Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1
JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten ominaisuuksiensa perusteella suoriutumaan palveluksesta omaa, muiden ja järjestelmän turvallisuutta vaarantamatta ja on sijoituskelpoinen sodan ajan joukkoihin Ennakkolääkärintarkastus (tärkein), kutsuntatarkastus, alokastarkastus, kotiuttamistarkastus, kertausharjoitustarkastus, reserviläisen terveydentilaselvitys (jälkitarkastus aluetoimistossa tarvittaessa) Varusmiespalveluksen syntymäikäluokan miehistä ovat suorittaneet: 1966 85 %, 1971 82 %, 1976 81 %, 1981 77%, 1986 70%, 1991 67% Saapumiserästä poistuma noin 15 %
JOHDANTO Lääkäri toimii PV:n asiantuntijana: Diagnoosit ICD-10 koodeineen ja niiden vaikutus sotilaan TOIMINTAKYKYYN HALUAISITKO OLLA TÄMÄN HENKILÖN TAISTELIJAPARI SODASSA? Aiemmat audiogrammit tilattava vertailtaviksi Jos sairaus vaatii lisähoitoa (leikkaus jne.), tämä on tuotava esiin (E-luokka) Puolustusvoimat tekee asiantuntijalausunnon perusteella päätöksen palveluskelpoisuusluokasta
KUULO (TTO12) Kuulo mitataan seulontatutkimuksena käyttäen 20 db äänitasoa ÄÄNIERIÖSSÄ. Mikäli tutkittava ei läpäise seulaa, molempien korvien kuulokynnykset mitataan erikseen taajuuksilla 0.25, 0.5, 1, 2, 3, 4, 6 ja 8 khz. Kuuloluokka määräytyy taajuuksien 0.5-4 khz mukaan Palveluskelpoisuusluokka voi poiketa TTO12 taulukosta riippuen kuulovian aiheuttajasta ja henkilön motivaatiosta. Riskinarviointiin tulee liittää myös arvio henkilön sopivuudesta eri aselajien tehtäviin melusuojaustoimenpitein. Palveluskelpoisuuden määrityksessä arvioidaan sekä yksilöllinen meluvammariski että kuulon riittävyys puhekommunikaatioon ja suuntakuuloon. C-luokkaan siirrettäessä tarvitaan kuulontutkijan (audionomi) suorittama kuulontutkimus (ilma- ja luujohtokuulo sekä puheaudiometria) sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin lausunto (sisältää diagnostiikan ja jatkohoitosuunnitelman). Sisäkorvaperäisen kuulovian ollessa kyseessä on meluvamman riskiä arvioitava huolellisesti, koska parantavaa hoitoa mahdollisesti tulevaan meluvammaan ei ole. Meluvamman syntymiseen vaikuttavat melualtistuksen lisäksi käytetty kuulonsuojaus, perinnölliset korvasairaudet, ototoksinen altistuminen ja yksilölliset terveystekijät (esim. tupakointi, alkoholin käyttö, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, hyperkolesterolemia). Johtumistyyppinen eli konduktiivinen kuulovika ei pahene melualtistuksesta, mutta kokonaisriskiä on arvioitava perussyyn ja kokonaisturvallisuuden kannalta
Kuulon tutkimus ja kuuloluokat Altti Salmivalli, Turun yliopisto 1967 Kuuloluokat ovat karkeita luokituksia, eivät sovi diagnostiikkaan tai soveltuvuusarviointiin melutyössä (väitös Tuomas Holma, Oulu 2015)
Krooniset korvainfektiot - Toistuva externi otiitti/atopia - Krooniset välikorvatulehdukset: Toistuvasti oireita => B Erittävät => C
Kroonikon stabiili tilanne - Kolmet tympanostomia putket toistuvien otiittien vuoksi lapsuudessa - Palveluskelpoisuus määräytyy kuulon perusteella
- III / II lk. - Konduktiivinen vika - 100/100% diskr. - Äänirautakokeet: Weber ei lateralisoi, Rinne - / - - Palv.kelp B
Ei näkyviä vikoja korvissa tai erityistä infektiokierrettä
- liv / III lk Sisäkorvaperäinen Palv.kelp C
- I / III lk - Vas konduktiivinen vika - Carhartin kuoppa - Palv.kelp A
- Kiertohuimaus kohtauksia - Vasemmassa korvassa paineen tunnetta
- II / III lk - Ei konduktiviteettia - Vas bassopään lasku - Oik. diskantti alenema ja erotuskyky vain 70 % - Vas Menieren tauti - Oik acusticusneurinooma - Palv.kelp. C
- Hirvikiväärillä harjoitellut - Sisäkorvaperäinen meluvamma, I / II lk - herkkyys meluvammaan 20 % nuorista (Jokitulppo J et al 2006) - Palv.kelp B - - ei koskaan melutyöhön!!!
Kuuloluokkien III-IV jakauma ikäluokittain: sotilaspalvelusta 13 v. (väitös Tuomas Holma Oulu 2015) 100 90 80 70 Percentages of HC of the groups HC=1 HC=2 HC=3 HC=4 Percentage (%) 60 50 40 30 20 10 VK1965 (N=164) VK1970 (N=134) VK1975 (N=160) VK1980 (N=171) VK1985 (N=215) VK1990 (N=182) VK1995 (N=155) Normal population ISO7029 Suurin meluvammariski PST ja IT 0 Group Ohjeistus kuulonsuojauksesta on selvästi ehkäissyt meluvammoja!
MELUVAMMAT - Jaana Jokitulpon väitöskirjassa osoitettiin, että 20 % suomalaisista kutsuntaikäisistä on jo lievä kuulon alenema (geneettinen riski) - Työterveyshuollossa meluvamman riskiä pitää arvioida jo työhönsijoitustarkastuksessa, EI melutyössä ensimmäisen 3 työvuoden kuluessa vuoden välein toistetuilla puhdasääniaudiometrioilla - Työhönsijoitustarkastusten laatu TTH:ssa, melualtistuksen määrä ja meluntorjuntaohjelman puutteet ovat tärkeimpiä riskitekijöitä meluvamman synnyssä (toistuvat meluvammat kumuloituvat) melualtistuksen ennakoitavuus nousee merkittäväksi suojaavaksi tekijäksi (esim. kuulonsuojaus helppoa strukturoiduissa rata-ammunnassa) 40 % saa työelämässä meluvamman melutyössä, tosin 35 % suomalaista on meluvammalle resistenttejä - Meluvamman osalta tärkein tapa on ennaltaehkäistä kuulovaurion syntykehitys yli PTT 346 20 db melukuoppa (notch) löydettävä ja estettävä melutyöhön sijoittaminen
ALLERGIA JA SINUIITTI Allerginen nuha: lääkityksellä lievät A luokka Jos keskivaikea tai vaikea allergia, niin toteuta siedätyshoito E luokassa (3 vuotta) SLIT, SCIT Krooninen tai toistuva sinuiitti: perussairauksien hoidosta huolimatta toistuvasti oireita C luokka (esim. J32, L20, J30 = kokonaisuutta arvioidaan, ei TTO 12 osakohtia) Leikkaushoitoa (FESS) varten tarvittaessa E luokka
YHTEYSTIEDOT knk el Tuomo Leino puh. 0299 291404 tuomo.leino@mil.fi