RAPORTTI 5.1.2008 Fortum Power and Heat Oy Loviisa 3 Natura 2000 luontotyyppikartoitus
Loviisa 3, Natura-kartoitus 1 Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright Pöyry Environment Oy
Loviisa 3, Natura-kartoitus 3 Sisältö 1 JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 2 NATURA 2000 ALUEIDEN KUVAUKSET 5 2.1 Källaudden Virstholmen FI0100080 6 2.1.1 Alueen kuvaus 6 2.1.2 Suojeluperusteet 7 2.2 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI0100078 7 2.2.1 Alueen kuvaus 7 2.2.2 Suojeluperusteet 8 3 SELVITYSALUE 9 4 MENETELMÄT 10 5 LUONTOTYYPIT SELVITYSALUEELLA 11 5.1 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI0100078 11 5.1.1 Rannikon laguunit (1150) 11 5.1.2 Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet (1650) 11 5.1.3 Harjusaaret (1610) 12 5.1.4 Rantavallit (1210) 12 5.1.5 Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230) 13 5.1.6 Kivikkorannat (1220) 14 5.1.7 Ulkosaariston saaret ja luodot (1620) 14 5.1.8 Merenrantaniityt (1630) 15 5.1.9 Itämeren hiekkarannat (1640) 15 5.1.10 Riutat (1170) 16 5.1.11 Vedenalaiset hiekkasärkät (1110) 17 5.2 Källaudden Virstholmen FI0100080 19 5.2.1 Rannikon laguunit (1150) 19 5.2.2 Harjusaaret (1610) 19 5.2.3 Rantavallit (1210) 20 5.2.4 Itämeren hiekkarannat (1640) 21 Copyright Pöyry Environment Oy
Loviisa 3, Natura-kartoitus 5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Tämä luontotyyppikartoitus liittyy Loviisan kolmannen ydinvoimayksikön ympäristövaikutusten arviointiin. Työn tavoitteena oli selvittää Loviisan voimalaitosten lauhdevesien vaikutusalueella sijaitsevien Natura 2000 alueiden luontodirektiivin luontotyypit. Luontotyyppien kartoituksessa keskityttiin selvittämään sellaisten luontotyyppien esiintyminen, joilla on suora yhteys veden laatuun. Tavoitteena oli osoittaa luontotyyppien sijainti sekä laskea selvitysalueella esiintyvien luontotyyppien osuus suhteessa luontotyyppien esiintymiseen koko Natura 2000 alueella. Kartoitusalue määriteltiin yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. 2 NATURA 2000 ALUEIDEN KUVAUKSET Tässä on tarkasteltu Källauddenin sekä Pernajanlahtien Natura 2000 alueita, joiden sijainti on esitetty kuvassa 2-1. Copyright Pöyry Environment Oy
6 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 2-1. Natura 2000 alueiden sijainti ja rajaukset. 2.1 Källaudden Virstholmen FI0100080 2.1.1 Alueen kuvaus Källaudden Virstholmen on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin 1 perusteella. Natura 2000 alueen pinta-ala on 87 ha. Alue käsittää 72,5 ha vesialuetta ja noin 14,5 ha maa-aluetta. Maa-alue koostuu kahdeksasta pienestä harjujakson muodostamasta saaresta sekä kahdesta mantereella sijaitsevasta niemestä. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa, soraa ja somerikkoa. Koko alueen saaristolle tyypillisesti irtolohkareita esiintyy kohtalaisen paljon. Alue on virkistyskäytössä pienimpiä saaria lukuunottamatta. Lökören, Ledgrundet, Tallören, Rönnören ja eteläisempi nimetön saari ovat puuttomia särkkiä. Källarevetissa on leirintäalue, ja läheistä rantaa käytetään uimarantana. Harjujakso on todettu harjujensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Se on edustava kasvillisuudeltaan, maisemaltaan ja geomorfologialtaan sekä maankohoamisen aikaansaaman kehityksensä vuoksi. 1 SCI-aluetyyppi; suojeluperusteena ovat luontodirektiivin luontotyypit sekä luontodirektiivin liitteen II lajit.
Loviisa 3, Natura-kartoitus 7 Maankohoaminen paljastaa hitaasti uutta hiekkaista rantavyöhykettä ja kasvillisuuden sukkessiokehitys jatkuu. Suurimmilla saarilla kasvaa jo mäntymetsää. Källaviken puolestaan on pieni flada, josta maankohoamisen myötä on muodostumassa kluuvijärvi. Hiekkaisilla merenrannoilla esiintyy niille tyypillisiä kasvilajeja, jotka ovat muualla harvinaisia (mm. rantatyräkki, merinätkelmä, suola-arho ja rantahirvenjuuri). Matalat hiekkaiset merenpohja-alueet ylläpitävät edustavaa vesikasvillisuutta ja pohjaeläimistöä ja toimivat tärkeinä lintujen ravinnonsaantipaikkoina. Pienet puuttomat särkät ovat linnustoltaan runsaita, mm. tiirakolonioita esiintyy. Alueen merenpohjan lajistoa ei ole inventoitu. 2.1.2 Suojeluperusteet Natura 2000 alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi. Direktiivin luontotyypeistä alueella esiintyvät natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat tyypit. Luontotyyppi Ilmoitettu osuus, % Ilmoitettu osuus, ha Rannikon laguunit 5 % 4,35 Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 1 % 0,87 Itämeren harjusaaret 78 % 67,86 Itämeren boreaaliset hiekkarannat 5 % 4,35 Fennoskandian metsäluhdat 1 % 0,87 Yhteensä kokonaispinta-alasta 90 % 78,3 ha Luontodirektiivin luontotyypit kattavat 90 % koko alueesta. 87 hehtaarista noin 78 hehtaaria edustaa jotain suojelun perusteena olevaa luontotyyppiä. Alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja. Lintudirektiivin lajeista on mainittu kala- ja lapintiira, mutta lajien esiintyminen ei ole suojeluperuste. Myös muuta lajistoa on mainittu natura-lomakkeessa, mutta kyseinen lajisto ei ole suojeluperusteena. 2.2 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI0100078 2.2.1 Alueen kuvaus Alue on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin ja lintudirektiivin 2 perusteella. Natura 2000 alueen pinta-ala on noin 658 km 2 (65 780 ha). Alue käsittää yli 600 km 2 vesialuetta ja noin 56 km 2 maa-aluetta. Natura 2000 -alue muodostaa kansainvälisesti arvokkaan ekologisen kokonaisuuden, jossa veden suolapitoisuuden ja muiden ympäristötekijöiden vaihettuminen näkyy 2 SPA-aluetyyppi; suojeluperusteena on Lintudirektiivin liitteen I lajisto. Copyright Pöyry Environment Oy
8 Loviisa 3, Natura-kartoitus selvästi eliöyhteisöissä. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat pitkiä (yli 10 km), kapeita murtovesilahtia, joissa makean jokiveden vaikutus vähenee asteittain ulommas merelle mentäessä. Alueeseen kuuluu niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristoakin ja avomerta, joten luontotyyppien ja eliölajien määrä on suuri. Monet Natura-alueen osat on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja ne kuuluvat eri suojeluohjelmiin. Alueella esiintyy useita luontodirektiivin luontotyyppejä huomattavan edustavina, ja lajiston arvoa korostavat useat lintudirektiivin lajit. Pernajanlahti ja Pikkupernajanlahti ovat reheviä ja vesi- ja kosteikkolinnustoltaan runsaita. Ne on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaiksi lintuvesiksi, ja ne ovat myös tärkeitä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Saaristossa on useita merilinnustolle hyvin merkittäviä saaria (esim. Aspskär). Alue on tärkeä mm. uhanalaisen räyskän suojelulle. Alueella on myös uhanalaisen harmaahylkeen oleskeluluotoja. Alueen kasvillisuus on monipuolista. Saaret ovat pääasiassa kallioisia, mutta myös erittäin edustavia hiekka- ja somerikkorantoja esiintyy (esim. Gåsören, Våtskärin koillisranta ja Hudön eteläosa). Hiekkaiset matalat merenpohjat ovat linnustolle ja myös kaloille sekä pohjaeläimille tärkeitä ruokailupaikkoja. Rannoilla esiintyy paikoin edustavia rantaniittyjä. Etenkin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat saaret Pernajassa ovat säilyneet rakentamattomina ja siten kasvillisuudeltaan edustavina. 2.2.2 Suojeluperusteet Alue on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin ja lintudirektiivin 3 perusteella. luontodirektiivin luontotyypeistä alueella esiintyvät natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat tyypit Luontotyyppi Ilmoitettu osuus, % Ilmoitettu osuus, ha *Rannikon laguunit 0-1 % < 658 ha Riutat 0-1 % < 658 ha Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 0-1 % < 658 ha Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 0-1 % < 658 ha Kasvipeitteiset rantakalliot 0-1 % < 658 ha Itämeren harjusaaret 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset luodot ja saaret 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset rantaniityt 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset hiekkarannat 0-1 % < 658 ha Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet 3 % 1 973 ha Kostea suurruohokasvillisuus 0-1 % < 658 ha 3 SPA-aluetyyppi; suojeluperusteena on Lintudirektiivin liitteen I lajisto.
Loviisa 3, Natura-kartoitus 9 jalopuumetsät 0-1 % < 658 ha Boreaaliset lehdot 0-1 % < 658 ha *Mäntyvaltaiset puustoiset suot 0-1 % < 658 ha *Kuusivaltaiset puustoiset suot 0-1 % < 658 ha Yhteensä kokonaispinta-alasta, maksimi 17 % 11 183 * Ensisijaisesti suojeltu luontotyyppi Kursiivilla meren vaikutuksen alaiset luontotyypit Luontotyyppien määrittely ei ole aivan yksiselitteistä, vaan niissä on jonkin asteista päällekkäisyyttä. Esimerkiksi luontotyyppien riutat ja luodot ja saaret välinen ero on jokseenkin epämääräinen. Suomessa kalliorannat ja kallioiset karit luetaan tyyppiin riutat. 3 SELVITYSALUE Selvitysalue määriteltiin Loviisa 3 ydinvoimalaitoshankkeen YVAn yhteydessä laadittujen jäähdytysveden leviämismallien perusteella. Selvitysalue käsittää ne osat Natura 2000 alueista, joihin tarkastelluissa leviämismalleissa jäähdytysvedet leviävät. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 3-1. Selvitysalueen kokonaislaajuus on noin 22 km 2, josta maa-alaa on noin 3,3 km 2. Copyright Pöyry Environment Oy
10 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 3-1. Natura 2000 alueiden luontotyyppien selvitysalueen rajaus. 4 MENETELMÄT Kartoitus laadittiin veneestä käsin sekä rannoilla kävellen. Vedenalaista kasvillisuutta sekä pohjaa kartoitettiin vesikiikarin avulla alle kahden metrin syvyydestä. Yli kahden metrin syvyisiä alueita ei työssä kartoitettu. Kartoituksessa oli käytettävissä kaksi Valkon vapaapalokunnan alusta sekä kolmihenkinen miehistö. Isommalla aluksella kartoitettiin uloimmat saaret ja lähikarikot. Pienemmällä veneellä kartoitettiin muut rantavedet. Veneellä oli mahdollista liikkua alle metrin syvyisessä vedessä. Isompien saarien (Hudö ja Sandö-Bastö) rannat käveltiin keskeisiltä osiltaan. Louhikkorantoja ei kartoitettu maalta käsin erittäin vaikean maaston takia, vaan kyseiset alueet kartoitettiin vain veneestä käsin. Kartoituksessa keskityttiin Natura 2000 alueiden sellaisiin luontotyyppeihin, joihin voi kohdistua meriveden lämmön muutoksista vaikutuksia. Näin ollen selvät ns. terrestriset luontotyypit jätettiin kartoituksen ulkopuolelle.
Loviisa 3, Natura-kartoitus 11 Kartoitus tehtiin 24. - 27.9.2007. Kartoituksen ovat laatineet FM biologit Tommi Lievonen ja Lauri Erävuori Pöyry Environment Oy:stä. 5 LUONTOTYYPIT SELVITYSALUEELLA Seuraavassa on esitetty kartoituksen tulokset luontotyypeittäin. Kustakin luontotyypistä on ilmoitettu kohteet ja niiden pinta-alat sekä kartoitusalueella esiintyvän luontotyypin pinta-alan osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Natura 2000 alueella. Kunkin luontotyypin kokonaispinta-ala Natura 2000 alueella perustuu virallisen Naturatietolomakkeen tietoihin. Lomakkeessa osuudet on ilmoitettu prosentteina. Useille luontotyypeille pinta-alaosuudeksi on esitetty 0-1 %, joten luontotyypin todellisesta pinta-alasta ei ole ollut tietoa. Yksi prosenttiyksikkö Pernajanlahtien Natura 2000 alueesta tarkoittaa 660 hehtaaria. Kartoitusalueen ulkopuolisten luontotyyppien esiintyminen perustuu Natura tietolomakkeen tietoihin sekä kartta- ja ilmakuvatarkasteluun. 5.1 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI0100078 5.1.1 Rannikon laguunit (1150) Kartoitusalueella on yksi rannikon laguunit -luontotyyppiin luettavaa flada. Harpan Hudössä on kapean salmen kautta yhteydessä merialueeseen ja on pinta-alaltaan noin 1,1 ha. Flada on reunoiltaan ruovikkoista ja ruovikossa on paikoin suhteellisen monipuolista rantakasvillisuutta, kuten ranta-alpi, rantakukka, ja suoputki. Vesialueella esiintyy mm. ahvenvitaa ja lummetta. Avoimen vesialueen osuus on noin 0,7 hehtaaria. Flada on luonnontilainen. Yhteys mereen on ajoittain lähes poikki.. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Harpan 1,1 ha Hyvä Yhteensä 1,1 ha n. 1 % Luontotyyppi muualla Natura 2000 -alueella Laajoja: Strömsviken ja Tjuvöviken. Pienialaisia: Hästön, Lönnaholmen, Granön, Byön. Yhteensä lähes 0,5 km 2. 5.1.2 Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet (1650) Kartoitusalueella ei ole kyseistä luontotyyppiä. Luontotyyppi on jokseenkin harvinainen koko Suomessa. Copyright Pöyry Environment Oy
12 Loviisa 3, Natura-kartoitus Natura 2000 alueella kyseistä luontotyyppiä edustanee Pieni Pernajanlahti. 5.1.3 Harjusaaret (1610) Luontotyyppi käsittää Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuuden sekä vedenalaisen kasvillisuuden. Luontotyyppiin kuuluvat osittain vedenalaiset harjut, joiden korkeimmat harjanteet ovat vedenpinnan yläpuolella. Näin ollen tähän luontotyyppiin on sisällytetty ainoastaan kokonaan (tai yli 80 %) hiekka- tai sorapeitteiset saaret. Hudön keskiosan hiekka-alue on käsitelty hiekkarannat luontotyyppinä. Selvitysalueella on useita pienialaisia harjusaaria keskittyen lähinnä Hudön pohjoisosan ja Bästön ympärille. Lisäksi Kuggen kuuluu kyseiseen luontotyyppiin. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Kuggen 0,07 ha 0,3 % Hyvä Sandholmen, 3,2 ha 12,8 % Hyvä Rönnören, Sikören, Långören Hudön luoteispuolen pikkusaaret 0,9 ha 3,6 % Hyvä Yhteensä 4,2 ha 16 % Luontotyyppi muualla Natura 2000 -alueella Sandön, Stora Brokhomen, Sandören, Tärnören, Pinnarn, Kummelön, Sandholmören, Nätiskarren, Rundören, Skarvs Långören Yhteensä noin 25 ha. 5.1.4 Rantavallit (1210) Luontotyyppi käsittää erityyppisten rantojen veden kuljettaman eloperäisen aineksen kasautumilla kasvavaa yksivuotista kasvillisuutta. Edustavuutta kuvaavat kasautumien koko ja pituus sekä rantavallin lajisto. Luontotyyppi eroaa muista siinä, että rantavallikasaumia muodostuu vuosittain eri tavalla ja osin myös eri paikkoihin riippuen mm. virtauksista ja tuulen suunnasta. Luontotyyppiä esiintyi kartoituksen yhteydessä kahdessa paikassa. Tämän lisäksi hyvin matalia kasaumia esiintyi paikoittain avoimilla hiekka- ja sorarannoilla. Merkittävin vallimuodostuma on Hudön eteläosassa hiekkapohjaisen niemekkeen rannalla. Kyseinen valli on pituudeltaan toistasataa metriä ja valli on paikoin hyvin paksu. Valli on muodostunut rakkolevästä, muista levistä sekä osittain järviruo osta. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta
Loviisa 3, Natura-kartoitus 13 Hudö, kaakko 0,1 ha Hyvä, pituus noin 200 m, valli paksu Lilla Rävaskär < 0,01 ha Kohtalainen (pieni) Yhteensä 0,1 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. 5.1.5 Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230) Tätä luontotyyppiä ei juurikaan tavat kartoitusalueella. Vaikka rantakallioita alueella tavataankin kohtalaisesti, puuttuu niistä yleensä kasvillisuus kokonaan tai kasvillisuus on sammal- ja jäkälävoittoista. Stora ja Lilla Rävaskärin kalliorannoilla esiintyy pienialaisia kasvillisuuslaikkuja kalliohalkeamissa. Kallion päällystässä on myös paikoin niittymäistä lajistoa. Myös Yttre Äggörenillä tavataan pienialaisesti tyyppiin kuuluvaa kalliokasvillisuutta. Kuva 5-1. Lilla Rävaskärin rantakalliokasvillisuutta. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Lilla Rävaskär 0,2 Hyvä Stora Rävaskär 0,2 Hyvä Yhteensä 0,4 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. Copyright Pöyry Environment Oy
14 Loviisa 3, Natura-kartoitus 5.1.6 Kivikkorannat (1220) Luontotyyppiin sisältyvät soraiset, somerikkoiset ja kivikkoiset rannat, joilla on edustavaa kasvilajistoa. Luontotyypin määritelmä on yleispiirteinen. Tyypin yleisyyden takia varsinaiseksi luontotyypiksi luetaan vain edustavimmat rannat, joissa on huomionarvoista lajistoa (uhanalaisia ja harvinaisia lajeja). Selvitysalueella kivikkorannat ovat erittäin yleisiä. Tyypillisesti ne ovat sisälahdelmissa ja poukamissa ruovikoituneita eivätkä siten vastaa luontotyypin määritelmää. Useat kivikkorannoista ovat myös kasvittomia. Sandön itärannan soraikko sopinee luontotyyppiin, joskin lajistollisesti alue on suhteellisen köyhä. Bastön eteläosassa on myös laikuttaisia kivikkorantoja, jotka kasvillisuudeltaan ovat edustavammasta päästä luontotyyppiä. Uhanalaisia lajeja ei kuitenkaan havaittu. Hudörävetin sora- ja hiekkamuodostuma on alueen edustavimpia kokonaisuuksia monipuoisen ympäristönsä perusteella. Somerikko-osat alueesta voitaneen lukea ko. luontotyyppiin hiekkaosien kuuluessa hiekkarantoihin. Hudössä ja Bästössä kivikkorannat ovat hyvin yleisiä. Kasvilajisto on kuitenkin hyvin niukkaa rajoittuen pääasiassa ruokohelpiin, suolavihvilään ja valvattiin. Vain paikoin kasvaa yksittäin rantavehnää, meriputkea ja hierakkaa. Muutamasta paikasta löytyi myös ketomarunaa. Bästön etelärannalla on muutamia pienialaisia, mutta edustavia somerikkoja. Kohde Pinta-ala Osuus Naturaalueen pinta-alasta Sandön soraikko 0,05 ha Kohtalainen Hudö, läntiset 0,1 ha Kohtalainen karikot Lilla Hudö, Hudö itä 1 ha Hyvä Bästö 0,1 ha Hyvä Hudörävet 2 ha Kohtalainen (ruovikkoa) Hudö / Bästö muut 10 ha Vähäinen (lajisto yksipuolinen ja vähäinen) Yhteensä 13,2 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. Kuitenkin kyseinen luontotyyppi on varsin yleinen. Edustavimpien kohteiden sijainnista ei ole tietoa. 5.1.7 Ulkosaariston saaret ja luodot (1620) Luontotyyppi käsittää luotoryhmiä tai yksittäisiä saaria, jotka ovat tärkeitä lintujen ja hylkeiden pesimis- ja/tai levähdyspaikkoja. Avokalliot ovat vallitsevia. Kuggen voidaan luokitella tähän luontotyyppiin kuuluvaksi (harjusaarten ohella). Kuggen on linnustollisesti merkittävä kohde ja se on alueena suojeltu. Kasvillisuutta luodolla ei käytännössä ole ollenkaan. Hudön pohjoispuolella on pieniä luotoja, joilla on merkitystä linnustolle levähdyspaikkoina. Kartoitusaikana luodoilla oli huomattavia määriä merimetsoja. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta
Loviisa 3, Natura-kartoitus 15 Kuggen 0,07 ha Hyvä Hudön pohjoispuolen pienet luodot 0,05 ha Hyvä/kohtalainen Yhteensä 0,12 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. 5.1.8 Merenrantaniityt (1630) Selvitysalueella ei juurikaan esiinny merenrantaniittyjä. Muutamat niityt ovat pienialaisia, aarin parin kokoisia ja ne on luettavissa tyyppiin kivikkorannat (somerikot kuuluvat ko. tyyppiin). Sandössä on laajempi merenrantaniitty, joka on kuitenkin voimakkaasti ruovikoitunut ja menettänyt siten edustavuutensa. Tyypiltään niitty on suurruohoniittyä. Rantaniittyjen vähäisyyttä selittää saarten kallioisuus. Toisaalta myös suojaisien, matalien lahdelmien ruovikoitumisen seurauksena osa rantaniityistä on hävinnyt, kuten Sandön lounaisrannalla. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Sandö Yhteensä 0,5 ha 0,5 ha Luontotyyppi muualla Natura 2000 -alueella Merkittävin Pernajanlahden pohjukan merenrantaniityt n. 30 ha 5.1.9 Itämeren hiekkarannat (1640) Kartoitusalueella on vaihtelevan kokoisia hiekkarantoja, joista useimmat ovat pienialaisia. Harjusaaret on laskettu omaksi luontotyypiksi eikä harjusaarien rantahietikoita ole luettu kuuluvaksi hiekkarannat -luontotyyppiin. Merkittävimmät hiekkarannat sijaitsevat Hudön länsi- ja itärannalla Hudörävetissä. Itärannan hiekkaranta on osa harjumuodostumaa, joka jatkuu vedenalaisena Kuggenille. Hiekkarannan pituus on noin 400 metriä. Pohjoisosasta hietikko rajautuu kuivahkon kankaan varpuvaltaiseen männikköön. Eteläosassa hiekkaranta on kasvillisuudeltaan monimuotoisempaa. Tyyppilajeja ovat rantavehnä, suola-arho, rantanätkelmä ja paikoin esiintyvä merinätkelmä. Variksenmarja muodostaa patjamaisia kasvustoja ylempänä hietikolla. Harjumuodostuman keskiosat ovat osittain pensaikkoisia ja korkeakasvuisten heinien (lähinnä kastikka) valtaama. Hiekkarannalla oli myös selvä rantavalli, joka koostui pääosin viher- ja ruskolevästä rakkolevän ollessa vähäisesti edustettuna. Copyright Pöyry Environment Oy
16 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 5-2. Hudön läntinen hiekkaranta. Kuva 5-3 Hudörävetin hiekkarantaa ja harjumuodostumaa. Länsirannan hiekkaranta on aikanaan ollut huomattavasti laajempi, mutta sen pohjoisosa on ruovikoitunut. Nykyinenkin hiekkaranta on kuitenkin lähes 300 metriä pitkä ja se rajautuu mäntykankaaseen ollen noin 15-20 metriä leveä. kasvillisuutta hiekkarannallla on hyvin vähän koostuen paikoin esiintyvistä rantavehnäkasvustoista, suola-arhosta ja merinätkelmästä. Ranta on luonnontilainen ja vedenalaisilta osiltaan laikuittain ohuen ruskoleväkerroksen peittämä. Sandössä on pienempiä hiekkarantoja saaren koillisosassa. Hiekkarantojen metsän puolella on muutama yksittäinen mökki ja rannalla laituri. Muutoin hiekkarannat ovat luonnontilaisia. Kivikkoa on paikoin runsaasti ja rantavehnää isoina kasvustoina. Sandön itärannalla on pitkä soraranta, jota ei tässä ole luokiteltu kuuluvaksi hiekkarannat luontotyyppiin. Soraranta on kasviton ja paikoin kivikkoinen. Lisäksi Sandössä on muutama hyvin pienialainen kohde. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Hudörävet 1,2 ha Hyvä Lilla Rävaskär 0,01 Heikko (kasviton, mökki) Lilla Hudö 0,02 Kohtalainen (pieniä) Hudö, läntinen 0,63 ha Hyvä Sandö koillinen 0,39 ha Kohtalainen (mökkejä) Yhteensä 2,2 ha Muualla Natura 2000 alueella hiekkarantoja esiintyy mm. harjusaarten yhteydessä. Myös muutamia laajempia hietikoita esiintyy Pernajanlahden suualueella. Karkeasti arvioiden selvitysalueen hiekkarannat vastannevat korkeintaan 10 % luontotyypin kokonaispinta-alasta. 5.1.10 Riutat (1170) Kuggen voitaneen sisällyttää myös tähän luontotyyppiin. Lisäksi joitakin pieniä kalliokareja voidaan laskea kuuluvaksi tyyppiin. Määritelmän mukaan myös kalliorannat kuuluvat tyyppiin. Kasvittomia kalliorantoja on erityisesti Stora ja Lilla
Loviisa 3, Natura-kartoitus 17 Rävetissä. Kallioiden pinnalla on paikoin hyvin kehittynyt leväkasvusto, jossa vallitsevana on ahdinparta. Hieman syvemmällä tavataan yleisesti myös rakkolevää. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Lilla ja Stora Rävet 0,6 ha Hyvä Pienet karit 0,2 Hyvä Kuggen 0,5 ha Hyvä Yhteensä 1,3 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. 5.1.11 Vedenalaiset hiekkasärkät (1110) Kyseiseen luontotyyppiin lukeutuvia vedenalaisia hiekkasärkkiä esiintyy pääasiassa harjusaarten jatkeina, jotka on sisällytetty ko. luontotyyppiin. Hudön ja Kuggenin välinen hiekkasärkkä ei ole täysin luonnontilainen, koska särkän poikki kulkee ruopattu laivaväylä. Karttaan särkkä on rajattu käsittämään vain Kuggen. Hiekkasärkkiä esiintyy lähinnä Bästön lounaispuolella, jossa sijaitsee pieniä harjusaaria. Kartassa kohteet on merkitty harjusaariksi. Hiekkasärkkien osalta tarkasteltiin vain matalan veden aluetta. Pääasiassa hiekkapohja oli rihmamaisten ruskolevien laikuttamaa osittain paljasta hiekkaa. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta Hudö-Kuggen 12 ha Välttävä (laivaväylä), hyvä Kuggenin ympärillä. Yhteensä 12 ha Luontotyypin esiintymistä muilla osilla Natura 2000 aluetta ei voida arvioida puuttuvien tietojen takia. Copyright Pöyry Environment Oy
18 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 5-4. Luontotyypit kartoitusalueella. Kartoitusalue rajattu vihreällä viivalla.
Loviisa 3, Natura-kartoitus 19 5.2 Källaudden Virstholmen FI0100080 5.2.1 Rannikon laguunit (1150) Kartoitusalueella on yksi rannikon laguunit -luontotyyppiin luettava flada, Källa. Flada on pinta-alaltaan noin 3,7 hehtaaria (Natura-lomakkeessa ilmoitettu pinta-ala noin 5 ha). Flada on lahdeke, joka on molemmista päistään yhteydessä merialueeseen. Eteläosassa on laaja avovesialue, josta on kapea, hiekkasärkkien reunustama yhteys, merialueeseen. pohjoisosassa yhteys merialueeseen säilyy keinotekoisesti kaivetun kanavan kautta. Fladan mantereen puoleisella rannalla on puolen kymmentä taloa. Fladan eteläosa on enemmänkin tavallisen merenlahden tyyppinen ja edustavin osa on pohjoinen perukka. Perukka on rannoiltaan laajalti ruovikoitunut ja vesikasvillisuudessa vallitsevia lajeja ovat rydin ohella vidat. Koko fladan alueella pohjalla on runsaasti viher- ja ruskolevää, mikä viittaa rehevöitymiseen. Tämä on tyypillinen ilmiö osittain sulkeutuneissa lahdelmissa Suomenlahdella, joissa veden vaihtuminen on heikohkoa. Kasvillisuuden, rehevöitymisen, rakennetun kanavan ja asutuksen perusteella alueen edustavuus on korkeintaan kohtalainen. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Källa 3,7 ha n. 100 % Kohtalainen Yhteensä 3,7 ha n. 100 % 5.2.2 Harjusaaret (1610) Luontotyyppi käsittää Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen kasvillisuuden sekä vedenalaisen kasvillisuuden. Luontotyyppiin kuuluvat osittain vedenalaiset harjut, joiden korkeimmat harjanteet ovat vedenpinnan yläpuolella. Näin ollen tähän luontotyyppiin on sisällytetty ainoastaan kokonaan (tai yli 80 %) hiekka- tai sorapeitteiset saaret. Luontotyypin pinta-alaksi on ilmoitettu noin 67 hehtaaria. Tästä noin noin 9 hehtaaria on vedenpäällisiä saaria. Muu osa luontotyypistä koostuu vedenalaisesta hiekka- ja soramuodostumasta. Harjusaaret edustavat maannousemisesta aiheutuvan sukkession eri Copyright Pöyry Environment Oy
20 Loviisa 3, Natura-kartoitus vaiheita. osa saarista on pieniä vedenpäällisiä hiekkasärkkiä, joihin on kehittynyt heinäja ruohokasvillisuutta. Suurimmat saaret ovat kehittyneet sukkession loppuvaiheeseen vanhoine männiköineen. Rannat ovat pääasiassa sora/hiekkapeitteisiä ja kasvillisuus on vähäistä. Edustavimmissa paikoissa esiintyy laikuttaista rantavehnäkasvustoa sekä mm. merinätkelmää. Keskiset osat saarista ovat heinävaltaisia. Paikoin esiintyy hietikoita. Saaret ovat muodostuneet sora/hiekkaharjuun, joka kulkee Natura 2000 alueen suuntaisesti. Saarten luonnontila on hyvä ja kokonaisuutena saaret ovat luontotyypin edustavuudeltaan hyviä. Vedenalaiset osat ovat noin 2-3 metrin syvyyteen asti laikuttaisesti levien peittämää sora/hiekkapohjaa; Rakkolevää esiintyy yleisesti laikuittain, joskin suhteellisen pienikokoisena. Rihmalevät ovat yleisempiä ja viittaavat rehevöitymiseen. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Vedenalaiset osat 58 ha 87 % Hyvä/kohtalainen Saaret 9 ha 13 % Hyvä Yhteensä 67 ha 100 % 5.2.3 Rantavallit (1210) Luontotyyppi käsittää erityyppisten rantojen veden kuljettaman eloperäisen aineksen kasautumilla kasvavaa yksivuotista kasvillisuutta. Edustavuutta kuvaavat kasautumien koko ja pituus sekä rantavallin lajisto. Luontotyyppi eroaa muista siinä, että rantavallikasaumia muodostuu vuosittain eri tavalla ja osin myös eri paikkoihin riippuen mm. virtauksista ja tuulen suunnasta.
Loviisa 3, Natura-kartoitus 21 Kartoituksen yhteydessä kyseistä luontotyyppiä ei juurikaan esiintynyt. Källan uimarannan läheisessä niemessä oli havaittavissa kapea ja pieni levävalli (rakkolevä) sekä jonkin verran kuollutta järviruokomattoa. Luontotyypin osalta kyseinen Natura 2000 alue ei ole merkityksellinen. Kohde Pinta-ala Osuus luontotyypin kokonaispinta-alasta Källa < 0,1 ha Ei määritettävissä Välttävä Yhteensä < 0,1 ha 5.2.4 Itämeren hiekkarannat (1640) Natura 2000 alueen hiekkarannat ovat pienialaisia käsittäen harjusaarten rantojen pieniä osia. Tarkasteltavalla alueella hiekkarannat sisältyvät lisäksi luontotyyppiin harjusaaret. Hiekkarantojen pienuudesta johtuen niiden edustavuus on korkeintaan kohtalainen. Hiekkarannat tulisikin luokitella ennemmin kuuluvaksi ainoastaan luontotyyppiin harjusaaret. Hiekkarantojen osuus on Naturalomakkeessa arvioitu selvästi todellista suuremmaksi. Pääosa rannoista on sora- ja kivipeitteisiä, joiden kasvillisuus ei vastaa hiekkarantojen kasvillisuutta. Kohde Pinta-ala Osuus Natura-alueen pinta-alasta, % Koko alue < 2 ha 100 Kohtalainen Yhteensä < 2 ha 100 Copyright Pöyry Environment Oy
22 Loviisa 3, Natura-kartoitus Kuva 5-5. Källaudden Virstholmen Natura 2000 alueen luontotyypit.