Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen Eero Vainio Tampereen yliopisto/ Johtamiskorkeakoulu Kunta-ja aluejohtaminen vainio.eero.a@student.uta.fi 041-4493002
Esityksen sisältö 1. Tutkimusmenetelmät 2. Teorialöydökset 3. Alustavat empiiriset löydökset 3.1. Selvittäjistä 3.2 Mikä on onnistunut selvitys? 3.3 Selvittäjän rooli vaihtelee prosessin kuluessa 3.4 Selvittäjän rooli kuntaliitosten aikaansaamisessa 3.5 Selvitystyön organisointi ja tulevaisuus 4. Keskustelukysymykset 5. Tutkijan yhteystiedot
Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimusmenetelmät Kirjallisuuskatsaus Haastattelututkimus (ei vielä valmis)
Teorialöydökset Kirjallisuuskatsauksen myötä hahmottui yksiselitteisten ilmiötä koskevien tulkintojen sijasta ilmiötä ympäroivä avaruus, jossa kuntajakoselvittäjälle näyttää asettuvan monenlaisia mahdollisia rooleja. Tuossa rooliavaruudessa kuntajakoselvittäjä voi olla institutionaalinen yrittäjä, hänen on kyettävä poistamaan tai pienentämään hallinnollisen kestävyyden ja poliittisen hyväksyttävyyden välistä kuilua, hän ei saa tuhota muutoksen edellytyksenä olevaa luottamuspääomaa, ja lisäksi kuntajakoselvittäjän rooli voi muuttua prosessin aikana. Hän on tuskin koskaan muutosjohtaja. Kuntajakoselvittäjät ovat kirjallisuuskatsauksen perusteella kuntaliitosten syntymisen kannalta aivan keskeinen, mutta tutkimuksessa vähälle huomiolle jäänyt ryhmä. Kuntajakoselvittäjän työn tapahtuu selvitysvaiheessa, jota osa kirjallisuudesta kuvaa teknisenä prosessihallintana ja asiantuntijuutena, osa luottamus- ja tunneprosessina, osa kaupankäyntinä ja osa prosessina, jossa johtajuus hakee paikkaa ja muotoaa formaalin johtajuuden puuttuessa.
Haastatteluosion alustavia löydöksiä
Selvittäjistä Selvittäjän kriittiset osaamiset ovat vahva kunta-alan asiantuntijuus, prosessien hallinta ja muutosjohtamisosaaminen. Ilman erinomaisia sosiaalisia/seurustelutaitoja, kohtuuttoman kritiikin sietokykyä sekä tulkintakykyä substanssiosaamisesta ei ole apua. Selvittäjän työ on epäkiitollinen, ja vaatii erikoisen tai perverssin luonteen ja kykyä iloita pienestä Selvittäjään suhtautumiseen vaikuttaa selvittäjän kompetenssi ja etäisyys (oman kunnan virkamies <-> ulkopuolinen erityinen selvittäjä) Paikallinen vetäjä on riski luottamukselle, ulkopuolista voidaan uskoa helpommin Kokeneemmat selvittäjät kuvaavat itsensä osallistajiksi, vähemmän kokeneet osallistuvat vahvemmin
Mikä on onnistunut selvitys? Hyvässä selvitysprosessissa on luottamusta ja pienemmästä kunnasta tuleva poliittinen johto Hyvässä prosessissa paikalliset poliitikot vievät selvitystä eteenpäin ja selvittäjä toimii taustalla Hyvä selvitys on suoraviivainen, tiivis ja hyvin viestitty Onnistunut selvitys tuottaa muutosvalmiutta, jaettua ymmärrystä ja tietoa, joka palvelee myös selvityksen jälkeen vaikkei liitosta tulisikaan
Selvittäjän rooli vaihtelee prosessin kuluessa Tiedonkeruuvaiheessa selvittäjä on asiantuntija, tiedonjakaja ja prosessivastaava Tulevaisuudensuunnitteluvaiheessa selvittäjä on ideaalitilanteessa prosessin etenemisen varmistaja ja syötteiden tarjoilija, epäsuotuisassa tilanteessa selvittäjän työ lisääntyy Sopimusvaiheessa selvittäjä junailee ja yhteensovittaa. Erittyisesti erityisellä selvittäjällä on sopimusvaiheessa suuri valta, jota osa selvittäjistä myös käyttää Erityisissä selvityksissä selvittäjä on vahva (muutosjohtaja, prosessinomistaja, rauhanneuvottelija, veturi), vapaaehtoisissa rooli on vaihtelevampi ja yleensä kevyempi (konsultti)
Selvittäjän rooli kuntaliitosten aikaansaamisessa Mahdollisesti merkittävä, haastava todentaa Hyvin vedetty prosessi luo mahdollisuuden luottamukselle Taitava selvittäjä hallitsee aikaikkunat, syöttämisen/tarjoilun ja argumentit Kollektiivinen tahto ratkaisee ja tarve vaikuttaa siihen syntyykö liitos Jos alueella ei ole keskinäistä luottamusta kun selvitys alkaa, ei liitostahtoa synny Kariutunut selvitys voi kuitenkin lisätä todennäköisyyttä seuraavan selvityksen tuottamalle kuntaliitokselle Huonosti tehty selvitys voi kuitenkin syödä luottamusta Päsmäröivä tai asiantuntijaroolissa pysyvä selvittäjä syö luottamusta itseensä Näkymättömissä pysyvät selvittäjän hyvät suhteet maakuntamediaan näkyvät yleistä muutosalttiutta lisäävänä mediailmastona
Selvitystyön organisointi ja tulevaisuus (koskee lähinnä erityisiä selvityksiä) Työ on yksinäistä ja selvittäjien lähtötaso-osaamiset vaihtelevia. Selvittäjien mentorointiin ja vertaistukeen pitää panostaa enemmän Selvittäjät kaipaavat nimenomaisesti Valtiovarainministeriöltä lisää coachingia, ryhmätyöskentelyä ja osa myös tiukempia standardeja sopimuksille Kuntaliiton tilaisuudet ja VM:n Mariankadun(?) työpaja tärkeitä, mutta hieman riittämättömiksi koettuja Yhden selvittäjän mallin ohella kahden selvittäjän mallin laajemmalle käytölle on perusteita Sote-selvittäjien ja kriisikuntaselvittäjien valmentamiseen ja etsintään on aika alkaa varautua Sopivia selvittäjiä on rajallisesti. Jos uusia selvitysbuumeja toteutetaan, niin selvittäjien valmentamiseen, tukemiseen ja ennen kaikkea työskentelyn tasaisemman laadun varmistamiseen tarvitaan nykyistä järjestelmällisempiä ja selvittäjän työssäpärjäämistä nykyistä enemmän tukevia rakenteita.
Keskusteluun Miten kommentoit alustavia löydöksiä? Minkälaisia ovat onnistuneen selvityksen lopputulokset? Miten ne tunnistaa?
Kiitos! Kaikki palaute on erittäin tervetullutta ja vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. vainio.eero.a@student.uta.fi 041-4493002