Espoon kaupungin henkilöstökertomus 2018

Espoon kaupungin henkilöstökertomus 2018

Sisällys Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2018 koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin henkilöstörakenne ja henkilöstöresursointi 2018 Työvoiman saatavuus vuonna 2018 Henkilöstötalous vuonna 2018 Palvelussuhde- ja yhteistoiminta-asiat 2018 Palkitseminen ja henkilöstöedut 2018 Henkilöstön kehittäminen vuonna 2018 Työhyvinvointi vuonna 2018 Työsuojelu ja työterveystoiminta Espoossa 2

Yhteenveto ja tuloskortin vuotta 2018 koskevien tavoitteiden toteutuminen 3

Yhteenveto Espoon tärkeimmistä henkilöstöä koskevista tiedoista vuodelta 2018 Kaupungin tuloskortin henkilöstöä koskevat kolme tavoitetta eivät toteutuneet, vaikka tavoitteisiin liittyen oli nähtävissä myönteistä kehitystä. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi. Erityisesti kasvoi sivistystoimen työntekijöiden määrä. Henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset kääntyivät nousuun. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kasvoi.. Kaupungin työvoiman saatavuus laski hieman. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi edelleen. Espoossa Kunta10-kyselyn tulokset olivat hyvät. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot kasvoivat, vaikkakin vähemmän kuin edellisvuonna. 4 Työnantaja ja henkilöstöjärjestöt solmivat valtuustokauden ajaksi henkilöstösopimuksen. Sen tavoitteena on, että työnantaja ja henkilöstö luovat yhdessä turvallisen ja hyvinvoivan työyhteisön, jossa jokainen huolehtii omasta ja osaltaan koko työyhteisön hyvinvoinnista.

Henkilöstöä koskevien vuoden 2018 tulostavoitteiden toteutuminen Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 % Tulostavoite ei toteutunut Tähän vaikutti erityisesti henkilöstömäärän kasvu peruspalveluissa. Palvelujen turvaamiseen tarvittiin myös vuokratyövoimaa edellisvuotta enemmän. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna Tulostavoite ei toteutunut (v. 2018 matriisiluku oli 64,6 ja vuonna 2017 luku oli 67,5). Työhyvinvointimatriisi koostetaan useasta henkilöstöön liittyvästä tunnusluvusta. Vuoden 2018 työhyvinvointimatriisin tiedoissa Kunta10-kyselyyn perustuvat muuttujat kehittyivät pääsääntöisesti myönteiseen suuntaan, mutta lisääntyneet poissaolot painoivat matriisin lukuarvon kielteiseen suuntaan. 5 Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/henkilötyövuosi Tulostavoite ei toteutunut (v. 2018 poissaoloja keskimäärin 16,1 pv). Poissaolojen kasvu tasaantui selvästi edellisvuoden kasvuun verrattuna ja kehitys vaihteli toimialoittain.

Kaupungin henkilöstörakenne ja henkilöstöresursointi 2018 6

Henkilöstöä yhteensä 14 282 Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 aikana 278 työntekijällä. Vakinaisten määrä kasvoi 206:lla ja määräaikaisten määrä 72 henkilöllä. Eniten henkilöstömäärä kasvoi sivistystoimessa, jossa erityisesti suomenkielisen opetuksen kasvanut asiakasmäärä edellytti uusien työntekijöiden palkkaamista. Sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärät laskivat hieman. Kaupungin oman henkilöstön henkilötyövuosien määrä oli v. 2018 yhteensä 11 204 (v. 2017: 11 035), henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,5 %. 7

Espoon asukas- ja henkilöstömäärän kehitys 2008-2018 8

Henkilörakenteen muutoksia Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi vähän (6,3 % 6,5 %). Erityisesti sivistystoimessa vaihtuvuus oli vuoden 2018 kuluessa aiempaa suurempaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on kasvanut (5,9 % 6,2 %). Eläkkeelle jäi vuoden aikana 231 henkilöä, mikä on noin 30 edellisvuotta vähemmän. Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus laski (87,3 % 84,4 %). 9

Henkilöstömäärä- ja rakennemittareita 2014 2018 Henkilötyövuosien määrän kehitys v. 2014-2018 (lkm) Espoolaisia yhtä kaupungin työntekijää kohden v. 2014-2018 (lkm) 15000 22,00 14000 13000 20,00 12000 11000 10000 11226 11204 18,00 16,00 9000 8000 14,00 7000 6000 12,00 5000 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 10,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus v. 2014-2018 (%) Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä v. 2014-2018 (%) 7,00 7,00 6,00 5,00 Kokonaislähtövaihtuvuus 6,00 5,00 5,6 6,2 4,00 4,00 3,00 2,00 Eläkkeelle jääneiden osuus 3,00 2,00 1,00 1,00 10 0,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 0,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Palvelussuhteiden määrä kuukausittain 2015 2018 17 000 15 000 13 000 11 000 9 000 Työllistetyt Sijaiset, määräaik. 7 000 Vakinaiset 5 000 11 2015 2016 2017 2018

Palvelussuhteiden määrä toimialoittain 2014 2018 Palvelussuhteet toimialoittain Ajankohta Sosiaali- ja Sivistys- Tekninen ja Konserni- Konserni- Yhteensä terveys- toimi ympäristö- esikunta + palvelut toimi toimi tarkastukset 31.12.2014 3 595 7 469 619 100 2 268 14 051 31.12.2015 3 623 7 442 637 99 2 300 14 101 31.12.2016 3 739 7 627 1 426 113 965 13 870 31.12.2017 3 725 7 796 1 369 353 761 14 004 31.12.2018 3 714 8 008 1 365 439 756 14 282 - naisia 3 395 6 806 637 349 210 11 397 - miehiä 319 1 202 728 90 546 2 885 Muutos 17/18-11 212-4 86-5 278 12

Henkilöstömäärään vaikuttaneita merkittäviä muutoksia v. 2011 alkaen Kaupungin palveluksesta pois siirtyneitä toimintoja Milloin Hlöä Mistä Mihin Sosiaali- ja terveystoimi, lääkekeskuksen henkilöstö HUS 1.1.2011 10 Sosiaali- ja terveystoimi, välinehuollon henkilöstö HUS 1.1.2012 12 Palveluliiketoimi, ei-kiireellinen potilassairaankuljetus HUS 1.5.2013 8 Sivistystoimi, työväenopiston (suom.kiel), aikuislukion henkilöstö Omnia 1.1.2015 80 Konsernipalvelut, Espoo Cateringin yhtiöittäminen Espoo Catering Oy 1.1.2016 488 Perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirto KELA 1.1.2017 12 Kaupungin palvelukseen siirtymisiä Milloin Hlöä Mistä Mihin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Sivistystoimi, kirjasto 1.1.2013 5 13 Kaupungin sisäisiä siirtymisiä Milloin Hlöä Mitä Mihin Logistiikka-, vahtimestari- ja turvallisuuspalvelujen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon 1.1.2011 61 Palveluliiketoimen perustaminen Teknisestä ja ympäristötoimesta palveluliiketoimeen 1.1.2011 1900 Konsernipalvelujen siirto ja taloushallinnon henkilöstön Keskushallinnosta ja toimialoilta palveluliiketoimeen 1.1.2012 413 keskittäminen Aula- ja turvallisuushenkilöstön keskittäminen Sivistystoimesta palveluliiketoimeen 1.8.2012 43 Sisäinen potilaskuljetus Sosiaali- ja terveystoimesta palveluliiketoimeen 1.4.2013 9 Yhteispalvelupisteiden henkilöstö Sivistystoimesta palveluliiketoimeen 1.1.2014 32 Tietohallinnon henkilöstön keskittäminen Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta palveluliiketoimeen 1.1.2015 29 Palveluliiketoiminen lakkauttaminen toimialana ja siihen liittyvät toimintojen siirrot kaupungin sisällä Palveluliiketoimesta tekniseen ja ympäristötoimeen 1.1.2016 870 Tietotuotannon henkilöstön siirto Palveluliiketoimesta konserniesikuntaan 1.1.2016 8 Konsernihallinnon konsernipalvelujen talouspalvelujen, henkilöstöpalvelujen, asiakirjahallinnon ja käännöspalvelujen henkilöstö sekä eräitä henkilöitä muilta toimialoilta Konsernihallinnon konserniesikuntaan 1.6.2017 240 Työllisyyspalvelujen siirto Sosiaali- ja terveystoimesta konserniesikuntaan 1.1.2018 107

Henkilöstömäärä- ja rakennemittareita 2018 henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne 31.12.2018 henkilöä Henkilöstön palvelusaika 31.12.2018 6000 1700 1200 700 66 261 1060 362 1314 366 1468 364 1682 429 395 1477 1586 380 1403 229 982 33 5000 4000 3000 2000 1091 4684 508 401 Naiset Miehet 320 200-300 80 345 <25 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. >65 v. 1000 0 2051 231 158 176 1527 1154 663 774 544 alle 5v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v. Naiset Miehet 14 Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet 31.12.2018 1 399 100 12 883 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Palkkatuella työllistettyjen määrä v. 2014-2018 (lkm, tilanne 31.12.) [Etunimi v. 2014Sukunimi] v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018

Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Koulutusaste tuntematon Henkilöstön koulutustasorakenne 31.12.2018 henkilöä 6000 5500 Naiset Miehet 5000 4500 1015 799 4000 3500 445 3000 3633 2500 2000 1500 1000 500 0 40 64 196 319 203 857 2755 3333 23 69 164 367 15

Keskeisiä henkilöstötunnuslukuja 2015 2018 2015 2016 2017 2018 Vakinaisia (%) 81,9 80,3 81,2 81,0 Naisten osuus (%) 79,5 79,5 79,6 79,8 Keski-ikä (vuotta) 44,6 44,5 44,5 44,5 naiset 44,5 44,4 44,4 44,4 miehet 44,7 45,0 44,9 44,8 vakinainen henkilöstö 46,1 46,2 46,0 46,0 Keskimäärin Espoon kaupungilla (vuotta) 10,6 10,4 10,3 10,1 naiset 10,4 10,2 10,1 9,9 miehet 11,2 11,3 11,1 10,9 16 Ylempi korkeakoulutaso (%) 26,7 28,6 29,1 29,6 naiset 26,7 28,8 29,3 29,8 miehet 26,6 27,9 28,1 28,5 Koulutustasomittain 5,2 5,4 5,5 5,6

Henkilöstöstä eläkkeelle jääneet 2018 17 Eläkemuoto 2015 2016 2017 2018 2018 2018 naiset miehet yht. Varhennettu vanhuuseläke 3 4 3 2 0 2 Yksilöllinen varhaiseläke 0 1 0 0 0 0 Vanhuuseläke 231 256 227 149 46 195 Työkyvyttömyyseläke 16 21 30 28 6 34 Yhteensä 250 282 260 179 52 231 Palkanlaskentajärjestelmään viedyt eläketapahtumat

Henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet 2018 Nimike Lukumäärä Lastenhoitaja* 1 601 Luokanopettaja 1016 Lastentarhanopettaja* 993 Lähihoitaja 728 Peruskoulun lehtori 696 Päätoiminen tuntiopettaja 636 Sairaanhoitaja 567 Koulunkäyntiavustaja 299 Erityisluokanopettaja 283 Ohjaaja 274 18 *nimikkeet muuttuivat vuoden 2018 syksyllä muotoon varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen opettaja

19 Työvoiman saatavuus vuonna 2018

Espoo kiinnostaa työpaikkana Yleisen työllisyysasteen noustessa kaupungin työvoiman saatavuus laski hieman vuodesta 2017. Vakituisia ja pitkiä määräaikaisia työtehtäviä oli haettavana 3372 (22,3 % enemmän kuin vuonna 2017). Keskimäärin yhtä avointa työpaikkaa kohden saapui 10 hakemusta. Kelpoisten hakijoiden määrä tehtävää kohden laski. Työtehtävien kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita oli 7,1 avointa tehtävää kohden. Kelpoisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista pysyi kuitenkin hyvällä tasolla. Kaiken kaikkiaan työhakemuksia saapui kaupungille 46 642, joista kesätyöhakemuksia oli 12 920. 20

Työvoimavajetta mm. varhaiskasvatuksessa ja kotihoidossa Kaupungilla on haasteita rekrytoida työntekijöitä seuraaville aloille: Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, opetus ja erityisopetus. Suomenkielinen erityisopetus. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat. Sosiaali- ja terveystoimessa lääkärit, sosiaalityöntekijät ja kotihoidon lähihoitajat. 21

Espoon monipuolisuus vetovoimatekijänä 22 Espoon työnhakijakyselyssä kaupungin keskeisiksi vetovoimatekijöiksi nousivat monipuoliset ja mielenkiintoiset työtehtävät. Espoon kaupunki koetaan edelleen houkuttelevana työnantajana ja sitä suositellaan työnantajana. Suurin osa kaupungille hakeneista sai tiedon työpaikasta kaupungin verkkosivujen, TE-toimiston tai tuttavan kautta. Myös sosiaalista mediaa käytetään aktiivisesti.

Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja Espoo tarjosi 750 kesätyöpaikkaa eli lähes saman verran kuin vuonna 2017. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana 2250 harjoittelijaa eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kaupungin harjoittelijoista suurin osa tulee toisen asteen oppilaitoksista. 23

24 Henkilöstötalous vuonna 2018

Henkilöstökustannukset kasvoivat Kaupungin maksama palkkasumma kasvoi vuonna 2018 (maksettujen palkkojen kasvu + 3,4 %). Henkilöstökustannukset nousivat vuonna 2018 yhteensä + 3,6 %. Vuokratyövoimakustannukset kasvoivat + 10,2 %. Yhteensä henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset kasvoivat + 3,9 %. 25

Henkilöstötalouden mittarit v. 2014 2018 Henkilöstökustannusten kehitys v. 2014-2018 (milj.e) Vuokratyökustannusten kehitys v. 2014-2018 (milj.e) 660,00 35,0 640,00 620,00 30,0 600,00 580,00 560,00 25,0 20,0 540,00 520,00 15,0 500,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v.2018 10,0 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 2500 Henkilöstökustannukset / asukas v. 2014-20178(e) Koulutus- työterveyshuolto- ja työhyvinvointieurot v. 2014-2018 (e/hlö) 26 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 1700 1600 1500 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 350 300 250 200 150 100 50 0 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 Koulutus Työterveyshuolto Työhyvinvointi

27 Henkilöstökustannukset/asukasmäärä 2014 2018

28 Työvoimakustannukset 2015 2018

Ylitöiden teko Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kasvoi vuoden 2018 aikana. Lisä- ja ylityötunteja tehtiin yhteensä 87 653 tuntia. Edellisvuotena vastaava määrä oli 74 357 tuntia. Ylityökorvauksia maksettiin vuonna 2018 yhteensä 2,49 miljoonaa euroa (2,14 miljoonaa euroa vuonna 2017). 29

Palvelussuhde- ja yhteistoimintaasiat 2018 30

Palkat nousivat valtakunnallisten sopimusten mukaisesti Vuonna 2018 tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin kaikilla sopimusaloilla 1.5. alkaen yleiskorotuksella. Kustannusvaikutus sivukuluineen n. 4,5 miljoonaa euroa. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvistä järjestelyeristä neuvoteltiin henkilöstöjärjestöjen kanssa syksyn aikana. Järjestelyerissä sovitut palkkojen korotukset toteutettiin 1.1.2019 alkaen. Kustannusvaikutus sivukuluineen on 6,2 miljoonaa euroa. Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyi myös tammikuussa 2019 maksettava kertaerä, jonka suuruus oli 9,2 % varsinaisesta palkasta. Sen toteutusta valmisteltiin syksyllä 2018. Kustannusvaikutus sivukuluineen on 4,8 miljoonaa euroa. 31

32 Yhteistoimintaa hyvässä hengessä

Henkilöstö sopimusaloittain 2018 Henkilöstö sopimusaloittain % Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 63,1 Opetusala 23,9 Teknisten sopimus 9,6 Tuntipalkkaiset 1,1 Lääkärisopimus 2,3 33

Palkitseminen ja henkilöstöedut 2018 34

35 Entistä useampi työntekijä sai kertapalkkion

Henkilöstöedut 2018 Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen useita henkilöstöetuja, joiden tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia, kehittymistä ja työssä viihtymistä. Työmatkaetu 120 euroa/hlö. Liikunta- ja kulttuurietu 100 euroa/hlö. Uintietu 100 krt/vuosi/hlö. Uimahallikäyntejä yht. 47 959. Tietokoneilla ja mobiililaitteilla toimiva taukoliikuntasovellus. Kuntojumpat ja kehonhuolto kaupunkikeskuksissa: 25 ryhmää, yhteensä 365 liikuntatilaisuutta. 10 liikunnan lisäämiseen tähtäävä matalan kynnyksen ryhmää. Suosittua vesijumppaa harrastettiin 6 ryhmässä. Yhteensä 1524 liikuntakertaa. Espoon kunto järjesti liikuntatempauksia ja -kisoja sekä tuki henkilöstön harrastusryhmiä. Henkilöstön virkistysalueella Suvisaariston Furuholmissa tehtiin rakennusten vuosikorjauksia ja aloitettiin uuden grillikatoksen rakentaminen. Mökit olivat vuokrattuna yli tuhannen vuorokauden ajan. Henkilöstöneuvosto tarjosi henkilöstölle edullisia kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja, musikaaleja ja teatteriesityksiä.

Henkilöstön kehittäminen vuonna 2018 37

38 Osaamisen kehittäminen

Espoolaisen johtamisen tavoitteena on toteuttaa Espoo-tarinaa Oman johtamistaidon jatkuva kehittäminen on yksi espoolaisen johtamisen oleellisista kulmakivistä. Kaupunki tarjosi vuonna 2018 aktiivisesti erilaisia johtamisvalmennuksia ja -palveluja. Esimiesareena kokosi toukokuussa 700 esimiestä ja asiantuntijaa Dipoliin. Kaikki Espoon uudet esimiehet kutsuttiin espoolaisen johtamisen valmennuksiin saamaan virikkeitä oman esimiestyön kehittämiseen ja tutustumaan espoolaiseen johtamiseen. Esimiehille järjestettiin myös tutkintoon johtavia valmennuksia: Johtamisen erikoisammattitutkinto. Lähiesimiehen ammattitutkinto. Ylemmälle johdolle suunnattuun Espoo Executive Master of Business Administration -ohjelmaan (EMBA) osallistui vuoden aikana yhteensä 50 johtajaa ja päällikköä. Johtamisen erityisiin teemoihin pureuduttiin mm. kestävään tulevaisuuteen johtamisen, valmentavan johtamisen, työkykyjohtamisen sekä verkostojohtamisen valmennuksissa. Esimiehille tarjottiin coachingia johtamisen kehittämisen tueksi. Kaupunki tarjosi esimiehille myös kohdennettua tukea oman esimiestyön ja työyhteisöjen kehittämiseen yhteensä noin 220 tapauksessa. Työyhteisvalmennuksissa paneuduttiin myös työntekijöiden oman vastuualueen ja itsensä johtamisen kysymyksiin.

Henkilöstökehittämisen tunnuslukuja 2018 Henkilöstökehittämisen tunnusluvut 2018 Osallistujat Tapahtumat Esimiesareena 700 1 Espoolaisen johtamisen valmennusohjelma Espoolainen johtaminen omaksi 96 5 Johtamisen erikoisammattitutkinto 39 14 Lähiesimiehen ammattitutkinto 38 9 Kestävään tulevaisuuteen johtaminen 17 1 Executive Master of Business Administration 50 9 Henkilöstökoulutus Asiantuntijaluennot 569 5 Tietotekniikkakoulutukset 684 45 Suomen kielen koulutukset 89 14 Hätäensiaputaidot asiakastyössä 80 6 Työpaikkaohjaajakoulutukset 69 2 Missä Mennään Espoo -valmennus 173 2 Kesätyöntekijöiden perehdytys 217 2 Esimiestyön ja työyhteisöjen kehittämispalvelut Teemoitetut esimiesvalmennukset 695 36 Palvelupyynnöt 270 palvelupyyntöä 40 Stipendikukkaro 369 hyväksyttyä päätöstä

41 Työhyvinvointi vuonna 2018

Espoossa koetaan työnimua Espoon kaupungin työntekijät kokevat työnimua ja panostavat työhönsä. Muutoksilta työssä ei voi välttyä, mutta muutosten laatu koetaan useimmiten myönteisenä. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta, jolla kartoitettiin kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Espoossa on tapahtunut Kunta10-kyselyn kaikilla osa-alueilla (työ, työyhteisö ja johtaminen) hyvää kehitystä. Molemminpuolinen tuki lähiesimiehen ja työyhteisön välillä on parantunut. Lähiesimiehen koetaan vahvistavan työntekijöiden kyvykkyyttä, kannustavan heitä yhteistyöhön ja itsenäiseen työskentelyyn eli valmentava johtaminen on Espoossa hyvällä tasolla. Toisaalta koettu työpaine ja työstressi ovat kasvaneet. Huolestuttavaa on, että asiakkaiden aiheuttamat väkivalta- ja uhkatilanteet ovat kasvaneet Espoossa 60 % vuoden 2016 kyselystä ja lähes 13 % vastanneista on kokenut uhkailua asiakkaalta viikoittain. Sama trendi näkyy muissakin kyselyyn osallistuneissa kunnissa. Espoo osallistui Kunta10-tutkimukseen yhdeksättä kertaa. Kyselyyn osallistui 11 kuntaa, joista Espoon tulokset olivat kokonaissijoituksessa parhaat. Vastausprosentti oli Espoossa 74 %, mikä on korkein luku tähän mennessä. 42

Työhyvinvointimittarit 2014 2018 Henkilöstön keskim. eläkkeelle jäämisikä v. 2014-2018 (v) Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus v. 2014-2018 (%) 66,00 100,00 64,00 62,00 63,3 63,3 90,00 80,00 90,9 84,4 60,00 70,00 58,00 60,00 56,00 50,00 54,00 40,00 52,00 30,00 50,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 20,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 Terveysperusteiset poissaolot v. 2014-2018 (pv/htv) Varhaiseläkemenoperusteinen maksu v. 2014-2018 (milj.e) 17,00 4 16,00 3,5 43 15,00 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018

Terveysperusteiset poissaolot kasvoivat Vuonna 2018 tavoitteena oli, että henkilöstön terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää/henkilötyövuosi. Tavoitteeseen ei päästy, sillä poissaoloja oli kaupungissa keskimäärin 16,1 päivää/henkilötyövuosi (vrt. 15,8 v. 2017). Poissaolot lisääntyivät kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta teknistä ja ympäristötoimea, jolla poissaolot vähenivät.. Toisaalta joka neljännellä työntekijällä ei ollut vuoden aikana lainkaan poissaoloja sairauden vuoksi. Kasvaneiden poissaolojen taustalla ovat mm. toimintaympäristön muutokset ja esimerkiksi joidenkin alojen työvoimapula. Erilaisilla työkykyjohtamisen toimenpiteillä pyritään tunnistamaan poissaolojen syitä ja vaikuttamaan niiden vähenemiseen tulevina vuosina. 44

Terveysperusteiset poissaolot 2014 2018 Koko kaupunki 2014 2015 2016 2017 2018 palkalliset sairauspoissaolot 3,51 3,37 3,61 3,74 3,79 Terveysperusteiset poissaolot palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot 3,69 3,59 3,81 3,96 3,99 kuntoutustuki 0,29 0,25 0,20 0,22 0,25 työ- ja työmatkatapaturmat 0,14 0,14 0,14 0,16 0,18 yhteensä 4,12 3,98 4,15 4,34 4,42 Kuorma 15,0 14,5 15,1 15,8 16,1 45

Työhyvinvointimatriisi 2018 TYÖHYVINVOINTIMATRIISI / Espoon kaupunki 46 Henkilöstön sairauspoissaolot, euroa/hlö Henkilöstön työtapaturmat euroa /hlö Varhe-maksut, euroa /hlö Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Työn kuormittavuus Työyhteisön tavoitteellisuus Sosiaalinen pääoma Kohtelun oikeudenmukaisuus Espoon kaupunki Pisteytys 0 pistettä 2 500 200 1000 1-4 1 1 1 10 pistettä 800 10 50 5 4 5 5 5 Painoarvo 2,5 1,5 1 1 1 1 1 1 Tulos 2018 1 546 56 255 2,61 0,24 3,94 3,88 3,99 Tulos 2017 1 468 41 184 2,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Tulos 2016 1 420 35 182 2,64 0,35 3,93 3,82 3,92 Pistearvo 2018 5,6 7,6 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Pistearvo 2017 6,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Pistearvo 2016 6,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos 2018 5,6 7,6 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Matriisitulos 2017 6,1 8,3 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Matriisitulos 2016 6,4 8,7 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo 2018 14,0 11,3 7,8 4,0 5,3 7,4 7,2 7,5 Painotettu arvo 2017 15,2 12,5 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 Painotettu arvo 2016 15,9 13,0 8,6 4,1 5,4 7,3 7,1 7,3 2016 2017 2018 Matriisiluvun kehitys 68,7 67,5 64,6 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Matriisiluvun kehitys 2016 2017 2018

Työsuojelu ja työterveystoiminta Espoossa 47

Työsuojelu Espoossa Espoo-tarinan tavoitteiden toteuttamiseksi ja seurantatietojen perusteella työsuojelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Laadukkaisiin työturvallisuusriskien arviointeihin ja työpaikan työsuojelun toimintaohjelmiin. Tapaturmien ehkäisyyn käsittelemällä tapaturmat ja ottamalla niistä opiksi. Espoon varhaisen tuen toimintamallilla tuettiin työkyvyn ja työturvallisuuden edistämistä. Vuoden aikana kehitettiin työsuojelun asiantuntijoiden osaamista ja vahvistettiin asiantuntijoiden yhteistyötä muun muassa valmennuksilla ja yhteisillä Näin me toimimme -pelisäännöillä. 48

Työsuojeluvaltuutettujen työn jakautuminen 990 20 % 87 2 % 228 5 % 801 16 % 974 19 % 1897 38 % Organisaation sisäinen yhteistyö Perustyösuojelutoiminta Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Viranomaisyhteistyö Oma kouluttautuminen Työntekijöiden ja esimiesten tuki Työsuojeluvaltuutettujen tehtävissä näkyivät erityisesti esimiesten ja työntekijöiden tukeminen epäasiallisen kohtelun tilanteissa sekä väkivalta- ja uhkatilanteissa. Lisäksi joissakin työyksiköissä näkyi työn kuormituksen lisääntyminen. 49

Työ- ja työmatkatapaturmat Tapaturmia sattui edellisvuotta enemmän. Erityisesti työssä sattuneet työtapaturmat kasvoivat. Vuonna 2018 sattui 729 työtapaturmaa, mikä on 98 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan ilmoitetut vahingot, korvatut vahingot, tapaturmista aiheutuneet poissaolot sekä maksetut korvaukset kasvoivat. Tapaturmataajuus** kasvoi edellisestä vuodesta ja oli 9,43 (8,11 v. 2017). Vakavia yli 21 poissaolopäivää aiheuttaneita tapaturmia sattui 75 eli 27 edellisvuotta enemmän. Väkivaltatilanteet lisääntyivät. Kunta10-tutkimuksen tuloksissa näkyy asiakkaiden taholta tulleiden väkivalta- ja uhkatilanteiden kasvu. Vakuutusyhtiölle tehtyjen väkivaltatilanteiden ilmoitukset, tilanteista aiheutuneet poissaolot sekä maksettujen korvausten määrät ovat kasvaneet Espoossa. Kaupungin työsuojelulle on tehty aikaisempaa enemmän vaara- ja uhkatilanneilmoituksia. 50 ** Tapaturmataajuus (työssä sattuneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden). Kaikki vähintään neljä työkyvyttömyyspäivää aiheuttaneet työpaikkatapaturmat (EUROSTAT-tilastointiin perustuva).

Tapaturmatiedot 2016 2018 Vahinkojen lkm Sairauspvt Korvaussumma ( ) Keskivahinko ( /lkm) Kaikki ilmoitetut 2018 1 552 6 813 1 183 686 763 2017 1 390 6 125 911 232 656 2016 1 331 5 217 834 740 627 Kaikki korvatut 2018 996 6 813 1 181 071 1 186 2017 888 6 125 910 144 1 025 2016 903 5 217 833 693 923 ** Taajuus (työssä sattuneet tapaturmat milj. työtuntia kohden) Työssä korvatut 2018 729 4 743 803 976 1 103 9,43 2017 631 4 026 586 346 929 8,11 2016 658 3 192 485 537 738 8,17 51 Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla korvatut 2018 267 2 070 377 096 1 412 2017 257 2 099 323 797 1 260 2016 245 2 025 348 156 1 421

Työterveyspalvelujen toiminta ja sen kehittäminen Työterveyspalveluissa tartuntatautilain muutos lisäsi rokotusten antamista. Syksyn kausi-influenssarokotuksia annettiin 3 962 kpl. Lokakuusta lähtien työterveydessä on otettu kantaa mukautettuun työhön kaikissa sairauspoissaoloissa. Terveystarkastukset (+ 24 %) sekä tietojen anto ja ohjaus (+ 9 %) lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteydenotot lääkäreihin vähentyivät (11 %) ja yhteydenotot hoitajiin lisääntyivät (11 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Laboratoriotutkimuksia ja kuvantamisia tehtiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat sairauspoissaoloja entistä harvemmalle. Toisaalta sairauspoissaolot ovat pitkittyneet verrattuna vuoteen 2017. Työkyvyn ylläpitoa tuettiin mm. Innostu urastasi iloitse työstäsi -kursseilla ja Liikahdus-toiminnalla. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. 52