Kutsu Vaasan seudun sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan ohjausryhmän kokoukseen. Kallelse till styrgruppsmöte för Vasaregionens undervisnings- och forskningsklinik inom det sociala området. Paikka ja aika: Sosiaalikeskuksen kokoustiloissa Os. Vöyrinkatu 46, ke 18.6. klo 9-11. Plats och tid: Socialcentrets mötesrum på Vörågatan 46, onsdagen den 18.6. kl. 9-11. Jäsenet/Medlemmar: Erkki Penttinen x pj. Harry Lunabba x Torbjörn Stoor x Varpu Rajaniemi x Raimo Koivisto x Alice Backström - Jukka Kentala - Aila- Leena Matthies x verkko Ilse Julkunen x verkko Arto Rautajoki x Maritta Vuorenmaa - Åsa Nyberg- Sundqvist x Yvonne Holming - Tiina Järvelä x (Suppleant/vara Emmi Hakala) Projektin työntekijät: Tuula Mulju x siht. Ann Backman x Katri Viitasalo - Esityslista: Föredragningslista: 1. Kokouksen avaus ja tervetuliaissanat Erkki Penttinen Mötets öppnande och hälsningsord Erkki Penttinen Erkki Penttinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja avasi kokouksen 2. Järjestäytyminen, puheenjohtajan ja sihteerin valinta Konstituering, val av ordförande och sekreterare för styrgruppen Puheenjohtajaksi valittiin Erkki Penttinen ja sihteeriksi Tuula Mulju. 3. Projektin esittely Erkki Penttinen, Ann Backman, Katri Viitasalo, Tuula Mulju, Torbjörn Stoor Presentation av projektet Erkki Penttinen, Ann Backman, Katri Viitasalo, Tuula Mulju, Torbjörn Stoor Tobbe Stoor kiitti vastuutahon ja yhteistyökonsortion edustajana luottamuksesta saada toteuttaa hanketyö. Ks.B)- kohta. A) Projektisuunnitelma / Projektplan Ann Backman esitteli projektisuunnitelman ja sen tavoitteet mind mapiin tiivistettynä (liite1. säh- köpostissa). Vaasan seudun opetus- ja tutkimusklinikan toiminnan kuvaus löytyy linkistä Ann
Backamanin ensimmäisestä esityksestä. http://prezi.com/iuztgcjycbge/?utm_campaign=share&utm_medium=copy Päätavoitteena on toteuttaa käytännönopettajakoulutus vuoden loppuun mennessä, sopia ja kes- kustella praxis pilottiyksiköitten toiminnasta ja sisällöllisestä toteutuksesta Vaasan, Maalahden ja Mustasaaren sosiaalitoimessa toiminnan käynnistymiseksi sekä toteuttaa joulukuussa toimijoi- den yhteinen workshop opetusklinikan toteutuksen tulevaisuudesta. Hankkeessa on kaksi työ- ryhmää, toinen käytäntöopettajakoulutusta ja toinen praksis- toimintaa varten. B) Projektin järjestäytyminen ja yhteistyötahot / Projektets organisering och samarbetsparter Hanke toteutetaan tarjouskilpailun jälkeen käydyn neuvottelun pohjalta. Vaasa hankkii hankkeen toteutuksen ostopalveluna. Siinä vastuutahona on FSKC ja yhteistyössä toteuttajatahoina ovat mukana FSKCn lisäksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sekä SONet BOTNIA. Lisäksi Novia on anonut Vaasan korkeakoulukonsortiolta rahoitusta ammattikorkeakoulujen osuuteen käytännön opettajakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. C) Tilannekatsaus ja projektin eteneminen/läget för projektet och projektets milstolpar Kuntien pilottiyksiköt sekä käytäntöjaksojen suunnittelu niissä käynnistyy intensiivisemmin syksyl- lä. Kunnat miettivät nyt käydyn alkukeskustelun jälkeen osallistumistaan ja tapaansa toteuttaa käytäntöjaksoa. Tätä tukee kuntien praksis- yksikköjen työntekijöiden osallistuminen käytännön opettajakoulutukseen. Keskusteluja käydään Vaasassa, Maalahdessa ja Mustasaaressa. Käytännönopettajakoulutukseen osallistuvien työntekijöiden muut tähän rooliin sisältyvät tehtä- ät ja positio keskusteluttivat. Koulutuksessa lähtökohtana on oman työn reflektointi, minkä avulla voi ohjata opiskelijaa ja rakentaa ammatti- identiteettiä. Mutta miten tukea tai virittää työnteki- jöiden/käytännöopettajien omaa intressiä osallistua kehittämiseen sekä tutkimusorientaatiota (suhde tieteeseen ja käytäntötutkimus, työntekijöiden kiinnostus tutkimustietoon, kiinnostus tut- kimiseen, ammatillinen lisensiaattitutkimus tmv.)? Tällä hetkellä käytännönopettajakoulutukseen on ilmoittautuneita 7 hlöä ja ilmoittautumisaika päättyy elokuun lopussa. 20 voidaan ottaa mukaan. Esitettiin, että Pietarsaaren seudulle tarjottai- siin mahdollisuutta osallistua toimintaan, koska tulijoille näyttäisi olevan tilaa. Yhteyshenkilö Pietarsaaressa on Pia Nyman. Käytäntöopettajakoulutuksen laajuus on 10 op ja se koostuu kahdesta moduulista. Tämän ensim- mäisen osion laajuus on 5 op. Tarkemmin koulutuskokonaisuuden idea kuvataan visiossa. Yhteenvetoa keskustelusta: - Ammatillisesta kehittymisestä kiinnostuneille työntekijöille ja käytännönopettajille tarvitaan ammatillista kehittymistä ylläpitävä yhteisö, pitkäjänteisesti toimiva verkosto, joka kokoon- tuisi 1-2x vuodessa. Ammatillisen kehittymisen tarvetta työntekijöillä on. On hyvä muistaa,
että sosiaalityöntekijöillä on hyvä koulutus ja monilla heitä on myös lisäkoulutuksia. Todet- tiin, että Pohjanmaalla SOS- hankkeessa käynnistetetty SOS- klubi jatkaa ja siirtyy SONet BOT- NIAn toiminnaksi. SOS- klubitoimintaa ylläpitäviä tahoja olisi hyvä olla useampia ja toiminnal- la myös yhteys opetusklinikkaan. MediBotnian selvityksissä on tullut esille, että pätevistä oh- jaajista on puutetta ja on kysymys laajemmasta näkökulmasta kuin yksittäisestä koulutukses- ta. Samalla tämä on oppimisprosessi työpaikoille. Tavoite kannattaa asettaa laajemmin ja määritellä selkeämmin. - Alueellisella verkostolla voi olla valtakunnallinen yhteys ja siinä voi olla esillä paikallista ja val- takunnallista kehittämistä, yhteys kehittämishankkeisiin sekä yhteys valtakunnallisesti ajan- kohtaisiin ohjelmiin ja meneillään oleviin asioihin sekä myös kansainvälistä/pohjoismaista ulottuvuutta. Sosiaalialan osaamiskeskukset voivat näitä järjestää, yhteistyössä korkeakoulu- jen kanssa. - Käytännönopettajien rooli on ainakin periaatteessa opiskelijoiden ohjaamista laajempi ja ke- hittämiseen suuntautuva. Onko kunnan mahdollista nähdä tällainen tehtävä organisaatios- saan ja tukea sitä myös palkankorotuksella KVTESin suomien mahdollisuuksien puitteissa? - Moniammatillisuuden tavoittelussa on haasteita ja hyvä muistaa, että opiskelijoiden ja työn- tekijöiden kieli ja toiminta on oltava sosiaalityön mukaista ja huomattava, että itse edustaa sitä. Voi helposti mennä mukaan esim. oikeustieteen ajatuksiin. Tässä tarvitaan harjoitusta ja näkökulmia yhteistyön haasteisiin. - Käytännönopettajakoulutuksesssa voi olla kaksi eri moduulia, jotka voivat palvella eri tahojen työntekijöitä (käytännön sosiaalityö, koulutus, kehittäminen, tutkiminen työnä). Ensimmäi- nen moduuli keskittyy ohjauksen näkökulmaan. Muistetaan tahojen keskinäinen dialogi kou- lutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa korostamatta koulutuksen järjestämistä pelkäs- tään opiskelijoiden ohjaukseen. - Koulutuksen nimeä ideoidaan vielä niin, että se kertoisi ammatillisesta kehittämisestä ja että käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen sisällöt tulisivat paremmin esille. Jatkossa koroste- taan näkökulmaa: Miten voin paremmin liittää kehittämisen työhöni. Olisiko nimi Tietopaja sopiva? Näiden sisältöjen ja suunnittelussa mukana olevien organisaatioiden yhteistyömalle- ja reflektoidaan jatkossa eteenpäin. - Sosiaalitoimen esimiesten kanssa on hyvä ottaa tämä ammatillisen kehittymisen mahdolli- suus, tarve ja osallistumisen tukeminen myös työyhteisöistä käsin esille. Vain tätä kautta asi- aan voi vaikuttaa. - Koulutuksen tuloksena myös seuraa jotakin: esim. miten sen voi hyödyntää työssään ja ural- laan, palkka, erikoistuminen mentorityöntekijäksi - Voimme kutsua kokeneita työntekijöitä arvioimaan näitä koulutussisältöjä ja ideoimaan kou- lutusta tarpeidensa mukaisesti. Voidaanko koulutukseen kutsua myös kehittämisestä kiinnos- tuneita työntekijöitä mukaan? - Sosiaaliohjauksen näkökulma on hyvä muistaa myös käytännönopettajakoulutuksessa. SONet BOTNIAn toimintasuunnitelmassa on sosiaaliohjauksen kehittäminen ja suunnitelmissa on käynnistää yhteistyö amkien kanssa loppuvuodesta. - Strateginen linjaus lyhyelle hankeajalle on, että osa tämän koulutuksen kehittämisestä kirja- taan visioon ja osa ehdotuksista toteutetaan tämän hankkeen puitteissa rajatusti. Uudet esi- tykset koulutukseen huomioidaan visiossa. Praksis- pilottiyksiköt Pilottiyksiköiden toiminta alkaa keväällä 2015, vaikka hanke päättyy vuoden lopussa ja tarkoitus on, että siellä on koulutettua henkilökuntaa käytännönopettajakoulutuksesta. Praksis- pilotti- yksiköiden teemoina ovat osallisuus, asiakkaan kohtaaminen ja moniammatillisuus. Tarkoitukse- na on vahvistaa ja nostaa kunkin yksikön kompetenssia esim. uusilla menetelmillä, käytäntötut- kimuksella ja kehittämisellä em. yksiköitten ja korkeakoulujen sekä kehittämistoimijoitten yhteis- työssä. Yhteistyössä dialoginen näkökulma em. tahojen kesken on oleellista. 3
Ann Backamn esitteli hankkeen aikataulutuksen loppuvuodeksi ja vision, molemmat löytyvät oheisesta linkistä (esitykset 2 ja 3). Visioon on koottu pitemmän ajan toteutusta vaativia asioita ja hankkeen toteutuksen aikana syntyviä ideoita http://prezi.com/iuztgcjycbge/?utm_campaign=share&utm_medium=copy Visioon ja jatkosuunnitelmiin liittyy moniammatillinen yhteistyö opetusterveyskeskuksen kanssa. Ohjausryhmä näki, että hankkeen toteutus ja visio ovat läpiajateltuja ja hyvin strukturoituja. Käy tännön toteutukselle ja itse prosessille on jätettävä hyvin tilaa. Aikataulussa näkyy, että on ajatus tehdä nopeasti paljon asioita. Jokainen osio vaatii kuitenkin paljon toimijoita ja paljon tekemistä. Pitkän ajan tekeminen ja tahtotila tarvitaan ja nämä on hyvä pitää mielessä. Tietotuotanto toivottiin lisättävän tehtäviin ja yhteistyöaiheisiin käytäntötutkimuksen rinnalle. 4. Projektin talous / Projektets ekonomi Erkki Penttinen esitteli lyhyesti hankkeen taloutta. Hankkeella on käytettävissä vuoden loppuun menneessä 64 000e sekä Vaasan omaosuus. Pohjanmaan liiton EAKR- rahoitus on 50%. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on käytettävissään jo aiemmin mainittu korkeakoulukonsortion rahoitus amkien osuuteen käytännönopettajakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 5. Muut asiat Helsingin yliopiston Socomin sosiaalityön koulutukseen Pohjanmaalle otetaan 40 uutta opiskeli- jaa ja kiinnostuneita on tiedotustilaisuudessa ollut 60 70. Koulukuraattorin pätevyysvaatimuksil- la on jonkin verran vaikutusta asiaan. Aiemmin alkaneesta sosiaalityön koulutuksesta on nyt saamassa tutkinon 5-10 opiskelijaa. KYC:iin on sosiaalityön maisteriopintoihin ollut ennätysmäärä hakijoita, 89 henkilöä. Sosiaalityön aloituspaikkoja lisättiin Jyväskylän yliopistossa, mutta lisäaloi- tuspaikat menivät pääkampukselle. 6. Seuraava kokous ja kokouspäivämäärä / Följande möte och mötesdatum Seuraavat kokousajankohdat ma 29.9. klo 13, ma 24.11 klo 13 ja ma 15.12 klo 13. SONet BOTNIAn alueen opetusklinikoitten yhteistapaaminen on ti 16.9. klo 10 13 MediWestissä Seinä- joella. 7. Kokouksen päättäminen / Mötets avslutande Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.05.
5