Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON



Samankaltaiset tiedostot
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen (TOP) palaute

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

HARJOITTELUINFO URAPALVELUT Urapalvelut

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

Tyyli-hanketyö ja pilotti: Työn opinnollistaminen Oulun yliopisto, terveystieteet

Liite HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

AUD Hyvinvointia mediasta 20ov

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

VALINTAKOEOHJE, syksy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

RAHOITUSPÄIVÄ. Palvelukuvaus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia

OPEN HOUSE. Työelämäjaksomalli ja kokemuksia työelämävaihdoista. Marjaana Kivelä (toim.)

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN OPISKELIJAN OHJEET

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

OPISKELIJAN MUISTILISTA

Mikkelin ammattikorkeakoulu

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op)

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari , Jyväskylä

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 27. huhtikuuta 2017 / 1 TYÖPAIKKAOHJAUKSEN VALMENNUSOPAS

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

Miksi vuosityöaikaan siirrytään?

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

TOPI & VAKA konsepti - Case Metropolia ammattikorkeakoulu

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Kehityskeskustelulomake

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

OPISKELIJAN MUISTILISTA

1. Oppimisen arviointi

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

Transkriptio:

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus 6 Yrityksen valinta 7 Työelämäjakson pituus 8 Dokumentointi 9 Itsearviointi 10 Ohjeet työajanseurantaan Liitteet 1 Työelämäjakson suunnitelma 2 Itsearviointi 3 Artikkelin kirjoittamisen ohjeet 1 Open House-hankkeen tavoite Open House-hankkeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa lisäämällä osaamisen vaihtoa työelämän kanssa. Open House-hanke rahoittaa opettajien työelämäjaksoja, jotka kehittävät opettajan TKI-valmiuksia ja kasvattavat ammattikorkeakoulun verkostoja ja osaamista. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda pysyviä toimintamalleja TKI- yhteistyölle työelämän kanssa. Työelämäjaksot toteutetaan vuosien 2014 2015 aikana pariopettajuusmenetelmällä, jossa toinen opettajista on liiketalouden opettaja ja toinen vaihtuva eri alan opettaja. Työelämäjakson pituus on maksimissaan kaksi kuukautta. Pariopettajuuteen pyritään, mutta se ei välttämättä toteudu kaikkien jaksojen kohdalla. 1 Työelämäjakso Open House-hankkeessa Open House-hankkeelta maksetaan 100 % työelämäjakson palkkakustannuksista. Opettajien työelämäjakso tulee sijoittaa työaikasuunnitelmaan. Hanke maksaa työelämäjaksolle lähtevälle henkilölle työelämäjakson ajalta henkilön varsinaisen palkan, mutta mahdollisia ylityö- tai muita työaikakorvauksia ja matka- tai majoittumiskorvauksia ei makseta. Työaika kirjataan Open House-hankkeelle SoleTM-ohjelmassa. Viimeistään kuukausi ennen työelämäjakson alkua on laadittava työelämäjaksosta sopimus, jossa on määritelty Mamkin ja työnantajan tehtävät sekä vastuut työelämäjakson ajalta. Sopimukseen kirjataan

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll työelämäjaksoon liittyvä kehittämistehtävä. Sopimus tehdään kolmena kappaleena. Työelämäjakson jälkeen tulee laatia itsearviointiraportti ja artikkeli. Raportit toimitetaan esimiehelle ja Open House-projektihenkilöstölle. 3 Työelämäjakson tavoite Työelämäjakson tavoitteena on kehittää opettajan tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia, työelämäosaamista ja verkostoitumista alueen toimijoiden kanssa. Ennen työelämäjakson alkua opettajat sopivat yrityksen kanssa tutkimus- ja/tai kehittämiskohteen. Kehittämiskohteen tulee olla yrityksen näkökulmasta tarpeellinen ja kehittää opettajien ja koulutusalan TK-valmiuksia mielekkäällä tavalla. Työelämän kehityshanke käynnistetään yrityksessä työelämäjakson aikana ja tavoitteena on yhteistyön jatkuminen myös työelämäjakson jälkeen. Jos kehittämiskohde vaatii ulkopuolista rahoitusta, voivat opettajat avustaa yhdessä ammattikorkeakoulun TKI- henkilöstön kanssa tuen hakemisessa. Työelämäjakson aikana opettaja luo verkostoja ja kartoittaa sopivia yhteistyömuotoja yrityksen kanssa, joita voidaan esimerkiksi opinnollistaa opiskelijoiden harjoitteluiksi, projekteiksi, opinnäytetöiksi tai laajemmiksi kehittämishankkeiksi. Opettajalle nimetään mentori omalta laitokselta, esimerkiksi koulutusjohtaja, jonka kanssa sovitaan yhteisesti työelämänjakson tarkemmat tavoitteet ja seurataan niiden toteutumista sekä opettajan oman työn näkökulmasta että koko laitoksen tutkimus- ja kehitystyön näkökulmasta. 4 Ajankohta Työelämäjaksot mitoitetaan lukuvuosille siten, että työelämäjakso sijoittuu yhden opetusjakson ajalle, jotta jakso ei häiritse opetuksen suunnittelua. Työelämäjaksot toteutetaan pariopettajuusmenetelmällä, siten että toinen opettajista on liiketalouden opettaja ja toinen vaihtuva eri alan opettaja. Muunlainen järjestely on myös mahdollista tapauskohtaisesti. pariopettaja # jakso / ajankohta 1. LT + MR 4/2014 2. LT + TER 5/2014 3. LT + 1/2015 4. LT + 2/2015 yrityksen tai organisaation toimiala 5 Pariopettajuus Opettajien työelämäjaksot toteutetaan pariopettajuusmenetelmällä. Menetelmällä pilotoidaan moniammatillisten periaatteiden mukaista pariopettajuutta. Pariopettajuudessa keskeistä on osaamisen jakaminen, oman näkökulman laajentaminen ja hyvien käytäntöjen

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll tiedostaminen. Eri alan opettajat oppivat paitsi työssään yrityksessä myös toisiltaan. Parhaimmillaan opettajapari kykenee tuottamaan yhdessä uutta tietoa ja uudenlaisia käytäntöjä molempien työn vahvistamiseksi. 6 Yrityksen valinta Kohdeyritys tai -organisaatio valitaan pääsääntöisesti toisen kuin liiketalouden alan opettajan mukaan aluekehitystehtävää tukien. Organisaatio etsitään ja valitaan yhteistyössä opettajien kanssa. Organisaatio tulee valita tarkasti, jotta pariopettajuus toteutuu mahdollisimman hyvin. Sen tulee olla riittävän iso, koska se saa kahden eri alan opettajan työpanoksen kuudeksi viikoksi. Työelämäjakson pituus Malli 1+6+1 1 viikon työaika (40 h) työelämäjakson käytännön valmistelu ja ennen työelämäjaksoa tavoitteellisen suunnitelman laatiminen, omien TK-valmiuksien arviointi, yrityksen etsiminen yhdessä hankehenkilökunnan, mentorin ja opettajaparin kanssa 6 viikkoa työelämäjakso, kehittämistyö yrityksessä 1 viikko (40 h) itsearviointiraportti, palaute ja kehittämisehdotukset, artikkeli 8 Dokumentointi Työelämäjakson jälkeen opettaja kirjoittaa artikkelin hankkeen yhteisjulkaisuun esimerkiksi aiheesta työelämävalmiuksien kehittäminen. Opettaja tekee itsearvioinnin TK-valmiuksien kehittymisestä, arvioi työelämäjaksoa ja kirjoittaa kehittämishankkeen ja yhteistyön ehdotelman. Mentori arvioi opettajan oppimista työelämäjaksolla sekä kehittämishankkeen toteutusta. 9 Itsearviointi Työelämäjakson päätyttyä opettaja arvioi omaa oppimistaan ja kehittymistään itsearviointiraportin (liite 2) avulla. Itsearviointiraportti on tämän ohjeen liitteenä ja se palautetaan mentorille sekä projektihenkilöstölle. 10 Ohjeet työajanseurantaan Työelämäjakson tunnit kirjataan SoleTM-ohjelmaan. Projektipäällikkö Anna Ollanketo ja projektisihteeri Marjut Huttunen antavat lisäohjeita.

Liite 1 Työelämäjakson suunnitelma LIITE 1 Työelämäjakson suunnitelma Palautetaan projektipäällikölle (anna.ollanketo@mamk.fi) ja työelämäjakson mentorille. 1. Työsuunnitelma organisaatio aikataulu kehittämistehtävä yleisellä tasolla 2. Työelämäjakson mentorointisuunnitelma Mitä tavoitteita mentorin toiminnalla on? Miten mentorointi tehdään? Kuka on mentorisi? 3. Kehittämistehtävän kuvaus ja tavoitteet sovitaan etukäteen yrityksen/organisaation kanssa 4. Hyödyntämissuunnitelma Millaista aineistoa tuotetaan yritykselle/organisaatiolle? Miten jaksolla opittua sovelletaan omassa työssä ja levitetään yhteiseen käyttöön? 5. Opiskelijatyön integrointi mahdolliset opiskelijatyöt kohdeorganisaatiolle ennen työelämäjaksoa 6. Itsearviointi Omien Mamkin tavoitteita tukevien työelämäverkostojen arviointi (mitä on, miten laaja, mitä yhteistyötä jne.) Arvio omista TK-valmiuksista Omat tavoitteet, miten ne tukevat ammatillista kehittymistä ja oman työyhteisön ja Mamkin tavoitteita Arvioidut yhteistyömahdollisuudet työelämäjakson organisaation kanssa.

Liite 3 Itsearviointi LIITE 2 Työelämäjaksojen itsearviointi Palautetaan kirjallisesti projektipäällikölle (anna.ollanketo@mamk.fi) ja työelämäjakson mentorille. Itsearviointi ennen työelämäjaksoa kohdassa työelämäjakson suunnitelma. Työelämäjakson jälkeen 1. Organisaation kuvaus 2. Toiminnan kuvaus (työ- ja kehittämistehtävät) Arvioi oppimistasi ja kehittymistäsi työelämäjakson aikana seuraavien kriteerien mukaisesti: 3. Miten arvioit toimintaasi työelämäjakson aikana? Voit tarkastella esimerkiksi miten olet suunnitellut ja priorisoinut tehtäväsi, hallinnut ajankäyttöäsi tai ratkaissut erilaisia käytännön tilanteita. 4. Miten asiantuntijuutesi on kehittynyt? Tässä voit kertoa esimerkiksi, mitä uutta olet oppinut tai miten olet syventänyt aiempaa osaamistasi. Miten ongelmanratkaisu- /oivalluskykysi on kehittynyt työelämäjakson aikana? Kuvaile esimerkiksi, millaisia ahaa-elämyksiä olet kokenut tai miten olet tiedostanut erilaisia signaaleja, jäsentänyt kokonaisuuksia tai omaksunut uusia näkökulmia. 5. Miten tunsit integroituvasi yhteistyöorganisaation työyhteisöön (Miten sinut otettiin vastaan, miten toimit työyhteisön kannustavana jäsenenä yms.)? 6. Miten TK-osaamisesi tai -pätevyytesi on omasta mielestäsi kehittynyt työelämäjakson aikana? 7. Miten hyödynnät työelämäjaksoa nykyisessä työssäsi?

Liite 3 Artikkelin kirjoittamisen ohjeet LIITE 3 Ohjeita artikkelin kirjoittamiseen Opettajien ja TK-henkilöstön kirjoittamat artikkelit julkaistaan Open House -hankkeen julkaisuissa Julkaisu valmis Julkaisija Lisätietoa 2/2015 Kymenlaakson amk 4. ja 5. jaksolla (2014) suoritetut työelämäjaksot 6/2015 Kajaanin amk 1.- ja 2. jaksoilla (2015) suoritetut työeläjaksot 11/2015 Mikkelin amk 4. jakson (2015) työelämäjaksot Artikkelin runko PÄÄOTSIKKO (työelämäjaksoa kuvaava) - johdatus aiheeseen teorian avulla (esim. ammattikorkeakoulun opettajuus oman alan näkökulmasta, verkostoituminen, yritysyhteistyö) Johdanto - yrityksen ja työtehtävien ja kehittämistehtävän kuvaus Työelämäjakson anti (muuta otsikkoa) - mitä opit, mitä hyötyä yritykselle ja myös Mamkille - odotusten täyttyminen Pohdinta - yhteistyön jatkuminen organisaationtasolla (yritys Mamk), opetuksessa ja muussa toiminnassa - työelämäjakson hyödyt oman osaamisen, oppimisen, organisaation näkökulmasta Artikkelin sisältöä voi miettiä myös itsearviointikysymysten kautta. Artikkelin pituus 5-10 sivua.