2 2011 8.4.2011 Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry sekä Suomen Kiinteistöliitto järjestävät Vuoden 2011 putkiremontti -kilpailun. Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Yhtiöjärjestysmallit -opas käy läpi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällön. Oppaassa esitellään sekä asunto-osakeyhtiölain mukainen pakollinen sisältö sekä yhtiöjärjestykseen otettavat vapaaehtoiset määräykset. Oppaassa kerrotaan myös, missä tapauksissa yhtiöjärjestys täytyy päivittää uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi. Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutetaan luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tulee voimaan vappuna eli 1.5.2011.
Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Energianeuvoja-blogi aloitti Taloyhtio.netissä... 4 Kiinteistölehden levikki on jo yli 32 400... 4 Elina Skarra Kiinteistöliiton vakinaiseksi lakimieheksi... 4 Ajankohtaista... 4 Taloyhtiöt heränneet tekemään kuntoarvioita... 4 AKA-kiinteistöarvioiden määrä huimassa kasvussa... 5 Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia... 5 Kiinteistöalan rekrytointipalvelut Rekryverkosta... 6 Uusien vuokrasopimusten nousu ylittänyt inflaation 2000-luvulla kasvukeskuksissa... 6 Jo 1500 sähkö- ja teleurakointiyritystä mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa... 7 Motiva käynnistää 10 uutta kuluttajien energianeuvontahanketta... 7 Helsingin huono asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta... 8 Energiankulutusta kannattaa seurata tuntitasolla... 8 Tekesin Tori on uudistunut... 8 Vaikuttaminen... 9 Asumistukijärjestelmään vaaditaan pikaista uudistusta... 9 Lakiasiat... 9 Eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi jätelain... 9 Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa... 10 Oikeustapaukset...10 Osakas ei voinut valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta... 10 Kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastaminen ja lunastusajan laskeminen... 11 Tutkimus ja kehitys...11 Ekovalo-projekti auttaa kuntia... 11 Lähiöohjelma tuotti enemmän tietoa kuin tekoja... 12 Energiatodistus esillä jo useimmissa asuntonäytöissä... 12 Markkina ja suhdanteet...13 Hypo: Asuntomarkkinoilla rauhallista uudisrakentamisessa painopiste liian kalliissa tuotannossa... 13 Syrjäseutujen vuokra-asuntojen vajaakäyttö lisääntyy tulevaisuudessa... 13 Kuntien rakennuslupamaksuissa on suuria eroja... 13 ARA tukee 3 800 asunnon rakentamista, korjaamista ja hankintaa erityisryhmille... 14 Kotitalouksien asunnon osto- ja peruskorjausaikeet lisääntyneet selvästi... 14 Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti kiihtyy... 15 Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia koko maassa... 15 Talous ja verot...15 Kirjanpitolautakunta päivitti asunto-osakeyhtiöitä koskevan yleisohjeen... 16 2
Rakennusalan käännetty verovelvollisuus... 16 Julkaisut ja tapahtumat...16 Jätelaitosyhdistys laati suosituksen jätetermeistä... 17 Korjauskortti neuvoo vanhan talon märkätilaremonteissa... 17 Kiinteistöalan suurtapahtuma Helsingissä lokakuussa... 17 Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt... 18 Taloyhtiö 2011 -tapahtuma 3.5. Helsingissä... 18 Kiinteistölehden uutiset suoraan sähköpostiin... 18 3
UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Energianeuvoja-blogi aloitti Taloyhtio.netissä Kiinteistöliiton energia-asiantuntija, DI Petri Pylsy on aloittanut energianeuvoja-blogin kirjoittamisen. Blogia julkaistaan Taloyhtio.netin sivuilla kuukausittain. Pylsy antaa blogissaan energianeuvoja taloyhtiöiden asukkaille, osakkaille, hallituksille sekä muille toimijoille. Blogikirjoitukset löytyvät etusivun lisäksi omalta sivultaan osoitteesta: www.taloyhtio.net/blogit. Kiinteistölehden levikki on jo yli 32 400 Suomen Kiinteistölehden levikki on noussut jo reippaasti yli 32 000 kappaleen. Levikintarkastus Oy:n tuoreen tarkastuksen (LT 21.1.2011) mukaan vuonna 2010 Suomen Kiinteistölehden numerokohtainen keskilevikki oli 32 467 kappaletta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 32 015. Prosentuaalisesti kasvua on peräti 4,7 prosenttia. TNS Gallupin lukijatutkimuksen mukaan yhtä Suomen Kiinteistölehteä lukee 3,3 lukijaa. Kun lukijakerroin kerrotaan uudella levikillä ja yhdistetään lehden yli 34 500 kappaleen peruspainokseen, tietää tämä sitä, että jokaisella Suomen Kiinteistölehden numerolla on yli 111 000 lukijaa. Erikoisnumeroilla, kuten tänä vuonna kevään Taloyhtiötapahtuman ja syksyn Kiinteistömessujen alla ilmestyvillä lehdillä lukijamäärä on tätäkin suurempi. Suomen Kiinteistölehden levikki on ollut jatkuvassa tasaisessa kasvussa. Viimevuotisella 4,7 prosentin kasvullaan se sijoittuu hyvin Suomessa viime vuonna eniten levikkiään prosentuaalisesti kasvattaneiden aikakauslehtien joukossa. Suomen Kiinteistölehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Monista kiinteistöalalla ilmestyvistä julkaisuista poiketen sillä on virallinen, tarkastettu levikki. Elina Skarra Kiinteistöliiton vakinaiseksi lakimieheksi Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty 1.3. oikeustieteen maisteri Elina Skarra. Skarra on toiminut aiemmin Kiinteistöliiton neuvontalakimiehenä, aina syksystä 2007 alkaen. Kiinteistöliiton henkilökunta onnittelee Elinaa nimityksen ja valmistumisen johdosta! AJANKOHTAISTA Taloyhtiöt heränneet tekemään kuntoarvioita Taloyhtiöissä on paljon korjausvelkaa Taloyhtiöissä on pahimmassa tapauksessa kaikki suuret remontit tekemättä. 70-luvulla rakennettu suuri asuntokanta on nyt korjausiässä ja Talokeskuksen asiantuntijoiden mukaan pahasti korjausvelkainen. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on kuitenkin herättänyt taloyhtiöt tilaamaan kuntoarvioita. Taloyhtiön ensimmäinen askel kohti järkevää kiinteistön ylläpitoa alkaa kuntoarvion ja sen pohjalta pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman eli PTS:n tekemisestä. Talokeskus suosittelee, että avuksi otetaan myös kiinteistötietojärjestelmä Tampuuri, jonka avulla kerätään säännöllisesti kiinteistöistä tietoa kunnossapitosuunnitelmien tekemiseksi. Kunnossapito on pitkäjänteistä toimintaa Olennaista on, että isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus ymmärtävät kunnossapidon pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Silloin remontit tehdään oikeaaikaisesti ja saadaan rakennuksen kaikki osat pidettyä toimintakuntoisina mahdollisimman pitkään. Se on myös taloudellisin tapa toimia. Talokeskuksen laskelmien mukaan esimerkiksi julkisivujen ja parvekkeiden kokonaisvaltainen uusiminen maksaa satoja euroja huoneistoneliöltä enemmän kuin järkevä, ajoissa tehty kunnostustyö. Putkiremontin kustannuksiksi lasketaan noin 500-600 euroa neliöltä. Kuntoarvioon tarvitaan kolmen asiantuntijan tarkastus Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoitti yhtiöt esittämään yhtiökokouksessa arvion kiinteistön kunnossapitotarpeesta. Talokeskuksen mukaan taloyhtiöt ovatkin heränneet teettämään kuntoarvioita ja 4
PTS:ia. Talokeskuksen kuntoarvioiden tilaukset ovat kasvaneet parisenkymmentä prosenttia. Laki ei velvoita teettämään kuntoarviota tai PTS:ää, mutta ne ovat hyviä työkaluja kiinteistön järkevään kunnossapitoon. Talokeskus on mukana ympäristöministeriön työryhmässä, jossa mietitään kuntoarvion ja kuntotodistuksen yhdistämistä. Kuntotodistus lanseerattiin nelisen vuotta sitten, mutta sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, koska taloyhtiöt harvoin saavuttavat neljä tai viiden tähden luokitusta. On ymmärrettävää, etteivät huonossa kunnossa olevat taloyhtiöt ole käyttäneet kuntotodistusta halutulla tavalla hyödyksi. Jos kuntotodistus antaa luokitukseksi vain kaksi tähteä, niin ei siitä paljon ole esimerkiksi asuntojen myynnin kannalta hyötyä? AKA-kiinteistöarvioiden määrä huimassa kasvussa Keskuskauppakamarin auktorisoimien kiinteistöarvioijien (AKA) tekemien kirjallisten arviokirjojen määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 5500 kappaleeseen vuodessa. Vuonna 2009 tehtiin 4800 AKA-arviokirjaa kun viime vuonna luku oli 5500 AKA-arviokirjaa kiinteistöistä. AKA-kiinteistöarvioitsijoita toimii Suomessa tällä hetkellä noin 200. Osa on erikoistunut asuntokohteiden ja osa maa- ja metsätalouskiinteistöjen arviointiin. Yleisauktorisoiduilla kiinteistöarvioijilla on edellä mainittujen lisäksi asiantuntemusta arvioida myös toimitilakohteita sekä ns. erityiskohteita kuten golf-kenttiä. Kiinteistöarvioijien auktorisointi perustuu alan itsesääntelyyn. Järjestelmä takaa tilaajan näkökulmasta sen, että auktorisoitu kiinteistöarvioija on suorittanut pätevyyskokeen sekä että arvioijan toimintaa valvotaan ja että arvioija on sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistönarviointitapaa ja kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta valvoo AKA- ja KHK- kiinteistönarvioitsijoita sekä vuosittaisen valvontamenettelyn että valitusmenettelyn kautta. Tiedot arviokirjojen määrästä saadaan valvontailmoitusten kautta. Vuonna 2009 valvontailmoituksissa ilmoitettiin noin 4800 auktorisoitujen tekemää AKA-arviokirjaa ja vuoden 2010 vastaava luku oli 5500 arviokirjaa. Kilpailu etsii vuoden parasta putkiremonttia Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry sekä Suomen Kiinteistöliitto järjestävät Vuoden 2011 putkiremontti -kilpailun. Kilpailun tarkoituksena on edistää putkistojen korjaamisen hyvien käytänteiden viemistä niille, jotka tarvitsevat putkistojen korjaamista, tekevät niitä koskevia päätöksiä tai suunnittelevat tai toteuttavat onnistuneita putkistojen korjauksia. Palkinto annetaan putkistoremontin toteuttaneelle taloyhtiölle. Palkittavaa valittaessa otetaan erityisesti huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja elinkaaritalous. Palkittavassa putkistojen remontissa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: - hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun onnistumiseen - päätöksentekoprosessin sujuvuuteen taloyhtiössä - palvelutoimintaan remontin aikana - kustannusten hallintaan - aikataulussa pysymiseen - saavutettuun energiansäästöön - myönteiseen palautteeseen - häiriöiden minimointiin - tiedon kulun onnistumiseen. Kilpailuun voivat osallistua asunto- ja kiinteistöyhtiöt, joissa putkiremontti on valmistunut viimeistään helmikuun 2011 lopussa. Palkittavan taloyhtiön valitsee kilpailun tuomaristo. Jos tuomaristo ei pääse valinnasta yksimielisyyteen tai riittävän ansioituneita ehdotuksia ei löydy, ei palkintoa jaeta. Vuoden 2011 kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimii RI, ekonomi Juhani Siikala AKHA ry:stä ja jäseninä varatuomari Roy Rantanen AKHA ry:stä, kehityspäällikkö TkT Jari Virta Kiinteistöliitosta, viestintäpäällikkö Marjukka Vainio Kiinteistöliitosta ja neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta. Kilpailuehdotuksia voivat tehdä taloyhtiöt, suunnittelijat ja urakoitsijat. Ehdotuksen pitää olla taloyhtiön hallituksen jäsenen hyväksymä. Ehdotukseen tulee liittää kohdetta esittelevää aineistoa ja perusteluja putkiremontin onnistumisesta. Ehdotukset tulee toimittaa 15.4.2011 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: marjukka.vainio@kiinteistoliitto.fi tai juhani.siikala@saunalahti.fi. Näistä osoitteista on myös saatavissa lomakkeet, joilla kilpailuehdotus tehdään. 5
Kilpailun julkistamisesta päättää tuomaristo. Vuoden 2011 voittaja julkistetaan Taloyhtiötapahtumassa Finlandia-talossa 3.5.2011. Kiinteistöalan rekrytointipalvelut Rekryverkosta Rekryverkko on kiinteistöalan henkilövalintoihin erikoistunut palvelu, joka toimii Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen yhteydessä. Tarjoamme tarpeiden mukaan räätälöityjä rekrytointipalveluja hakijatietojen toimituksesta aina psykologisiin soveltuvuustesteihin saakka sekä palveluita yrityksen työtyytyväisyyden ja ilmapiirin parantamiseksi. Julkaisemme myös valmiita työpaikkailmoituksia. Jos etsit uusia haasteita työurallesi, voit jättää avoimen hakemuksen Rekryverkon sivustolla. Olemme sinuun yhteydessä kun osaamistasi vastaavia tehtäviä avautuu. Tutustu palveluihin sivuillamme www.rekryverkko.fi ja valitse sinulle sopivin tarjonnastamme. Rekryverkossa kohtaavat osaavat kiinteistöalan ammattilaiset! Kerromme mielellämme sinulle lisää. Uusien vuokrasopimusten nousu ylittänyt inflaation 2000-luvulla kasvukeskuksissa Pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten vuokraasuntojen uusien vuokrasopimusten keskimääräinen vuosinousu on ollut noin viisi prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana. Nousuvauhti on vielä kiihtynyt selkeästi vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana ollen jyrkkää etenkin pienissä asunnoissa. Kaikissa kasvukeskuksissa uusien asuntovuokrien nousu on ylittänyt selkeästi inflaation 2000-luvulla. Nämä seikat käyvät ilmi KTI Kiinteistötieto Oy:n kehityshankkeen Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen tuloksista. Uusien vuokrien nousu on ylittänyt kaikissa kasvukeskuksissa selkeästi inflaation, joka kyseisenä ajanjaksona on ollut keskimäärin 1,7 prosenttia. Vuokrien kasvuvauhdin ja inflaation ero on korostunut syksystä 2007 lähtien. 2000-luvun puolivälin tienoilla vuokrien nousu jäi joinakin vuosina jopa alle inflaation. Samaan aikaan asuntohintojen nousu oli varsin voimakasta. Vaikka vuokrien nousuvauhti on ollut ripeää, asuinrakennusten ylläpitokustannusten nousu on ollut vielä selkeästi vuokrien nousua jyrkempää koko tarkasteltavana olleen 2000-luvun ajan. Asuntojen hintojen ja vuokrien yhteys vaihtelee Asuntovuokraindeksien kehitys kuvaa mielenkiintoisesti omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoiden välistä dynamiikkaa erilaisissa suhdannetilanteissa. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin tienoilla kysyntä kohdistui rahoitusmarkkinoiden kehityksen siivittämänä ennen kaikkea omistusasumiseen. Vuokratasojen kehitys oli maltillista, mikä yhdessä nousevien asuntohintojen kanssa houkutteli piensijoittajia realisoimaan sijoituksiaan, mikä vähensi vuokra-asuntojen tarjontaa. Rahoitusmarkkinakriisi laukaisi vuosikymmenen loppupuolella uudenlaisen tilanteen, jossa kysyntä ensin kohdistui voimakkaasti vuokra-asumiseen, kun taloudellinen epävarmuus lisääntyi sekä asuntoluottojen saatavuus heikentyi. Vuosina 2008 ja 2009 vuokratasot nousivat selkeästi asuntojen hintoja nopeammin. Vuonna 2010 asuntohintojen nousu ylitti jälleen selkeästi vuokrien kehityksen. Indeksien taustalla laaja asuntovuokratietokanta KTI Kiinteistötieto on kehittänyt yhteistyössä alan merkittävien toimijoiden kanssa asuntovuokraindeksejä eri alueille ja erilaisiin huoneistotyyppeihin. Indeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 50 000 vapaarahoitteisen tai korkotuetun asunnon vuokrasopimuksista. Indeksien tarkoituksena on kuvata vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä ja tukea asuntosijoittajien ja poliittisten päättäjien asuntomarkkinoita koskevaa päätöksentekoa. Hankkeen rahoittivat Suomen Kiinteistöliitto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keva, Kunta-Asunnot Oy, Sato Oyj, Suomen Vuokranantajat ry, VVO-yhtymä Oyj sekä YH Länsi Oy. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli Ry, Tilastokeskus sekä ympäristöministeriö. 6
Jo 1500 sähkö- ja teleurakointiyritystä mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa Sähköistysala näyttää mallia muulle rakennusalalle: Jo kolme neljäsosaa suomalaisista sähköja teleurakoitsijoista on avannut vero-, työeläke- ja työehtosopimustietonsa maksutta rakennuttajien ja muiden tilaajien tarkistettavaksi tilaajavastuu.fi -rekisteristä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen haastaa rakennuttajat ja muut urakointisopimuksia tekevät tilaajat. - Kun 1500 sähkö- ja telealan yrityksestä löytyy helposti lain vaatimat tiedot asioiden kunnossa olosta yhdestä maksuttomasti käytettävissä olevasta rekisteristä, ei ainakaan kilpailusyillä voi perustella tarvetta hämäräfirmojen käyttöön. Syyksi rakennusalan rikollistoiminnan yleistymiseen on väitetty muiden muassa sitä, että rakennuttajan on mahdotonta tai kohtuuttoman työlästä selvittää urakointiyritysten taustoja ja toimintatapoja. Kyllösen mukaan tähän ongelmaan on nyt olemassa toimiva ratkaisu. - Rikollistoimintaa rakentamisen alueella on niin kauan kuin on hämärätaustaisten urakoitsijoiden käyttäjiä. Nyt kun tilaajille on tehty helpoksi täyttää tilaajavastuulain mukainen velvollisuutensa, tämän pitäisi alkaa voimakkaasti näkyä rakennusalan talousrikollisuuden vähentymisenä, toteaa Kyllönen. - Nyt tarvitaan aitoa halua rakennusalan kilpailun ja toiminnan tervehdyttämiseen ja siinä vastuunkantajia ovat kaikki rakennuttajat ja rakentajat, isoimmista pienimpiin. Rehellistä esimerkkiä odotetaan erityisesti julkiselta sektorilta ja isoimmilta rakennusliikkeiltä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto on itse osaltaan tarttunut käytännön toimiin. Liitto oli viime vuoden kesäkuussa perustamassa Suomen Tilaajavastuu Oy:tä, joka vastaa tilaajavastuu.fi - palvelun ja Luotettava kumppani -ohjelman ylläpidosta ja kehittämisestä. STUL on myös kustantanut kahtena vuotena kaikkien mukaan ilmoittautuneiden jäsentensä mukana olon palvelussa sekä avustanut tietojen siirrossa ja hankinnassa. Lisätietoja: Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, puhelin 09 5476 1409 Motiva käynnistää 10 uutta kuluttajien energianeuvontahanketta Energianeuvonnan valtakunnallinen koordinaatiokeskus Motiva Oy käynnistää työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 10 uutta neuvontahanketta erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomessa. Hankkeiden toteuttajat ovat kaupunkeja ja kuntia, järjestöjä, energiatoimistoja sekä koulutusorganisaatioita. Rahoitettavat hankkeet kohdistuvat erityisesti uudis- ja korjausrakentamiseen, loma-asumiseen, kotitalouksiin ja kiinteistöihin. Uudet hankkeet toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotettiin muun muassa laajahkoja, useampien toimijoiden yhteishankkeita, joissa toiminnan pysyvyydelle on hankerahoituksen jälkeenkin hyvät edellytykset. Kuluttajien energianeuvonnan uudet hankkeet 2011: - Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä: Hämeen energiatoimisto BioPoint - kestävän energianeuvonnan pilottihanke Forssan alueella - Kotkan kaupunki: Kotkan rakentamisen ja asumisen energianeuvonnan kehittäminen - LVI-talotekniikkateollisuus ry: Talotekniikan energianeuvonta - Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy: Lomaasukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta - Oulun kaupunki: Energia- ja ilmastoneuvonta Oulussa - Padasjoen kunta: Kuhmoisten ja Padasjoen kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden energianeuvonta - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois- Karjalassa - Suomen Isännöintiliitto ry: Isännöintiyritykset ja isännöitsijät energianeuvojina asuntoyhtiöissä - Suomen luonnonsuojeluliitto ry: Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvonta - Suomen ympäristökeskus: Etätöissä mutta läsnä - kampanja etätyön ja muun yksityisautoilua vähentävän toiminnan edistämiseksi Nyt käynnistyvien hankkeiden myötä Suomessa on käynnissä 24 työ- ja elinkeinoministeriön tai Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontaa tarjoavaa hanketta. Vuonna 2010 käynnistyi 14 hanketta, joista yksi keskeisimmistä on Kiinteistöliiton puhelimitse tarjoama energianeuvonta. 7
Helsingin huono asuntomarkkinatilanne uhkaa koko maan taloutta Helsingin seudun krooninen asuntopula ja asumisen kalleus ovat muodostumassa koko maan talouskasvun tulpaksi, toteaa ympäristöministeriön asettama työryhmä. Seutu tarvitsee toimiakseen lisää palvelusektorin työvoimaa, jonka saatavuus riippuu mahdollisuuksista kohtuuhintaiseen asumiseen. Valtion on pyrittävä parantamaan pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden toimivuutta kaikin mahdollisin keinoin. Työryhmän tehtävä oli selvittää laaja-alaisesti asuntomarkkinoiden yleisen toimintaympäristön muuttumista sekä arvioida valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokannan roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Työn tulos on 39 ehdotusta, joista valtaosa koskee uudistuotannon edellytysten parantamista. Asuntorakentamiseen lisää kilpailua Työryhmä pitää rakennusalan kilpailun riittämättömyyttä ja toimijakentän yksipuolisuutta asuntotuotannon keskeisenä ongelmana. Varsinkaan Helsingin seudulla ei ole riittävästi toimijoita, jotta markkinoille saataisiin tarpeeseen vastaava määrä kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tulisi selvittää mahdolliset kilpailupoliittiset keinot rakennusalan kilpailun lisäämiseksi. Kunnat puolestaan voisivat luovuttaa tontteja myös pienille ja keskisuurille yrityksille sopivina kokonaisuuksina ja sitä kautta mahdollistaa uusien toimijoiden tulo alalle. Myös rakennusmateriaalien monipuolisempi käyttö etenkin asuinkerrostalojen tuotannossa voisi lisätä kilpailua. Se poistaisi rakennustuoteteollisuuden pullonkauloja, lisäisi innovatiivisuutta ja houkuttelisi alalle uusia toimijoita. Aiesopimuskäytäntöä vahvistettava ja laajennettava Suuri osa asuntomarkkinoiden ongelmista nivoutuu maapolitiikkaan ja kaavoitukseen. Työryhmän mukaan aiesopimusten tulisi olla nykyistä sitovampia, jotta ne aidosti tukevat eheän ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehitystä. Verovähennysoikeus pois asteittain Työryhmän mukaan niin sanotun Hetemäen verotyöryhmän arvio asumisen verokohtelun yhtenäistämisestä on oikean suuntainen eri asumismuotojen tasapuolisen kohtelun kannalta. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poisto tulisi toteuttaa asteittain ja riittävän pitkällä siirtymäajalla, työryhmäraportissa todetaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana työryhmä ei poistaisi verovähennysoikeutta ainakaan kokonaan. Energiankulutusta kannattaa seurata tuntitasolla Kiinteistöjen energiakustannukset nousussa Taloyhtiöissä seurataan veden, lämmön ja sähkön kulutusta jopa vain vuositasolla. Tehokas kulutusseuranta voi tuoda energiakuluihin säästöä jopa 10 % vuositasolla. Säästö on Talokeskuksen asiantuntijan mukaan vieläkin suurempi, jos kulutusseurannan avulla löydetään esimerkiksi piilevä vesivahinko. Kulutusseurannan tavoitteena on saada aikaan säästöä sekä saada kulutus pysymään tarkoituksenmukaisessa tavoitetasossaan. Vertailutiedon saamiseksi kulutusseuranta on oltava jatkuvaa. - Kun seurantaa tehdään tuntitasolla tai vähintäänkin kuukausitasolla, taloyhtiöllä on käytössään tehokkaammat keinot löytää myös silmämääräisesti vaikeasti havaittavat viat. Silloin vikoihin pystytään reagoimaan välittömästi, eikä niistä aiheudu merkittävää energiakustannusten kasvua tai seurannaisvaikutuksia kuten laajempia remontteja, toteaa Talokeskuksen energiaasiantuntija Matti Hellgrén. Pahimmillaan Hellgrénin mukaan kulutusseuranta tehdään vain kerran vuodessa budjetointia varten. Silloin nähdään vain, että kulutus on noussut, mutta ei löydetä siihen syytä. - Talokeskuksen keräämien tietojen mukaan kulutusseurantataloissa sähkön, lämmön ja veden kulutus on keskimäärin 5-10 % matalampi kuin kiinteistöissä, jotka eivät seuraa kulutustaan. Tekesin Tori on uudistunut Kaikille avoin Tori toimii rakennetun ympäristön yhteisönä, jossa yritykset, päätöksentekijät ja yksityishenkilöt verkostoituvat, keskustelevat ja oppivat toisiltaan. Uudistuneella Torilla voit keskustelujen lisäksi entistä helpommin mainostaa omaa kiinteistö- ja rakentaminen aihealueeseen liittyvää tapahtumaasi tapahtumakalenterissa. Voit katsella ajankohtaisia materiaaleja sekä alan tutkimushankkeita kirjoitusten, esitysten ja videoiden muodossa. 8
Juuri nyt Torilla puhuttaa muun muassa liikkuminen, asuntojen koko, halukkuus maksaa energiatehokkuudesta ja pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat. Tule mukaan edistämään alaan liittyvää keskustelua ja ajattelua omalla asiantuntemuksellasi! http://tori.tekes.fi VAIKUTTAMINEN Asumistukijärjestelmään vaaditaan pikaista uudistusta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry ja Vuokralaiset ry vaativat asumistukijärjestelmän uudistuksen saattamista pikaisesti loppuun. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat vuokraasuntomarkkinoilla entisestä paremmin. Asumistukijärjestelmän kehittäminen on kuulunut vuosien 2007-2011 hallitusohjelmaan osana sosiaaliturvan laajempaa uudistusta. Uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sallitut enimmäisvuokratasot ja vahvistetut asukkaiden tulorajat ovat todellisuutta vastaavalla tasolla. Kun valmistumis- ja peruskorjausvuositarkastelusta järjestelmän selkeyttämiseksi luovutaan, on varmistettava, että tuki on riittävä myös uudemmassa asuntokannassa, jossa asuminen rakentamiskustannuksista johtuen on kalliimpaa. Tehdyissä esityksissä on pyritty parantamaan tukea saavien lapsiperheiden asemaa, samalla on varottava heikentämästä yksin asuvien asemaa liiaksi. Onkin varauduttava siihen, että uudistuksen myötä varoja asumistukijärjestelmän ylläpitoon tarvitaan nykyistä enemmän, jotta pienituloisten asumista voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea. LAKIASIAT Eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi jätelain Eduskunnan ympäristövaliokunta on hyväksynyt hallituksen esityksen jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Jätelain kokonaisuudistuksen tavoitteena on edistää jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä, jätteiden kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämistä ja kaatopaikalle vietävän jätteen määrän vähentämistä. Lainmuutos muun muassa tehostaa energiansäästölamppujen vastaanottoa. Lailla myös selvennetään jätehuollon vastuunjakoa, täsmennetään eri toimijoiden velvollisuuksia ja tehostetaan jätehuollon valvontaa. Kunnan vastuu yhdyskuntajätteen jätehuollosta säilyy voimassa olevaan lakiin verrattuna pääosin ennallaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestäminen siirtyy kuitenkin kunnan velvollisuudeksi. Kunnan on myös järjestettävä muun kuin sen vastuulle kuuluvan jätteen jätehuolto toissijaisesti, jos jätteen haltija sitä palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte soveltuu kuljetettavaksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Valiokunta ehdottaa lakiin muutoksia, joilla selvennetään kunnan ja kiinteistön haltijan jätehuollon järjestämistä koskevien edellytysten yhtäläisyyttä ja kilpailuneutraliteettia. Koska kunnan ja yksityisten yritysten välisestä työnjaosta on ilmennyt poikkeavia käsityksiä, valiokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee seurata jätehuollon järjestämistä koskevan vastuunjaon vaikutuksia yksityisten yritysten ja kuntien jäteyhtiöiden toimintaedellytyksiin sekä kuntien mahdollisuuksiin huolehtia niiden vastuulle säädetyistä tehtävistä. Elohopeaa sisältävistä lampuista helpommin eroon Lainmuutos tehostaa energiansäästölamppujen ja muiden elohopeaa sisältävien lamppujen vastaanottoa nykyisestä. Lain mukaan lampun voi palauttaa kauppaan uuden lampun oston yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuluttaja voisi palauttaa lamppuja myös ilman uuden lampun ostovelvoitetta. Laajaa vastaanottovelvollisuutta ei kuitenkaan pidetty mahdollisena vielä tässä vaiheessa lamppujen sisältämästä elohopeasta aiheutuvien elintarviketurvallisuus- ja työturvallisuusriskien vuoksi. Valiokunta toteaa, että käytännössä ne suuret kaupat, jotka nykyisin ovat järjestäneet elohope- 9
aa sisältävien lamppujen vastaanoton, ottavat lamppuja yleensä vastaan ilman velvollisuutta uuden lampun ostamiseen. Uusi laki kannustaa yhteisten vastaanottojärjestelmien perustamiseen esimerkiksi kauppojen ekopisteverkostojen yhteyteen. Valiokunta korostaa tarvetta varmistaa, että lamppujen palautuspisteet ovat kuluttajan helposti saavutettavissa ja että lamppuihin liittyvistä riskeistä ja jätehuoltovaatimuksista sekä lamppujen vastaanottopaikoista tiedotetaan riittävästi. Lämpökaivojen poraamiseen jatkossa toimenpidelupa Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muutetaan luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tulee voimaan vappuna eli 1.5.2011. Lupa vaaditaan, kun lämmitysjärjestelmää uusitaan Lupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Toimenpidelupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja luvan hinnoittelu on kunnan omassa päätösvallassa. Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, sillä uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Sijainti kaukolämpöverkon alueella ei este luvan myöntämiselle Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Se, että kiinteistö sijaitsee kaukolämpöverkon alueella, ei sinänsä ole este luvan myöntämiselle. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Este lämpökaivon poraamiseen voi syntyä myös siitä, että kunta valmistelee maanalaista asemakaavaa kyseiselle alueelle. Asetuksen muutoksella yhtenäistetään lupakäytäntöjä eri kuntien välillä. Tällä hetkellä suurin osa kunnista ei vaadi lupaa, osa vaatii toimenpideilmoituksen, osa toimenpideluvan ja osa rakennusluvan. Näin myös suurimmassa osassa maata ei ole tietoa lämpökaivojen sijainnista. Toimenpideluvan myötä rakennusvalvonnat saavat kaivoista rekisterit, joiden avulla voidaan arvioida, voidaanko lämpökaivo porata tai lämmönkeruuputkisto asentaa suunniteltuun paikkaan. Lämpökaivojen suosio kasvanut nopeasti Lämpökaivojen suosio on kasvanut 2000-luvulla hyvin nopeasti. Nykyään uusista omakotitaloista 30-40 prosenttia ottaa maalämmön energiaratkaisukseen. Vuonna 2008 Suomessa porattiin maalämpöä varten yli 5 000 kaivoa. Lämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen rakentaminen tulee korjausrakentamisen myötä lisääntymään rakennetuilla alueilla ja taajamissa. OIKEUSTAPAUKSET Osakas ei voinut valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta Turun hallinto-oikeus on antanut 20.1.2011 ratkaisun siitä, saiko asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja valittaa yhtiön saamasta viranomaisluvasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakennusja toimenpidelupapäätöksestä on mm. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Rakennushankkeessa, johon yhtiö oli hakenut toimenpidelupaa, oli kysymys asuinrakennukseen rakennettavasta uudesta käyntiovesta ja ikkunan suurentamisesta. Valittanut osakkeenomistaja omisti samalla rakennuspaikalla sijaitsevan toisen asuinrakennuksen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Puheena oleva uusi ovi avautui lähimmillään 3,5 metrin etäisyydellä siitä piha-alueesta, jota valittaja-osakkeenomistaja osakassopimuksen perusteella hallitsi. Hallinto-oikeus katsoi, että rakennushankkeella ei sen laatu huomioon ottaen ollut sellaista olennaista vaikutusta osakkeenomistajan hallitseman piha-alueen käyttämiseen, että hänellä olisi ollut osakassopimuksen perusteella asiassa valitusoikeus. Valittajan tuli siis sietää sitä, että naapuri vastedes kulki asuntoonsa läheltä hänen hallitsemansa piha-aluetta. Ratkaisu on linjassaan korkeimman hallintooikeuden aiemmin vuonna 2007 antaman ratkaisun kanssa, jossa arvioitiin valitusoikeuden olemassaoloa parvekkeiden rakentamistilanteessa. Hallinto-oikeus oli kyseisessä ratkaisussa katsonut, että tietyn valittajien huoneiston ikku- 10
nanäkymään vaikuttavan parvekkeen osalta kyseinen rakennuslupapäätös vaikutti valittajien oikeuteen sillä tavoin, että he olivat oikeutettuja valittamaan asiassa. Korkein oikeus päätyi kuitenkin vastakkaiseen tulkintaan, koska parvekkeen rakentaminen toiseen huoneistoon ei vaikeuttanut valittajien huoneiston käyttämistä asuintarkoituksiin. Pelkkä asumisviihtyvyyden huonontuminen ei riittänyt valitusoikeuden saantiin. Ratkaisuista voidaan tehdä se johtopäätös, että valitusoikeuden eli asianosaisen aseman saaminen valitusasiassa edellyttää rakennushankkeelta sangen huomattavaa rajoitusta osakkeenomistajan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Vähäinen "häiriö" ei tähän vielä riittäisi. Toisaalta on korostettava, että valitusoikeuden käsillä olon arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti. Kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastaminen ja lunastusajan laskeminen HelHo:2011:4 Helsingin hovioikeus (HelHo:2011:4) on antanut lainvoimaa vailla olevan ratkaisun kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastamista ja lunastusajan laskemista koskevassa asiassa. A, joka oli ostanut 29.3.2004 allekirjoitetulla kauppakirjalla kiinteistöosakeyhtiön tietyt osakkeet kauppakirjaan merkityllä 110 000 euron kauppahinnalla, oli esittänyt kauppakirjan kiinteistöosakeyhtiön hallitukselle kevään 2004 aikana. Osakkeenomistaja D Oy oli tuolloin ilmoittanut, ettei se käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan myytyihin osakkeisiin. Lunastushinta oli yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden käypä hinta, joksi katsottiin osakkeen luovuttajan ja siirronsaajan sopima hinta, jollei näytetä, ettei tämä ole käypä hinta. Kaupan osapuolet olivat kuitenkin noin vuosi kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen allekirjoittaneet sopimuksen, jolla alkuperäinen kauppahinta oli sovittu alennettavaksi 53.195,92 euroon. Hovioikeus katsoi, että ostaja A ja myyjä B Ky olivat alun perin merkinneet kauppakirjaan osakkeiden kauppahinnan selvästi todellista kauppahintaa ja osakkeiden käypää arvoa korkeammaksi ja että todellinen kauppahinta oli ollut osapuolten myöhemmin sopima alennettu kauppahinta. Hovioikeuden näkemyksen mukaan kerrotulla menettelyllä on pyritty kiertämään yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan ja yhtiön lunastusoikeudesta. Koska A:n tekemä ilmoitus ei lunastusoikeuden käyttämisen kannalta keskeisen tiedon eli kauppahinnan osalta vastannut totuutta, yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeen lunastusaika (kuusi viikkoa yhtiön hallitukselle ilmoittamisesta) ei ollut tehdyn ilmoituksen perusteella vielä alkanut kulua. D Oy:n ilmoitus siitä, ettei se käytä lunastusoikeuttaan, ei myöskään ollut ko. yhtiötä sitova, eikä D Oy:n oikeus osakkeiden lunastamiseen siten ollut mainittujen ilmoitusten johdosta lakannut. Hovioikeuden mukaan yhtiöjärjestyksen mukainen lunastusaika on alkanut kulua vasta siitä, kun hallitukselle on ilmoitettu osakkeiden siirrosta ja samalla annettu lunastusoikeuden käyttämisen kannalta olennaiset ja oikeat tiedot. D Oy oli 3.5.2006 saanut tiedon kauppahinnan alentamista koskevasta sopimuksesta B Ky:n konkurssipesältä. D Oy oli 10.5.2006 ilmoittanut yhtiön hallitukselle haluavansa lunastaa osakkeet A:n ja B Ky:n välisen sopimuksen mukaisesta käyvästä hinnasta. Hovioikeus onkin siten katsonut ilmoituksen kyllä tehdyksi keväällä 2004, mutta lunastusajan alkaneen kulua vasta siitä, kun oikea kauppahinta on ollut osakkeenomistajan tiedossa. Näin ollen D Oy oli hovioikeuden mielestä esittänyt lunastusvaatimuksen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti oikea-aikaisena ja oli osakkeiden oikea omistaja. Vaikka kyseinen ratkaisu koskeekin osakeyhtiölain alaista lunastustilannetta, on ratkaisulla - sikäli kun se jää lainvoimaiseksi - merkitystä myös asunto-osakeyhtiölain alaisia lunastustilanteita arvioitaessa: lunastuspykälää ei voi kiertää sopimalla lunastushinta keinotekoisen suureksi. TUTKIMUS JA KEHITYS Ekovalo-projekti auttaa kuntia Euroopan komission valaistustuotteiden ekologista suunnittelua koskevan direktiivin myötä kotitalouksissa käytetyt hehkulamput poistuvat markkinoilta vuoteen 2012 mennessä ja ulkovalaistuksessa käytetyt elohopealamput vuoteen 2015 mennessä. Aalto-yliopiston Valaistusyksikön Ekovalo-projektissa kehitettiin toimintamalli, joka kohti ekologisempia valaistusratkaisuja. Kotitalouksille laadittiin kuluttajaopas energiatehokkaisiin lamppuvalintoihin. Elohopealamppujen poistuminen markkinoilta merkitsee ulkovalaistuksen kannalta radikaalia muutosta. Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa ulkovalopistettä, joista vielä noin puolessa on elohopealamppuja. Valaistuksen vaihtotyöt on jo 11
aloitettu, mutta silti monissa kunnissa on vielä paljon tehtävää. Ekovalo-projektin voidaan optimoida, miten ulkovalaistuksen 700 000 elohopealamppuvalaisinta korvataan energia- ja kustannustehokkaasti ja samalla vähennetään sähkön käyttöä ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkkiasennusten kautta esitetään vaihtoehtoisia katuvalaistusratkaisuja ja käydään läpi niiden ominaisuuksia ja elinkaarikustannuksia. Lähiöohjelma tuotti enemmän tietoa kuin tekoja Asukkaat, suunnittelijat ja kunnat ovat ottaneet innolla vastaan valtakunnallisen lähiöohjelman, mutta korjaus- tai täydennysrakentaminen on toistaiseksi vähäistä. Ilman sitä on vaikea pitää kiinni edes nykyisistä palveluista. Valtaosa noin 300 lähiöstä kaipaa uudistamista. Omistusasunnot olivat lähiöissä halvempia, mutta nyt asukkaiden eläke ei riitä putki- ja sähköremontteihin. Hissejäkin kaivataan, sillä rakentajat hyödynsivät mahdollisuutta pistää pystyyn kolme kerrosta ilman hissiä. Vuokratalojen suuri osuus on johtanut monissa lähiöissä eriytymis- ja syrjäytymiskehitykseen. Palvelut karkaavat Lähiöitten palvelut suunniteltiin aikanaan lapsiperheille. Päiväkodin ja ala-asteen sijaan nyt kysytään vanhusten palveluasuntoja ja päiväkeskuksia. Kunnat ovat lopettaneet lähiöistä palveluita, joita asukkaat pitävät tärkeinä. Yksityisiä palveluita ei kovin paljon ole - ehkä kioski, kampaamo, ravintola tai kauppa. Lähiöhankkeen projektipäällikkö Kari Salmi Asumisen rahoitus- kehittämiskeskuksesta Arasta tunnustaa, että oli Lahden kaupunginjohtajana 90-luvun laman kourissa karsimassa juuri lähiöitten kouluja ja kirjastoja. Asukkaat suunnittelemaan Lähiöhankkeen yhdeksää miljoonaa euroa on jaettu 50 kohteeseen, enimmäkseen tutkijoitten ja kuntien yhteishankkeisiin. Rakentamista ei ole rahoitettu. Selvitykset koskevat muun muassa ostarien tulevaisuutta, lähiöitten imagoa ja täydennysrakentamista. Asukkaat on otettu entistä tiiviimmin mukaan suunnitteluun. Kuopiossa on osallistumista helpotettu Asumisakatemialla. Lappeenrannan yliopiston Lahden-keskus loi kaupunkisuunnittelun palikkaleikin, jonka ääressä kansalaiset päättävät lisärakentamisesta, purkamisesta ja uusista palveluista. Energiatodistus esillä jo useimmissa asuntonäytöissä Energiatodistukset ovat aiempaa paremmin esillä asuntojen myyntitilanteissa, selvisi ympäristöministeriön tilaamasta kyselystä. Energiatodistus oli nähtävillä 79 prosentissa kohteista, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 61. Kahdeksassa prosentissa myynti- ja vuokrauskohteista todistuksen sai jälkikäteen ja joka kymmenennessä kohteessa välittäjällä ei ollut todistusta lainkaan. Todistusten esilläoloa selvitettiin eri puolilla Suomea noin kahdessasadassa asuntojen myyntija vuokrausesittelyssä vuoden 2010-2011 vaihteessa. Valtaosa tutkituista kohteista oli vanhoja kerros- tai rivitaloasuntoja. Vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuotta aiemmin Mikkelin ammattikorkeakoulun johdolla. Energiatodistusten painoarvo kasvussa Vuonna 2010 uudistettu, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä direktiivi laajentaa energiatodistuksen käyttöä. "Tieto rakennuksen energiatehokkuudesta tulee liittää myyntija vuokrausilmoituksiin, mutta tapa ja muoto ovat vielä täsmentämättä. Lisäksi energiatodistuksessa tulee ilmetä kiinteistön energiankäytön tehostamismahdollisuudet", sanoo energiatodistusten kehittämisestä vastaava yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Lisäksi säädöksiä uusittaessa on pohdittava, kuka energiatodistuksia saa jatkossa laatia ja millaista pätevyyttä tekijöiltä edellytetään. Säädös tulee voimaan kesällä 2012. Energiatodistus auttaa asunnon ostoa tai vuokrausta harkitsevia vertailemaan samankaltaisia kiinteistöjä keskenään ja antaa osviittaa asumisen energiankulutuksesta ja kustannuksista. Vanhoissa, yli kuuden asunnon kiinteistöissä kulutustietoihin perustuva energiatodistus on ollut käytössä vuoden 2009 alusta lähtien. Uusien rakennusten energiatodistus perustuu laskennallisiin arvoihin. Energiatehokkuus kiinnostaa asunnonvaihtajia: 57 prosentilla uudiskohteen ja 45 prosentilla vanhan asunnon ostajista energiatehokkuus vaikutti ainakin jonkin verran hankintapäätökseen. Tulos perustuu Kiinteistövälitysalan Keskusliitto KVKL:n vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen. 12
MARKKINA JA SUHDANTEET Hypo: Asuntomarkkinoilla rauhallista uudisrakentamisessa painopiste liian kalliissa tuotannossa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen laatiman kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen asuntomarkkina-analyysin mukaan markkinoiden hyvä kehitys on jatkunut. Hintakehitys uusia asuntoja lukuunottamatta on ollut rauhallista ja kuluttajat ovat toimineet markkinoilla maltillisesti. Hypon mukaan kuluttajat ovat alkaneet varautumaan korkojen nousuun, mikä näkyy pisteiden laskuna. Asuntoluotottaja antaa asuntomarkkinoille nyt arvosanan +30, kun lukema edellisessä katsauksessa oli + 42,5 prosenttia. Hypon mielestä uudistuotanto on hyvässä vauhdissa ja asuntojen kysyntään on osittain vastattu. Rakennuskustannukset ovat nousussa ja se on hinnoissa jo huomioitu. Uusia kovanrahan asuntoja on nyt rakenteilla pääkaupunkiseudulla varsin mukavasti ja niiden myynnin aloittaminen on purkanut pahinta kysyntäongelmaa. "Markkinatasapainoa ei kuitenkaan ole syntynyt. Tarvetta on erityisesti tavallisten ihmisten hintatasolle sopivista asunnoista", Hypo linjaa analyysissään. Hypon mukaan, näyttää myös siltä, että aivan kuten ennen lamaa, tarjontaa on liiankin kanssa tulossa kalliiden asuntojen segmenttiin. Siitä voi monelle rakennuttajalle tulla ongelmia, koska varmaa on, että kalliista asunnoista ei Helsingin seudulla ole erityistä puutetta. Korkojen nousu on alkanut Pitkään puhuttu korkojen nousu on käynnistynyt. Inflaatio on voimistunut, Suomessa jo 3 prosentin tasolle ja muun muassa öljy ja ruoka ovat nopeasti kallistuneet. Hypon mukaan asuntomarkkinoilla ollaan menossa kohti vuoden vilkkainta aikaa, kevättä, ja on todennäköistä, että kulutusmenojen kasvu rauhoittaa osaltaan markkinoita. Hypon analyysin keskeiset muuttujat ovat kysyntä/tarjontatilanne, korkotaso ja asuntojen hintataso. Lisäksi analyysissä huomioidaan muita tekijöitä, kuten verotus, laina-ajat, rahoituksen saatavuus ja työttömyys. Syrjäseutujen vuokraasuntojen vajaakäyttö lisääntyy tulevaisuudessa Valtion tukemien vuokra-asuntojen kysyntä laskee muuttotappiokunnissa entisestään seuraavan 10 vuoden aikana, arvioi ympäristöministeriön asettama työryhmä. Myös pienet syrjäseutujen vanhustentalot kärsivät vajaakäytöstä. Työryhmä esittää, että asuntokanta sopeutettaisiin vastaamaan kysyntää ja erilaisia asumistarpeita Ara-vuokratalojen ja vanhustentaloyhteisöjen kehittämisohjelmalla. Vajaakäytön välttämiseksi asuntokantaa olisi kehitettävä suunnitelmallisesti. Apuvälineeksi työryhmä ehdottaa niin sanottua salkutusmallia, jossa kiinteistöt arvioidaan ja jaetaan eri salkkuihin niiden kunnon ja korjaustarpeiden mukaan niin, että kiinteistöjen hoito- ja kunnostustyöt voidaan kohdistaa järkevästi. Kuntien rakennuslupamaksuissa on suuria eroja Suomen Kuntaliitto selvitti kuntien hinnoittelun rakennuslupamaksuille. Kuntien välillä on suuria eroja rakentamisen lupamaksuissa, erot ovat yli 50 prosentissa vertailumaksuja kolmeviisikertaisia ja lähes 30 prosentissa maksuista yli kuusinkertaisia. Kuntien välillä suurimpia lupamaksueroja on Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin ja Varsinais-Suomen alueilla ja pienimpiä puolestaan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Myös kahdenkymmenen suurimman kaupungin keskuudessa lupamaksujen hinnoittelussa on suuria eroja. Korkeinta lupamaksujen hinnoittelu on Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla ja alhaisinta Rovaniemellä. Koko maassa selvityksen vertailumaksujen (12 kpl) kokonaishinnoittelu oli korkeinta Hollolassa ja Helsingissä. Hollolassa korkeimmat maksut Uuden 150 neliöisen omakotitalon rakennuslupamaksun keskiarvo koko maassa oli 419 euroa, korkein keskiarvo oli Uudellamaalla 610 euroa ja alhaisin keskiarvo oli Etelä-Pohjanmaalla 300 euroa. Korkein omakotitalon rakennuslupa oli Hollolassa 1675 euroa, alhaisin Närpiössä 78 euroa ilman si- 13
jainninmittausmaksuja. Helsingissä omakotitalon (150 m²) rakennuslupamaksu oli 1169 euroa. Rovaniemellä omakotitalon (150 m²)rakennuslupamaksu oli 310 euroa. Uuden 1500 neliöisen rivi- tai kerrostalon rakennuslupamaksun ilman sijainti- ja muita lisämaksuja keskiarvo oli koko maassa 3184 euroa. Korkein keskiarvo oli Uudellamaalla 4481 euroa, ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla, 2174 euroa. Korkein rivitai kerrostalon rakennuslupamaksu oli Hollolassa, 13 150 euroa, ja alhaisin Närpiössä 483 euroa. Suurimmat alueelliset erot rivi- tai kerrostalon rakennuslupamaksuissa olivat Etelä-Pohjanmaalla yli 11-kertaisia, Hämeessä yli 10-, Keski-Suomessa yli 7-, Varsinais-Suomessa yli 6-kertaisia, Etelä- Savossa, Pirkanmaalla, Lapissa ja Uudellamaalla yli 5- sekä Kaakkois-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla yli 4-kertaisia. Enontekiöllä liikerakennuksen rakennuslupamaksu alhaisin Uuden 4500 m² liikerakennuksen rakennuslupamaksun ilman sijainti- ja muita lisämaksuja keskiarvo koko maassa oli 8333 euroa, korkein keskiarvo oli Uudellamaalla,12 622 euroa, ja alhaisin Etelä-Pohjanmaalla, 5158 euroa. Korkein edellä mainitun kokoinen liikerakennuksen rakennuslupamaksu oli Hollolassa, 38 650 euroa ja alhaisin Enontekiöllä 1350 euroa. Selvityksestä ilmenee, että alhainen omakotitalon rakennuslupamaksu ei ole kunnille vetovoimatekijä ja että kunta menettää tuloja alhaisesti hinnoitelluilla rakennuslupamaksuilla. Selvitys kattaa noin 320 kunnan vuoden 2010 taksoista lasketut uuden omakotitalon, kesäasunnon, rivi- tai kerrostalon sekä uuden suuren liike- ja varastorakennuksen rakennuslupamaksut. Lisäksi selvitettiin olemassa olevan rakennuksen korjaamisen tai käyttötarkoituksen muutoksen lupamaksut sekä eräiden pienempien toimenpiteiden käsittelymaksut. ARA tukee 3 800 asunnon rakentamista, korjaamista ja hankintaa erityisryhmille ARA on antanut avustusvaraukset 3 800 erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan. Tukea haettiin kaikkiaan 6 800 asuntoon, mutta avustusvaraus voitiin antaa noin puolelle (56 %) haetuista asunnoista. Hankevalinnassa painottuivat erilaiset vanhusväestöön liittyvät hankkeet. Tukea saaneet asunnot käyttäjäryhmittäin: - Pitkäaikaisasunnottomat 249 - Kehitysvammaisten hankkeet 517 - Muiden vammaisryhmien hankkeet 34 - Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat 111 - Muistihäiriöiset vanhukset 1500 - Huonokuntoiset vanhukset 722 - Opiskelijat 616 - Nuorisohankkeet - - Vanhusten tuki- ja vuokra-asunnot 54 YHTEENSÄ 3803 asuntoa Tukiin sisältyy noin 133 miljoonaa euroa investointiavustuksia ja 313 miljoonaa korkotukilainaa. Kotitalouksien asunnon osto- ja peruskorjausaikeet lisääntyneet selvästi Kotitalouksien aikeet peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana ovat nousseet helmikuussa selvästi edelliskuukauden lukemista ja ovat samalla myös selvästi korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Myös asunnon ostoaikeet ovat nyt korkeammalla kuin tammikuussa ja viime vuoden helmikuussa. Asunnon osto- ja peruskorjausaikeiden ohella kuluttajien yleinen luottamus talouteen on nousussa. Nämä seikat käyvät ilmi tuoreesta Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorista. Helmikuussa 2011 kyselyn vastaajista 24,7 prosenttia aikoo vuoden sisällä peruskorjata asuntoaan. Tammikuussa 2011 lukema oli 21,6 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa 22,8 prosenttia. Helmikuussa 2011 kotitalouksista 9,3 prosenttia puolestaan ilmoitti aikovansa ostaa vuoden sisällä asunnon, kun tammikuussa vastaava luku oli 8,6 prosenttia ja viime vuoden helmikuussa 7,0 prosenttia. Kuluttajien luottamus taas syksyn vahvoissa lukemissa Kuluttajien luottamus talouteen on helmikuussa jatkanut elpymistään joulukuisesta notkahduksesta. Kuluttajien luottamusindikaattori on nyt 20,0, kun se tammikuussa oli 16,6 ja joulukuussa 13,5. Luottamus talouteen on samalla selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Luottamus on nyt palannut takaisin viime syksyn korkealle tasolle. 14
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin helmikuussa 1 430 Suomessa asuvaa henkilöä. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti kiihtyy Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousuvauhti näyttää olevan kiihtymässä. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä 3,9 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Vielä viime vuoden kolmosneljänneksellä vuotuinen kustannusten nousuvauhti oli 3,2 prosenttia ja toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy, 31,4 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset nousivat 8,4 prosenttia, lämpökustannukset 7,5 prosenttia, työkustannukset 1,2 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 2,0 prosenttia ja muut kustannukset 0,9 prosenttia. Talotyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuushallien ylläpitokustannukset, 6,0 prosenttia. Koulurakennusten ylläpitokustannukset nousivat 4,0 prosenttia, terveyskeskusten 3,4 prosenttia, toimistorakennusten ja asuinkerrostalojen 3,1 prosenttia sekä myymälärakennusten 3,6 prosenttia. Jos kustannusten nousuvauhtia tarkastellaan lyhyemmällä kolmen kuukauden jaksolla, kiinteistön ylläpidon kustannusten kokonaisindeksi nousi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia kolmannesta vuosineljänneksestä. Kolmea kuukautta aiemmin kustannukset kohosivat 0,7 prosenttia edellisneljänneksestä. Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia koko maassa Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 2,5 prosenttia ja muualla maassa 2,6 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,8 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta. Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 10,40 euroa neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 13,74 euroa neliöltä ja muualla maassa 9,26 euroa neliöltä. Arava-asuntojen keskineliövuokra oli 9,28 euroa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra aravaasunnoissa oli 10,43 euroa ja muualla maassa 8,77 euroa. Nousu ripeintä Raumalla Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousu oli ripeintä Espoossa, missä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat 3,3 prosenttia. Helsingissä nousua kertyi 2,6 prosenttia ja Vantaalla 0,6 prosenttia. Muista kaupungeista vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat selvästi nopeinta vauhtia Raumalla, missä nousua kertyi peräti 6,4 prosenttia vuodessa. Seuraavina tulivat Kouvola 4,9 prosentin, Jyväskylä 4,7 prosentin ja Lahti 4,4 prosentin nousulla. Turussa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kipusivat 3,9 prosenttia, Tampereella 2,3 prosenttia ja Oulussa 1,9 prosenttia. Sen sijaan Kuopiossa vuokrat laskivat 1,0 prosenttia. Kiinteistöjen ylläpito kallistunut selvästi nopeammin Viime vuosina asuntojen vuokrien nousuvauhti on ollut hitaampaa kuin asuntojen hintojen ja palkkojen nousu. Erityisen selvästi vuokrien nousutahti on jäänyt jälkeen kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehityksestä. Vuosina 2005-2010 kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat peräti 27,7 prosenttia, kun taas vapaarahoitteisten vuokrien nousu jäi 14,5 prosenttiin. Samaan aikaan vanhojen osakehuoneistojen hinnat kipusivat 23,6 prosenttia ja vanhojen omakotitalojen hinnat 22,2 prosenttia. Ansiotasoindeksi puolestaan kohosi 19,8 prosenttia. Samaan aikaan Tilastokeskuksen vuokratilaston kanssa Vuokraturva julkaisi ennusteensa vuokrien nousuvauhdista vuonna 2011. Vuokraturvan arvion mukaan vuokrien nousutahti korreloi selvästi asunnon koon mukaan. Yhtiö ennakoi vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrien kohoavan tänä vuonna 5 prosenttia, kaksioiden 4 prosenttia ja kolmioiden 2 prosenttia. Neljän huoneen asuntojen vuokrien Vuokraturva ennustaa nousevan 1 prosentin vuodessa ja tätä isompien huoneistojen osalta vuokrat jäävät ennalleen. 15
TALOUS JA VEROT Kirjanpitolautakunta päivitti asunto-osakeyhtiöitä koskevan yleisohjeen Kirjanpitolautakunta on julkaissut päivitetyn yleisohjeen asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Muutoksia tuli erityisesti oman pääoman rakenteeseen sekä asunto-osakeyhtiön toimintakertomukseen liittyen. Kokonaan uutena asiana yleisohjeessa käsitellään asunto-osakeyhtiön toimintakertomusta. Tämä on päivitetyn yleisohjeen merkittävin yksittäinen uudistus. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asuntoosakeyhtiön on aina laadittava toimintakertomus, vaikka yhtiö olisi kirjanpitolain mukaisena ns. pienenä kirjanpitovelvollisena vapautettu kirjanpitolain mukaisen toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen liitteenä on mallirakenne asuntoosakeyhtiön toimintakertomukseksi. Yleisohjeen mukaan toimintakertomuksessa annetaan selvitys yhtiövastikkeen käytöstä edelleen vastikerahoituslaskelmalla (=jälkilaskelma). Laskelman malli on yleisohjeen liitteenä. Taloyhtiön teettämistä rakentamis-, uudistus- ja kunnossapitohankkeista tulee antaa erillinen selvitys omalla laskelmallaan (=hankerahoituslaskelma). Muita olennaisimpia muutoksia ovat oman pääoman rakenteen muuttuminen sekä omien osakkeiden hankkimiseen ja lunastamiseen liittyvät muutokset. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen oman pääoman rakenne vastaa pitkälti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman rakennetta. Ohjeen liitteenä olevat malliraportit on päivitetty tarvittavilta osin. Uusi yleisohje on päivitetty vastaamaan mm. uuden asunto-osakeyhtiölain tuomia muutoksia. Aiempi yleisohje oli annettu vuoden 2005 keväällä. Kirjanpitolautakunnan sivuilta pääset lukemaan ja tulostamaan uuden yleisohjeen sekä liitteet: Yleisohje asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta (7.12.2010) Rakennusalan käännetty verovelvollisuus Rakennusteollisuus RT on yhteistyössä Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon, jossa on lueteltu yleisimmät rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvat rakentamispalvelut. Luettelo (21.2.2011) ei ole kattava. Luettelo on julkaistu internetissä osoitteessa: www. rakennusteollisuus.fi Laki rakentamispalvelujen käännetystä arvolisäverosta tulee voimaan 1.4.2011. Mikäli laki soveltuu rakennuspalvelun ostamiseen arvonlisäveron maksaa myyjän sijasta ostaja. Rakentamisessa aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelujen myynnin ilman arvonlisäveroa ja pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tulee sovellettavaksi, jos kaksi perusehtoa täyttyy: 1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. 2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Rakentamispalveluja eivät listan mukaan ole mm. seuraavat: - tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystyttäminen - viheralueiden istutus ja hoito - arkkitehtipalvelut, rakennus- ja rakennesuunnittelu sekä muut insinööripalvelut ja tekninen suunnittelu - rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia tai koneenkäyttäjiä - ulkotilojen (tiet, lentokentät, torit, puistot yms.) puhtaanapito - kuljetuspalvelut - kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus - maisema-arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi - teiden hoito, kuten auraus, hiekoitus, suolaus, lanaus, pensaiden raivaus ja liikennemerkkien vaihto - maisema-arkkitehtuuri ja rakennustekniset suunnittelupalvelut - tuotantolaitoksiin kuuluvien koneiden ja laitteiden asennus - rakennusjätteen poiskuljetus - tuotantotoiminnan koneistojen asentamiseen liittyvät sähköasennustyöt tuotantolaitoksessa - teollisuuden ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistojen sekä paineilmalaitteistojen asentaminen ja korjaus - rakennusten sisustussuunnittelu - rakennustelineiden vuokraus, pystytys ja purku 16
JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Jätelaitosyhdistys laati suosituksen jätetermeistä Jätelaitosyhdistys JLY on laatinut valtakunnallisen suosituksen jätehuollon perustermeistä. Suositus sisältää tavanomaisimmat erikseen kerättävät jätelajit sekä keräyspaikat. Jätehuollon termit ovat olleet hyvin hajanaisia ja hämmennystä aiheuttavia. Perustermien tarkoitus on yhtenäistää sanastoa valtakunnallisesti. Alueellisesti erilaisia termejä on silti jatkossakin esimerkiksi erilaisesta käsittelystä johtuen. Termit kuvaavat pääosin itse jätettä tai sen ominaisuuksia Kun asiakas tulee jäteastiarivistölle, hänelle riittää pelkkä materiaalia kuvaava termi, kuten paperi, kartonki, metalli. Tarvittaessa tarroituksessa voidaan käyttää yksityiskohtaisempia ilmaisuja lajittelun helpottamiseksi. Kun kierrätykseen kerättävät jätteet on lajiteltu, jää jäljelle sekalaista ainesta, joita ovat energiajäte ja sekajäte. Jätelakiuudistuksen myötä ongelmajäte-termi muuttuu. Jatkossa haitallisesta jätteestä käytetään nimitystä vaarallinen jäte, mikä kuvaa asiaa paremmin. Termit löytyvät JLY:n verkkosivuilta osoitteesta www.jly.fi Korjauskortti neuvoo vanhan talon märkätilaremonteissa Museoviraston korjauskortiston uusin kortti päivittää tiedot märkätilan rakenteista ja materiaaleista tälle vuosituhannelle. Märkätila vanhaan taloon -kortti neuvoo märkätilojen sijoittajaa ja uusijaa niin kerros- kuin pientalossakin. Märkätilat - kylpyhuone, pesuhuone ja sauna - vaativat huoltoa ja täydellistä uusimista useammin kuin talon muut osat. Kaikissa vanhoissa taloissa ei alun perin edes ole ollut kylpyhuonetta. Jos sellainen halutaan, se kannattaa sijoittaa rakennukseen taiten. Viime vuosikymmenten aikana vedeneristykseen on kehitetty monenlaisia vaihtelevasti onnistuneita rakenteellisia ratkaisuja. Niille on ollut yhteistä rakennuksen käyttöön verrattuna lyhyt kesto. Vielä 1980-luvulla saatettiin pesutilan seinä tehdä kokonaan ilman vedeneristystä. Vasta viime aikoina rakennettuihin asuntoihin on toteutettu vedeneristetty märkätila, jossa on sallittua roiskia vettä lattialle ja seinille. Nykyisin käytössä olevat määräykset vedeneristyksistä tulivat voimaan vuonna 1999. Vanhempiin rakennuksiin on usein jälkikäteen toteutettu märkätila. Sen toimivuuden tarkkailu ja hoito ovat tärkeitä vahinkojen ehkäisemiseksi. Korjaaminen tai uusiminen vaatii asiantuntemusta ja erityistä ammattiosaamista. Museoviraston korjauskortti on tarkoitettu myös rakennuksen tai huoneiston omistajalle tai haltijalle avuksi, kun ratkaisuja on aika pohtia. Koko rakennuksen turvallisuuden ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että märkätila on toteutettu huolellisesti. Märkätilan korjauskortti opastaa sekä märkätilan uusimiseen entisellä paikalla että sen rakentamiseen uuteen paikkaan. Ratkaisuista kerrotaan myös piirroksin ja valokuvin. Toteutusohjeissa tähdennetään tapoja, joita noudattamalla vanha rakennus säilyy parhaiten. Tärkeää on myös ymmärtää tilojen soveliaat käyttötavat ja oikea hoito. Tietoa Museoviraston korjauskortistosta on osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakperjulk#korjauskortisto Kiinteistöalan suurtapahtuma Helsingissä lokakuussa Merkitse kalenteriin Kiinteistömessut 12.-14. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti järjestetään kahdeksan itsenäistä tapahtumaa: Kiinteistö, Julkisivu, FinnSec, Väri ja Pinta, Puhtauspalvelu, ViherTek sekä Sähkö ja AudioVisual -tapahtumat. Kolmipäiväinen, kahden vuoden välein järjestettävä kiinteistöalan katselmus keräsi edellisellä kerralla syksyllä 2009 noin 30 000 kävijää. Yhteisesiintyminen koettiin viimekertaisten kävijä- ja näytteilleasettajatutkimusten mukaan hyödylliseksi paitsi uusien tuotteiden ja palveluiden katselmuksena, myös monipuolisena mahdollisuutena verkostoitumiseen ja kontaktien solmimiseen. Kiinteistömessujen toimeksiantajia ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto. Tapahtumakokonaisuudessa järjestetään useita seminaareja, tietoiskuja ja paneelikeskusteluja ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä www.kiinteistöklusteri.fi 17
Yhtiöjärjestysmallit -opas ilmestynyt Yhtiöjärjestysmallit -opas käy läpi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällön. Oppaassa esitellään sekä asunto-osakeyhtiölain mukainen pakollinen sisältö sekä yhtiöjärjestykseen otettavat vapaaehtoiset määräykset. Oppaassa kerrotaan myös, missä tapauksissa yhtiöjärjestys täytyy päivittää uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi. Opas sisältää malliyhtiöjärjestykset erikokoisiin taloyhtiöihin. Sopii avuksi sekä vanhan yhtiöjärjestyksen päivittämiseen että uuden yhtiöjärjestyksen tekemiseen. Oppaan laajuus on 84 sivua ja sen kirjoittajat Marina Furuhjelm, Annika Kemppinen ja Mia Pujals ovat kiinteistöalalla toimivia ja asiantuntevia lakimiehiä. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaiseman oppaan hinta on 20 euroa. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kustannusyhtiön verkkokaupasta 10 % jäsenalennuksen ostaessaan Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kirjoja ja lomakkeita. Klikkaa itsesi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupan sivuille ja tilaa opas taloyhtiösi käyttöön! Taloyhtiö 2011 -tapahtuma 3.5. Helsingissä Seitsemännen kerran järjestettävä Taloyhtiötapahtuma on taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille tarkoitettu seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma. Taloyhtiö 2011 on osallistujille maksuton ja kaikille avoin tapahtuma Helsingissä. Uusi paikka on Finlandia-talo, joka tarjoaa hienot puitteet kevään suurtapahtumalle. Katso videokutsu Kiinteistöliiton videokanavalta: http://www.youtube.com/kiinteistoliitto#p/a/f/ 2/Z4kfGGxUwvE Tapahtuman sivuilla lisätietoa ja ilmoittautumiset: http://www.taloyhtiotapahtuma.net Kiinteistölehden uutiset suoraan sähköpostiin Suomen Kiinteistölehti on aloittanut sähköisen uutiskirjeen jakelun. Aluksi kahden viikon välein ilmestyvä uutiskirje kertoo kiinteistö- ja rakennusalan ja asumisen tärkeät uutiset ja tapahtumat. Sähköpostitse lähetettävä uutiskirje on tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Maksuttoman uutiskirjeen voi tilata rekisteröitymällä Taloyhtio.netin käyttäjäksi ja rastittamalla rekisteröitymissivun Minulle voi lähettää -kohdasta Kiinteistölehden uutiskirjeitä -vaihtoehdon: http://www.taloyhtio.net/info/rekisteroityminen / Taloyhtio.netin käyttäjiksi jo aiemmin rekisteröityneet voivat tilata uutiskirjeen vuodenvaihteen jälkeen muuttamalla omia tilaustietojaan Omat tiedot -sivulla: http://www.taloyhtio.net/info/omattiedot/ Taloyhtio.net on Suomen Kiinteistöliiton julkaisema taloyhtiöiden oma tietoportaali. Rekisteröityminen Taloyhtio.netin käyttäjäksi on maksutonta. Löydät Kiinteistölehden myös Facebookista ja Twitteristä. Kiinteistölehdellä on nyt myös Facebook-sivu, jossa muun muassa jaetaan linkkejä alan tärkeisiin ja kiinnostaviin uutisiin ja puheenaiheisiin. Tervetuloa mukaan keskustelemaan osoitteeseen http://www.facebook.com/suomen.kiinteistoleht i Kiinteistölehden omia ja muita alan tärkeitä uutisia voi seurata myös Twitterissä. Siellä löydät lehden osoitteesta https://twitter.com/#!/kiinteistolehti 18