostettavaksi. Asuntohintaan vaikuttavia rasitteita tulee tarkastella uudella tavalla. Velvoitteet esim. väestönsuojarakentamisesta tulee nostaa valtion kanssa tarkasteluun. Jos luovutaan ko. säännöksestä, niin tämä vaikuttaa suoraan asunnon hintaan. Samoin pysäköintiin liittyviä ohjeistuksia ja vaatimuksia tulee tarkastella uudelleen ja selvittää miten pysäköinnin aiheuttamia kustannuksia voidaan pienentää. Valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan 2012 15 on kirjattu jatkoselvitystä vaativiksi asiaksi väestösuojien rakentamisvaateesta luopuminen. Väestönsuojan rakentamisvelvoitteeseen tulevat muutokset valmistellaan STM:n ja YM:n, ei yksittäisten kuntien, toimesta. Kaupunkisuunnittelu keskuksessa on tekeillä pysäköintistrategia, jonka tavoitteena on uudistaa pysäköinnin suunnitteluohjeita sekä kirkastaa pysäköintiin liittyvää tavoitetilaa. Kaavoitusta tulee kehittää ja nopeuttaa. Tonttitarjonta ei saa olla pullonkaula uustuotannolle. Maanhankinnassa tulee käyttää kaikkia maapolitiikan keinoja. Kaavoituksen kehittäminen ja nopeuttaminen kuuluu kaupunkisuunnitteluun. Maanhankinta kuuluu maapolitiikkaan. Rakennuslupakäsittelyä tulee kehittää ja tätä kautta nopeuttaa, ns. selvät tapaukset pitää ohjata ohituskaistalle, etteivät ne jonota turhaan toisten hankalien lupakohteiden takia. Tämä koskee ennen kaikkea pientalorakentamista, mutta myös kaupungin omia kohteita. Rakennuslupakäsittelyn kehittäminen kuuluu rakennusvalvonnalle. Espoon Asunnot Oy:n ARA rajoituksista vapautuvien asuntojen vuokrataso tulee säilyttää käyttöarvoltaan vastaavien ARA asuntojen tasolla. Toimenpide ehdotukset kohta 9. Erilaisten segregaatiokehitysten estäminen monipuolisella asuntotuotannolla on otettava suunnittelussa tavoitteeksi. Toimenpide ehdotukset kohta 5. Erityisryhmien asumistarpeet huomioitava asunto ohjelmassa => ikääntyvä väestö, nuorten erityistarpeet yms. Erityisryhmien asumistarpeet, toimenpide ehdotukset kohta 15. Ikääntyvän väestön asuminen, toimenpide ehdotukset kohta 13.
Esteettömyyden vaatimuksien huomiointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota jo asuntorakentamisen varhaisessa hankesuunnitteluvaiheessa sekä asuntojen, asuinrakennusten että asuinympäristön osalta. Asuntojen, asuinrakennusten ja asuinympäristöjen esteettömyydestä on annettu määräyksiä ja ohjeita maankäyttö ja rakennuslaissa. Esteettömyys otetaan huomioon rakennuslupaa myönnettäessä. Espoon kaupungilla on esteettömyysasiantuntija, jonka tehtävänä on neuvoa ja ohjata asuinympäristön ja asuinrakennusten esteettömyyden toteutumista. Muuta huomioitavaa: Asunto ohjelmassa tulee myös ottaa kantaa rakentamisen maantieteelliseen sijoittautumiseen Espoossa. Kehityskohteita tulee nykyisten Etelä Espoon metroasemien läheisten alueiden lisäksi olla rantaradan varrella. Tällaisia alueita erityisesti ovat Keran ja Mankki Luoma Espoonkartanon alueet. Näiden alueiden kaavoittamisesta asuntotuotantoon tulee panostaa. Kuntayhteistyötä Espoon ja Kirkkonummen välillä Mankki Luoma Espoonkartanon alueen rakentamisessa voidaan verrata Espoo Vantaa Helsinki yhteistyöhön Suur Leppävaaran alueella, jossa on yhteistyötä tehty kuntarajoista riippumatta. Asuntorakentamisen painopistealueet on määritelty strategiassa, jota kaavoitusohjelma toteuttaa. Vanhojen asuinkerrostalojen mahdollinen lisärakennusoikeus kerroksia lisäämällä ja näin toteuttamalla hissien rakentaminen tulee selvittää. Lisäkerrosten rakentamismahdollisuuksia voidaan selvittää aluekohtaisesti esimerkiksi teettämällä opiskelijoilla lopputöitä (mallia Karakallio). Yksittäisten yhtiöiden lisärakennusmahdollisuuksia selvitetään kaavamuutoshakemusten perusteella. Riskipitoisia suuria liikenneväyläinvestointeja liittyen asuntorakentamisen maankäyttösopimuksiin sekä liikenneväylien vastuun siirtämistä valtiolta Espoolle ei pidä toteuttaa. Kaikessa asunto ja kaavoitustoiminnassa on suunnittelussa huomioita riskit. Toisin sanoen hankkeista on tehtävä riskikartoitus, joissa käsitellään myös tulevaisuuden uhkatekijöitä. Kaupungin kannalta riskit ovat yleensä tavalla tai toisella taloudellisia ja asukkaiden kannalta esimerkiksi keskeneräiset toteutukset ja ns. asuntokuplan puhkeaminen. Kaupunginhallituksen tila ja asuntojaoston tulee seurata asunto ohjelman toteutumista ja arvioida ohjelman muutostarpeita. Tila ja asuntojaoston arvio toteutuksesta sekä muutostarpeista tulee tuoda vuosittain tiedoksi valtuustoon.
Espoon asunto-ohjelma Vihreän valtuustoryhmän lausunto 1.) Yleistä Ohjelmaluonnos on tilastotietoja esittelevä ja nykytilanteen toteava. Poliittinen ja strateginen ohjaus ja analyysi jää vähemmälle. Asunto-ohjelman tehtävänä on toimia valtuuston ohjausvälineenä, jonka toteutumista tila- ja asuntojaosto seuraa. Asunto-ohjelmaa tarvitaan, jotta voimme varmistaa kysyntää vastaavan ja eri elämäntilanteisiin sopivan asuntotuotannon toteutumisen Espoossa. Asunto-ohjelmaa tarvitaan myös eri kaupunginosien elinvoimaisuuden ja sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Ohjelma kaipaa siis syventämistä: asumisen ongelmien analyysiä sekä kytkentää seututason tavoitteisiin ja Espoon omaan strategiaan. Ohjelmassa on vastattava keskeiseen kysymykseen, miten voimme parhaalla tavalla vaikuttaa siihen, että asuntojen hintatason nousu saataisiin taitettua. Mitä keinoja kaupungilla on ja miten ne vaikuttavat. Luonnos keskittyy Espoon rajojen sisäpuolelle. Ohjelmassa on syytä avata myös suhdetta Helsingin seudun tilanteeseen ja kuvata Espoon asuntopolitiikan rooli ja asema suhteessa metropolialueen asuntopolitiikkaan. On tärkeää, että ohjelmassa käsitellään myös asumista ja asumistoiveita koskevaa muutosta. Sitä tarvitaan, jotta ohjelma on tulevaisuusorientoinut ja etsii innovatiivisia ratkaisuja myös tulevaisuuden haasteisiin. Ei pidä juuttua pelkästään nykytilanteeseen ja nykyisiin ratkaisuihin. Tulevaisuudessa tarvitsemme hyvin monimuotoista rakentamista ja eri tavoin toteutettuna. Asumistoiveiden osalta yksi ajatus olisi, että Espoo voisi toteuttaa tutkimuksen kuntalaisten erilaisista asumistoiveista. Näin saisimme selville, mitä espoolaiset asumiselta todella odottavat ja mitkä tekijät tekevät asumisesta ja asuinympäristöstä kuntalaisten mielestä hyvän. Kysymys on siitä, miten osaamme tunnistaa ihmisten muuttuvat tarpeet ja vastata odotuksiin aiempaa paremmin. 2.) Ohjelman rakenne ja sisältö Vantaan asunto-ohjelma on rakenteeltaan ja sisällöltäänkin paljolti sellainen kuin haluamme Espoon ohjelman olevan. Laajempaa analyysiä tarvitaan päätöksentekijöitä ja kuntalaisia varten. Näin ohjelmasta tulee informatiivinen ja sen tavoitteet tulevat taustoitetuiksi ja perustelluiksi. Vantaan ohjelmassa on kuvattu myös ohjelman toteutumisen seuranta. Ohjelma on osa kaupungin kokonaisstrategiaa ja sitä seurataan taloussuunnitelman seurannan yhteydessä. Myös Espoon asunto-ohjelma tulisi kytkeä Espoo-tarinaan ja se tulisi nähdä asumisen strategisena ohjausvälineenä. Asunto-ohjelmasta tulisi ilmetä sen tarkoitus ja tavoitteet sekä toimenpideehdotukset ja vastuutahot. Ohjelman toteutumisen varmistamiseksi seurannasta ja raportoinnista on huolehdittava. Vantaan asunto-ohjelmaan on sisällytetty asuntoasioiden lisäksi kaavoitukseen ja maapolitiikkaan, liikenteeseen ja kunnallistekniikkaan, kaupunkiympäristöön sekä kunnan tarjoamiin palveluihin sisältyviä asioita. Lisäksi Vantaan asunto-ohjelmassa on vastaavia asioita kuin Espoon kaavoitusohjelmassa. Ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää samoja asioita useisiin ohjelmiin vaan rajata asunto-ohjelman sisältö asuntoasioihin.
MAL seuranta sisältää 14 pääkaupunkiseudun kunnan asuntotuotannon, kaavoituksen ja liikenteen infrastruktuuriin liittyvän seurannan. Lisäksi Espoo-tarinaan sisältyy asuntotuotantoon, asuinalueiden kehittämiseen sekä Espoon Asuntoihin liittyviä tavoitteita. Päällekkäinen tavoitteiden seuranta ja raportointi ei ole mielekästä. Jotta tarpeelliset asiat tulisi käsiteltyä, Espoon asunto-ohjelman voisi rakentaa seuraavan jäsennyksen pohjalta: 1. Strategiset lähtökohdat ja linjaukset -strategiset painopisteet -vanhojen asuinalueiden kehittäminen (lähiöt, vanhat omakotialueet, hissit jne) -seutuyhteistyö -asumisen rahoitus -asumiskustannukset 2. Väestönkasvu ja asuntorakentamisen lähtökohdat -väestönkasvu -asuntokuntarakenteen muutos -asuntokanta -asumistoiveet ja asuntotottumusten muutos -kaupungin asunto-omistus ja rakentaminen 3. Asuntotuotannon edellytykset -kaavoitus -maapolitiikka -liikenne&kunnallistekniikka -kaupunkiympäristö ja viheralueet -palvelut --erilaiset asumisen tarpeet (mm. erityisryhmät) --osallisuus 4. Asuntorakentamisen ennuste -asuntorakentamisen määrän kehitys & tarve -painopistealueet ja ennuste -kaupunginosakohtaista tarkastelua ja hankkeita 5. Toimeenpano ja seuranta 3.) Yksittäisiä muutosehdotuksia sisältöön: - Erilaisiin taulukoihin on syytä lisätä vertailua pääkaupunkiseudun kuntiin tai kuusikkokuntiin (esim. luku 2.1) - Asunto-ohjelman keskeinen päämäärä on segregaation ehkäisy niin seudulla kuin Espoon sisällä. - Luonnoksen tavoitteet noudattavat nykyistä MAL-sopimusta. Ohjelmassa tulee linjata Espoon
tavoitteita myös seuraavan aiesopimuksen 2016-2019 valmistelua ajatellen. - Ohjelmassa pitäisi selkeämmin tuoda esiin asuntopolitiikan merkitys sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kaupunkirakenteen kannalta. Miten varmistetaan, että asuntoja rakennetaan ennen kaikkea toimivien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärelle. Tämä asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. - Luonnoksessa korostetaan, että riittävä asuntotuotanto edellyttää riittävää kaavoitusta. Valmiissa kaavoissa on kuitenkin usean vuoden tonttireservi. Ohjelmassa tulisi linjata keinot tonttireservin saamiseksi käyttöön. - Kaupungin pitäisi harjoittaa aktiivisemmin maanhankintaa ja käyttää maapolitiikan keinovalikoimaa laajasti. - Pysäköintinormin tarkastelu mainitaan vain täydennysrakentamisen yhteydessä. Sitä pitäisi tarkastella myös hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, erityisesti raideliikenteen asemien yhteydessä. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on tekeillä pysäköintistrategia. - Yksiöiden ja pienten asuntojen tarve kasvaa tulevaisuudessa sekä nuoremman väen sisäänmuuton että väestön ikääntymisen myötä. Ohjelmassa olisi syytä linjata pienten asuntojen osuuden kasvattamisesta. Vapaarahoitteisessa tuotannossa kysyntä ohjaa markkinoita. Pienten asuntojen tarve on tällä hetkellä suuri. - Segregaation estämiseksi on tavallinen valtion tukema vuokra-asuntotuotanto kohdennettava alueittain ja ajoitettava siten, että ne eivät muodosta millään alueella liian suurta osuutta asuntokannasta. Toimenpide-ehdotuksissa kohta 5. TAJA voi halutetssaan ottaa kantaa valtion tukeman tuotannon sijoittamiseen. - Luonnoksessa Espoon asuntojen asuntotuotantotavoitteeksi asetetaan nykyinen 300 asuntoa/vuosi ilman perusteluja. Ohjelmassa on syytä linjata tavoitteen nostamisesta sekä esitettävä konkreettiset keinot, miten tavoitteeseen päästään. Asetetaanko tavoitteeksi 400 asuntoa/vuosi? Valtuusto on päättänyt Espoon Asuntojen tuotantotavoitteeksi noin 300 asuntoa vuodessa. - Ohjelmassa on syytä linjata tarkemmin kaupungin sitoutumisesta opiskelija-asuntojen kaavoittamiseen ja tontinluovutukseen tätä tarkoitusta varten. Tavoitteeksi vähintään yhden opiskelija-asuntokohteen käynnistäminen vuosittain. Toimenpide-ehdotuksissa kohta 16. - Avataan syvällisemmin asunnottomuuden ongelmia huomioiden asunnottomuuskierteen katkaisun merkitys moniongelmaisten ihmisten auttamisessa. Päävastuu asunnottomuuteen liittyvissä kysymyksissä Espoosa sotetissa.
Perussuomalaisten ja Sitoutumattomien valtuustoryhmän lausunto Espoon asunto-ohjelmasta ja muutosesitykset: PerusS&Sit pitää oikeana asunto-ohjelman linjauksia asuntorakennusoikeuden kaavoitustavoitteen ja pientalojen rakentamisen lisäämisestä. PerusS&Sit valtuustoryhmä katsoo, että ohjelmaesityksen suurimmat puutteet liittyvät ns. "yleishyödyllisten" ARA-toimijoiden vuokra- ja asumisoikeusvastiketason kohtuuhintaisuuden ja omakustannusperiaatteen toteutumiseen. Ns. "yleishyödylliset" kiinteistönomistajat veloittavat jopa 40-50% korkeampia neliövuokria kuin mikä on omakustannusperiaatetta noudattavan Espoon Asunnot Oy:n vuokrataso käyttöarvoltaan vastaavissa asunnoissa. PerusS&Sit katsoo, että kaupungin tulee toimenpiteillään pyrkiä estämään ARA-asumisen kohtuuton hinnoittelu. Kaupungin tulee myös lisätä Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta ja monipuolistaa yhtiön asuntotarjontaa sisällyttämällä siihen osaomistusasunnot. Esitämme seuraavia muutoksia asunto-ohjelmaan: 1.3 Valtion tukema tuotanto, korvataan sivun 4. toiseksi viimeinen kappale seuraavasti: Kaupungin oma kohtuuhintainen asuntotuotanto kolminkertaistetaan vuoteen 2017 ja siihen sisällytetään osaomistusasuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamista. Valtuuston päätöksen mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoite on keskimäärin 300 asuntoa vuodessa. Espoon Asunnot Oy toteuttaa valtion tukemia vuokra-asuntoja. Espoon Asunnot Oy:n tehtävänä ei ole asumisoikeus- tai osaomistusasuntojen rakennuttaminen. Espoo varaa tontteja ns. yleishyödyllisille rakentajille ainoastaan silloin, kun toteutettavien asuntojen asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina eivätkä ne ylitä kaupungin oman tuotannon hintatasoa. Kaupunki ottaa kantaa valtion tukemien hankkeiden tarpeellisuuteen ja sijaintiin. ARA valvoo hintaa ja toimijoiden kelpoisuutta yleishyödyllisinä toimijoina. Espoon Asunnot Oy:n ARA-rajoituksista vapautuvien asuntojen vuokrataso tulee pitää samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien ARA-rajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. Toimenpide-ehdotuksissa kohta 9. 3.5. Pakolaiset: Poistetaan sanat kotona annettavaa Kohta 3.5 on kirjoitettu uudestaan Espoon maahanmuuttoasioista vastaavan Teemu Haapalehdon toimesta. 6. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset: kohta 3: lisätään ja osaomistusasuntoina Osaomistusasuntojen rakennuttamiseen ei pidä sisällyttää tavoitteita, koska markkinoilla ei ole tällä hetkellä toimijoita.
kohta 8 uusi muotoilu: Espoon Asunnot aloittaa vähintään 500 valtion tukemaa vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoa vuosittain. Valtuuston päätöksen mukaisesti Espoon Asuntojen tavoitteena on tuottaa noin 300 vuokra-asuntoa vuodessa, toimenpide-ehdotuksissa kohta 7. kohta 9 poistetaan sana pääosin Toimenpide-ehdotuksissa kohta 8. kohta 10 sana kohtuullisina korvataan sanoilla samalla tasolla ara-rajoitettujen vuokrien kanssa. Toimenpide-ehdotuksissa kohta 9 korjattu muotoon Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. Teemu Lahtinen kaupunginvaltuutettu valtuustoryhmän puheenjohtaja PerusS&Sit 040 759 0992 teemu.lahtinen@iki.fi