NUORTEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIPROSESSI 13 SUOSITUSTA

Samankaltaiset tiedostot
Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti v

Mittarit ja menetelmät VamO:ssa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN NÄKYVÄKSI

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

KOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Kelan asiantuntijalausunto

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI VUOTIAILLA NEET-NUORILLA

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Toimintakyvyn kirjaaminen

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Raivaamme esteitä. Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

Arviointi hanketyössä -työpaja

Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Kela osana monialaisessa verkostossa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

NEET projektin tutkimus

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu)- koordinaatiohanke 10/2014-9/2017. Seinäjoki Minna Savinainen

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

Palvelumuotoilu ja tuleva tuotteistamisen malli

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Toimintakyky kuntoonhankkeen

Kykyviisari muutoksen jäljillä

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti

TOIMINTAKYKY KIRJAAMISEN VILLI LÄNSI ON AIKA JÄTTÄÄ HISTORIAAN. jatkossa rakenne ratkaisee

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

Nuoren ammatillinen kuntoutus

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Transkriptio:

NUORTEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIPROSESSI 13 SUOSITUSTA Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) heli.valkeinen@thl.fi 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 1

OSAAAMISTAVOITTEET Ymmärrän toimintakyvyn yleisen arviointiprosessin ja toimintakyvyn yhtenäisen arvioinnin merkityksen Tiedän 13 suositusta (NEET)-nuorten toimintakyvyn arviointiprosessiin liittyen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 2

SISÄLTÖ Suosituksen valmisteluprosessi Toimintakyvyn yleinen arviointiprosessi Yhtenäisen arvioinnin merkitys NEET-nuorten toimintakyvyn arvioinnin 13 suositusta Valmistautuminen Toteutus Tulkinta ja kirjaaminen Hyödyntäminen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 3

NEET-NUORTEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTISUOSITUKSEN VALMISTELUPROSESSI 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 4

VALMISTELU Työskentelyjakso 3-6/2018 (ei lausuntokierrosta) THL:n koordinoima asiantuntijaryhmä Kuuli tutkijoita/asiantuntijoita ja nuorten parissa työtä tekeviä ammattilaisia Toteutti Webropol-kyselyn Kirjoittamisvaiheessa hyödynsi kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, em. kuulemisten ja kyselyn tuloksia sekä NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projektissa saatuja tuloksia ICF-siltaukset THL/Heidi Anttila Keskusteluja muutamien nuorten kanssa toimintakykyarvioinneista 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 5

TYÖRYHMÄ Sari Jokinen, tutkija, THL / Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö Jukka Kärkkäinen, ylilääkäri, THL / Reformit-yksikkö Minna-Liisa Luoma, yksikönpäällikkö, THL / Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö Riikka Lämsä, erikoistutkija, THL/Mielenterveys-yksikkö Jan Löfstedt, vastaava asiantuntijalääkäri, Kela / Vakuutuslääketieteellinen yksikkö Rut Nordlund-Spiby, asiantuntija, THL / Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö Marjaana Pajunen, suunnittelija, Kela Helka Raivio, erikoistutkija, THL / Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö Johanna Rouvinen, projektipäällikkö, Kela Erja Sandberg, kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi, Helsingin yliopisto Heli Valkeinen, erikoistutkija, THL / Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 6

TOIMINTAKYVYN YLEINEN ARVIOINTIPROSESSI 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 7

TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN PROSESSI Autti-Rämö ym. Kuntoutuminen 2016, 208 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 8

Viisauden alku: Miksi halutaan arvioida? Mitä halutaan arvioida? 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 9

VALMISTAUTUMINEN ARVIOINTIIN (ESIMERKKI) Mikä on arvioinnin tarve ja tarkoitus? seurataan asiakkaiden liikkumiskyvyn muutosta, koska halutaan lisätä asiakkaiden omatoimisuutta Mikä asia/ilmiö/aihe/ominaisuus on arvioinnin kohteena? istumasta seisomaannousu; kävely sisällä itsenäisesti apuvälineiden avulla tai avustettuna Kuka toteuttaa arvioinnin? kaikki hoitajat omille asiakkailleen Mitä arviointimenetelmää käytetään? istumasta seisomaannousutesti; 10 metrin kävely 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 10

Mittari ei ole mörkö, pomo eikä itsenäinen päätöksentekijä! 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 11

MITTAAMISEN TOTEUTUS Ensin: Arviointimenetelmien käyttö on opeteltu huolellisesti! Tarkoituksenmukainen riittävän laaja-alainen (ICF) Systemaattinen ja järjestelmällinen Luotettavat ja pätevät arviointimenetelmät Asiakkaan huomioiminen Moniammatillisuus työnjako Tarvittaessa käytetään muitakin menetelmillä (laadullinen, määrällinen) 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 12

LUOTETTAVAT JA PÄTEVÄT ARVIOINTIMENETELMÄT Psykometriset ominaisuudet tarkoittavat mittarin kykyä mitata sitä, mitä sen on tarkoitus mitata validiteetti (pätevyys) tuottaa tuloksia toistettavasti reliabiliteetti (toistettavuus, luotettavuus) havaita muutos muutosherkkyys Lisäksi on arvioitava mittarin käyttökelpoisuutta soveltuvuus haluttuun käyttötarkoitukseen mm. saatavuutta, hintaa, käytön helppoutta, turvallisuutta jne. Uuden mittarin kehittäminen on haastava ja asiantuntemusta vaativa prosessi. Älä kehitä uusia mittareita! 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 13

Yksi mittarin antama lukema ei riitä päätöksenteossa! 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 14

TULOSTEN TULKINTA JA KIRJAAMINEN Tehdään yhteenveto kaikista saatavilla olevista tuloksista Mikä on tämän hetken tilanne? Mihin tähdätään? Mitkä ovat toimenpiteet / interventiot? Asiakkaan kokonaistilanteen huomioiminen -- Ammattilaisen asiantuntemus Kirjaaminen yhtenäistä, huolellista ja täsmällistä Tavoitteena on vertailukelpoinen tieto 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 15

Mittaamisen hyödyt ovat seurausta hyvästä kokonaisprosessista! 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 16

MIKSI YHTENÄINEN KÄYTTÖ ON SUOSITELTAVAA? 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 17

TUTKIMUSKATSAUSTEN VIESTI Hyviä itsearviointimittareita on vähän Käytössä paljon itsearviointimittareita, joiden mittausominaisuuksista ei tiedetä mitään Paljon erilaisia itsearviointimittareita vaikea yhdistää tuloksia ja tehdä johtopäätöksiä 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 18

ESIMERKKI: ERÄITÄ MASENNUSTA MITTAAVIA ITSEARVIOINTIMITTAREITA (WAHL YM. 2014) Mittari Kysymyksiä Asteikko Laskentatapa PHQ-9 9 0-27 summa Millaisia haasteita on itsearviointmittareiden Onko PHQ-2 henkilökunta koulutettu 2 mittareiden 0-6 summa kliinisessä käytössä mm.? ISR Depression käyttöön? 4 0-4 keskiarvo Paljon erilaisia mittareita BDI 21 0-63 summa BDI-II 21 0-63 summa HADS Depress 7 0-21 summa CES-D 20 0-60 summa PROMIS Depr 8 0-40 summa Miten asiakas/potilas hyötyy? BSI Depress 6 0-4 keskiarvo BSF Anx Depress 5 0-100 BSF Elev mood 5 0-100 Mittausominaisuuksista ei tietoa Omia viritelmiä ( Minun Ikioma ) MHI-5 5 0-100 prosenttia WHO-5 5 0-100 prosenttia Mihin tiedot tallennetaan? MINUN IKIOMA 32 0-93 jotenkin Kehittämisestä ja soveltuvuudesta ei tietoa Miten tulkitaan ja verrataan? Kuka tietoja käyttää ja mihin? 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 19

ESIMERKKI: ERÄITÄ MASENNUSTA MITTAAVIA ITSEARVIOINTIMITTAREITA (WAHL YM. 2014) Mittari Kysymyksiä Asteikko Laskentatapa PHQ-9 9 0-27 summa PHQ-2 2 0-6 summa ISR Depression 4 0-4 keskiarvo BDI 21 0-63 summa BDI-II 21 0-63 summa HADS Depress 7 0-21 summa CES-D 20 0-60 summa PROMIS Depr 8 0-40 summa BSI Depress 6 0-4 keskiarvo BSF Anx Depress 5 0-100 BSF Elev mood 5 0-100 MHI-5 5 0-100 prosenttia WHO-5 5 0-100 prosenttia MINUN IKIOMA 32 0-93 jotenkin Miten tulkitaan ja verrataan? Mikä on esim. lievän masennuksen raja? 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 20

21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 21

NEET-NUORTEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN 13 SUOSITUSTA 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 22

ARVIOINTIIN VALMISTAUTUMINEN 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 23

Arviointia tekevän organisaation esimiehet ja työntekijät sopivat yhteisesti NEET-nuorten toimintakyvyn arviointiin liittyvistä käytännöistä 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 24

OTA HUOMIOON Yhteinen päätös käytettävistä välineistä parasta olisi, jos vain yksi väline käyttöön Koulutus välineiden käyttämiseen Kuka tai ketkä arviointia tekevät Yhteinen päätös tulosten kirjaamisesta 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 25

ARVIOINNIN TOTEUTUS 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 26

NEET-nuoren toimintakykyä arvioivalle ammattilaiselle on arvioinnin toteutuksen aikana muodostuttava käsitys nuoren mahdollisesta soveltuvuudesta Kelan tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 27

OTA HUOMIOON Pyri hahmottamaan vastaukset seuraaviin: Onko nuoren toimintakyky olennaisesti heikentynyt? Onko juuri nyt oikea aika ohjata nuori ammatilliseen kuntoutukseen? Onko nuorella edes orastava toive muutokseen elämässään? Sopii kaikille nuorille, vaikka ei olisikaan tarkoitus ohjautua ammatilliseen kuntoutukseen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 28

NEET-nuoren tilannetta arvioitaessa otetaan huomioon toimintakyvyn lisäksi laajemmin koko hänen elämäntilanteensa 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 29

OTA HUOMIOON Voi olla monia ongelmia ja haasteita toimintakyvyssä ja laajemmin elämänhallinnassa Vaatii laajan tarkastelun (ICF) Nuoren kanssa käydyt keskustelut tärkeitä Ammattilainen arvioi kaikkien tietojen perusteella onko nuori valmis (tässä yhteydessä) Kelan ammatilliseen koulutukseen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 30

NEET-nuoren toimintakyvyn arviointi toteutetaan aina henkilökohtaisessa tapaamisessa ja arviointi voi vaatia usean tapaamiskerran 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 31

OTA HUOMIOON Luottamuksellinen keskustelu nuoren kanssa Ei suositella puhelinhaastattelua Nuoren ei suositella täyttävän yksin lomakkeita 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 32

Toimintakyvyn arviointi tehdään yhdessä nuoren kanssa ja siinä kunnioitetaan hänen omaa arviota ja näkemystä omasta tilanteestaan 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 33

OTA HUOMIOON Nuorelle kerrotaan arvioinnista (miten/miksi) Nuorelta on saatava lupa arviointiin Nuoren motivointi ja hänen oma arvio tilanteestaan Näe vahvuudet, taidot ja kyvyt! Sitoutuminen ja osallisuus 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 34

NEET-nuoren toimintakyvyn arvioinnissa voi käyttää suosituksessa tarkasteltuja arviointivälineitä 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 35

OTA HUOMIOON Tarkastellut arviointivälineet (3x10D, OnnenApila, Tilannekompassi, Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY), Kykyviisari) Muitakin saattaa olla käytössä kuin nämä mainitut Jäsentävät keskustelua Lupaavia yksikään ei täytä kansalliseen käyttöön suositeltavia kriteereitä Olemassa hyviä käyttökokemuksia Ei tutkittua tietoa tutkimusta kaivataan ehdottomasti lisää! Älä kehitä uusia arviointivälineitä! 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 36

NEET-nuoren toimintakyvyn arviointi tehdään porrasteisesti syventäen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 37

OTA HUOMIOON Porrasteinen arviointi Nuori valitsee arviointivälineestä alueen/-t, joilla haasteita ja niitä syvennetään Kaikki välineet eivät tue porrasteista arviointia Jos tarve tarkentaa jotain toimintakyvyn osa-aluetta, voi käyttää muita mittareita Esim. TOIMIA-tietokannasta (www.toimia.fi) 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 38

NEET-nuoren toimintakyvyn arvioinnissa ei käytetä pisteytystä 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 39

OTA HUOMIOON Ei käytetä pisteytystä, koska tarkasteltujen arviointivälineiden pisteytyksestä ei ole tutkittua tietoa Pisteytysrajoja ei saa muodostua! 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 40

TULOSTEN TULKINTA JA KIRJAAMINEN 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 41

Toimintakyvyn arvioinnin tuloksia tulkitaan nuoren kokonaistilannetta tarkastellen ja yhdessä nuoren kanssa (ks. suositus 2) 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 42

OTA HUOMIOON Tarkastelkaa yhdessä nuoren kanssa kokonaisuutta Tulokset annetaan nuorelle Muista kysymykset kohdasta 2 muodosta vastaus Onko nuoren toimintakyky olennaisesti heikentynyt? Onko juuri nyt oikea aika ohjata nuori ammatilliseen kuntoutukseen? Onko nuorella edes orastava toive muutokseen elämässään? 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 43

Suosituksessa mainittujen arviointivälineiden tulosten tarkastelussa painottuvat eräät osaalueet silloin, kun NEET-nuori on hakeutumassa ammatilliseen kuntoutukseen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 44

OTA HUOMIOON Ammatillinen kuntoutus ja muut palvelut voivat toteutua tarvittaessa joustavasti rinnakkain tai limittäin Arviointivälineiden sisältöalueet, jotka painottuvat ammatillista kuntoutusta harkittaessa Halu opiskella/työllistyä Usko itseen/tulevaisuuteen Osaaminen/kyvyt/vahvuudet Arviointivälineiden sisältöalueet, joiden korostuminen saattaisi puoltaa muuta ratkaisua kuin ammatillista kuntoutusta juuri sillä hetkellä Arjen hallinta, taloudellinen tilanne, asumisjärjestelyt Fyysinen terveys, psyykkinen hyvinvointi 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 45

Toimintakyvyn arvioinnin tulokset kirjataan organisaatiossa sovittujen periaatteiden mukaisesti ja NEET-nuorten kohdalla lisäksi Kelan antamia ohjeita seuraten 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 46

OTA HUOMIOON Yhtenäinen kirjaaminen NEET-nuorten toimintakykyä arvioitaessa kirjaamisesta annetaan seuraavat tarkentavat ohjeet: Sanallinen yhteenveto vastaa em. ohjaaviin kysymyksiin Nuoren lupa, jos päädytty lähettämään yhteenveto Kelaan Kela tulee antamaan tarkemmat ohjeet Sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään kohti rakenteista kirjaamista tietojärjestelmissä 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 47

TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 48

Toimintakyvyn arvioinnin päätteeksi nuori jatkaa nykyisellä palvelulla, mikäli näyttää siltä, että tilanne ei vaadi muutosta, tai hänet ohjataan sopivaan palveluun tai sopivan yhteistyötahon luokse 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 49

OTA HUOMIOON Nuorta ei saa jättää yksin arviointituloksen kanssa, vaan aina ohjattava jollakin tavalla (pysyy samana/uusi palvelu/joku muu ratkaisu?) Seuranta mahdollisuuksien mukaan 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 50

Tuloksia voidaan hyödyntää myös organisaation johtamisessa, tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa, voimavarojen suuntaamisessa ja yleisesti nuorten tilanteen seurannassa 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 51

OTA HUOMIOON Toimintakyvyn arviointi sopii ehdottomasti muidenkin nuorten tilanteen tarkasteluun kuin vain tässä yhteydessä tarkoitettuun tarkoitukseen 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 52

Kiitos! 21.3.2019 Nuoren toimintakyvyn arviointi / heli.valkeinen@thl.fi 53