Ritva Ketonen SYKSY 2017 KUULOVAMMAT RK
|
|
- Riitta Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUULOVAMMAT AISTIT JA KOMMUNIKAATIO SYKSY 2017 RITVA KETONEN Kuuromykkyys, veren tunkeutuminen päähän Louis Kuhne, Uusi lääketiede, 1910: Rouwa S:n 4-vuotias tytär oli äitinsä sanojen mukaan rokotusten johdosta tullut kuuromykäksi. Monet yritykset parantaa lasta lääkkeitten avulla olivat olleet turhat. Leikkaukset ja wäkewät syöwyttäwät aineet olivat tärvelleet kokonaan lapsen, se itki ja huusi kun se waan näkikin lääkärin. Sen kauhean pelon ja huutamisen tähden saatoin minäkin waan epätäydellisesti tutkia sitä, mutta minä huomasin kuitenkin että lapsessa oli runsaasti wieraita aineita joiden johdosta weri tunkeutui woimakkaasti päätä kohti. Minä määräsin ainoastaan poisjohtavia kylpyjä ja kiihoitusaineista wapaan, kuivan luonnonmukaisen ruokajärjestelmän, sitä paitsi määräsin minä lapsen makaamaan huoneessa, jonka ikkunat aina pidettiin auki ja oleskelemaan paljo kesäisen lämpimässä ulkoilmassa. Tulokset olivat sangen suotuisat ja kahden viikon kuluttua ilmoitti äiti minulle että hänen lapsensa oli jo paljo parempi ja että se jo kuulikin wähän. Wielä neljän wiikon kuluttua saatoin minä pitää tuon pienen sairaan täydellisesti parantuneena. Se kuuli taas, osasi puhua, eikä ollut enää niin arkakaan kuin ennen. Aistit ja kommunikaatio syksy
2 Korvan rakenne Äänen kulkeutuminen korvassa Aistit ja kommunikaatio syksy
3 Puhebanaani Puhealue 0,5-4 khz Aistit ja kommunikaatio syksy
4 Kuulovammojen esiintyvyys (Duodecim, terveyskirjasto) Koko väestössä noin 15 %:lla, suurin osa ikäkuulosta (presbyacusia) johtuvia kasvussa 15% yli 55v/ 30% yli 65v/ n.60% yli 75v Suomessa on n kuulovammaista, käyttää kuulokojetta 1-2 lapsella / 1000 lasta. Suomessa syntyy vuosittain vaikeasti kuulovammaista lasta Kuulovamman lisäksi muitakin vammoja n. 40 %:lla Viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä kuuroja STM:n mukaan n Kuulovammojen taustatekijöitä Noin 60 % synnynnäisistä kuulovammoista on perintötekijöiden aiheuttamia; tällaisia geenejä on useita. Yleisin Connexin 26 geeni, joka aiheuttaa yleensä peittyvästi periytyvää, synnynnäistä tai ennen 2 v. ikää alkavaa kuulovammaisuutta, joka vaihtelee lievästä vaikeaan. Vihurirokko on syynä hävinnyt rokotusten myötä. Melu on eniten huonokuuloisuutta aiheuttava ulkoinen tekijä; työpaikkamelu on vähentynyt - vapaa-ajan melu kasvanut Aistit ja kommunikaatio syksy
5 Kuulovammojen syitä (Duodecim) Ikäkuuloisuus 6-10 % väestöstä Meluvammat 2 % Korvatulehdusten jälkitilat 1 % Otoskleroosi 0,3 % Synnynnäiset kuulovammat 0,1 0,3 % Menieren tauti 0,1 % Aivokalvontulehdus: 5 % sairastaneista Kuulohermokasvain 0,05 % Kuulovamma voi ilmetä esim.: Lapsi kyselee usein mitä? Voi olla levoton, kääntyilee äänen suuntaan Katsoo tarkkaan puhujan huuliota Hälyisässä ympäristössä tai ryhmässä kuulee huonommin Menee lähelle TV:tä Kuormittumisena ja ärtymyksenä lapsi voi valittaa esim. päänsärkyä Vetäytymisenä Tinnituksena eli korvien soimisena Aistit ja kommunikaatio syksy
6 Kuuloviat Konduktiivinen eli johtumiskuulovika: ääni ei kulje sisäkorvaan esteettä. Kuulonalenema on max 60dB. Sensorineuraalinen eli sisäkorvavika: ongelma on sisäkorvassa tai kuulohermossa. Kuulonalenema voi olla lievästä kuurouteen. Sentraalinen kuulovamma kuuluu edelliseen ryhmään. Korva ja kuulohermo ovat kunnossa, mutta henkilöllä on ongelmia aivokuorella tai aivorungossa. Sekatyyppinen kuulovamma. Toispuoleinen kuulovamma: suuntakuulo puuttuu, puheen erotuskyky heikkenee. Kuulontutkimus (kuulokeskus tai kuuloasema) Äänesaudiometria kuulokkeiden avulla tai luujohteisesti sisäkorvaan saadaan kuulokynnys eli alhaisin äänenpainetaso, jolla hlö kuulee Puheaudiometria mittaa puheen kuulokynnystasoa. Puhekynnys on se puheäänentaso, jolla hlö on tunnistanut noin puolet testisanastosta Leikkiaudiometria N. 3 ikävuodesta alkaen. Lapsi näyttää kuvaa tai laittaa palikan paikalleen kun kuulee äänen Aistit ja kommunikaatio syksy
7 Kuulontutkimus jatkuu Äänikenttätutkimus Kuulontutkija seuraa lapsen reagointia ääniärsykkeille Saadaan reaktiokynnys eli se äänen voimakkuus, jolla lapsi reagoi ääneen Paikantamisvaste saadaan, kun lapsi kääntyy ääntä kohden Vauvoilla voidaan kuuloa tutkia otoakustisten emissioiden ja aivorunkovasteiden avulla Ks. Lisää kuuloavain.fi/ kuulon tutkiminen Kuulovammojen vaikeusasteet Aste WHO 1991 Lievä 26-40dB Keskivaikea 41-60dB Vaikea 61-80dB Erittäin vaikea 81dB Aistit ja kommunikaatio syksy
8 Meluvamma (Seppo Savolainen, 2010) Aistit ja kommunikaatio syksy
9 Kun ei kuule tarkasti Soinnittomien konsonanttien s,k,p,t- erottelu vaikeutuu Soinnillisuus/soinnittomuus vaikea erottaa esim. p/b Sananloput jäävät kuulematta Visuaalisesti samannäköiset äänteet sekoittuvat Äänteiden oppiminen hidastuu Sanoista/puheesta ei saa selvää Äänenvoimakkuutta on vaikea kontrolloida Äänenlaatu voi olla kireä, monotoninen, vuotoinen, nasaalistunut Synnynnäisesti vaikeasti kuulovammaisilla henkilöillä puherytmi usein häiriintyy - eri henkilöiden välillä kuitenkin suuriakin eroja Kuntoutus Tekniset apuvälineet Kuulokojeet, SI FM-laite Muut apuvälineet Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennuskurssit Kommunikaation kuntoutus Viittomakieli/viittomat/muut AAC-keinot Puheterapia, erityisopetus Tukeminen päivähoidossa/koulussa/kotona Järjestöt ja vanhempainyhdistykset Aistit ja kommunikaatio syksy
10 Induktiosilmukka Apuvälineiden hankinta Julkinen terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, joka sisältää apuvälinehuollon. Keskussairaalan kuuloasemalla tai kuulokeskuksessa (joskus tk:ssa) arvioidaan apuvälineen tarve ja annetaan käyttöön seuraavia apuvälineitä: Kuulokoje FM-laite Täristinherätyskello Puhelinvahvistin Kaula- tai tyynysilmukka Infrapunalaite radion tai tv:n kuunteluun Itkuhälytin Kommunikaattori Opetuksen järjestäjä vastaa koulunkäynnin apuvälineistä (perusopetuslain 31 ) Aistit ja kommunikaatio syksy
11 Kuulokojeet sisäkorvaistute Aistit ja kommunikaatio syksy
12 Kielellinen kuntoutus huulioluku Kuulon stimuloiminen tärkeää Sanavarasto - käsitteet Lauserakenteet Kuullun/luetun ymmärtäminen Artikulaatio Vanhempien/päivähoidon/koulun ohjaus Huulioluku Noin puolet puheesta voi lukea huulilta. Valaistus vaikuttaa, etäisyys puhujasta (> 2m, mielellään samalla tasolla), häiriötekijät, puhujien määrä Puhujan on puhuttaja selvästi ja normaalein puheliikkein. Ei mammuttilauseita. Elehdintä luontevaa. Anna palautetta ja korjaa väärinkäsitykset. Huuliltalukijatkin ovat erilaisia; mm. aiheen tuttuus, keskittyminen, kuulonjäänteet, persoonallisuus ja sanavarasto vaikuttavat ymmärtämiseen. Aistit ja kommunikaatio syksy
13 Kommunikointi kuulovammaisen henkilön kanssa Kiinnitä huomio itseesi ennen kuin alat puhua Katsekontakti on tärkeä, kasvot mielellään samalla korkeudella Valon on hyvä tulla puhujan kasvoille 2-3 metrin etäisyys on hyvä huuliltaluvun kannalta Puhu rauhallisesti ja selkeästi liioittelematta suunliikkeitä Puhu kuuluvasti, mutta älä huuda Eleet ja ilmeet tukevat puhetta Korjaa heti väärinkäsitykset Ajat, hinnat yms. voit antaa kirjallisesti Havainnollista! Opettele viittomia ja uskalla käyttää niitä Työskentely tulkin kanssa Jos olet tilannut tulkin, on hyvä antaa hänelle etukäteen materiaalia, varsinkin jos on kyse erityissanastosta Puhu normaalisti Puhu keskustelukumppanille ei tulkille Tulkki tulkkaa ja kääntää kaiken, mutta voi pyyttä selvennystä kesken tulkkauksen Tulkki on vaitiolovelvollinen Aistit ja kommunikaatio syksy
14 Luokassa huomioitavaa Kuntoutusohjaajalta neuvoja ja ohjausta mm: Akustointilevyt seinässä ja katossa Huopa pulpettien jalkojen alla Pehmeät pulpetinsuojat Näkyvyys ja valaistus huulioluvun kannalta Toimivat apuvälineet Aistit ja kommunikaatio syksy
TIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotKuulo ja ikääntyminen
Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa
LisätiedotOheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotKUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE
KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.
Lisätiedotk u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö
LUENTOMATERIAALI sivu 1(11) H y v ä t k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö Virheetön ja vaivaton kuuleminen on tärkeää paitsi kuulovammaisilla, myös hyvin kuuleville Hyvää kuuloa
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotKuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa
Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.
LisätiedotOPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE
OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotOpas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä
Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo
Lisätiedotnen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan
HUONOKUULOISTEN OPISKELIJOIDEN ryhmä on moninai- nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan kuulovammaan. Heillä voi olla
LisätiedotKuulonhuoltoliitto ry. Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen
Kuulonhuoltoliitto ry Ikäkuulo Kuulo ja ikääntyminen Sisällysluettelo Lukijalle 3 Kuulo ja kuuleminen 4 Kuulon tehtävät 4 Kuulovammaisuuden määrittelyä 4 Erilaiset kuulovammat 5 Ikäkuulo 5 Tinnitus eli
LisätiedotToimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS
150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi
LisätiedotHuonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Inkeri Salmenlinna & Minna Laakso Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanke Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Taustaa
LisätiedotKuulovammainen VUOROVAIKUTUKSESSA
Kuulovammainen VUOROVAIKUTUKSESSA Kuulovammaiselta kuunteleminen vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Erityisesti ryhmätilanteet ovat haastavia. Keskustelun polveilu, aiheiden vaihtuminen ja nopeatempoisuus
LisätiedotEsteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä
Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotKoulussa on kuulovammainen oppilas
Kuulonhuoltoliitto ry Koulussa on kuulovammainen oppilas lasten kuntoutusohjaajat S i s ä l t ö : Yleistä 2 Kuuleminen ja kuulovammat 2 Kuulemisen käsitteitä 3 Kuulontutkimus ja audiogrammi 4 Kuulovamman
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
Lisätiedot1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT
1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotKommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880
Echo M inirc Kommunikaattori K ä yttöohje Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09) 580 3880 Kiitos sinulle, kun valitsit Echo MiniRC kommunikaattorin apuvälineeksesi. Ennen kuin otat
LisätiedotKuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012
Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
Lisätiedot1 1 JOHDANTO Jopa noin 700 000 suomalaisella arvioidaan olevan jonkinasteinen kuulon alenema ja heistä noin 300 000 hyötyisi kuulokojeen käytöstä (Kuuloliitto 2009). Kuitenkin Suomessa on vain 75 000-100
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotLausunto Sivu 1(5) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. HUS keskuskirjaamo PL HUS. Viite: HUS-Hallintodiaari/200/06/07/01/2015
Lausunto Sivu 1(5) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS keskuskirjaamo PL 200 00029 HUS Viite: HUS-Hallintodiaari/ HYKSIN ERVAN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Yleistä
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotOpas korvantauskuulokojeen käyttäjälle
Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle Lapin keskussairaala Kuuloasema PL 8041 96101 ROVANIEMI p. (016) 328 7607 Oppaan tekijät: Assi Perämäki ja Tuulikki Ahola Lapin keskussairaala Kuuloasema 2016 SISÄLLYS
LisätiedotLiity jäseneksi. Kuuloliitto ry Ilkantie Helsinki p. (09) Aluetoimistot.
Kuuloliitto maksaa postimaksun KUULOLIITTO ry Tunnus 5005138 00003 Vastauslähetys Kuuloliitto ry Ilkantie 4 00400 Helsinki p. (09) 580 3830 info@kuuloliitto.fi www.kuuloliitto.fi Neuvontapuhelin: (09)
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotViittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan
Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia
LisätiedotKUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi
Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotEcho MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI
Echo Induktiovahvistin Käyttöohje Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Tärkeitä turvaohjeita Kun käytät tätä laitetta, ota huomioon seuraavat turvaohjeet, jotta laitteen käyttö on
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee
LisätiedotMelu ja sen haittojen ehkäiseminen. Esko Toppila
Melu ja sen haittojen ehkäiseminen Esko Toppila Nykyinen ja tuleva melulainsäädäntö Työsuojelulaki antaa yleisperiaatteet Haittatekijäkohtaiset selvitykset, mitä ne tarkoittavat ovat asetuksissa Meluasetus
LisätiedotMukauta kuuntelukokemustasi kotona
Maakohtainen myyntiesite Suomi () Langattomat AudioBoost-TV-kuulokkeet 15 mm:n elementit / suljettu takaosa Nappikuuloke SSC5001/10 Mukauta kuuntelukokemustasi kotona Kevyillä ja langattomilla SSC5001
LisätiedotEi tarvi pelätä, että ois erilainen
ACTA UNIVERSITATIS LAPPONIENSIS 352 Maarit Lasanen Ei tarvi pelätä, että ois erilainen Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta Akateeminen väitöskirja,
LisätiedotSISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä
SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä Heidi Kenttälä ja Helena Näätänen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotEcho Radiolink. Langaton FM kuuntelulaite
Echo Radiolink Langaton FM kuuntelulaite Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 3 B 00400 Helsinki Puhelin: (09) 580 3880 www.kl-support.fi Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Laitteen osat...3 Ominaisuudet:...3
LisätiedotVAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA
VAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA Uusi suunta elämälle Äänet ovat tärkeitä meille kaikille, mutta lapsille ne ovat välttämättömiä heidän kognitiivisen ja kuuloon liittyvän kehityksensä kannalta. Vanhempana haluat
LisätiedotT ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa).
Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A
LisätiedotAudiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille. Martti Sorri Syksy 2010
Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille Martti Sorri Syksy 2010 Luentojen sisältö 1. Audiologian määrittely 6. Kuulovikojen aiheuttajia 2. Käsitteitä Akustiikkaa Psykoakustiikkaa 3. Kuuloaisti Kuuloaistin
LisätiedotFM-laitteen ja kaiutinjärjestelmän käytön kokemukset päivähoidon ja koulun henkilökunnan näkökulmasta
FM-laitteen ja kaiutinjärjestelmän käytön kokemukset päivähoidon ja koulun henkilökunnan näkökulmasta Kaapu Laura Tuominen Ida Opinnäytetyö Joulukuu 2017 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuntoutuksen
LisätiedotKuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto
Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain
LisätiedotTERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015
TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 Minna Laakso Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Tarja Aaltonen, Antti Aarnisalo, Vappu Carlson,
LisätiedotKuule - luonnollisesti
Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla
LisätiedotKuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä
KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotSOUNDGATE. Yhteydessä maailmaan SoundGaten avulla
SOUNDGATE Yhteydessä maailmaan SoundGaten avulla Vaihtoehtoja yhteyksien muodostamiseen on enemmän kuin koskaan. Olemme yhteydessä läheisiimme, ystäviimme ja työkavereihimme missä ja milloin tahansa erilaisten
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotKEITÄ OVAT ERITYISLAPSET
KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen
LisätiedotDoro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
LisätiedotKuulokojeet ja kuulon apuvälineet
Kuulokojeet ja kuulon apuvälineet Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, joka vaikuttaa kuulovammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Kuuloliiton päämäärä on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle
LisätiedotEsku. Esteetön Kuunteluympäristö Induktiosilmukat ja niiden asentamisessa huomioitavat tekijät Esteetön kuunteluympäristö / Jukka Rasa
Esku Esteetön Kuunteluympäristö Induktiosilmukat ja niiden asentamisessa huomioitavat tekijät 1 Kuka? Jukka Rasa Kuuloliitto ry erityisasiantuntija arkkitehti 2 Tämän esityksen sisältö Kuunteluolosuhteiden
LisätiedotLausunto Sivu 1(5) Annettu kyselylomakkeella
Lausunto Sivu 1(5) Kansaneläkelaitos (Kela) Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Kuntoutuspalvelujen ryhmä Kelan kuntoutuksen palvelukuvaus Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen
LisätiedotKommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa http://www.savas.fi/userfiles/file/tepa/tepa_tyovalineita_tervhuoltoon_web.pdf
LisätiedotKUULOVAMMAINEN OPPILAS LÄHIKOULUSSA
1 Maria Isotalus KUULOVAMMAINEN OPPILAS LÄHIKOULUSSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Lokakuu 2007 2 Toimipiste Keski-Pohjanmaan AMK Ylivieskan yksikkö Aika
LisätiedotKuva 1. Äänitaso, kuulon optimointi ja apuvälineet
ÄÄNIYMPÄRISTÖ JA KUULO - HYÖDYT JA HAITAT Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41aA, 00250 HELSINKI rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO Kuulo on meille
LisätiedotNäin hoidat Tinnitustasi
Näin hoidat Tinnitustasi Opas tinnituksen ymmärtämiseen ja hoitoon Sisältö Kohti parempaa terveyttä! 4 Mikä korvissani soi? 5 Mistä tinnitus johtuu? 6 Tinnitus ja aivot 7 Miten tinnitus liittyy kuulonalenemaan?
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotAikuinen ja sisäkorvaistute Tietoa sisäkorvaistutteesta
Aikuinen ja sisäkorvaistute Tietoa sisäkorvaistutteesta 1 Nykypäivän teknologialla kuuloa voidaan palauttaa Kuuroutuminen tai vaikean kuulovamman saaminen sairauden tai onnettomuuden seurauksena voi olla
LisätiedotOta kaikki irti Oticon-kuulokojeistasi
Ota kaikki irti Oticon-kuulokojeistasi YHTEYKSIEN LUONTIIN Viihtyisää seuraa Oticon ConnectLine auttaa sinua saamaan kaiken irti Oticon-kuulokojeistasi. ConnectLine helpottaa vuorovaikutusta ja lisää viihtymistäsi
LisätiedotSISÄKORVAISTUTTEEN SAANEIDEN LASTEN KOULUVALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA
SISÄKORVAISTUTTEEN SAANEIDEN LASTEN KOULUVALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA Päivi Sipilä Ilona Spiliotopoulos Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin
LisätiedotKUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA
KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA - Satakuntalaisen huonokuuloisen nuoren yhteiskuntaan sopeutuminen Multisilta, Minna Saarinen, Anne Opinnäytetyö Kevät 2002 DIAK / Porin yksikkö 2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ
LisätiedotMUUTA ÄÄNIEN SEKAMELSKA ONNITTELU LAULUKSI
MUUTA ÄÄNIEN SEKAMELSKA ONNITTELU LAULUKSI Ensiluokkaiseen kuunteluun JUNA KUULOKOJEET Tee toiveistasi totta Haluaisitko kuulla ja saada puheesta selvän myös kovassa melussa? Bernafon kuulokojeet auttavat
LisätiedotKaikille avoin hiihtokoulu
Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus
LisätiedotValmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.
1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio
Lisätiedot(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:
Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ. Huonokuuloisten nuorten suhde viittomakieleen ja -kommunikaatioon
OPINNÄYTETYÖ Huonokuuloisten nuorten suhde viittomakieleen ja -kommunikaatioon Miia Laitinen Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) Huhtikuu / 2014 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin
LisätiedotJos perheessänne on useita sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia/nuoria, jokaisesta täytetään oma lomakkeensa.
Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
LisätiedotKUULOVAMMAISEN POTILAAN KOHTAAMINEN ENSIHOIDOSSA
- OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KUULOVAMMAISEN POTILAAN KOHTAAMINEN ENSIHOIDOSSA Koulutusmateriaalia Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Ensihoitokeskukselle
LisätiedotVIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!
VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa
LisätiedotAPUPYÖRÄ. Lapsen kielen kehityksen rikastuttaminen arjessa
APUPYÖRÄ Lapsen kielen kehityksen rikastuttaminen arjessa Pirkko Posti Sari Vikman TAYS/kuulokeskus 2007 SISÄLTÖ Johdanto..1 Lapsen pysäyttäminen vuorovaikutukseen..2 Kuuntelemisen herättely...3 Yhteinen
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotOngelmia kuulemisen kanssa?
Ongelmia kuulemisen kanssa? Onko joissain tilanteissa vaikea kuulla? Kotona. Tarvitseeko kumppanisi usein korottaa ääntään, saadakseen tiedon perille? Ystävien kanssa. Onko sinulla vaikeuksia seurata ystävien
LisätiedotElisa Kaakinen KUURO ASIAKAS SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUISSA
Elisa Kaakinen KUURO ASIAKAS SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUISSA KUURO ASIAKAS SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUISSA Elisa Kaakinen Opinnäytetyö Kevät 2011 Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Oulun seudun
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotArto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot
Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus
LisätiedotYhdistyksen hallitus 2016
1/2016 Yhdistyksen hallitus 2016 Puheenjohtaja Taira Sarantila Paimenpojantie 1 *) puh. 040 7774 917 06400 Porvoo sähköposti: taira.sarantila@pp.inet.fi Varapuheenjohtaja Seppo Riste Rumpilantie 210 puh.
LisätiedotKUULO-, NÄKÖ- JA KUULONÄKÖVAMMAISTEN IKÄÄNTYNEIDEN LUKUMÄÄRÄ. HÄMEENLINNAN vanhustyön asiakaskunnassa
KUULO-, NÄKÖ- JA KUULONÄKÖVAMMAISTEN IKÄÄNTYNEIDEN LUKUMÄÄRÄ HÄMEENLINNAN vanhustyön asiakaskunnassa Seniori-ohjelma 2007 Ilkantie 4 00400 HELSINKI puh. (09) 58031 txpuh. (09) 5803 3651 fax (09) 5803 3657
LisätiedotSisäkorvaistute Tärkeimmät kysymykset ja vastaukset lapsen sisäkorvaistutteesta
Sisäkorvaistute Tärkeimmät kysymykset ja vastaukset lapsen sisäkorvaistutteesta Nykytekniikalla kuuloa voidaan palauttaa. Kuulovammaisen tai kuuron lapsen saaminen on traumaattinen kokemus. Tämän ei kuitenkaan
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotVahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.
Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,
LisätiedotMelun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa
Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa 30.10.2017 FT Elina Niemitalo-Haapola /Logopedia Tavoitteet Seminaarin jälkeen: Kuulija ymmärtää melu-käsitteen
LisätiedotAluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A. Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011
Aluehallintovirasto PÄÄTÖS PU 2966 A Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 28.11.2012 ESAVI/1 019/05.06.11/2011 Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimiala PL 202 02070 ESPOON KAUPUNKI VALVONTA-ASIA
LisätiedotTinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari
Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.
LisätiedotApuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.
Alueellinen ALS-koulutuspäivä II Apuvälinepalvelut 16.10.2017 Satshp Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.
LisätiedotSäilytä tiedote seuraavan tiedotteen tuloon saakka. Salon Kuuloyhdistys ry
Säilytä tiedote seuraavan tiedotteen tuloon saakka. Salon Kuuloyhdistys ry Jäsentiedote 2/2017 1 Sisällysluettelo Syyskauden toiminta 2017... 3 Kuulolähipalvelusta... 5 Hallitus 2017... 7 Yhdistyksen puheenjohtajan
Lisätiedot