Merkittävimpien muuttuneiden palomääräysten, Toptenkorttien ja ohjeiden esittely 21.03.2019 Tapani Hoppu
Yhteistyön keskeiset periaatteet Rakentamisprosessin sujuvoittaminen Hyvän rakennustavan edistäminen Virheiden ennalta ehkäisy Osaamisen ja tiedon jakaminen Tulkintaerojen minimoiminen
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen.
Topten-kortteja ERI PALO-OSASTOIHIN KUULUVIEN AUKKOJEN VÄLINEN PYSTYETÄISYYS ULKOSEINÄLLÄ YLI 2-KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA 117 b 24 ns- pystymetrisääntö
Ikkunan tai oven yläpuolella on ulokelista tai vastaava rakenne, joka ohjaa liekit kauemmaksi. Tällöin, kun päällekkäisten ikkunoiden ja ovien aukkoväliin lisätään 1,4 kertaa ulokkeen syvyys ja edellä mainittujen summa on noin 1 metri, aukkoväliä voidaan pitää riittävänä. Ulokelistan tulee olla vähintään A2- s1, d0 - tarviketta.
Osastoinnin voi hoitaa asentamalla paloa kestävät ikkunat. Yleensä E 15 ikkunat riittävät. Rajoitetaan huoneistopaloa automaattisella sammutuslaitteistolla. Jos tämä em. uloke on kantava, esim. parvekelaatta, vaatimus on REI 30. Sama vaatimus tulee ranskalaisen parvekkeen lyhyellekin laatalle.
33 Uloskäytävien lukumäärä Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee henkilöitä, on oltava vähintään taulukon 11 mukainen lukumäärä toisistaan riippumattomia, erillisiä ja tarkoitukseen sopivia uloskäytäviä. Uloskäytävien sijoittelussa erillisillä uloskäytävillä tarkoitetaan sitä, että uloskäytäviin johtavat ovet ovat riittävällä etäisyydellä toisistaan niin, että pääsyn niihin ei voida yleensä olettaa estyvän samanaikaisesti.
ULOSKÄYTÄVÄN PERUSVAATIMUKSIA P1-ASUIN- RAKENNUKSISSA, KUN PORRASHUONEEN KORKEUS* ENINTÄÄN 24 m. 117b 28 Yhteinen tulkinta/käytäntö ULOSKÄYTÄVÄN KOKO ja nk. SIVUKÄYTÄVÄT Kerrostason ääripäiden etäisyys enintään 24 m. Yksittäinen käytävänperä enintään 12 m o Pituus mitataan alas lähtevän porrassyöksyn reunasta viimeisimmän asunto-oven keskilinjaan, lyhyintä murtoviivaa pitkin. Huomioitavaa *) = ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta, ks. myös kortti 117b 26
PALO-OSASTOINTI Koko uloskäytävä on samaa palo-osastoa, ei jakoa osiin (= kerros-, lepotasot, porrassyöksyt ja mahdolliset savukanavat). ASUNTOJEN KERROSTASO-OVET Palo-ovet vähintään EI30 poistumistiesuuntaan avautuvina. Ei sallita ovien päällekkäin/ristiin avautumista. SAVUNPOISTO Perustelumuistion taulukon PM 2 mukaisesti. Korvausilma palokunnan toimenpitein. PALOKUORMA PORRASHUONEESSA Palo-osastoimatta o Porrashuonetta palvelevat sähköasennukset ja varusteet, o vain porrashuonetta palveleva ilmanvaihtokone (asennus ylös / kattoon), o savunpoistokeskus (palvelualue porrashuonetta laajempi), Palo-osastoidaan o Palvelueteiset palo-osastoidaan uloskäytävästä, joko omaksi paloosastokseen tai yksittäiset osaksi asunnon palo-osastoa.
Kun näistä poiketaan, on porrashuoneen turvallisuutta tarkasteltava erikseen. Turvallisuuden parantamiseksi harkittavia menetelmiä voivat olla esimerkiksi: o Vähentämällä savun pääsyä uloskäytävään esimerkiksi varustamalla kerrostaso-ovet ovisulkimilla. o Toteuttamalla yhteys kahteen erilliseen uloskäytävään, myös erillinen kylmä porras käy. o Rajoittamalla savun leviämistä esimerkiksi tekemällä varsinainen uloskäytävä palolta suojattuna ja varustamalla sivukäytävät turvavalaistuksella. Suunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti valittava käytettävät ratkaisut ja huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset
Kaksi riippumatonta poistumistietä tulee sijaita mahdollisimman etäällä toisistaan. Korkeisiin porrashuoneisiin olisi suotavaa tehdä välille korkean tilan katkaisevia rakenteita, esim. lasiseinä. Helpottaa myös paine-erojen hallintaa.
35 Poistumiseen käytettävät ovet Uloskäytävään johtavien ja huoneista sisäiseen käytävään johtavien ovien määrän ja leveyden on mahdollistettava niitä käyttävien henkilöiden poistuminen. Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Ovien on avauduttava poistumissuuntaan jos kyseessä on asunnon kerrostasoovi tai oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60. Porraskäytävästä asuntoon johtavan oven vapaasta leveydestä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (4 1 momentti; 850 mm). Myös paarikuljetus asunnosta ulos on oltava mahdollista.
42. Savunpoisto Savunpoisto luukun huolto oltava mahdollista. Pääsuunnittelija suorittaa ensimmäisen huollon Uloskäytävän painovoimainen savunpoisto voidaan korvata koneellisella savunpoistolla. Tällöin puhaltimen ohjauksen tulee tapahtua sisäänkäyntitasolta.
IRTAIMISTOVARASTOT ASUINKERROSTALOSSA KUN PORRASHUONEEN KORKEUS* ENINTÄÄN 24 m 117 b 23 palokuormaryhmä 600-1200MJ/m2 (ei kokorajoitusta) Irtaimistovarastojen, jotka eivät ole kellarikerroksessa, savunpoisto on järjestettävä siten, ettei osastoituja uloskäytäviä tai sammutusreittejä tarvitse käyttää savunpoistoon. Savunpoisto on järjestettävä, vaikka pinta-ala olisi alle 50m2. Korvausilma pelastuslaitoksen toimenpitein porrashuoneen kautta on sallittu. Asunnon sisälle, asunnon palo-osastoon, sijoitettua irtaimistovarastoa ei tarvitse osastoida asunnosta. Savunpoisto hoidetaan asunnon kautta. o Huomioitavaa *) = ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta, ks. myös kortti 117b 26
Rakennuksen paloteknisen korkeuden määritys 117b 25 A Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkauslinjan korkeus maan pinnasta (MRA 58 ). Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo (paloasetus). Yhteinen käytäntö Paloasetuksessa esitettyjä korkeusrajoja ei voi pyöristää (esim. 28,1 m on yli 28 m, eikä sitä voi pyöristää 28 metriin).
1) Asetuksen tarkoittamat korkeudet kuvaavat tilannetta, jossa perinteinen harjakattoinen ja symmetrinen rakennus rakennetaan suhteellisen tasaiselle tontille. 2) Rakennus, jossa yläpohjan lämmöneristeen alapinta on selkeästi nurkkapisteistä määritettyjen julkisivun ja vesikaton leikkauslinjojen keskiarvon yläpuolella. a. Ellei asiaa tarkemmin selvitetä paloteknisessä erityissuunnitelmassa, lasketaan rakennuksen palotekniset ominaisuudet määrittävä korkeus yläpohjan lämmöneristeen alapinnasta muodostetun vaakalinjan ja vesikaton leikkauslinjan mukaan.
3) Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat asumista palvelevat välttämättömät tilat ja rakennuksen käyttöä palvelevat tilat on yleensä otettava huomioon rakennuksen paloteknisen korkeuden määrityksessä ullakkotulkinnasta riippumatta. a. asukkaiden talousirtaimiston säilytystä ja pyykinkuivatusta varten rakennettavat tilat sekä b. pesutila ja saunatila, kerhotila tai muu asukkaiden yhteiskäyttötila. c. näissä tapauksissa ullakko ja kerros on ajateltava paloteknisesti saman arvoisena.
4) Rakennuksen katolla sijaitsevaa IV -konehuonetta ei yleensä tarvitse ottaa huomioon rakennuksen paloteknistä korkeutta määritettäessä. a. IV-konehuoneen kantavat ja jäykistävät rakenteet on suunniteltava siten, että ei IV-kh ei kaadu vesikaton reunojen yli koko rakennuksen rungolta vaadittuna palonkestoaikana.) b. IV -konehuone voi olla tarpeen huomioida rakennuksen korkeudessa, jos se on pinta-alaltaan ja/tai korkeudeltaan huomattavan kokoinen.
5) Rinteeseen tai pihakannen viereen rakennettava rakennus a. Suunnittelijan on selvitettävä todellisen tilanteen vaikutus henkilöturvallisuuteen sekä pelastus- ja sammutustyön edellytyksiin. b. Erityisesti rakennuksen korkeus 28 metriä ja asetuksen 33 tarkoittama ylimmän lattiatason 24 metrin raja muodostavat yhdessä merkittävän rajan. Rinnetontit ja rakennukset, joissa eri korkuisia osia edellyttävät yleensä tarkempaa suunnittelua, kun ollaan lähellä asetuksen rajakorkeuksia. c. Rakennuksessa, jossa on sisäänkäyntitaso myös pohjakerrosta ylemmällä tasolla, esim. pihakannen päällä, on rakennuksen korkeutta määritettäessä huomioitava mm. toptenkäytäntökortissa 117b 26 (ylimmän kerroksen lattian etäisyys...) esitetyt periaatteet.
6) Jos rakennuksessa on erikorkuisia osia, määrittyy rakennuksen palotekninen korkeus yleensä rakennuksen korkeimman osan mukaan. Rakennuksen eri osissa voi olla myös erilaisia paloteknisiä korkeuksia riippuen esim. poistumissuunnista. 7) Liitteeseen on kerätty asetuksen kohtia, joihin korkeudet ja osin kerrosluku voivat vaikuttaa. Näitä voidaan käyttää apuna arvioitaessa miten rakennuksen korkeus ja sen tulkinta vaikuttavat rakennushankekohtaisesti.
Huomioitavaa Rakennuksen korkeus (ja joiltakin osin kerrosluku) vaikuttaa: 1. P3 -ja P2 -paloluokan rakennusten käyttötarkoitusta ja kokoa koskeviin rajoituksiin (8 ). 2. Yli 2 -kerroksisen rakennuksen kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimuksiin P1- ja P2 -luokan rakennuksissa (palonkestoluokka ja tarvikkeiden luokka) (12 ). 3. Oletettuun palokehitykseen perustuvaan kantavien rakenteiden mitoitukseen (13 ) 4. Kerrososastointiin (14 ) 5. Palo-osaston kokorajoituksiin (kerroslukurajat) (15 ) 6. Avoimen autosuojan enimmäisalan laskentaan pinta-alaosastointia tulkittaessa (kerroslukuraja 5 krs.) (15 ) 7. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin (16 ) 8. Asuinhuoneistojen kerrostaso-ovien suljinvaatimuksiin (17 ) 9. Parvekkeiden osastointivaatimukseen (kerroslukuraja 2 krs.) (21 ) 10. Enintään 2 -kerroksisten rakennusten palkkien ja pilareiden pintakerrosvaatimukseen (kerroslukuraja 2 krs) (23 ). 11. Välillisesti sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksiin (23 ). 12. Sisäpintojen suojaverhousvaatimuksiin (24 ). 13. Ulkoseinissä käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (25 ). 14. Ulkoseinien lämmöneristekerrokselta vaadittaviin katkoihin (25 ). 15. Täyden mittakaavan kokeen käyttämiseen ulkoseinärakenteen toimivuuden osoittamisessa (25 ). 16. Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimuksiin (26 ). 17. Yläpohjassa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (27 ). 18. Palomuurissa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimukseen (30 ). 19. Uloskäytävän mitat (kerroslukuraja 2 krs.) (34 ) 20. Automaattisen sammutuslaitteiston rakentamisvelvoitteeseen (39 ). 21. Pääsy ullakon palo-osastoon ulkokautta (40 ).
Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta 117b 26 Ylimmän kerroksen lattian ja porrashuoneen sisäänkäyntitason määritys Uloskäytävien lukumäärä ja tyyppi, kiinteä sammutusvesiputkisto ja palomieshissi Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta vaikuttaa: A. Uloskäytävien lukumäärään ja uloskäytävien tyyppiin (33 ) B. Kiinteän sammutusvesiputkiston rakentamisvelvoitteeseen (43 ) C. Palomieshissin rakentamisvelvoitteeseen (41 ) Yhteinen käytäntö : Paloasetuksessa esitettyjä korkeusrajoja ei voi pyöristää (esim. 24,1 m on yli 24 m, eikä sitä voi pyöristää 24 metriin).
Ylimmän kerroksen lattian ja sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitason perusmäärityksiä: Ylimmän kerroksen lattia on ylimmän poistumisalueen ylin lattiataso ja porrashuoneen sisäänkäyntitaso on porrashuoneen alin lattiataso, josta on sisäänkäynti seuraavin täsmennyksin:
5. Rakennus, jossa on sisäänkäyntitaso myös pohjakerrosta ylemmällä tasolla Asetuksen 33, 41 ja 43 tarkoittaman korkeuden laskeminen ylemmältä tasolta edellyttää erityssuunnittelua. Mikäli korkeuden määrittämisessä käytetään ylemmän tason sisäänkäyntitasoa, on suunnitelmassa otettava huomioon mm. seuraavat seikat: Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely. a. Tehtävät on voitava suorittaa ylemmän tason kautta, jonne pelastuslaitoksen sammutus- ja pelastuskalustolla on oltava suora pääsy kadulta kulkematta pihakannen alapuolisen rakennuksen kautta. b. Tehtävät alempaan kerrokseen on suunniteltava kuten kellarillisessa rakennuksessa (savunpoisto, sammutusreitit). c. Mikäli ylempi poistumistaso on pihakannen päällä, lasketaan korkeus yleensä alemmalta sisäänkäyntitasolta (Hp2) kiinteän sammutusvesiputkiston rakentamisvelvoittetta (43 ) ja palomieshissin rakentamisvelvoitetta (41 ) tulkittaessa.
Henkilöiden poistuminen. a. Asuntojen varatiet sijaitsevat ylemmän tason puolella tai pelastuslaitos on puoltanut toisenlaista järjestelyä. Kun ylempi taso on pihakansi, edellisten lisäksi huomioitava a. Pihakannen alla olevat tilat eivät saa heikentää tilannetta. b. Tilat on osastoitava erilleen rakennuksesta ja osastoivien rakenteiden aukkoja suojaavien rakennusosien (ovet, ikkunat, luukut) palonkestävyysajassa ei käytetä osastointivaatimuksen puolitussääntöä. c. Alemman kerroksen sammutusreittejä ja savunpoistoa ei ole toteutettu pihakannan alapuolisten tilojen kautta.
Ulkoseinän lämmöneristekerroksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen P1 paloluokan rakennuksessa (Rakennuksen korkeus H 56 m) 117b 27
41 Pelastus- ja sammutustyössä käytettävä hissi Ns. palomieshissi Edellytetään kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys ylittää 38 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta Hissikorin on oltava sisämitoiltaan paarikuljetukseen soveltuva Paarikuljetukseen soveltuva hissi mitoitetaan rakentamisen ajankohtana tyypillisen paarikaluston mukaan (syvyys 2100 mm) Toisena hissinä saa ylittää kerrosalan
40 Pelastus- ja sammutustyön edellytykset Palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä on otettava suunnittelussa huomioon. Palo- ja pelastuskalustolla on oltava mahdollisuus päästä riittävän lähelle rakennusta (pelastustie).
Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta
MRL 150 b Asiantuntijatarkastus Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta sallia, että rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva asiantuntija tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden. Asiantuntijatarkastuksen tekijällä on oltava tarkastuksen tekemiseen tarvittava koulutus ja kokemus, ja hänen on annettava suostumuksensa tarkastustehtävään kirjallisesti. Tarkastus on merkittävä 150 f :n mukaiseen rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä asiantuntijatarkastus täydentää rakennustyönaikaista viranomaisvalvontaa.
MRL 150 e Suunnitelmasta poikkeaminen rakennustyön aikana Rakennuslupapiirustuksista poikkeamisesta on aina oltava yhteydessä rakennusvalvontaan, lupapäättäjään tai lupakäsittelijään. Rakennusluvan pääpiirustukset lukkiutuvat lupapäätöksessä. Niitä ei voi päivittää. Merkittäville muutoksille on haettava muutoslupa. Kaikista muutoksista tulee sopia rakennusvalvonnan kanssa etukäteen vaikka muutoslupa haettaisiinkin jälkikäteen. Muutos saattaa vaikuttaa naapurin asemaan, esim. korkeusaseman tai sijainnin muutos. Tällöin voidaan joutua suorittamaan naapurin kuuleminen uudestaan. Omatoiminen poikkeaminen saattaa aiheuttaa purkupäätöksen, jos muutosluvalle ei ole edellytyksiä. Ratkaisun tekee luvan päättävä viranomainen tai rakennusvalvontaviranomainen (rakennuslautakunta).
Yleisiä puutteita jotka keskeyttää lupaprosessin Kaikkia tarpeellisia suunnittelijoita ei ole nimetty Hakijatiedot ovat virheelliset/puutteelliset (hakija on aina rakennuspaikan haltija(t), ei osakkeen omistaja) Selvä tieto mitä haetaan (hankkeen kuvaus) ja kaikille erillisille rakennuksille/rakennelmille oma toimenpide Valtuutus (joko hakija(t) osapuolina tai valtakirja liitteenä) Poikkemiset perusteluineen Suunnittelijan tai työnjohtajan sähköinen allekirjoitus puuttuu Hakemusta ei kannata jättää vajain tiedoin ja liittein, se vain pitkittää käsittelyä Suunnittelijalle annettu tiukka takaraja lupahakemuksen jättöön aiheuttaa helposti vajavaisen hakemuksen
Loppukatselmus Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi. Loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että: 1) rakennustyö on saatettu loppuun rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti; 2) rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut toimenpiteet on tehty; 3) muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat tarkastukset ja niissä vaaditut toimenpiteet on tehty; 4) rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty 150 f :ssä edellytetyt merkinnät ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle; 5) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, on riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle; ja 6) ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman.
Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava loppukatselmuksesta pöytäkirja. Loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi, mitä 150 :n 2 momentissa säädetään siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150 :n 3 momentissa säädetään. (Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä.) Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmuksen toimittamista myönnetyn luvan voimassaoloaikana.
Loppukatselmusta tilattaessa toimitetaan MRL 153 mukainen ilmoituslomake rakennusvalvontaan. Lomakkeen mukaiset toimenpiteet tulee olla tehtynä, esim. eri vastuuhenkilöiden tarkistuslistat. Luvan voimassaolon jälkeisestä lopputarkastuksesta menee rakennusvalvonnan taksan mukainen maksu. Vanhoille luville haettava uusi lupa.
Viimeaikaisia huomioitavia asioita Oulussa: Lupa rakentamiselle haetaan sähköisesti. Paperisia piirustussarjoja ei enää tarvitse toimittaa vaan leimatut lupapiirustukset tulevat sähköiseen järjestelmään. Väestönsuojan rakentamista ei voi enää siirtää rakennettavaksi seuraavassa vaiheessa, vaan väestönsuoja on rakennettava silloin kun velvoite sen rakentamiseksi syntyy. Käyttöönottokatselmuksen yhteydessä on luvan edellytyksenä olevat vaatimukset, esim. autopaikat ja jätteiden keräysastiat, oltava valmiina, vaikka niillä olisikin erillinen lupa, esim. LPA-alueella. Joissain tapauksissa ne voidaan aluksi hoitaa tilapäisillä järjestelyillä. Vaatii kuitenkin sopimista rakennusvalvonnan kanssa. Määräaika?
Yli 4 krs asuinrakennuksissa tehtävä lupavaiheessa hissitoimittajan kapasiteettilaskelma. Vaatimus olisi vähintään hyvä (3/4 tai 4/4). Asuinhuoneen ikkunavaatimusta ei saa kiertää nimittämällä huone esim. makuutilaksi. Ikkunattomalle alkoville/huonetilalle mahdollisesti tulossa Topten-tulkinta? Rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin lupa on lainvoimainen, ellei luvan yhteydessä ole haettu aloitusoikeutta ja rakennusvalvontaan toimitettu viranomaisen määrittelemää vakuutta (esim. vakuutus tai pankkitalletus sulkutilille (ei käteistä)). Purkuluville ei voi saada aloitusoikeutta, vaan on odotettava, että päätös on lainvoimainen. Luvaton rakentaminen (myös liian aikaisin aloittaminen) aiheuttaa rakennustyön keskeyttämisen, jonka rakennuslautakunta käsittelee. Luvan jatkamiseen määrittelee rakennuslautakunta. Keskeytyspäätöksen rikkominen johtaa tutkintapyyntöön poliisille.
Kiitos!