Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. helmikuuta 2015 (OR. en) 6147/15 SOC 72 EMPL 33 ECON 99 EDUC 30 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalityöryhmä Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Vuotuinen kasvuselvitys ja yhteinen työllisyysraportti 2015: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus Neuvoston päätelmiä koskevan ehdotuksen hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhdessä laatima ehdotus neuvoston päätelmiksi. Näistä päätelmistä keskusteltiin sosiaalityöryhmässä 23. helmikuuta 2015, jolloin tekstiin tehtiin joitakin pieniä muutoksia. Komiteaa pyydetään tarkastelemaan päätelmäehdotusta, jotta päätelmät voitaisiin antaa 9. maaliskuuta 2015 pidettävässä TSTK-neuvoston istunnossa. 6147/15 eho/ess/akv 1
Vuotuinen kasvuselvitys ja yhteinen työllisyysraportti 2015: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus Ehdotus neuvoston päätelmiksi OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA: 1. Talousennusteet vahvistavat, että elpyminen on hidasta ja haurasta ja ennen kaikkea heikompaa kuin vuosi sitten odotettiin. Syvä taantuma ja hidas elpyminen vahvistavat kielteistä sosiaalista kehitystä, koska työttömyysaste on korkea, kotitalouksien tulot pienenevät ja köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät. 2. Työttömyystilanne vaikuttaa vakiintuneen, mutta marraskuussa 2014 työttömiä oli yli 24,4 miljoonaa, ja 15 24-vuotiaiden ikäluokassa 5,1 miljoonaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa Euroopan unionissa (EU) edelleen, ja siitä on tulossa taantuman merkittävin seuraus. Yli puolet (50,1 %) työttömistä EU:ssa on nyt ollut ilman työtä yli vuoden ajan. Laaja ja sitkeä pitkäaikaistyöttömyys yhdistettynä kohtuuttoman korkeaan nuorisotyöttömyyteen on luomassa todellista työvoiman "kadotettua sukupolvea". 3. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamien ihmisten määrä EU:ssa on edelleen hälyttävät 24,5 prosenttia kokonaisväestöstä. Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen mukaan keskeisimpiä elintasoa alentavia suuntauksia ovat kokonaisväestön köyhyysriskin kasvaminen, köyhyyden syvyysaste, kotitalouksien käytettävissä olevien bruttotulojen pienentyminen, työttömien kotitalouksien ja työssäkäyvien köyhien lukumäärän kasvaminen sekä liian korkeat asumiskustannukset. 6147/15 eho/ess/akv 2
KOROSTAEN SEURAAVAA: 4. Kun otetaan huomioon hidas talouskasvu, jatkuvasti korkea työttömyystaso, riittämätön työpaikkojen luominen ja investointien merkittävä väheneminen koko EU:ssa, komission vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 asetetut poliittiset painopisteet investoinnit, rakenneuudistukset, vastuullinen finanssipolitiikka ja kasvun edistäminen ovat tervetulleita. Sosiaalisen tilanteen painottaminen uudelleen vuotuisessa kasvuselvityksessä ja erityisesti yhteisessä työllisyysraportissa sekä ilmoitus talouden ohjauksen ja hallinnan työllisyys- ja sosiaalinäkökohtien korostamisesta ovat merkittävä osoitus uuden komission poliittisista prioriteeteista. Tähän liittyy sen tiedostaminen, että toimia tarvitaan sekä kysynnän että tarjonnan puolella, ja sellaisten toimien painottaminen, joiden avulla edistetään myös työpaikkojen luomista ja yrittäjyyttä. Vuotuisen kasvuselvityksen prioriteettien sekä Eurooppa 2020 -strategian ja -tavoitteiden välistä yhteyttä on kuitenkin selkeytettävä ja vahvistettava, erityisesti osallistavan kasvun osalta. 5. Eurooppa-neuvosto totesi joulukuussa 2014, että toimintapolitiikassa olisi asetettava etusijalle rakenneuudistusten tehostaminen, sillä se on keskeinen tekijä perustan luomiseksi Euroopan talouden kasvulle ja uusille työpaikoille. 6. EU tarvitsee lisää julkisia ja yksityisiä investointeja. Kun äskettäin ehdotettua Euroopan investointiohjelmaa pannaan täytäntöön, on tärkeää varmistaa, että uudet investoinnit edistävät kasvua, kilpailukykyä ja uusien työpaikkojen luomista. Lisäksi on varmistettava, että näistä investoinneista laaditaan asianmukaiset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutustenarvioinnit, myös sisällyttämällä sosiaali- ja työllisyyspolitiikan asiantuntemusta ja kriteereitä suunnitellun Euroopan strategisten investointien rahaston päätöksentekoprosessiin. 7. Yhteisessä työllisyysraportissa esitetään toinen työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, joka on edelleen keskeinen tekijä Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa. 6147/15 eho/ess/akv 3
8. Vuotuisen kasvuselvityksen ja yhteisen työllisyysraportin erityisesti sen keskeisten viestien sekä Eurooppa-neuvoston strategisen ohjauksen perusteella seuraavat työllisyys- ja sosiaalipolitiikan suuntaviivat ovat tärkeitä: Työmarkkinoiden dynamiikan vahvistaminen, korkean työttömyysasteen alentaminen ja tuki laadukkaiden työpaikkojen luomiselle: 9. Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy ja vähentäminen parantamalla julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta sekä aktivointitoimien ja työnteon kannattavuutta edistävien toimien vaikuttavuutta, myös investoimalla inhimilliseen pääomaan sekä räätälöidyn aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja integroitujen sosiaalipalvelujen avulla. 10. Nuorisotyöttömyyden kaikkien muotojen vähentäminen: Työllisyyskomitean arviointi nuorisotakuusta on osoittanut, että jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin nuorisotakuun toteuttamisessa, mutta haasteita on edelleen siinä, että takuu todella saavuttaa kaikki tarvitsevat ja takaa työnantajien riittävän sitoutumisen ja että väliintulon kustannukset pystytään tasapainottamaan julkisen talouden leikkausten kanssa. Koska nuorisotyöttömyys on yli 21 %, jäsenvaltioiden on jatkettava toimia nuorisotakuun täytäntöönpanossa saavutetun edistymisen pohjalta. 11. Työpaikkojen luomisen edistäminen ja työnteon kannustimien parantaminen investoinneilla, yrittäjyyttä kannustamalla, torjumalla pimeää työtä ja tehostamalla vero- ja muita kannustimia, mukaan lukien työn verokiilan pienentäminen. Viimeksi mainitussa kysymyksessä on viime vuosina on edistytty liian vähän, ja verotusjärjestelmiä tulisi muuttaa työllisyyden lisäämiseksi ja riittävän sosiaalisen suojelun varmistamiseksi. Tämän suuntaisissa uudistuksissa olisi kuitenkin otettava asianmukaisella tavalla huomioon se, että verotusjärjestelmissä on kyse muustakin kuin vain työnteon kannustimien tarjoamisesta ja että Euroopan sosiaalisen mallin riittävyys ja taloudellinen kestävyys ja siihen liittyvät eri tuloryhmiin kohdistuvat vaikutukset on huomioitava asianmukaisesti. 6147/15 eho/ess/akv 4
12. Työvoiman liikkuvuuden lisääminen: Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskeva perusoikeus on vaikuttanut myönteisesti Euroopan talouskehitykseen. Työvoiman liikkuvuuden tukeminen on tärkeää työpaikkojen luomisen ja kasvun edistämiseksi, mutta samalla on turvattava sosiaaliset oikeudet ja ehkäistävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäyttö sekä mahdollinen "aivovuoto" tietyiltä alueilta. 13. Laadukkaiden työpaikkojen edistämisellä sekä osaamiseen ja ammatilliseen koulutukseen tehtävillä investoinneilla pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä, helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään sekä mahdollistamaan työmarkkinoiden sisäisiä siirtymiä. Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen painottamalla sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisia investointeja 14. Neuvosto on täysin tietoinen siitä, että sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava säilyttäen samalla niiden ydintoiminnot, jotka liittyvät suojeluun, vakauttamiseen ja sosiaalisiin investointeihin. Sosiaalisen suojelun järjestelmien uudistusten olisi perustuttava lähestymistapaan, joka esiteltiin neuvoston vuonna 2013 antamissa päätelmissä "Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit". 15. Sosiaalisen suojelun järjestelmiin tehtävillä investoinneilla olisi taattava asianmukainen suojelun taso kaikille väestöryhmille ja tuettava yleistä politiikkaa täydentäen sitä kohdennetuilla toimenpiteillä, joilla edistetään tehokkaasti sekä työmarkkinoita että sosiaalista osallisuutta. Vähimmäistulojärjestelmien aktivoimiseen, niiden piiriin pääsyyn ja niiden riittävyyden parantamiseen on panostettu tuntuvasti. Näiden etuusjärjestelmien kattavuuden ja hyödyntämisen varmistaminen ja parantaminen olisi asetettava ensisijaiseksi poliittiseksi tavoitteeksi yksinkertaistamalla etuuksien saatavuutta ja harkitsemalla tarkkaan niiden soveltuvuutta. Työmarkkinoille integroitumisen ja uudelleenintegroitumisen jatkuva tukeminen aktiivisella työmarkkinapolitiikalla ja työnteon kannattavuusperiaatteilla olisi yhdistettävä sosiaaliseen suojeluun, jotta inhimillistä pääomaa ei menetettäisi. 6147/15 eho/ess/akv 5
16. Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon innovoinneissa olisi keskityttävä varmistamaan laadun ja turvallisuuden yleinen ja tasapuolinen saatavuus terveyspalveluissa. Samalla olisi turvattava niiden kohtuuhintaisuus, kestävyys ja kustannustehokkuus. Näitä innovaatioita voivat olla terveysvalistuksen ja sairauksien ehkäisyn tehostaminen kaikilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla, samalla kun varmistetaan integroitu terveydenhuolto, parannetaan perusterveydenhuoltoa ja varhaista diagnosointia, optimoidaan erikoislääkärien ja sairaalahoidon käyttö sekä varmistetaan riittävä ja osaava terveydenhuollon työvoima. Innovaatioihin voi kuulua myös sähköisten terveydenhuoltopalveluiden, terveysjärjestelmien suorituskyvyn arvioinnin ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnin tehokkaampi hyödyntäminen siten, että samalla varmistetaan terveysalan vakaa ja jatkuva rahoitus. 17. Julkisten eläkejärjestelmien uudistuksia tarvitaan estämään väestön ikääntymisen vaikutukset, jotka vaarantavat julkisen talouden vakauden. Yhä yleisemmin kuitenkin epäillään, että eläkkeiden riittävyyden turvaaminen edellyttää tulevaisuudessa tehokkaampia toimia. Lisäksi olisi myös tiedostettava väestön ikääntymisen luomat sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet ja haasteet. Jäsenvaltioilla olisi oltava riittävä liikkumavara päättää kaikkein keskeisimmistä poliittisista toimista kansallisen tilanteen ja omien prioriteettiensa mukaisesti ja varmistaa sopiva tasapaino työelämässä ja eläkkeellä käytetyn ajan välillä. 18. Sosiaalisen kehityksen huomioon ottaen tarvitaan tehostettuja poliittisia toimia köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja epätasa-arvon torjumiseksi. On muistettava, että tehokkaimpia ja kestävimpiä tapoja torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ovat kattavat strategiat, joihin kuuluu toimeentulotuki, korkealaatuisten mahdollistavien palveluiden saatavuus, riittävä sosiaalinen suojelu sekä osallistavat työmarkkinat. Kattavilla sosiaalisen osallistamisen strategioilla tuetaan kysyntää, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parempaa henkilöpääoman kehittämistä eli ei ainoastaan sosiaalisia tavoitteita, vaan myös kestävää kasvua. 6147/15 eho/ess/akv 6
Painotetaan vahvemmin sukupuolten tasa-arvoa 19. Yhteinen työllisyysraportti sisältää hyvän analyysin ja kuvauksen sukupuolten tasa-arvon merkityksestä työmarkkinoilla. Ottaen huomioon tämän ulottuvuuden merkittävä potentiaali työllisyyden, talouskasvun ja sosiaalisen osallisuuden kannalta on valitettavaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä ei ole kiinnitetty tähän riittävästi huomiota. Barcelonan tavoitteiden mukaisesti ensimmäisessä vuotuisessa kasvusuunnitelmassa 1 painotettiin, että osallistumista työmarkkinoille olisi helpotettava veroetuusjärjestelmien, joustavien työjärjestelyjen ja lastenhoitojärjestelyjen avulla ja että Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteisen työllisyysraportin analyysin lisäksi myös näiden asioiden tutkimista. Vaikka jäsenvaltiot ovatkin toteuttaneet joitakin toimia sukupuolten välisten erojen kaventamiseksi työmarkkinoilla, yhteisessä työllisyysraportissa todetaan, että lisätoimia tarvitaan. Tämä vastaa myös äskettäin hyväksyttyä G20-maiden tavoitetta pienentää eroja sukupuolten osallistumisessa työelämään. Myös köyhyydessä ja sosiaalisessa syrjäytymisessä havaittaville sukupuolieroille olisi annettava lisää näkyvyyttä. Nämä toimenpiteet ovat myös äärettömän tärkeitä sen varmistamiseksi, että naiset voivat nauttia riittävästä ja kestävästä vanhuudenturvasta tulevaisuudessa. Omistajuus ja parempi ohjausjärjestelmä yksinkertaistetun eurooppalaisen ohjausjakson ansiosta 20. Neuvosto on yleisesti ottaen tyytyväinen ehdotuksiin eurooppalaisen ohjausjakson yksinkertaistamisesta. Samalla se palauttaa mieleen sosiaalisen suojelun komitean ja työllisyyskomitean yhteisen lausunnon Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnista ja ehdotukset eurooppalaisen ohjausjakson ohjausjärjestelmään liittyvien seikkojen parantamiseksi. Se painottaa, että työllisyys- ja sosiaalikysymyksistä vastaavien ministerien olisi edelleen osallistuttava toimivaltansa puitteissa täysimääräisesti sekä politiikan laatimiseen että täytäntöönpanoon. 21. Neuvosto on erityisen tyytyväinen suunnitelmiin yhdistää komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ja perusteelliset tarkastelut aikaisessa vaiheessa yhdeksi kattavaksi analyyttiseksi asiakirjaksi sekä suunnitelmiin maakohtaisten suositusten varhaisemmasta hyväksymisestä. Uudistusten ansiosta ehdotuksista ja niitä tukevista analyyseista pystytään suorittamaan jäsennellympi ja tasapainoisempi kansallinen kuuleminen. Lisäksi niiden avulla voidaan varmistaa paremmat monenväliset keskustelut neuvostossa ja todellinen mielipiteidenvaihto asiaa käsittelevissä neuvoston valmisteluelimissä. 1 KOM(2011) 11. 6147/15 eho/ess/akv 7
22. Kansallisten uudistusohjelmien sisältöä ja toimittamisaikataulua on vielä mietittävä. Sama koskee muiden raportointiasiakirjojen, erityisesti kansallisten sosiaalialan raporttien, roolia ja kahdenvälistä mielipiteenvaihtoa. Monissa jäsenvaltioissa kansalliset uudistusohjelmat ovat poliittisia sitoumuksia sisältäviä asiakirjoja, mikä on tulosta työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kuulemisesta. Tämä tärkeä seikka ei saisi unohtua, vaikka näiden asiakirjojen rooli muuttuisi niin, että niistä tulisi pelkkiä lyhyitä raportointiasiakirjoja. Varoitusmekanismia koskeva kertomus tulostaulu 23. Neuvosto panee merkille, että komissio aikoo pohtia tarkemmin työllisyys- ja sosiaaliindikaattoreiden asemaa varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa ja analysoitaessa työllisyys- ja sosiaalipoliittisia haasteita perusteellisissa tarkasteluissa. Se korostaa kuitenkin, että makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn luonne on säilytettävä huolellisesti samoin kuin kaikkien olemassa olevien indikaattoreiden avoimuus ja keskinäinen johdonmukaisuus. Työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreita olisi käytettävä rajoitetusti makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä, jotta voidaan ymmärtää laajemmin makrotalouden epätasapainon korjaamiseen liittyvää työllisyys- ja sosiaalista kehitystä. Ennen niiden käyttöä olisi analysoitava huolellisesti ja otettava kaikilta osin huomioon keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu. Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi osallistuttava työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden käyttöön makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä. Korjaussuunnitelmissa on otettava huomioon kyseisten politiikkatoimien sosiaaliset vaikutukset, ja niiden on oltava talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyssuuntaviivojen mukaisia. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA: 24. Ottamaan vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen ja yhteisen työllisyysraportin painopisteet huomioon kansallisissa uudistusohjelmissaan ja tarvittaessa kansallisissa sosiaalialan raporteissaan sekä toteuttamaan vuoden 2014 maakohtaisten suositusten edellyttämää politiikkaa. 25. Ottamaan politiikkojensa suunnittelussa huomioon sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen perusteellisten aihekohtaisten tarkastelujen tulokset sekä työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean monenvälisen valvontatyön tulokset. 6147/15 eho/ess/akv 8
26. Ottamaan kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan tarvittaessa tiiviimmin mukaan eurooppalaisen ohjausjakson käsittelyyn kansallisella tasolla. KEHOTTAA EUROOPAN KOMISSIOTA: 27. Varmistamaan, että työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea osallistuvat tiiviisti ja asianmukaisesti yksinkertaistetun eurooppalaisen ohjausjakson kaikkien asiaankuuluvien näkökohtien käsittelyyn, ja muun muassa esittämään ehdotuksia maakohtaisiksi suosituksiksi hyvissä ajoin niin, että niistä voidaan järjestää asianmukainen kansallinen kuuleminen sekä keskustella neuvostossa ja asianomaisissa valmisteluelimissä. 28. Keskittymään maakohtaisissa suosituksissa painopistealueisiin ohjailematta kuitenkaan liikaa politiikan täytäntöönpanoa. 29. Komission tulisi ensi vuoden vuotuisesta kasvuselvityksestä alkaen painottaa selkeämmin kasvun ja naisten lisääntyneen työmarkkinoille osallistumisen välistä yhteyttä. 30. Laatimaan ehdotuksia pitkäaikaistyöttömien tukemiseksi ottaen huomioon nuorisotakuiden käyttöönotosta eri puolilla EU:ta saatavat kokemukset ja integroimaan ne kokonaisuudessaan Euroopan työllisyysstrategiaan. KEHOTTAA TYÖLLISYYSKOMITEAA ja SOSIAALISEN SUOJELUN KOMITEAA: 31. Parantamaan edelleen keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua, jotta työllisyys- ja sosiaalista kehitystä voidaan ymmärtää laajemmin, ja lisäämään tulostaulun sekä työllisyyskehityksen seurantavälineen ja sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen välistä johdonmukaisuutta vahvistaen samalla mahdollisuuksien mukaan näiden kahden välineen välisiä synergioita, sekä arvioimaan merkittävien rakenneuudistusten sosiaalista vaikutusta. 32. Tekemään tiiviimpää yhteistyötä talouspoliittisen komitean kanssa yhteiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä. 6147/15 eho/ess/akv 9
33. Esittämään neuvostolle näkemyksensä komission ehdotuksista, jotka koskevat työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden asemaa makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä. 34. Raportoimaan tiiviissä yhteistyössä talouspoliittisen komitean kanssa neuvostolle makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukaisesti toteutetuista perusteellisista tarkasteluista. 35. Ottamaan käyttöön tehostettuja työskentelymenetelmiä komiteoiden ja Euroopan työmarkkinaosapuolten sihteeristöjen välillä. 36. Työllisyyskomitea tekee yhteistyötä neuvoston koulutuksesta vastaavien elinten kanssa ja tarkastelee keinoja, joilla tätä suhdetta voidaan parantaa tai organisoida paremmin painottaen, että luodaan perusta näyttöön perustuvalle keskustelulle inhimilliseen pääomaan liittyvistä kysymyksistä. 37. Sosiaalisen suojelun komitea tekee yhteistyötä johtavien virkamiesten tasolla kokoontuvan kansanterveystyöryhmän kanssa terveyspoliittisissa kysymyksissä. 38. Sosiaalisen suojelun komitea tekee yhteistyötä talouspoliittisen komitean ja talous- ja rahoituskomitean kanssa ikääntymiseen liittyviä menoja koskevissa yhteisissä asioissa. 6147/15 eho/ess/akv 10