Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. toukokuuta 2017 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. toukokuuta 2017 (OR. en) 9650/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Asia: Eurooppalainen ohjausjakso 2017: ECON 459 UEM 176 SOC 436 EMPL 340 Ecofin-neuvoston päätelmät perusteellisista tarkasteluista ja vuoden 2016 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta (23. toukokuuta 2017) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston (Ecofin) istunnossaan Brysselissä 23. toukokuuta 2017 hyväksymät neuvoston päätelmät perusteellisista tarkasteluista ja vuoden 2016 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta. 9650/17 1

2 Ecofin-neuvoston päätelmät perusteellisista tarkasteluista ja vuoden 2016 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta Neuvosto (Ecofin) 1. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission hyvissä ajoin julkaisemat maaraportit, joissa analysoidaan kunkin jäsenvaltion talouspolitiikkaa, mukaan lukien makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä tehdyt perusteelliset tarkastelut, vuoden 2016 maakohtaisia suosituksia koskevien jatkotoimien täytäntöönpanon, sekä niihin liittyvän tiedonannon, jossa on yhteenveto perusteellisten tarkastelujen keskeisistä tuloksista. ON TYYTYVÄINEN yhdistettyyn analyysiin ja KOROSTAA, että perusteellinen tarkastelu on pidettävä helposti tunnistettavana ja avoimena maaraporteissa. 2. OTTAA HUOMIOON nämä osatekijät, kansalliset uudistusohjelmat, vakaus- ja lähentymisohjelmat ja 10. maaliskuuta 2017 annetun suosituksen euroalueen talouspolitiikasta hyväksyessään vuoden 2017 maakohtaiset suositukset. I PERUSTEELLISET TARKASTELUT 3. KATSOO, että perusteelliset tarkastelut ovat perinpohjainen ja huolellisesti laadittu analyysi jokaisen tarkasteltavan jäsenvaltion tilanteesta ja tarjoavat siten pohjan monenväliselle valvonnalle, jäsenvaltioiden paremmalle sitoutumiselle uudistuksiin ja tehokkaille politiikkatoimille. TOTEAA, että asiaankuuluvia analyysivälineitä on käytetty ottaen huomioon kunkin talouden erityiset haasteet, ja niitä on täydennetty merkittävällä laadullisella analyysillä. 4. ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että 12:ssa tarkastelluista jäsenvaltioista (Bulgaria, Saksa, Irlanti, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Alankomaat, Portugali, Slovenia ja Ruotsi) on havaittavissa luonteeltaan ja vakavuudeltaan erilaisia makrotalouden epätasapainotiloja, joihin sovelletaan makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä, ja että Suomella ei enää ole tuossa menettelyssä tarkoitettuja makrotalouden epätasapainoja. 9650/17 2

3 5. YHTYY komission näkemykseen, jonka mukaan kuudessa jäsenvaltiossa (Bulgaria, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros ja Portugali) on liiallista epätasapainoa. PANEE MERKILLE komission aikomuksen tarkastella uudelleen toukokuun arvioinnissa arviotaan kolmesta maasta, joissa on havaittu liiallisia epätasapainoja (Italia, Kypros ja Portugali) perusteellisissa tarkasteluissa esiin tulleiden rakenteellisten haasteiden valossa ottaen huomioon niiden kansallisten uudistusohjelmien vaativuuden. SOPII tarkastelevansa huolella muita mahdollisia komission arviointeja määrittääkseen lisätoimien tarpeen. KOROSTAA, että kaikki makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tarjoamat mahdollisuudet olisi käytettävä ja sovellettava tarvittaessa korjaavaa osiota. 6. KOROSTAA, että kaikkien jäsenvaltioiden on jatkettava politiikkatoimien toteuttamista ja sitouduttava voimakkaasti rakenteellisiin uudistuksiin myös silloin, kun niissä esiintyy sellaista makrotalouden epätasapainoa, joka vaikuttaa talous- ja rahaliiton (EMU) moitteettomaan toimintaan. Epätasapainoon olisi puututtava kestävällä tavalla panostamalla keskeisiin haasteisiin, vähentämällä riskejä, helpottamalla EU:n talouksien tasapainottamista ja luomalla edellytykset kestävälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. 7. ON TIETOINEN siitä, että monet jäsenvaltiot ovat edistyneet ulkoisen ja sisäisen epätasapainonsa korjaamisessa, mikä osaltaan edistää tasapainon palautumista euroalueella ja EU:ssa. KOROSTAA, että parannuksista huolimatta haasteet ja riskit ovat pysyneet pitkälti muuttumattomina ja että politiikkatoimissa on edistyttävä edelleen epätasapainotilojen ja erityisesti mittavan velkaantumisen korjaamiseksi, kun taustalla vaikuttavat potentiaalisen tuotannon ja tuottavuuden kasvun hidastuminen ja edelleen historiallisen korkea työttömyysaste. Samanaikaisesti joissakin euroalueen jäsenvaltioissa, joissa velkaantumisen purkamistarve on suhteellisen vähäinen, on jatkuvasti suuret vaihtotaseen ylijäämät ja ne saattavat joissakin olosuhteissa viitata säästöjen ja investointien väliseen mittavaan epäsuhtaan, mikä edellyttää edistymistä politiikkatoimissa. TOTEAA, että monissa euroalueen maissa alijäämäinen rahoitusasema on saatu tasapainotettua ylijäämäiseksi, kun taas toisissa ylijäämät ovat jatkuvasti suuria. Tämä on merkinnyt epäsymmetristä sopeutusta, joka on johtanut koko euroalueen rahoitusaseman laajaan ja kasvavaan ylijäämään, ja tämän kehityksen seurauksiin on kiinnitettävä tarkempaa huomiota. 9650/17 3

4 II MAAKOHTAISTEN SUOSITUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8. TOTEAA, että vuoden 2016 maakohtaisten suositusten huomioon ottamisessa on edistytty mutta PANEE MERKILLE, että uudistusten toteuttaminen on ollut epätasaista eri politiikanaloilla ja eri maissa ja että vain muutamissa tapauksissa on edistytty huomattavasti vuoden 2016 maakohtaisten suositusten huomioon ottamisessa. 9. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI komission uuteen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskevaan monivuotiseen arviointiin ja siihen, että suurimmassa osassa suosituksia on edistytty hyvin, mutta TOTEAA, että tämä on ollut epätasaista politiikanalueista, maista ja ajankohdasta riippuen. MUISTUTTAA, että komission monivuotisesta arvioinnista käy ilmi, että jotkin maakohtaisista suosituksista liittyvät pitkäaikaisiin rakenteellisiin ongelmiin, joihin puuttuminen vaatii aikaa ja joiden suhteen konkreettisten tulosten näkyminen saattaa viedä aikaa. 10. PAINOTTAA, että nykyisessä suhteellisen suotuisassa makrotaloudellisessa ympäristössä uudistusten toteuttamista on jatkettava ja tehostettava, jotta jäljempänä mainittuihin poliittisiin haasteisiin voidaan puuttua, uudistusväsymystä ja poliittisia taloushaasteita välttäen. 11. ON TYYTYVÄINEN siihen, että yleisten julkistalouden alijäämien ja velkasuhteiden odotetaan pienenevän monissa jäsenvaltioissa, mutta KOROSTAA, että pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyyden, mukaan lukien eläkejärjestelmien kestävyyden, varmistaminen on edelleen haaste. 12. TÄHDENTÄÄ, että tavara- ja palvelumarkkinoiden täydentävät rakenneuudistukset olisi asetettava etusijalle, jotta vahvistettaisiin talouden elpymistä, korjattaisiin vahingollisia epätasapainotiloja, parannettaisiin investointiolosuhteita ja vahvistettaisiin sisämarkkinoita. Nykyistä enemmän voitaisiin edistyä liiketoiminnalle ja työllisyydelle suosiollisen sääntelyympäristön luomisessa, byrokratian karsimisessa, sekä hallinnollisen tehokkuuden että sääntelyn laadun parantamisessa ja palvelualan perusteettomien rajoitusten vähentämisessä, erityisesti helpottamalla huomattavasti palveluntarjoajien rajatylittävää toimintaa. 9650/17 4

5 13. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI siihen, että painotetaan osallistavaa kasvua, ja KOROSTAA, että talouskasvu ja työllisyyden kasvu, lisääntyneet investoinnit ja tuotannon kasvu ja työvoiman tarjonnan kasvu ovat kaikki olennaisia tekijöitä sosiaalisten haasteiden ratkaisemisessa. Terve julkinen talous ja vaativien uudistusten toteuttaminen ovat ennakkoedellytys kestävälle ja osallistavalle kasvulle. 14. ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että investointiedellytyksiä on kiireellisesti parannettava, jotta saadaan liikkeelle enemmän reaalitalouteen suunnattavia yksityisiä investointeja ja varmistetaan julkisten investointien ja infrastruktuureiden korkealaatuisuus. Uudistustahti on ollut hidasta sellaisiin ongelmiin puuttumiseksi, jotka liittyvät alakohtaiseen sääntelyyn ja muihin investointien esteisiin, samoin kuin julkishallinnon, oikeusjärjestelmien, maksukyvyttömyysmenettelyjen ja liiketoimintaympäristön, rahoituksen saanti mukaan lukien, uudistamiseksi. Edistyksestä huolimatta monissa jäsenvaltioissa on edelleen investointeja haittaavia esteitä eräillä keskeisillä aloilla. 15. TUNNUSTAA, että Euroopalla on tuottavuusongelma, koska tuottavuuden kasvu on heikkoa ja se on jäljessä muiden kehittyneiden talouksien kasvuvauhdista. KOROSTAA tässä yhteydessä rakenneuudistuksen tärkeyttä innovoinnin ja digitalisalisoinnin edistämisessä ja uusien teknologioiden levittämisen helpottamisessa, sellaisen liiketoimintaympäristön luomisessa, jossa tuottavimpien yritysten annetaan kukoistaa, ja resurssien virheellistä kohdentamista ja ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuden vähentämisessä. Tätä haastetta kärjistää muun muassa väestön ikääntyminen. Työikäisten osuuden koko väestöstä ennustetaan vähenevän kaikkialla Euroopassa ja joissakin talouksissa erityisen merkittävästi. 16. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE edistymisen työmarkkinauudistuksissa, mutta toteaa, että jäljellä on huomattavia haasteita ja puutteita täytäntöönpanossa. On mahdollista edelleen laajentaa veropohjia, vähentää työhön kohdistuvaa verorasitetta ja lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Joissakin jäsenvaltioissa kaivataan lisätoimia nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Varsinkin maahanmuuttajien ja pakolaisten onnistuneeseen kotouttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 9650/17 5