LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Samankaltaiset tiedostot
Liikkuva opiskelu -ohjelma

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Liikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Ammattiin opiskelevien fyysinen toimintakyky

SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Tutkintouudistuksen vaikutukset työkykypassiin. Hyvinvointipäivät Saija Sippola

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Osaaminen osana työkykyä

Ammattiosaajan työkykypassi

Liikkuva työpaikka Tulokset

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Teknologia liikunnallistamisen tukena

Henkilöstöliikuntabarometri

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Opiskelukyky opiskelijan oikeus

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

suhteessa suosituksiin?

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

TESTIPALAUTE. Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten tuloksiin voi vaikuttaa. Kehonkoostumus ja puristusvoima

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Kuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN JA TYÖLLISTYMISEN EDISTYMISEN YHTEYDET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

YTHS:n mini-interventio (liikunta)

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisempia opiskeluyhteisöjä

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkuva amis jaksaa painaa!

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Lasten fyysinen aktiivisuus

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Transkriptio:

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI Alustavia tuloksia ja ennusteita fyysisesti keskiraskaille aloille opiskelevien nuorten kestävyyskunnosta WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI

Taustaa Hyvällä kestävyyskunnolla on selkeä yhteys: Terveyteen, (DMII & SVT) Oppimiseen Itse koettuun ja fyysiseen työkykyyn Fyysisesti keskiraskas työ VO 2 työ 10 21 ml/kg/min VO 2 max 35 ml/kg/min METtyö 3 6 METmax 10 2

Tutkimusaineiston muodostaminen: 20-vuotiaat ja alle SOTE, LOGI & DATA N = 202 M = 181 YHT = 383 SOTE & LOGI (fyysisesti keskiraskaat alat) N = 158 M = 93 YHT = 261 SOTE & LOGI (fyysisesti keskiraskaat alat, vähän liikkuvat) N = 97 61 % M = 63 68 % YHT = 160 61 % SOTE 71 % LOGI 29 % 3

4 Tutkimusmenetelmät Polar Own Index Liikunta-aktiivisuuskysely Kestävyyskunnon ennustelaskurin laskentamallit

Tutkimusmenetelmät: liikunta-aktiivisuus ja ennuste 5 Viikoittainen liikunta-aktiivisuus: valitse vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten harrastamasi liikunnan määrää ja tehoa viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Aktiivisuusluokka Tuntia/vko Kestävyyskunnon muutos / vuosi, % 1 0 1-1,5 2 1 3-0,9 3 3 5-0,6 4 Yli 5-0,3 Vähän liikkuvat

6 Laskurin taustalla liikkuvakoulu.fi/ennustelaskuri Shvartz & Reibold (1990) luokitus LIKESin yli 70 000 henkilön tiedot: Ikä Paino Kestävyyskunto Liikunta-aktiivisuus

7 Fyysisesti keskiraskaat alat: ennusteita vähän liikkuvien ammattiin opiskelevien kestävyyskunnosta nyt ja liikuntaa lisättäessä fyysisen työkyvyn kannalta tarkasteltuna.

h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana Ennuste fyysisen työkyvyn riittävyydestä keskiraskaisiin töihin: vähän liikkuvien naisten osuus nyt, 30- ja 50-vuotiaana, kun liikunta-aktiivisuus säilyy ennallaan. 27 % estävyyskunto (ml/kg/min): vähän liikkuvien (0 Kestävyyskunnon - 3 h/vko) työkyky (ml/kg/min) ennuste: vähän liikkuvien Kestävyyskunnon (0-3 h/vko) (ml/kg/min) ennuste: vähän liikkuvien (0-3 h/vko fyysisesti keskiraskaissa töissä, naisetyökyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 30-vuotiaana työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana 8 5 % 1 % 30 % N 17 v 73 % N 30 v N 50 v Riittäm alle 35 m Riittävä 35 ml/k 70 % 95 % 99 %

h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana Ennuste fyysisen työkyvyn riittävyydestä keskiraskaisiin töihin: vähän liikkuvien miesten osuus nyt, 30- ja 50-vuotiaana, kun liikunta-aktiivisuus säilyy ennallaan. estävyyskunto (ml/kg/min): vähän liikkuvien (0 Kestävyyskunnon - 3 h/vko) työkyky (ml/kg/min) ennuste: vähän liikkuvien Kestävyyskunnon (0-3 h/vko) (ml/kg/min) ennuste: vähän liikkuvien (0-3 h/vk fyysisesti keskiraskaissa töissä, miehet työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, miehet 30-vuotiaana työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, miehet 50-vuotiaana 27 % 9 3 % 5 % 30 % M 17 v 73 % M 30 v M 50 v Riittäm alle 35 Riittävä 35 ml/k 70 % 97 % 95 %

10 Entäs, jos? Kestävyyskunto nousee aluksi 10 %. Liikunta-aktiivisuus lisääntyy n. 2 tunnilla viikossa.

h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana Ennuste fyysisen työkyvyn riittävyydestä keskiraskaisiin töihin: vähän liikkuvien naisten osuus nyt, 30- ja 50-vuotiaana, kun kunto nousee 10 % ja liikunta-aktiivisuus lisääntyy n. 2 h/vko 27 % Kestävyyskunto (ml/kg/min): vähän liikkuvien (0 Kestävyyskunnon - 3 h/vko) työkyky (ml/kg/min) ennuste 10 % kunnon Kestävyyskunnon paranemisella (ml/kg/min) ja ennuste 10 % kunnon paranemisella j fyysisesti keskiraskaissa töissä 10 % kunnon paranemisella, 2 h/vko liikunta-aktiivisuuden naiset lisäyksellä: vähän 2 liikkuvien h/vko liikunta-aktiivisuuden (0-3 lisäyksellä: vähän liikkuvien (0-3 h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset h/vko) 50-vuotiaana työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana 11 3 % 5 % 27 % N 17 v 73 % N 30 v N 50 v Riittämä alle 35 m Riittävä 35 ml/k 73 % 97 % 95 %

h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana Ennuste fyysisen työkyvyn riittävyydestä keskiraskaisiin töihin, vähän liikkuvat naiset Kestävyyskunnon (ml/kg/min) ennuste: vähän liikkuvien (0-3 h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana 1 % Kestävyyskunnon (ml/kg/min) ennuste 10 % kunnon paranemisella ja 2 h/vko liikunta-aktiivisuuden lisäyksellä: vähän liikkuvien (0-3 h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana 27 % 27 % 12 N 50 v N 50 v 73 % 73 % 99 % NYT LIIKUNTAA LISÄÄMÄLLÄ

h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana Ennuste fyysisen työkyvyn riittävyydestä keskiraskaisiin töihin: vähän liikkuvien miesten osuus nyt, 30- ja 50-vuotiaana, kun kunto nousee 10 % ja liikunta-aktiivisuus lisääntyy n. 2 h/vko 27 % Kestävyyskunto (ml/kg/min): vähän liikkuvien (0 Kestävyyskunnon - 3 h/vko) työkyky (ml/kg/min) ennuste 10 % kunnon Kestävyyskunnon paranemisella (ml/kg/min) ja ennuste 10 % kunnon paranemisella fyysisesti keskiraskaissa töissä 10 % kunnon paranemisella, 2 h/vko liikunta-aktiivisuuden miehet lisäyksellä: vähän liikkuvien 2 h/vko liikunta-aktiivisuuden (0-3 lisäyksellä: vähän liikkuvien (0-3 h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, miehet h/vko) 30-vuotiaana työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, miehet 50-vuotiaan 13 2 % 3 % 5 % M 17 v 73 % M 30 v M 50 v Riittäm alle 35 Riittävä 35 ml/k 98 % 97 % 95 %

h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, naiset 50-vuotiaana Ennuste fyysisen työkyvyn riittävyydestä keskiraskaisiin töihin, vähän liikkuvat miehet Kestävyyskunnon (ml/kg/min) ennuste: vähän liikkuvien (0-3 h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, miehet 50-vuotiaana Kestävyyskunnon (ml/kg/min) ennuste 10 % kunnon paranemisella ja 2 h/vko liikunta-aktiivisuuden lisäyksellä: vähän liikkuvien (0-3 h/vko) työkyky fyysisesti keskiraskaissa töissä, miehet 50-vuotiaana 27 % 5 % 14 30 % M 50 v M 50 v 70 % 73 % 95 % NYT LIIKUNTAA LISÄÄMÄLLÄ

Yhteenveto 15 Vähän liikkuviin ja huonokuntoisiin kannattaa panostaa tukemalla sekä kannustamalla aktiivisempaan ja liikunnallisempaan elämäntapaan kuin aiemmin. Jo kohtalaisella liikunnan lisäämisellä on selkeä vaikutus tulevaisuuden ennusteeseen fyysisestä työkyvystä etenkin vähän liikkuvilla. Tarvitsemme vielä lisää mittaustietoa ammattiin opiskelevien kunnosta. ETUNIMI SUKUNIMI 11.11.2017

Käy pelailemassa! liikkuvakoulu.fi/ennustelaskuri: kuntoennuste terveyden kannalta tarkasteltuna kunnon riittävyys eri ammattien vaatimuksiin ja pääsykoerajoihin WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI

WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI