9258/17 team/mba/akv 1 DG B 1C

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9258/17 SOC 365 EMPL 280 JAI 458 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Työllisyyskomitean lausunto pakolaisten työmarkkinoille integroimisesta Hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena edellä mainittu lausunto 15. kesäkuuta 2017 kokoontuvaa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostoa (TSTK) varten. 9258/17 team/mba/akv 1

2 Työllisyyskomitean lausunto pakolaisten työmarkkinoille integroimisesta Johdanto Jo ennen vuotta 2015 kolmansien maiden kansalaisten ja ylipäätään muuttajataustaisten henkilöiden kotouttaminen asetti huomattavia haasteita monille jäsenvaltioille. Heillä on merkittäviä vaikeuksia työmarkkinoille ja koulutusjärjestelmään pääsyssä sekä asunnonsaannissa. Heidän työllisyystilanteensa on usein huonompi kuin kyseisen jäsenvaltion syntyperäisillä, samantasoisen koulutuksen saaneilla kansalaisilla. Heidän palkkatasonsa on usein matala, heillä on useammin epätyypillisiä työsopimuksia ja heillä on syntyperäisiä henkilöitä suurempi riski menettää työnsä. Heitä uhkaa myös useammin köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, silloinkin kun he ovat työssä. Vuonna 2015 ja alkuvuonna 2016 EU:hun saapui ennennäkemätön määrä kolmansien maiden kansalaisia, joista useimmat hakivat turvapaikkaa. Saapujien määrä on laskenut vuoden 2016 puolivälin jälkeen, mutta turvapaikkahakemuksia on edelleen paljon, ja joissakin jäsenvaltioissa paljon enemmän kuin toisissa. Useimmat hiljattain saapuneista turvapaikanhakijoista ovat nuoria miespuolisia henkilöitä, ja suhteellisen suuri osuus heistä on alaikäisiä. Turvapaikanhakijoiden koulutustaso vaihtelee suuresti riippuen heidän sosioekonomisesta taustastaan ja alkuperämaastaan. Tämä tilanne on pahentanut kolmansien maiden kansalaisten integroimista koskevia poliittisia haasteita, ottaen huomioon, että pakolaisten sosioekonomisen integraation lopputulos on keskimäärin huonompi kuin muiden kolmansista maista tulevien muuttajien. 9258/17 team/mba/akv 2

3 Työllisyyskomitea on tarkastellut tätä asiaa useaan kertaan ja laatinut työnsä pohjalta tämän lausunnon. Näin se toteuttaa neuvoston päätöksen (EU) 2015/772 2 artiklan mukaista toimeksiantoaan ja rooliaan politiikan koordinoijana työllisyyspolitiikan suuntaviivojen, erityisesti suuntaviivan 7 mukaisesti 1. Se on kuullut tämän lausunnon osalta julkisten työvoimapalvelujen verkoston edustajia. Lausunto sisältää joitakin pakolaisten työmarkkinoille integroimista koskevia keskeisiä periaatteita, jotka on otettu esiin kyseisissä keskusteluissa. Nyt vaikuttaa olevan oikea hetki antaa tällainen lausunto, koska haasteet ovat suuria, eivätkä ne todennäköisesti kovin pian pienene. Toisaalta työmarkkinoille integroiminen tarjoaa onnistuessaan jäsenvaltioille myös mahdollisuuksia. On huomattava, että tässä lausunnossa ei käsitellä sitä kysymystä, keille turvapaikanhakijoille olisi myönnettävä suojelu, sillä se on yksittäisten jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan kuuluva asia. Lausunnossa pyritään sen sijaan antamaan toimintapolitiikkaa koskevia neuvoja niille, jotka vastaavat EU:hun jäävien pakolaisten työmarkkinoille integroinnista, jäsenvaltioiden toimivallan samalla huomioon ottaen. Poliittiset suuntaviivat Jäsenvaltioiden olisi yleisesti pyrittävä välttämään aiempia virheitä ja pyrittävä toimimaan mahdollisimman pian pakolaisten saapumisen jälkeen. Tilanne, jossa koulutetut työntekijät tekevät työtä, joka ei edellytä koulutusta, tai ovat työvoiman ulkopuolella tai työttöminä, on inhimillisen pääoman tuhlausta. Koulutetut kolmansien maiden kansalaiset eivät useinkaan pysty täysin hyödyntämään tutkintojaan, jos ne on hankittu EU:n ulkopuolella. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen pyrittävä soveltamaan järjestelmällistä taitojen arviointia ja mikäli mahdollista tutkintojen tunnustamista. "Väline kolmansien maiden kansalaisten taitojen kartoittamiseksi", joka on määrä ottaa käyttöön kesäkuussa 2017 uuden osaamisohjelman puitteissa, on siksi tervetullut. 1 Erityisesti ne suuntaviivan 7 osat, joiden mukaan "jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia, sekä tarjottava turvaa niille, jotka eivät kykene osallistumaan työmarkkinoille. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikille naisille ja miehille avoimia, osallisuutta edistäviä työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä sekä edistettävä työllistyvyyttä investoimalla inhimilliseen pääomaan." 9258/17 team/mba/akv 3

4 Kielten oppiminen on integraation olennainen osa: tutkimuksissa on osoitettu, että jo paikallisen kielen keskitasoinen taito kaksinkertaistaa pakolaisten työllisyyden suhteessa niihin, jotka ovat vasta-alkajatasolla. Näin ollen on aiheellista antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kielenopetusta, joka on räätälöity yksittäisen pakolaisen henkilökohtaisen tilanteen, taitojen ja koulutuksen mukaan ja mahdollisuuksien mukaan yhdistetty käytännön työhön. Pakolaisten asteittainen integrointi työmarkkinoille on osoittautunut tähän mennessä hyvin hitaaksi, mikä on aiheuttanut ammattitaidon menetystä ja ylipäätään heikentänyt kotoutumista. Tästä syystä päättäjien olisi pyrittävä helpottamaan sekä miesten että naisten pikaista ja tehokasta työmarkkinoille pääsyä ja osallistumista. Ottaen huomioon, että monet pakolaiset tuntevat isäntämaansa yhteiskuntaolot huonommin kuin syntyperäiset kansalaiset, heille on annettava perustiedot kyseisestä yhteiskunnasta, myös työmarkkinoiden toiminnasta ja tärkeimmistä työnhakukanavista. Parantamalla pakolaisten koulutusta ja ammatillista osaamistasoa voitaisiin vaikuttaa voimakkaasti paitsi heidän työmarkkinatuloksiinsa, myös heidän sosiaaliseen osallisuuteensa ja integroitumiseensa. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen pyrittävä tarjoamaan tilaisuuksia ammatilliseen koulutukseen ja osaamisen täydentämiseen myös työssä oppimisen avulla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että isäntämaan hallituksen (ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden) antaman tuen ja pakolaisten integroitumispyrkimysten välillä päästään asianmukaiseen tasapainoon tarjoamalla kotoutumista, koulutusta ja työtä koskevia kannustimia ja antamalla riittävää ja kohdistettua tukea ottaen huomioon, että "kotouttaminen on kaksisuuntainen prosessi". Niiden olisi myös varmistettava muiden keskeisten palvelujen, kuten asumis-, terveydenhuolto- ja lastenhoitopalvelujen saanti. Kokemus on osoittanut, että pakolaiset voivat saada matalaa osaamistasoa edellyttävää tai lyhytaikaista työtä ennen koulutuksensa päättymistä, jolloin he menettävät tuen, vaikka voisivat vielä tarvita sitä. Toiset eivät saa täyttä tukea työllistymisen tai lastenhoitoon liittyvien sitoumusten takia. Näin ollen kotouttamistuki olisi suunniteltava jatkuvaksi ja joustavaksi. 9258/17 team/mba/akv 4

5 Hajasijoittamisella pyritään rajoittamaan tiettyihin alueisiin kohdistuvaa turvapaikanhakijoiden painetta, mutta työmarkkinoille pääsyn kannalta se voi aiheuttaa myös esteitä. Näin ollen työllisyysnäkökohdat olisi otettava mahdollisimman pitkälle huomioon hajasijoitussuunnitelmissa. Työllisyyskomitean keskusteluissa on osoitettu, että pakolaisten työmarkkinoille integrointi on monimutkainen haaste, johon liittyy usein monia eri toimijoita (esimerkiksi työmarkkinaosapuolet sekä julkiset ja yksityiset työnantajat). Toimiva kotouttamispolitiikka edellyttää eri hallintotasojen riittävää koordinointia, jotta paikallistason tuloksellisuus voidaan varmistaa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että eritasoiset kotoutumispolut (kieliopinnot, kansalaiskasvatus, sosiaalituki, osaamisen edistämispolitiikka, työmarkkinoille aktivointi) toimivat keskenään synergiassa. 9258/17 team/mba/akv 5