Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Samankaltaiset tiedostot
Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

ICECREAM-peltomalli (partly in English)

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesistövaikutusten arviointi

Ympäristö ja viljelyn talous

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO-hanke) -hankkeen jatkohanke (LOHKO II) YM 104/481/2016

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Akselipainotutkimus SjT

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Säilörehun tuotantokustannus

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

MegaLab tuloksia 2017

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Miten ja mistä tietoa kasvin kunnosta kasvukauden aikana? Mtech Digital Solutions Oy Mikko Hakojärvi

Transkriptio:

Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan jokaista Suomen peltoa Reaaliaikaiset säätiedot Malli ollut Suomessa tutkimuskäytössä 1990- luvulta alkaen 2

Typen prosessit ICECREAM mallissa mineraalilannoite NO 3 NH 4 sato N kasvissa N 2 ILMASTA lanta N uusi orgaaninen laskeuma Nitraatti NO 3 Ammonium NH 4 N mikrobibiomassassa salaojavalunta Pinta- ja makrohuokosvalunta Ilmaan N x O x N stabiili orgaaninen Eroosio

TN leaching, kg/ha Yield, kg/ha Viimeaikainen mallin kehitys 6000 5000 4000 YARAn lannoituskokeiden tulokset ICECERAMin kasvien kasvumallia paranneltiin Uusi, fysikaalisempi kasvumalli Kasvien kasvu ja N huuhtouma riippuvat N lannoitteen määrästä Kuivuuden vaikutus kasvuun huomioitu tarkemmin 3000 2000 1000 0 16 14 12 10 8 6 4 2 0 N=90 kg/ha N=90 kg/ha N=120 kg/ha N=120 kg/ha N=160 kg/ha N=160 kg/ha Simulated, Elimäki Observed, Elimäki N leaching 4

Peltoskaalan mallin vertailu valuma-aluetason havaintoihin Suomessa on vain muutamia jatkuvatoimisia vedenlaadun mittausasemia Yksi näistä Lepsämänjoki, josta päivittäiset havainnot v. 2006-2018 Jatkuvien havaintojen perusteella pystytään arvioimaan, että malli kuvaa lohkojen tapahtumia riittävällä tarkkuudella 5

Työkalu viljelijöille Työkalulla voi tehdä ICECREAM simulaatioita omille pelloille itsenäisesti Tietojen syöttö viljavuusanalyysit viljelykasvit muokkausmenetelmä P, N mineraalilannoite lannan määrä ja levitystapa alus- tai kerääjäkasvi oljet, kerätään tai ei sato korjataan tai ei 6

Työkalun tuottama tieto Tuloksena päivittäiset tiedot hydrologiasta, sadosta, eroosiosta ja N, P huuhtoumasta Simuloitu sato, t/vuosi Kasveille käyttökelpoinen maavesi, mm Päivittäinen valunta, mm Vuosittainen N huuhtouma, kg/ha Vuosittainen P huuhtouma, kg/ha Eroosio, kg/ha 7

Ennusteet viljelijöiden käyttöön Työkalulla voi seurata lohkon tapahtumia lähes reaaliaikaisten säätietojen perusteella Ennuste kasvukauden loppuun Kuvassa heinäkuun puolessavälissä tehty ennuste nurmen sadosta ja kuivuuden vaikutuksesta 8

Viljelyvaihtoehtojen vertailu Fosforihuuhtouma viljeltäessä nurmea (ylempi) ja viljeltäessä ohraa käyttäen syyskyntöä (alempi) Lohko lasketaan käyttäen 40 eri vuoden säähavaintoja Vuosien välinen vaihtelu on huomattavan suuri 9

Mitä työkalu ei huomioi Pellon kasvukunnon vaikutus kasvien kasvuun ja satoon Ojituksen toimivuus Maan rakenne Kalkitus Kasvinsuojelu Mallin arvioima satotaso on alueen keskimääräinen taso 10

Mallinnustulosten käyttö ravinnekuormituksen vähentämisessä Viljelijä voi itse tehdä simulointeja ICECREAM mallilla ja nähdä N ja P lannoitusmäärän ja viljelytoimenpiteiden vaikutuksen sekä satoon että ravinnehuuhtoumaan Tulokset helpottavat ympäristönäkökulman huomioimista päätöksenteossa ELY-keskukset käyttävät VEMALA/ICECREAMmallinnusjärjestelmää yleisesti ravinnekuormituksen ja vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten arviointiin valumaaluetasolla 11

Kenelle työkalu soveltuu Viljelijälle Neuvonnan apuvälineeksi ProAgria Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala Koulutukseen / opiskeluun Savonia AMK 12

Jatkokehitysmahdollisuuksia Satotietojen käyttö Lohkon arvioidut satotiedot Viljelytoimenpiteiden päivämäärät Esim. kylvö Säätietojen nopeampi päivitys Reaaliaikaiset tiedot päivittyvät nyt 1-2 kertaa / viikko Uudemmat lohkotiedot: Nyt v. 2012 lohkojen tunnukset ja rajaukset Kaikille avoin käyttöliittymä 13

Miten työkalun saa käyttöön Työkalu sijaitsee nyt SYKEn laskentajärjestelmässä Tarvitaan käyttöoikeussopimus Käyttäjätunnus Tällä hetkellä käyttöoikeus voi olla maksimissaan noin 100 käyttäjällä Halutessasi käyttöoikeiden, ota yhteys: Markus.Huttunen@ymparisto.fi 14