HELSINGIN KAUPUNKI 85 1 HALLINTOKESKUS Oikeuspalvelut

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI 85 1 Khs /682 LAUSUNTO VUOSAAREN KÄYTÖSTÄ POISTETTUA KAATOPAIKKAA KOSKEVASTA SOPI-MUKSESTA Yleisten töiden lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi rakennusviraston ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän laatiman sopimusluonnoksen Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikkaan liittyvistä toimista ja oikeuttaisi rakennusviraston allekirjoittamaan asiaa koskevan sopimuksen HSY:n kanssa. toteaa asiassa lausuntonaan seuraavaa: Rakennusvirasto on saanut kaatopaikan kunnostamiselle ympäristöluvan Kunnostamisen lähtökohtana on kunnostaa alue nykylainsäädännön mukaisesti (valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997) peittämällä kaatopaikka tiiviillä pintarakenteella sekä uusimalla kaasujen ja vesien keräysjärjestelmä. Luvassa määrätään mm. huolehtimaan kaatopaikan jätevesien ja kaasujen keräämisestä ja niihin liittyvistä rakenteista, peittämään kaatopaikan lain mukaisella pintarakenteella sekä maisemoimaan alue. Luvan mukaan kaupunki on vastuussa siitä, että alueen kunnostus ja maisemointi vastaa alueen tulevaa käyttötarkoitusta siten, että kaatopaikasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Luvassa ei ole otettu erikseen kantaa siihen, mikä eri kaatopaikan toiminnanharjoittajista on lain mukaan vastuussa kaatopaikan jälkitoimenpiteistä ja niihin liittyvistä kustannuksista. Säännökset Jätelain (1072/1993) 77 :n 2 momentin mukaan ennen lain voimaan tuloa tapahtuneeseen maaperän saastumiseen ja toiminnan päättäneeseen kaatopaikkaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, eli mm. jätehuoltolakia ja -asetusta. Saastuneen alueen puhdistamisesta määrää alueellinen ympäristökeskus. Säännöksiin perustuvien velvollisuuksien noudattamiseksi annettavista määräyksistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä jätelain 57, 58 ja 66 :ssä säädetään. Säännöksellä on tarkoitettu välttyä siltä, että saas-

2 HELSINGIN KAUPUNKI 85 2 tuneen alueen puhdistamisvelvolliseen tai muuhun jätehuoltovelvolliseen kohdistuisi taannehtivasti uusia velvollisuuksia (HE 77/93). Myös ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 22 :n mukaan ennen jätelain voimaantuloa aiheutuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimassa olleita säännöksiä, ottaen huomioon mitä jätelain 77 :ssä säädetään, sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) käsittely- ja menettelysäännöksiä. Jätelain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Jätehuoltolakia (673/1978) sovelletaan vuosina toiminnassa olleeseen kaatopaikkaan. Jätehuoltolain 9 :n 3 momentin mukaan pääkaupunkiseudun kuntien jätehuollon järjestäminen kuuluu pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle (YTV). Jätehuoltolain nojalla annetun jätehuoltoasetuksen (307/1979) 7 :n mukaan yleinen kaatopaikka on perustettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu sanottavaa vaaraa tai merkityksellistä haittaa ympäristölle. Kaatopaikka on myös varustettava siten, että sen käyttö ja hoito voidaan järjestää asianmukaisella tavalla. Asetuksen 8 :n 2 momentin mukaan jätteiden vastaanoton lakattua yleisellä kaatopaikalla on käytetty alue viipymättä peitettävä maakerroksella, siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuvaksi. Mahdollisuuksien mukaan on huolehdittava siitä, ettei alueesta sen käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Jätehuoltolain 32 :n mukaan ympäristöön ei saa jättää käytöstä poistettua esinettä tai ainetta siten, että siitä aiheutuu mm. haittaa terveydelle tai epäsiisteyttä. Se, jonka toiminnasta on aiheutunut roskaantumista, on lain 33 :n mukaan velvollinen puhdistamaan alueen. Jos aiheuttaja on laiminlyönyt puhdistamisen, on kunnan tehtävänä puhdistaa alue laiminlyöjän kustannuksella. Mikäli puhdistajaa ei saada selville, puhdistamisvelvollinen on kiinteistön haltija. Terveydenhoitolain (469/1965) 61 :n mukaan jätteet on tullut käsitellä siten, että niistä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Lain 64 :n mukaan kaupungilla on ollut velvollisuus järjestää kaatopaikkatoiminta tai muu jätteenkäsittelylaitos. Terveydenhoitoasetuksen (55/1967) 76 :n mukaan yleistä kaatopaikkaa tai jätteiden käsittelylaitosta on tullut hoitaa niin, ettei siitä aiheudu terveydellistä vaaraa. Vastuu kaatopaikka-alueen vaarattomaksi tekemisestä ja kunnostamisesta voi syntyä kaatopaikkatoiminnan harjoittamisen, kaatopaikan toiminnan lopettamisen ja kiinteistön hallinnan perusteella. Jätehuoltolaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, onko aiheuttaja vai kiinteistön haltija ensisijaisessa vastuussa, jos he ovat säännösten mukaan mo-

3 HELSINGIN KAUPUNKI 85 3 lemmat vastuussa. Ympäristöoikeudessa hyväksytyn ja nykyisen ympäristölainsäädännön mukaisen aiheuttamisperiaatteen mukaan yleisenä lähtökohtana voidaan pitää kunnostamisvelvoitteen kohdistumista aiheuttajaan. Kuitenkin oikeuskirjallisuudessa (Jouko Tuomainen: Vastuu saastuneesta ympäristöstä) on katsottu, että aiheuttajan vastuuseen saattaminen voi olla kohtuutonta, jos kyse on yksinomaan muuttuneen maankäyttömuodon aiheuttamasta kunnostamistarpeesta. Kiinteistön haltijan sallima alueen käyttö kaatopaikkatoimintaan, hyödyn saaminen kunnostamisesta sekä kaatopaikan lopettamistoimenpiteiden vastaaminen tuon ajan hyväksyttyä käytäntöä voi tehdä kohtuulliseksi sen, että vastuu kohdentuu ensisijaisesti alueen nykyiseen haltijaan. Sopimuksen tausta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), jonka toiminta on lakkautettu ja, jonka jätehuoltoon liittyvät toiminnot omaisuuksineen, varoineen, velkoineen ja vastuineen ovat siirtyneet HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevassa yhteistoiminnasta annetussa laissa (829/2009) tarkoitetulla tavalla, on harjoittanut kaatopaikkatoimintaa Helsingissä Vuosaaren kaatopaikka-alueella vuosina Helsingin kaupunki ja YTV ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vuosaaren kaatopaikan jälkihoidosta. Sopimuksen mukaan YTV vastaa allekirjoitetun vuokrasopimuksen mukaisesti jälkitöistä ja kaatopaikasta sekä niiden ympäristölle ehkä aiheutuvien vaarojen ja haittojen torjumisesta vuoden 1989 ajan kuitenkin niin, että kaatopaikan jätevesien puhdistus ja niiden ympäristövaikutusten seuranta kuuluu YTV:lle vuoden 1993 loppuun saakka, elleivät kaatopaikan ympäristövaikutukset muuta edellytä. YTV:n hallitus teki käytöstä poistettuja kaatopaikkoja koskevat periaatteelliset linjaukset, joita sovelletaan YTV:n tekemissä käytöstä poistettuja kaatopaikkoja koskevissa sopimuksissa. Periaatteissa todetaan, ettei YTV osallistu kustannuksiin, jotka aiheutuvat kaupunkien omistuksessa olevien käytöstä poistettujen kaatopaikkojen kunnostamisesta muuhun käyttöön. Yleisten töiden lautakunnan päätöksen esityslistan mukaan sopimuksella sovitaan Helsingin ja kuntayhtymän toimista, vastuista ja velvoitteista, jotka liittyvät Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikka-alueeseen. Sopimuksella on tarkoitus korvata Vuosaaren kaatopaikka-alueeseen liittyvät sopijapuolten oikeudet, velvollisuudet ja vastuut kaikilta osin, mukaan lukien kuntayhtymän ja Helsingin kau-

4 HELSINGIN KAUPUNKI 85 4 pungin välillä tehdyissä Vuosaaren kaatopaikka-alueeseen liittyvistä aiemmista sopimuksista mahdollisesti aiheutuvat velvollisuudet ja vastuut. Kaatopaikan kunnostamisvastuu perustuu julkisoikeudellisiin säännöksiin, joiden mukaisista velvollisuuksista ei voida yksityisoikeudellisin sopimuksin vapautua. Vastuuta koskevia lakisääteisiä velvollisuuksia ei voida sopimuksella siirtää toiselle osapuolelle siten, että sopimus velvoittaisi myös viranomaisia. Sopimuksessa on kysymys lähinnä jälkihoitotoimenpiteiden teknisestä järjestelystä ja sitä koskevasta kustannusten jaosta. Järjestelyllä ei muuteta sopijapuolten lain mukaista vastuuta toiminnoistaan. Sopimuksessa olisi syytä todeta, että järjestelyllä ei muuteta sopijapuolten lain mukaista vastuuta toiminnoistaan. Sami Sarvilinna kaupunginlakimies Timo Lindén kaupunginasiamies

5 HELSINGIN KAUPUNKI 85 5 Kirje: 2011 Oike 85 Vastaanottajat: Kaupunginhallitus PL 1 (Pohjoisesplanadi 11-13) HELSINGIN KAUPUNKI