Lausunto asbestisementtiputkien käsittelystä Vanhan Klaukan asemakaava-alueella Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 3311 Faksi 010 33 26600 www.poyry.fi Päivä 25.7.2018 Viite 101009309 Sivu 1 (2) Yhteyshlö Johanna Sahlstedt Vesihuollon laitokset Puh. +358406514727 johanna.sahlstedt@poyry.com Nurmijärven Vesi on pyytänyt Pöyry Finland Oy:ta laatimaan lausunnon toimintatavoista asbestisementtiputkien käsittelyn osalta Vanhan Klaukan asemakaava-alueella. Tulevan asemakaava-alueen pohjoiskulman poikki kulkee käytöstä poistettava asbestisementtinen vesijohto, kartoissa Vj 300 A. Johto kulkee uudella asemakaavaalueella 9 kpl uuden omakotitalotontin, 2 kpl uuden kerrostalotontin sekä 3 kpl nykyisen omakotitalotontin poikki. Käytöstä poistetut ja maahan jätettävät kaapelit sekä vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpöputket yms. ovat lähtökohtaisesti jätelain 5 mukaisesti jätettä, josta ei saa aiheutua pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Maahan jätettävän verkoston osalta jätteen haltija on Nurmijärven Vesi siihen saakka, kunnes kiinteistön omistus ja kiinteistöllä olevat käytöstä poistetut verkostot ovat siirtyneet kaupanteon yhteydessä uudelle kiinteistön haltijalle. Asbesti on terveydelle erittäin haitallista jo pieninä pitoisuuksina, jos ihminen hengittää asbestikuituja sisältävää pölyä. Toisaalta veden mukana juodun asbestin ei ole tutkimuksissa osoitettu aiheuttavan haittaa. Myös maahan jätettävien asbestisementtiputkien osalta vaaraa aiheuttava tekijä on putken rikkoutumisen tai työstämisen aikana ilmaan vapautuva asbestipöly. Niin kauan kun putket ovat ehjiä ja peitettynä maan alla, asbestisementtiputket eivät aiheuta vaaraa terveydelle. Asbestipurkutyötä säädellään lainsäädännöllä, joka keskittyy erityisesti asbestipurkutyön työturvallisuusnäkökohtiin ja ohjeistaa asbestipurkutöiden turvalliset toimintatavat. Jos maahan jätettäviä putkia joudutaan katkaisemaan, täyttämään tai poistamaan, työ tulee teettää toimijalla, jolla on voimassaoleva asbestipurkutyölupa. Työssä tulee noudattaa lain eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) sekä Valtioneuvoston asetuksen asbestityön turvallisuudesta (798/2015) määräyksiä sekä Työsuojeluhallinnon ohjeistuksia ja asbestijäte tulee käsitellä Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) ohjeistuksen mukaisesti. Asemakaava-alueen infrarakentamisen aikana asbestisementtiputket joudutaan todennäköisesti kaivamaan esille kohdista, joissa ne kulkevat uusien tielinjauksien poikki. Asbestipölyä voi vapautua putken rikkoutumisen tai katkaisun yhteydessä. Kaivannosta tulee poistaa kaikki irtonaiset putken kappaleet ja katkaistut putken päät tulee tulpata. Putken katkaisu ja asbestijätteen pakkaaminen tulee tehdä asbestipurkutyöluvan omaavan yrityksen toimesta.
101009309 2 Työsuojeluhallinnon ohjeistuksen Usein kysyttyjä kysymyksiä asbestista, 10.5.2017 mukaisesti putkien siirtojen ja nostojen suorittajaa ei luokitella asbestipurkutyön tekijäksi, joten koneenkuljettajana voi toimia muu kuin asbestipurkutyöurakoitsija. Putkien nostossa kaivinkoneella kaivannosta ja kuljetuksessa jätelavalle tulee noudattaa varovaisuutta, jotta putkirakenteet säilyvät ehjinä ja niiden pintaa ei naarmuteta tai asbestijätepakkaukset eivät rikkoudu. Muiden työmaan työntekijöiden tulee noudattaa asbestipurkutyön aikana asbestipurkutyöurakoitsijan ohjeistuksia mm. suojaetäisyyksistä. Asbestipurkutyövaatimukset eivät koske ainoastaan asbestisementtiputkia, vaan vaatimuksia joudutaan noudattamaan aina, kun rakennushankkeessa työstetään asbestipitoista materiaalia. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti huolehtia siitä, että rakentamisessa noudatetaan säännöksiä ja määräyksiä. Asbestilainsäädännön vaatimukset ovat yleisesti tunnettuja ja rakennushankkeeseen ryhtyvän voidaan olettaa osaavan käsitellä kiinteistöllään olevaa asbestisementtiputkea asianmukaisesti. Asbestisementtiputki sijaitsee syvällä maan alla ja putki tullaan todennäköisesti kaivamaan esiin vain rakennustyön aikana, jos silloinkaan. Näin ollen asbestisementtiputki voidaan jättää kiinteistöjen alueella maahan ja velvoittaa kiinteistön omistaja huolehtimaan putken turvallisesta käsittelystä tarpeen mukaan. Nurmijärven Veden tulee kuitenkin täyttää jätelain mukainen selvilläolovelvollisuus, merkitä käytöstä poistetut asbestisementtiputket verkkotietojärjestelmäänsä ja huolehtia osaltaan, että kiinteistön ostaja on tietoinen sekä kiinteistöllä sijaitsevasta asbestisementtiputkesta että kiinteistön omistajan velvollisuudesta siirtää tieto mahdolliselle kiinteistön seuraavalle omistajalle. Sama huolehtimisvelvollisuus koskee Nurmijärven kuntaa kiinteistön myyjän ominaisuudessa. Tämän lisäksi alueella jo olevia kolmea nykyistä kiinteistöä tulee tarpeen mukaan tiedottaa heidän kiinteistönsä läpi kulkevasta asbestisementtiputkesta. Jos Nurmijärven Vesi tai Nurmijärven kunta haluavat asiasta vielä erillisen viranomaislausunnon, lausujatahona toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen jätelain 125 nojalla. Vesihuoltoalalle ei ole laadittu ohjeistusta käytöstä poistettavien putkien täyttämisestä, vaan toimintatavat vaihtelevat vesihuoltolaitoksittain. Maahan jätettyjä putkia on täytetty tapauskohtaisesti kokoluokasta 200 tai 300 lähtien, jos putket voivat aiheuttaa painumisvaaran. Suosittelemme putken täyttämistä liikennealueiden ja mahdollisesti rakennusten kohdalla perustamistavasta riippuen, jos putkea ei poisteta. Johanna Sahlstedt Osastopäällikkö Pöyry Finland Oy
TAUSTARAPORTTI 16.7.2018 NURMIJÄRVEN VESI Taustaraportti asbestiputkien käsittelyn ja putkisiirtojen lainsäädännöstä ja vallitsevista käytännöistä
1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 ASBESTI... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Lainsäädäntö... 2 2.3 Viranomaistulkinta... 4 2.4 Käytännöt muissa vesilaitoksissa... 5 2.5 Yhteenveto... 5 3 JOHTOSIIRROT... 6 3.1 Lainsäädäntö... 6 3.2 Käytännöt muissa vesilaitoksissa... 6
1 JOHDANTO Nurmijärven Vesi on pyytänyt Pöyry Finland Oy:tä laatiman lausunnon asbestisementtiputkien toimintatavoista. Asbestilausunnossa tulee vastata seuraaviin tilaajan kysymyksiin koskien Vanhan Klaukan asemakaava-aluetta. - voidaanko käyttämättömiksi jäävät asbestisementtiputket jättää maaperään - täytetäänkö maaperään jäävät putket esim. hiekalla - onko joitain tilanteita, joissa putket tulee poistaa - kun asbestisementtiputki rakentamisen yhteydessä tulee esiin, miten tulee toimia - miten putket vaikuttavat asumiseen, pihojen ja rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen jne. 2 2 ASBESTI 2.1 Yleistä Työssä on laadittu Nurmijärven Veden käyttöön sekä oheinen taustaraportti asiaan liittyvistä asbestilainsäädännön näkökohdista ja vallitsevista käytännöistä että varsinainen lausunto. Asbesti on terveydelle erittäin vaarallista, eikä pienin terveydelle haitallinen altistus ole tiedossa. Asbestin haitalliset vaikutuksen aiheutuvat erityisesti asbestikuituja sisältävää pölyä hengitettynä. Asbestin käsittelystä syntyvä erittäin hienojakoiset asbestikuidut (0,03-3 mikrometriä) varastoituvat keuhkoihin pysyvästi, aiheuttaen keuhkosairauksia, kuten keuhkosyöpää, asbestoosia, keuhkopussin sairauksia ja mesotelioomaa. Altistumista ei välttämättä havaita lainkaan altistumishetkellä, koska asbestipöly ei aiheuta hengitysteiden ärsytystä tai muita vastaavia oireita. Asbestialtistuksen haitalliset seuraukset saattavat ilmetä vasta kymmenien vuosien jälkeen altistumisesta. Asbestirakenteiden purkutyössä tuleekin erityisesti suojautua käsittelyssä syntyvältä pölyämiseltä. Sallittu pitoisuus asbestityössä on 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa. WHOn raportissa Asbestos in Drinking Water (2003) kerrotaan, että vesijohtoverkostojen putkista talousveteen liuenneiden asbestikuitujen terveysvaikutuksista on laadittu useita tutkimuksia. Raportissa todetaan, että useiden laadittujen tutkimusten tuloksena ei ole löydetty riittävää todistusaineistoa siitä, että juomaveden sisältämät asbestikuidut lisäisivät juotuna sisäelinten syövän tai kasvaimien riskiä. Tästä syystä WHO ei ole asettanut talousvedessä oleville asbestikuiduille rajaarvoa. 2.2 Lainsäädäntö Asbestia koskevat useat lait ja asetukset. Pääsääntöisesti asbestia käsitellään joko työturvallisuuden tai jätehuollon näkökulmasta. Asbestipurkutyötä käsittelevät etenkin 1) Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) sekä 2) Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015). Oheinen lainsäädäntö keskittyy erityisesti asbestipurkutöiden työturvallisuusnäkökohtiin ja ohjeistamaan asbestipurkutöiden tekemistä turvallisesti. Lisäksi Työsuojeluhallinto on laatinut asbestipurkutöitä varten kolme ohjeistusta: ohje asbestipurkutyötä koskevan lain soveltamiseksi, 11.4.2017, ohje asbestityön
turvallisuutta koskevan asetuksen soveltamiseksi sekä usein kysyttyjä kysymyksiä asbestista, 10.5.2017. Tämä lainsäädäntö sekä ohjeistukset tulevat noudatettavaksi tilanteissa, joissa Vanhan Klaukan alueella olevia asbestisementtiputkia tulee joko täyttää tai poistaa. Kun tarkastellaan nykyisen asbestisementtiputken jättämistä maaperään, tulee huomioida asbestijätteen käsittelystä annettu lainsäädäntö. Asbestijätteen käsittelyä ohjeistetaan jätelaissa (646/2011), Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) sekä Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista (331/2013). Ympäristöministeriö on antanut lisäohjeita muistiossaan Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia, 19.12.2014. Jätelain (646/2011) mukaan jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä (5 ). Jätelaissa on yleisesti todettu, että jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. (13 ) Selvilläolovelvollisuudesta on todettu, että jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille (12 ). Aiheuttamisperiaatteesta on todettu, että jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (20 ). Jätteen haltija voi jätelain mukaan olla jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallussa jäte on (6 ). Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) (19 ) on todettu, että jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyvä asbestijäte kerätään ja kuljetetaan viivytyksettä käsittelyyn erillään muusta jätteestä. Asbestijätteen säilyttämisessä ja kuljettamisessa on käytettävä tiiviisti suljettavia kestäviä pakkauksia, joiden merkinnöistä käy ilmi, että ne sisältävät asbestia. Niitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti. Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista (331/2013) (31 ) on mainittu, että asbestikuitujen leviäminen tulee estää. Lisäksi pykälän viimeisessä momentissa on todettu, että kaatopaikan sulkemisen jälkeen on toteutettava toimet maa-alueen käytön rajoittamiseksi siten, että estetään ihmisten joutuminen kosketuksiin jätteen kanssa. Ympäristöministeriön muistiossa Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia, 19.12.2014, on todettu kohdassa 4.3, Eräiden jätteiden käsittelyn luvanvaraisuuden tarkastelua, seuraavaa. Käytöstä poistettavat maahan tai vesistöön sijoitetut jätevesi-, maakaasu- ym. putket, kaapelit, säiliöt (teräs, muovi, lasikuitu), laitteistot ja muut vastaavat rakenteet ovat jätelaissa tarkoitettua jätettä. Yleensä ne on velvoitettava käytön päätyttyä kaivamaan ylös maasta tai poistamaan vesistöstä, ellei ole erityisiä perusteita jättää niitä paikalleen. Paikalleen jättämisestä ei saa aiheutua pilaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle myöhemminkään. Poistamisesta aiheutuvat kustannukset eivät saa olla yksinomaan perusteena paikalleen jättämiselle. Paikalleen jättämisen perusteena tulee olla ensisijaisesti ympäristönsuojelulliset syyt, ts. poistamisesta aiheutuu enemmän haittaa ympäristölle kuin paikalleen jättämisestä (esimerkiksi vesialueella pohjasedimenttien kaivusta aiheutuva veden pilaantuminen). Ko. 3
rakenteissa on kyse luvallisesti maahan tai vesistöön sijoitetuista rakenteista, joten paikalleen jättämisen perustellussa hyväksynnässä ei ole kyse jätteen luvattomasta hylkäämisestä. Jos rakenne sijaitsee Natura2000-suojelualueella, tarvittaessa on myös tehtävä poistamisen vaikutuksista alueelle luonnonsuojelulain mukainen arviointi. Ko. rakenteiden sijoittamiselle on usein oltava erillinen lupa (esimerkiksi vesilaki 3:3, maankäyttö- ja rakennuslaki 161 ), joten lähtökohtaisesti rakenteiden poistaminen käytöstä käsitellään samassa menettelyssä kuin sijoittamista koskeva lupa on käsitelty. Jos rakenteen poistaminen ei edellytä lupamenettelyä, mutta poistamisen katsotaan edellyttävän toimia asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi, yksittäistapauksessa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa asiaa koskevan yksittäisen määräyksen jätelain 125 :n nojalla. Jätelain (646/2011) 125 todetaan ko. yksittäisestä määräyksestä, että sen tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja roskaantumisen tai muiden haittojen merkittävyys. Muistiossa mainitun rakenteiden sijoittamiselle vaaditun erillisen luvan voidaan katsoa tarkoittavan katu- tai vesihuoltosuunnitelmaa. Vesihuollon rakennettavat ja käytöstä poistettavat verkostot esitetään tavallisesti katusuunnitelmassa, katusuunnitelman perusteella tehtävissä kadun rakennussuunnitelmissa tai vesihuoltosuunnitelmissa kunnan tai kaupungin toimintatavoista riippuen. Katusuunnitelman sisällöstä ja hyväksymisestä on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, 85 ) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (895/1999, 41 ). Katusuunnitelman, kadun rakennussuunnitelmien sekä vesihuoltosuunnitelmien hyväksymismenettelyistä on säädetty kunkin kunnan tai kaupungin hallintosäännössä. Nurmijärvellä katusuunnitelmien ja yleisten alueiden hyväksyminen on Teknisellä lautakunnalla ja vesihuoltosuunnitelmien hyväksyminen Nurmijärven Vesi liikelaitoksen johtokunnalla. 4 2.3 Viranomaistulkinta Aluehallintovirasto on osallistunut VVY:n hankkeeseen, jossa laaditaan ohjeistusta vesihuoltolaitoksille asbestisementtiputkien vuotokorjauksiin ja suunniteltuihin korjauksiin liittyvistä töistä. Aluehallintovirasto on ottanut kantaa asbestipurkutyön työturvallisuuden näkökohtiin, mutta ilmoittanut, että maahan jätettävien putkien osalta viranomaislausuntoa voidaan tarvittaessa kysyä ELY-keskukselta tai kunnan jätehuoltoviranomaiselta. Tiedossamme on HSY:n ja Vantaan kaupungin välillä sovitut käytännöt, jotka perustuvat Vantaan kaupungin ympäristöviranomaisten ohjeistukseen. Asbestisementtiputkia on poistettu kaivamalla vain niissä tapauksissa, joissa asbestiputken läheisyydessä tullaan tekemään maanrakennustöitä HSY:n, kunnan tai yksityisen kiinteistön omistajan toimesta ja putken aukikaivaminen on näin ollen kokonaistaloudellisesti järkevää. Lisäksi Heidehofin alueen DN 800 asbestisementtivesijohtolinjan suunnittelun aikana ympäristöviranomainen on todennut, että koska nykyinen ja korvaava linja eivät kulje samalla reitillä, putken ylös kaivaminen ei liene ympäristön kannalta optimaalisin vaihtoehto ja putki voidaan jättää maaperään. HSY on velvoitettu huolehtimaan siitä, että yleisiin saatavilla oleviin johtokarttoihin jätetään merkintä kyseisestä käytöstä poistetusta vesiputkesta ja merkintään sisällytetään tieto siitä, että putki sisältää asbestia. Lisäksi käytöstä poistetun vesiputken haltija eli HSY on velvoitettu vastaamaan jätteen mahdollisesta
poistamisesta, mikäli se tulee myöhemmin ajankohtaiseksi, ellei asiasta ole muuta sovittu. 5 2.4 Käytännöt muissa vesilaitoksissa 2.5 Yhteenveto Muiden kuntien tapaa toimia asbestiputkien kanssa selvitettiin haastattelemalla viittä eri vesilaitosta, jotka olivat HSY, Kangasalan Vesi liikelaitos, Lappavesi Oy, Porin Vesi ja Tampereen Vesi. HSY:llä toiminnan peruslähtökohtana on, että käytöstä poistetut asbestisementtiputket on jätetty maahan ja maan alla ollessaan niiden ei katsota olevan ongelmajätettä. Erillistä jättämislupaa ei ole automaattisesti kysytty miltään taholta, mutta isoimmissa hankkeissa putken jättämisestä on informoitu kaupunkia. Jokainen toiminta-alueella oleva kaupunki voi päättää itsenäisesti, miten asiassa tulee ko. kaupungin alueella toimia. Hylätyt maassa olevat putket ovat tiedossa verkkotietojärjestelmässä ja putket voi tarvittaessa poistaa tontin omistaja. Myös Porissa vanhat asbestisementtiputket on pääsääntöisesti jätetty maahan, merkitty verkostokarttaan ja mahdollisesti täytetty. Maahan jätetty putki on katsottu olevan maanomistajan omaisuutta ja siten mahdollinen myöhempi siirto kuuluu maanomistajalle. Lisäksi asbestiputkien lähellä tehtäville kaivutöille on annettu erillinen ohjeistus siitä, että asbestiputki ei kestä kaivinkoneen kauhan liu uttamista putkea pitkin, sillä se rikkoo putken pintaa. Myös Tampereella vanhat asbestisementtiputket on jätetty maahan ja merkitty verkostokarttaan. Maahan jätetty putki on katsottu olevan maanomistajan omaisuutta ja siten mahdollinen myöhempi siirto kuuluu maanomistajalle. Myös Kangasalan Vedellä ja Lappavesi Oy:n toiminta-alueella vanhat asbestiputket on jätetty maahan. Tiedossamme ei ole muita asbestisementtiputkiin liittyviä päätöksiä tai ennakkotapauksia kuin HSY:n ja Vantaan kaupungin väliset toimintatavat. Ohessa oleva yhteenveto on kirjoitettu lainsäädännön pohjalta ja mahdolliset tulevat viranomaispäätökset voivat muuttaa käytäntöjä. Jätelain mukaan maahan jätettävät vesihuoltoputkistot ja siten myös asbestisementtiputket ovat jätettä. Jätteestä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Asbestisementtiputkien käsittelyssä tulee huomioida nykyisen lainsäädännön työturvallisuusvaatimukset, jotta terveyshaittaa ei synny. Jätteen haltija on vesilaitos silloin, kun vesihuoltoverkosto on vesilaitoksen omaisuutta. Jos maassa oleva asbestisementtiputki siirtyy kiinteistökaupan yhteydessä uudelle omistajalle, kiinteistön omistajasta tulee myös asbestisementtiputken eli jätteen haltija. Vesihuoltolaitoksen tulee täyttää selvilläolovelvollisuuden vaatimukset esim. merkitsemällä käytöstä poistetut putkistot verkkotietojärjestelmäänsä. Putkistot tulee esittää riittävällä tarkkuudella, mm. sijainti, koko ja materiaali, jotta kaikki jätehuollon järjestämiselle ja ympäristö- ja terveysvaikutusten arvioinnille merkitykselliset tiedot on esitetty. Jos putki siirtyy kiinteistön omistajalle kiinteistökaupan yhteydessä, kiinteistön omistaja tulee velvoittaa siirtämään tiedot mahdolliselle seuraavalle kiinteistön omistajalle kaupanteon yhteydessä, jotta selvilläolovelvollisuuden vaatimukset täyttyvät.
Asbestipitoisten materiaalien käsittely ei rajoitu pelkästään asbestisementtiputkiin, vaan asbestilainsäädännön muutoksesta vuoden 2016 alussa on tiedotettu laajasti ja asbestikartoitus tulee käytännössä tehdä kaikkiin ennen vuotta 1994 valmistuneisiin rakennuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on painotettu rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta. Asbestipitoisten materiaalien käsittelyn voidaan katsoa olevan normaalia rakennustoimintaa ja vastuu tontilla sijaitsevien ja käytöstä poistettujen asbestisementtiputkien käsittelystä voidaan siirtää kiinteistön kaupanteon yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Ympäristöministeriön muistio vuodelta 2014 painottaa, että putkien jättämisestä maahan tulisi tehdä perusteltu päätös, jonka tekee sama toimielin, joka on myöntänyt sijoittamisluvan. Tulkinnan varaiseksi jää, miten ohjetta tulee noudattaa vesihuoltosuunnitelmien osalta, joille ei tavallisesti myönnetä erillisiä sijoituslupia, vaan kunnan hallintosäännössä määrätty toimielin hyväksyy kohteen vesihuoltosuunnitelmat. Yksi toimintamalli voisi olla se, että maahan jätettävät putket hyväksytään tavallisesti osana vesihuoltosuunnitelmaa kuten tähänkin asti. Erikoistapauksissa asiaan voidaan kysyä ohjeistusta tai määräystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vanhan Klaukan tonteille jäävän asbestisementtiputken osalta kunta voi halutessaan kysyä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mielipidettä esim. osana katusuunnitelman valmistelua. Tulee kuitenkin huomioida, että Ympäristöministeriön muistio ei ole oikeudellisesti sitova, vaan on tarkoitettu ensisijaisesti ympäristönsuojeluviranomaisten käyttöön päätöksenteon ja valvonnan tueksi ja että tähän mennessä tiedossa olevissa paikallisten ympäristönsuojeluviranomaisten päätöksissä asbestisementtiputkien jättäminen maahan on ollut sallittua. 6 3 JOHTOSIIRROT 3.1 Lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) toteaa kaduilla ja muilla yleisillä alueilla olevien johtojen, laitteiden ja rakennelmien siirtämisestä seuraavaa (89 ). Jos yleisellä alueella sijaitseva johto, laite tai rakennelma vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista tai kadunpitoa taikka on maisemaan tai kaupunkikuvaan soveltumaton, johdon, laitteen tai rakennelman omistaja tai haltija on velvollinen siirtämään sen kunnan hyväksymään paikkaan. Kunta tai se, jonka vastuulla yleisten alueiden toteuttaminen on, vastaa siirtokustannuksista, jollei ole kohtuullista edellyttää johdon, laitteen tai rakennelman omistajan tai haltijan vastaavan siirtokustannuksista kokonaan tai osittain taikka jollei siirtokustannusten jaosta ole toisin sovittu. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että kohtuullisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun ohella sijoittamisesta kulunut aika. Kohtuullisuutta voidaan arvioida myös vaihtoehtoisten ratkaisujen ja niistä osapuolille aiheutuvien kustannusten pohjalta. 3.2 Käytännöt muissa vesilaitoksissa Muiden kuntien tapaa toimia johtosiirtojen kanssa selvitettiin haastattelemalla viittä eri vesilaitosta, jotka olivat HSY, Kangasalan Vesi liikelaitos, Lappavesi Oy, Porin Vesi ja Tampereen Vesi. HSY:llä kaupunkivetoisen kaavamuutoksen takia siirrettävän vesijohdon (materiaalista riippumatta) siirtokustannukset jaetaan HSY:n ja kaupunkien keskenään solmiman
sopimuksen periaatteita noudattaen. Sopimuksen mukaan johtosiirron kustannusjako on sidottu putken ikään ja HSY:n osuus siirron kokonaiskustannuksista (uuden putken materiaali- ja rakentamiskustannukset) on 2,5 %/ käyttövuosi. Yli 40 vuotiaat putket, joita asbestisementtiputket hyvin usein ovat, kustantaa siis käytännössä kokonaan HSY. Mikäli rakennus- tai ylläpitokustannukset muuttuvat merkittävästi, otetaan tämä huomioon neuvottelemalla sovellettavasta investointikustannusjaosta. Myös Porin Vedellä ja Lappavesi Oy:llä on käytäntö, että putken siirron maksaminen riippuu putken iästä. Vanhoissa putkissa putkisiirron kustannuksissa otetaan huomioon saneeraushyöty, jolloin vesilaitos saattaa maksaa putkisiirron osittain tai kokonaan. Mikäli putki on hyväkuntoinen tai suhteellisen uusi ja se on asemakaavan mukaisella paikalla, maksaa kunta putken siirron. Lappavesi Oy:llä kustannusten jakamisessa voi kuitenkin esiintyä ongelmia esimerkiksi VR:n ja tielaitoksen kanssa. Tampereen Vedellä taas pääasiassa hyötyjä maksaa putken siirron, eli kaavamuutoksissa kaupunki tai rakennusliike. Tampereella ei putkisiirroissa oteta huomioon vesilaitokselle tulevaa saneeraushyötyä. Poikkeuksena kustannusten jakamisessa on Tampereen raitiotiehanke. Kangasalan Vedellä johtosiirtojen kustannusten jakaminen on hyvin tapauskohtaista ja asiasta neuvotellaan aina kunnan kanssa. Yleinen periaate on se, että kaavamuutoksen hyötyjä maksaa, mutta kustannusten jakamisessa otetaan huomioon myös putken ikä. Maankäyttösopimuksessa voi olla myös maininta kustannusten jakamisesta. HSY:n alueella maahan hylättävät putket tulpataan, koosta/sijainnista riippuen täytetään ja dokumentoidaan verkkotietojärjestelmään. Täyttäminen (hiekalla, hienolla sepelillä tai vaahtobetonilla) tapahtuu liikennealueilla sijaitsevien putkien ollessa vähintään DN200 ja liikennealueiden ulkopuolella vähintään DN600. Myös pienempiä voidaan täyttää tapauskohtaisesti, jos pelkona on esimerkiksi putken sortuminen. Porissa DN300 ja sitä suuremmat putket täytetään useimmiten, mutta täyttäminen riippuu osittain sijainnista. Esimerkiksi katualueella putket yleensä täytetään. Kangasalan Veden, Lappavesi Oy:n ja Tampereen Veden toiminta-alueilla putkia ei yleensä täytetä kuin tapauskohtaisesti. ELY-keskukselta voi tulla vaatimuksia putken siirrosta tai täyttämisestä, jos putket kulkevat valtion tiealueella. 7