LESTI IJÄRVEN KUNTA L K LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON (OSA-ALUE E 2) KAAVASELOSTUS - EHDOTUS hyväksy ytty kv 30.6.2015 29 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON SISÄLLYSLUETTELO LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON (OSA ALUE 2)... I SISÄLLYSLUETTELO... I 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 1.2 1.3 TUNNISTETIEDO OT... 1 SKUVAUS... 1 RKOITUS... 3 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEI KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TA 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 2.2 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ... T... 4...... 4 3 OSALLISTUMINENN JA VUOROVAIKUTUS... 7 3.1 3.2 OSALLISET... OSALLISTUMIN......... 7 EN... 8 4 YVA MENETTELY... 9 4.1 4.2 YVA MENETTELY LYHYESTI... 9 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA MENETTELYYN... 9 4.2.1 YVA Vaihtoehdot... 10 4.3 OSAYLEISKAAVA ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET... 11 5 KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE... 12 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET... 12 5.1.11 Maisemamaakunta ja maisema alueet... 13 5.2 RAKENNETTUYMPÄRISTÖ JA ASUTUS... 13 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 15 5.3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 16 5.3.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 16 5.3.33 Maakunnallisesti merkittävät maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet... 17 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET... 19 5.4.1 Arkeologinen selvityss... 20 5.5 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 23 5.6 LIIKENNE... 24 5.6.1 Maantiet... 24 5.6.1 Joukkoliikenne... 26 5.6.2 Liikenneturvallisuus... 26 5.6.3 Yhteydet tuulivoimapuistoihin... 27 5.6.4 Muut ajankohtaiset liikenteeseen l liittyvät suunnitelmat... 28 5.6.55 Lentoliikenne... 28 5.7 ERITYISTOIMINNOT... 29 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy I
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.7.1 Maa ainestenotto alueella... 29 5.7.2 Kaivostoiminta... 30 5.8 MAANOMISTUSS... 30 5.9 LUONNONYMPÄRISTÖ... 31 5.9.1 Maa ja kallioperä sekä topografiaa... 31 5.9.2 Pintavedet... 33 5.9.3 Pohjavedet.................. 34 5.9.4 Kasvillisuus ja luontokohteet... 35 5.9.55 Linnusto... 39 5.9.6 Muu eläimistö... 46 5.9.7 Natura alueet ja muut suojelualueet... 48 6 LÄHTÖKOHTA AINEISTON TUOMAT TAVOITTEET... 50 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTE MAAKUNTAKAA MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVAEHDOTUS. POHJOIS POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN MANNERALUEEN TUULIVOIMA YLEISKAAVAT... ASEMAKAAVAT EET (VAT)... 50 AVA... 51... 54 SELVITYS... 55...... 56 T... 58 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 60 7.1 7.2 7.3 TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISE LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITT HANKKEESTA VASTAAVAN TAVO ELLE... 60 EET... 61 OITTEET... 61 8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 62 8.1 8.2 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET. MUUT HANKKE...... 62 EET... 62 9 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS......... 63 9.1 TARVITTAVA MAA ALA......... 63 9.2 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 63 9.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne... 63 9.2.22 Tuulivoimaloiden perustamistekniikat... 65 9.3 MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELITT... 65 9.4 TUULIVOIMAPUISTON ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTOO... 65 9.5 YHDYSTIET... 68 9.6 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN... 68 9.6.1 Perustusten rakentaminen... 68 9.6.2 Tuulivoimaloiden kokoaminen... 68 9.7 HUOLTO JA YLLÄPITO... 69 9.8 KÄYTÖSTÄ POISTO... 69 10 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 71 10.1 10.2 10.3 10.4 KAAVOITUKSEN VIREILLETULO ( LOKAKUU 2014 KAAVALUONNOSVAIHE (LOKAK KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKU HYVÄKSYMISVAIHE (HELMIKUU 4)... 71 UU 2014)... 72 UU 2014 HELMIKUU 2015)... 73 MAALISKUU 2015)... 74 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy II
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 11 OSAYLEISKAAVOJEN RATKAISUJEN YLEISET PERUSTEETT... 75 11.1 11.2 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMU... 75 UKSET... 77 12 LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON N RATKAISUT...... 79 12.1 12.2 12.3 12.4 12.5 KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN ALUEVARAUSMERKINNÄT... OSA ALUEMER N SISÄLTÖ... 79...... 79 KINNÄT... 81...... 82... 83 KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 13 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 85 13.1 TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 85 13.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 85 13.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN......... 85 13.3.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset... 85 13.3.2 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset... 86 13.3.3 Tuulipuiston käytön jälkeiset j vaikutukset... 89 13.3.4 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 89 13.3.5 Maa ainestenoton vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 91 13.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 92 13.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutuksett... 93 13.4.2 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset... 93 13.4.3 Tuulivoimaloiden näkyvyys... 94 13.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin... 96 13.5 VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA ARVOKOHTEISIIN... 101 13.5.1 Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema alueet tai kulttuuriympäristöt (maakuntakaavaa ja RKY 1993 kohteet)... 102 13.5.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 106 13.5.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 106 13.6 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN... 106 13.7 VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN V... 107 13.7.1 Maa ja kallioperä... 107 13.7.2 Pintavedet... 108 13.7.3 Pohjavedet.................. 110 13.8 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN... 11 11 13.8.1 Yleiset kasvillisuusvaikutukset... 11 11 13.8.2 Vaikutukset arvokkaille luontokohteille... 112 13.9 VAIKUTUKSET LINNUSTOON... 112 13.10 VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN... 115 13.10.1 Vaikutukset nisäkäslajistoon... 115 13.10.2 Hankkeen vaikutukset suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon... 116 13.11 VAIKUTUKSET NATURA ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE... 117 13.11.1 Natura arviointi... 117 13.12 MELUVAIKUTUKSET... 118 13.12.1 Melun kokeminen............... 118 13.12.2 Melun ohjearvot... 119 13.12.3 Tuulivoimaloiden rakentamisen r aikainen melu... 120 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy III
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 13.12.4 Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu... 120 13.12.5 Kaavaehdotusta varten laadittuu melumallinnus... 121 13.12.6 Matalataajuinen melu... 122 13.13 VÄLKEVARJOSTUSVAIKUTUKSET... 124 13.14 KORKEIDEN VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOTT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 125 13.15 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEENN JA TIESTÖÖN... 126 13.16 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 131 13.16.1 Vaikutukset asumisviihtyvyyteenn... 131 13.16.2 Vaikutukset virkistyskäyttöön jaa metsästykselle... 133 13.16.3 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen... 135 13.16.4 Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämise een... 136 13.16.5 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon... 140 13.17 VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN... 140 13.17.1 Lentoestelupa... 140 13.17.2 Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus... 140 13.18 VAIKUTUKSET SENSORIJÄRJESTELMIIN... 141 13.18.1 Tutkavaikutukset... 141 13.18.2 Vaikutukset säätutkiin... 141 13.19 VAIKUTUKSET RADIOJÄRJESTELMIIN... 142 14 TOTEUTUS... 143 14.1.1 Rakentamisen vaiheistus... 143 14.1.2 Olemassa olevien ympäristöarvojen huomioiminen rakentamisessa... 144 14.1.3 Voimaloiden purkaminen... 145 15 LIITTEET... 146 16 YHTEYSTIEDOTT... 146 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy IV
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 1 P PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Tämä selostus koskee 29. 6.2015 päivättyä Lestijärven tuulivoimapuiston Koso- lankankaan (osa-alue 2) osayleiskaavakarttaa. Kunta: Kaavan nimi: Lestijärven kunta Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava (osa-alue 2) Kosolankankaan Kaavan laatija: Vireilletulosta ilmoitettu: FCG Suunnittelu jaa tekniikka Kai Tolonen, arkkitehti SAFA 22.10.2014 Oy, 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla olevan Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavakokonaisuuden muodostavat Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavat. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueita o on kolme.. Hittisenne- van osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 1. Kosolankankaan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue 2. Iso Kortenevan osayleiskaava on Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alue o 3. Kokonaisosayleiskaavan osa-alueet sijoittuvat Lestijärven kunnan keskiosiin, Les- tijärven länsi- ja j eteläpuolille. Kantatie 58 (Lestijärventie-Kinnulantie) kulkee osayleiskaava-alueiden välissä niin, että Hittisennevan jaa Kosolankankaan osa- alueet jäävät sen lounaispuolelle ja Iso-Kortenevan osa-alue sen koillispuolelle. Hittisennevan osa-aluetta sivuaa luoteispuolella seututie 751 (Halsuantie). Ja Iso Kortenevan osa-alueen osayleiskaava-alue (osa-alue 2) 2 sijaitseee Lestijärven kirkonky- lältä katsoen etelässä. Lähimmältä voimalalta on matkaaa Lestijärven kirkonky- lään noin 8 kilometriä. Lestijärven toiseksi suurin kylä, Yli-Lesti on kaava-aluee en pohjoispuolella kulkee lisäksi l yhdystie 7594 (Itälahden- tie). Kosolankankaan pohjoispuolella siten, että lähin voimala on yli 2 kilometrin päässä kylästä. Lähimmistä taajamista Kinnula sijaitsee noin 9 kilometrin päässä kaakossa, Sy- käräinen noin 24 kilometrinn päässä luoteessa, Reisjärvi noin 19 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 26 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 26 kilometrin päässä etelässä,, Pihtipudas noin 38 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 41 kilometrin päässä luoteessa. Lähialueiden vakituinen asutus on keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi osayleiskaava-alueiden lähei- syyteen sijoittuuu seitsemänn kylää. Lestijärven kirkonkylä jaa sitä kehystävät Matti- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1
la, Tikka, Tuikka ja Kangasvieri ovat Kosolankankaan osa-alueen pohjoispuolella, samoin Yli-Lesti ja Similä. Mustikankylä on Kosolankankaan osayleiskaava-alueen itäpuolella kantatie 58 varrella. Kylien ympäristössä on viljeltyjä peltoalueita. Loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Osa-alue 1, Hittisenneva Osa-alue 3, Iso Korteneva Osa-alue 2, Kosolankangas Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti. Osayleiskaava-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan alueella ja kuuluvat ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä 152,5 172,5 metriä. Alavammat alueet sijaitsevat Puronevalla alueen pohjoisosassa sekä metsä- ja peltoalueilla Lehtosenjoen varressa. Maa kohoaa siirryttäessä Lestijärvestä poispäin ja korkeimmat kohdat löytyvät Lehtosenkankaan, Isonkankaan ja Pietarin Pirttikankaan alueilta. Osayleiskaava-alueen koillispuolella kulkee kaakko-luodesuuntaisesti kantatie 58:aa seuraileva harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Harjualueen eteläpuolella maalajit ovat pääosin moreenia, hienoa hietaa ja karkeaa hietaa. Sara- ja rahkaturvemaita on alueella ja sen ympäristössä paljon. Kalliomaita löytyy alueen korkeimmilta kankailta. Suunnittelualue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsevat Similän ja Mustikankylän peltoaukeat asutuksineen ovat syntyneet joki- tai purolaaksoihin. Osayleiskaava-alueen itäosaan sijoittuu osittain FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON järvi Saarinen ja alueen länsiosien läpi kulkee LehtosenjokL ki. Joki laskee Teerine- van ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen. 1.3 KAAVOITUSTYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaa, jonka muodostavat Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevann osa-alueet. Hittisenneva on osayleiskaavan osa-alue 1, Kosolankangas osayleiskaavan osa- alue 2 ja Iso Kortenevan osayleiskaavan osa-alue 3. Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 5.3.2013 Lestijärven Tuuli- voima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuuli- Hanke on siirtynyt YIT Rakennus Oy: n omistukseen syksyllä 2013. Hankealue ja- ettiin kolmeen erilliseen osayleiskaavaan loppuvuodesta 2014. Osa-alueita kos- kevat osayleiskaavat tulivat erillisinä kaavoina vireille v kunnanhallituksen päätök- sellä 22.10.2014. Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven kunta. Kaavaa laativa kon- sultti on FCG Suunnittelu jaa tekniikka puistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Lestijärven Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Oy. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan tarkoituksenaa on mahdollistaa tuu- livoimaloiden rakentaminenn Lestijärven kunnan alueelle. Koska Lestijärven alu- eella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttäää hankkeen toteuttami- nuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisina yleiskaavana, minkä pohjalta osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden raken- nusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaavoi- tusmenettely on tavoitteena saada päätökseen kevättalvellk la nen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja raken- 2015. Osayleiskaava-alue on pääosin esitetty Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan IV vaihekaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden alueena. Tuulivoimapuistohankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu ym- päristövaikutusten arviointimenettelynä (YVA). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 2 T TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET Kaavaehdotukset ja ehdotusvaiheessa saatu palaute käsitellään neuvottelussa. Osayleiskaavat hyväksytään Lestijärven kunnanvaltuustossa. Kaava on lainvoimainen arviolta kesällä 2015. 2.2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Lestijärven kunnanhallitus on kokouksessaan 5.3.2013 hyväksynyt Lestijär- ven Tuulivoima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lesti- Lestijärven kunnanvaltuuston päätöksellä 27.6.2013 45. järven tuulipuistoalueelle. Tuulivoimapuiston aluee asetettiin MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon Kuulutus Lestijärven tuulipuiston osayleiskaavoituksenn vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjanmaa ja Kuntatiedote e 20.9.2013). Tiedote maanomistajille kirjeitse loka-marraskuussa 2013. Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidet- tiin 17.6.2014. Kunnanhallituksen päätöksellä 29.9.2014 kaavaluonnos asetetaan nähtävillä 6.10.2014 4.11.2014 väliseksi ajaksi (30 vrk). Kuulutus Hittisennevan, Kosolankankaan jaa Iso Kortenevan tuulivoimapuis- tojen osayleiskaavoituksen vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjan- maa ja Kuntatiedote 22.10.2014) ). Lestijärvellää pidettiin 30.10.2014 kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilaisuudess sa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja kaavaluonnos. Kaavaluonnoksesta saatuja lausuntoja ja mielipiteitää käsittelevä 2. viran- omaisneuvottelu pidettiin kaavaehdotusvaiheessa 9.12.2014. Hittisennevan, Kosolankankaan ja Iso Kortenevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavaehdotukset sekä Lestijärven tuulipuistont n kokonaisosayleiskaa- vaehdotus tulevat t nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä arviolta tammi- helmikuussa 2015. viranomais- Lestijärven tuulipuiston Kosolankankaan Iso Kortenevan tuulivoimapuiston osa- usvaikutteisina yleiskaavan na. Osayleiskaavaa voidaan v käyttää yleiskaavan mu- kaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloi- den alueilla (tv-alueilla). Lestijärven Tuulivoima Oy:llä on alueiden hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oike- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4
Tuulivoimapuistohankkeen osayleiskaavasta on luonnosvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaava-alueen pinta-ala oli noin 84,3 km 2. Maat jakautuivat vaihtoehdoissa kahteen alueeseen. Toinen niistä oli Itäniemen Valkeisen välinen alue ja toinen sijoittui Mattila Änäkkälä Konttikoski-alueelle. Vaihtoehdossa yksi mahdollistettiin laajimmillaan 87 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa kaksi laajimmillaan 118 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan alustava yksikköteho oli n. 3,5 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho vaihtoehdossa yksi oli enintään 304,5 MW ja vaihtoehdossa kaksi 423,5 MW. Kaavaehdotusvaiheessa alueita pienennettiin. Mattila Änäkkälä Konttikoskialue on nyt jaettu kahteen alueeseen, jotka nimettiin Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiksi. Itäniemen Valkeisen välinen alue nimettiin Iso Kortenevan osa-alueeksi. Kuva 2. Kuvassa on esitetty luonnosvaiheen suunnittelualueiden kattamat alueet oranssilla värillä ja ehdotusvaiheessa rajatut osayleiskaava-alueet punaisella värillä. Mustalla ääriviivalla on esitetty YVA-vaiheen selvitysalueen rajaus. Tuulivoimapuiston kattama alue on osoitettu osayleiskaavassa pääasiassa maaja metsätalousvaltaisena alueena (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille osa-alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa suunnittelualueella rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Hankkeessa voidaan osin hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä. Teiden kantavuutta on osin parannettava ja paikoin myös leveyttä kasvatettava. Muuntoasemia ja laitteistorakennusta varten on osoitettu EN-alue (energiahuollon alue). Kaava-alueista vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5
Kosolankankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa 42 tuulivoimalan rakentaminen Lestijärven eteläosiin. Alue sijoittuu Mustikankylän ja Teerinevan väliin Similän peltoaukeiden eteläpuolelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1 820 hehtaaria. Yhden tuulivoimalan alustava yksikköteho on n. 3 MW (megawattia), jolloin Kosolankankaan tuulivoimapuiston (osa-alue 2) kokonaisteho on enintään 126 MW. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on n. 50 vuotta. Tuulivoimapuistossa tuotetun sähköenergian siirron YVA-menettely on käynnistetty, ja se valmistuu kesällä 2015. Sähkönsiirron toteutus suunnitellaan laadittavan YVA-selvityksen pohjalta. Sähkönsiirrossa valtakunnanverkkoon tarkastellaan yhtä mahdollista liityntäreittiä, joka vastaa Lestijärven tuulivoimapuiston YVA-selvitykseen sisältyvää sähkönsiirron vaihtoehtoa VE C. Tuulipuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston alueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta ensin noin 8 kilometrin pituisella 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle ja siitä uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Rakennettava voima-johto sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2x 400 kv Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä maanpinnasta. Uuden voimajohdon ja maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo osa-aluemerkinnällä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3 O OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä ky- lätoimikunnat; Lestijärven kotiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennus-perinneyhdistykset: Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry, Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhoitoyhdistys, Lestijärven metsästysyhdistys, Lestijärvenn kalastuskunta ja kalastusalue e, Lestijärven ympäristöyhdistys ry Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Metsäpeuranmaan Mat- kailu ry, Metsähallitus Muut paikallisella tai alueellisellaa tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoito- kunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokse t: Fortum Oyj,, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy. Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, n joiden asumiseen,, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Li- Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja säksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. lausua kaavastaa mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialu- eiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Viranomaisneuvotteluihin kutsutaan Lestijärvenn kunnan, Keski-Pohjanmaan lii- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI), Keski-Pohjanmaan ympäristötervey- denhuollon, Museoviraston, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon, Liikenneviras- ton, Liikenteen turvallisuust svirasto Trafin, Finaviaa Oyj:n, Puolustusvoimien, Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen, Metsäkeskuss Keski-Poh- janmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä suunnittelutyötä tekevän konsultin edustajat. Osayleiskaavann vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viran- omaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. ton, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökey eskuksen (ELY),( Länsi- k FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 3.2 OSALLISTUMINEN Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan osayleiskaavan vireilletulon yh- teydessä on laadittu MRL 63 :n mukainen osallistumis- jaa arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimi- sessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitel- ja massaa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia lausuaa kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esit- tää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Lestin koululla pidettiin torstaina 30. 10.2014 kaikille avoin yleisötilaisuus. Tilai- yleiskaavan luonnosvaihe. suudessa esiteltiin YVA-arviointiselostus ja Lestijärven tuulivoimapuiston osa- OSAYLEISKAAVOITUS Kuva 3. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 4 Y YVA MENETTELY Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan osayleiskaao avan laadinnan tausta- aineistona toimii Lestijärven tuulivoimapuistonn osayleiskaavaa varten laadittu YVA -menettely. 4.1 YVA - MENETTELY LYHYESTI 4.2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA-MENETTELYYN Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi,, joka koos- tuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan alueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimisek ksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoi- taa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyynn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin taii oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, jois- sa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hank- keesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi heinäkuussa 2013, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointioh- jelma oli nähtävillä 5.8.2013 13.9.2013, jonka jälkeen j yhteysviranomainen antoi lausuntonsa 27.9.2011. YVA -selostus oli tekeillä yhtä aikaa osayleiskaavan luonnosvaiheen kanssa. Selostus asetettiin julkisesti nähtäville 2.10. - tuksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuot- 17.11.2014 väliseksi ajaksi. Se toimitettiin ELY-keskukseen ja hankkeeseen liit- tyviltä keskeisiltä tahoilta pyydettiin lausunnot. Menettelyy päättyi yhteysviran n- omaisen YVA -selostuksestaa antamaan lausuntoon 9.12.2014. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Nyt laadittava Kosolankankaan tuulivoimapuiston osa- yleiskaava perustuu YVA-menettelynn sekä Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnok- seen. Osayleiskaavaluonnoksen valmisteluaineisto on laadittu osittain samanai- kaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9
Voimalavaihtoehdot VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 137 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 2 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 3 Rakennetaan 87 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. Sähkönsiirto VE A YVA-vaiheessa mukana ollut sähkönsiirtovaihtoehto, josta on luovuttu YVAprosessin aikana: Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin kuuden kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti noudattaa kuntarajaa. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 6 km. VE B Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin neljän kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti on suorin mahdollinen reitti tuulivoimapuiston ja liittymispisteen välillä. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 4 km. VE C Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta 20/110 kv sähköasemalta ensin 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle ja siitä 400 kv ilma-johdolla etelään Alajärven sähkö-asemalle. Rakennettava voimajohtoreitti sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi - voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. 4.2.1 YVA VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnitte- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON lussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevatt luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten,, että lähim- piin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään 1000 metrinn etäisyys, mikä on ra- joittanut alueille sijoitettavien voimaloiden lukumäärää. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloi- toteuttamatta jättämistä. Myös sähkönsiirron osalta tarkasteltiin kolmea vaihto- ehtoa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu YVA -menettelyn yhteydessä tehtyyn vaihtoehtotarkasteluun. Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu vaihtoehdossaa yksi 87 tuulivoimalaitosta ja vaihtoehdossa kaksi 118 voimalaitosta. Vaihtoehdot perustuvatt YVA-vaiheessa tutkittuihin vaihtoehtoihin. den osalta kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottuaa "nollavaihtoehtoa" eli hankkeen 4.3 OSAYLEISKAAVA-ALUEITA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat Lestijärven tuulivoimapuiston YVA -me- nettelyn yhteydessä tehdytt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- jaa muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluettaa koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan jaa Keski-Pohjanmaan manneralue een tuulivoimaselvitys. Keski-Pohjanmaan liitto 2011. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Keski-Pohjanmaann liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat 1997. maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pohjois- Pohjanmaann liitto 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja 2009. kulttuuriympäristöt RKY. Valtion paikkatietopalvelu. Museovirast to FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5 K KAAVA-ALUEEN NYKYTIL LANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Kosolankankaan osayleiskaava-alue on Lestijärven eteläpuolella. Suomenselä än alueella on vähän järviä ja Lestijärvi on yksi alueen parhaiten luonnontilassa säi- lyneitä suuria järviä. Lestijärvessä on useita pieniä saaria, joissa on luonnontilai- naisrannalla ja osin tuulipuiston osayleiskaava-alueella kulkeva monimuotoinen harjualue (Palokangas, Hietakangas-Tuikankangas ja Syrinharjun harjujakso). Järven rantaa ja harjujaksoa seurailee vanhan pitäjäntie, jonka varrelle asutus- keskittymät ovatt muodostuneet. Kosolankankaan osayleiskaava-alue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Lähialueen jo- ki- tai purolaaksoihin syntyneet peltoaukeat kyläasutuksineen ovat kantatie 58 sia vanhoja metsiä. Lestijärven maiseman keskeinen elementti on järven lou- varrella. Peltoaukeiden muodostamat kokonaisuudet ovat nimeltään Mattila- Tikka, Similä ja Mustikankylä. Näistää Kosolankankaan lähiympäristössä sijaitse- vat Similän ja Mustikankyl län peltoaukeat. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee lisäksi Lehtosenjok ki, itäosaan sijoit- tuu osittain järvi Saarinen. Osayleiskaava-alueen joka laskee Teerinevan ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen.. Kuva 4. Maisemarakenne. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON Lestijärven kunnan asutus on pääosin sijoittunut kunnan keskustaajaman (etäi- ventien eli kantatien 58 varrelle. Lestijärven kunnan väestön määrä on ollut las- kussa viime vuosikymmeninä. Kunnassa asui vuoden 2011 lopussa 847 ihmistä. syys lähimmästää voimalasta noin 8 kilometriä) ja j sen läheisyyteen sekä Lestijär- Kosolankankaan osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu seitsemän kylää, Yli- Lesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Kylät ovat si- joittuneet Hietakankangas-Tuikankangas harjualueen reunalle. Kuva 5. Maisemalle on ominaista suhteellisen n tasainen maasto. Kuvassa maa- kunnallisesti merkittävä Similänperänn peltoaukea. 5.1.1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMA-ALUEET 5.2 RAKENNETTUYMPÄRISTÖ JA ASUTUS Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimak aisemien yleispiirteitä ä. Lestijärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaann välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenja- kajaseutua. Karu ja laakeaa vedenjakajaseutu jakaa vedett Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomesijoittuu Suomenselän suolakeuksiin. Suunnittelualueella Keski-Suomen järvimaisemaa vähitellenn avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja vesistöihin. Maisemamaakunnan alueosajaossa Lestijärven seutu luode-kaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode-kaakkosuun- nassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa a. Alue kuuluu keskibo- reaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karuaa ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot,, joita on paljon. Suo- menselän seudun asutus on ollut ainaa harvaa. Kylät K ovat pieniä ja sijoittuvat ve- sistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueellaa on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhas- taan kulkureitteinä. Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviä ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita ovatt alueella Hietakangas-Tuikankangas ja Valkeisen harjualue sekä pohjoisessa Syrinharju. Harjut ovat osa Lestijärvenn maisemia hallitsevaa, kaakosta luoteeseen suuntautuvaa muodostumajaksoa, joka käsittää varsin muh- keita selänteitä ja laajoja tasanteita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13
Kuva 6. Asuinrakennukset (punaisella), loma-asunnot (sinisellä) ja muut rakennukset (vihreällä) suunnittelualueen ympäristössä. Lestijärven kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsee lisäksi Kangasvieren kylä, joka on asuttu 1700-luvulta lähtien. Kylä on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Yli-Lestin kylä ja Tuikan kylä sijaitsevat Kosolankankaan osayleiskaava-alueen pohjoispuolella ja Mustikankylä sen itäpuolella. Tuikan kylän asutus alkoi muodostua 1600-luvulla ja kylän perinteinen rakenne on säilynyt hyvin, vaikka osa vanhoista asuinrakennuksista on nykyään asumattomia. Yli-Lestin kylän rakennusryhmittymät ja pellot muodostavat pienipiirteisen viljelysmaiseman Lehtosenjoen varrelle. Osayleiskaava-alueella ei ole vakituista asutusta. Lähialueen loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Myös pienempien järvien rannoilla on joitakin loma-asuntoja. Osayleiskaava-aluetta lähimmät varsinaiset taajamat ovat Kinnula noin 10 kilometrin päässä kaakossa, Sykäräinen noin 23 kilometrin päässä luoteessa, Reisjärvi noin 19 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 26 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 27 kilometrin päässä etelässä, Pihtipudas noin 38 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 41 kilometrin päässä luoteessa. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen voimalasijoittelun mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella, noin kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei asu yhtään asukasta. Tälle alueelle ei sijoitu maastotietokannan mukaan asuinrakennuksiaa tai vapaa-ajan asuntoja. Vastaavasti viiden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista asuu noin 715 henkilöä, ja alueelle sijoittuu 340 asuin- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON rakennusta ja runsaat r 280 vapaa-ajanasuntoa. Vastaavasti viiden kilometrin etäisyydellä suunnitelluistaa tuulivoimaloista asuu noin 2300 henkilöä, ja alueelle sijoittuu 109 asuinrakennusta ja runsaat 70 vapaa-ajanasuntoa. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviää asutuskes- kittymiä. Sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Suunniteltu sähkösiirtoreitti VEC sis- joittuuu olemassaa olevan voimajohtoreittien rinnalle pääosinn maa- ja metsätalous alueille. Nykyiset voimajohtoreitit sijoittuvat pääsääntöisesti asutuskeskittymien ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. 5.3 RAKENNETTU KULTTUUR RIYMPÄRISTÖ Kulttuurimaiseman kannalta Lestijärven merkittävimmät kokonaisuudet ovat Kir- konkylän raitti sekä Kangasvieren, Tuikan ja Yli-Lestin Y kylät. Näistä erityisesti Lestijärven kirkonkylältä jaa Tuikan kylältä avautuu kauniitaa järvinäkymiä. Kuva 7. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15
Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Lestijärven Kirkonkylän raitti ja sen varren merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet mm. vanhan kiviaidan ympäröimä kirkko, pappila, kotiseutumuseon alue, vanha koulu ja kunnantalo. 5.3.1 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Osayleiskaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Reisjärven Keskikylä ja Kangaskylä, jonne etäisyys osayleiskaava-alueelta on lähimmillään noin 12 kilometriä. Reisjärven kirkonkylä on syntynyt perinteiselle asuinpaikalle kolmen järven, Reisjärven, Kiljanjärven ja Vuohtajärven väliselle harjukannakselle. Kauniin ja monipuolisen maisemakokonaisuuden muodostavat selvästi ympäristöstään kohoava harjuselänne, Reisjärven kirkko, vanha asutus, järvet ja jokilaakso sekä ympärillä levittäytyvät pellot. Keskikylän luoteispuolella Kangaskylään tultaessa harjumuodostuma mataloituu ja kulttuurimaiseman muodostavat Kangaspäänjärven ympäröivät viljelykset ja asutus. Osayleiskaava-alueelta 21 kilometrin etäisyydellä itään sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Muurasjärven kulttuurimaisema. Kohde edustaa Suomenselän tyypillistä kulttuurimaisemaa, jossa 1940-luvulla muodostunut rakennuskanta kuvaa aidosti sodanjälkeistä pika-asutusta. Maisemakuvalle ovat ominaista loivasti kumpuilevia melko laajat ja viljavia peltoalueet sekä laitumet. 5.3.2 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄ- RISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Osayleiskaavan vaikutusalueella (0-25 kilometriä) yli 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu. Halsuan kirkonmäki on osa Venetjoen ja Halsuanjärven välissä sijaitsevaa Kirkkoharjua. Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko ja tapuli, lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16
5.3.3 MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT MAISEMA- JA KULTTUURIHISTORI- ALLISET KOHTEET Osayleiskaava-alueella ei sijaitse maakunnallisesti merkittäviä maisema- ja kulttuurihistoriallisia kohteita. RKY 1993 -kohteista Kosolankankaan osayleiskaavaalueen tuulivoimaloiden vaikutusalueella (0-25 kilometriä) sijaitsee 9,5 km:n etäisyydellä koillisessa Lestijärven kirkko ja 21 km:n etäisyydellä pohjoisessa Lestijoen kulttuurimaisema. Lestijärven puukirkon (vuodelta 1827) ympäristöön liittyy länsitorni vuodelta 1901, kirkkomaata ympäröivä vanha kiviaita, vanha pappila ja pihapiiri 1890-luvulta sekä kotiseutumuseon alue. Lestijoen kulttuurimaisema alkaa Lestijärven kunnan länsiosasta, Syrin kylän alueelta, ja ulottuu Kannuksen eteläpuolelle Riuttaan saakka. Kulttuurimaisemalle ovat ominaisia kumpareiset tasangot ja mäkikumpareille sijoittuvat yhtenäiset rakennusryhmät. Maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita osayleiskaava-alueen lähialueella sijaitsee Valkealammineva-Lehtosenjärvi, Similänperän peltoaukea, Lestijärvi ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue. Valkealamminneva-Lehtosenjärvi maiseman muodostaa järvien luonnontilainen ympäristö. Lestijärven maisema-alueen muodostaa Keski-Pohjanmaalle harvinaisen suuri järvi ja sen maisemallisesti tärkeät saaret ja rantavyöhyke. Lestijärven kulttuurimaisema kyläasutuksineen ja peltoineen myötäilee harjua Syristä Valkeiselle saakka. Kuva 8. Lestijärven kirkko ja ympäristön kyläraitti. Maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista Similänperän peltoaukea on alle 1 kilometrin etäisyydellä osayleiskaavan Kosolankankaan osa-alueesta ja noin 1 kilometrin etäisyydellä Hittisennevan osa-alueesta. Valkealammineva-Lehtosenjärvi puolestaan on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Kosolankankaan osa-alueesta ja noin 7 kilometrin etäisyydellä Hittisennevan ja Iso Kortenevan osa-alueista. Osa-alueet kehystävät Lestijärveä kaakosta lounaaseen ja voimalat ovat lähimmillään Iso Kortenevan osa-alueella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä maisemaalueesta. Lestijärven kulttuurimaisema-alue kulkee tuulivoimapuistojen välissä ja on lähimmillään alle kilometrin etäisyydellä Iso Kortenevan osa-alueesta. Maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista Similänperän peltoaukea on alle 1 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Valkealammineva-Lehtosenjärvi puolestaan on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta. Osayleiskaava-alue sijaitsee Lestijärven eteläpuolella ja voimalat ovat lähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydellä maisema-alueesta. Lestijärven kulttuurimaisema-alue kulkee FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17
suunnittelualueen koillispuolella ja voimalat ovat lähimmillään 2 kilometrin etäisyydellä kulttuurimaisema-alueesta. Kuva 9. Kinnulan maakunnallisesti arvokkaan Kangaskylän maisema-alue: näkymä Karkausjärvelle ja Kettula Lepistöntielle. Kuva 10. Maakunnallisesti merkittävä Syrin kylämaisema. Osayleiskaava-alueen itäpuolelle 4,5 km:n etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti merkittävä Kinnulan Kangaskylän maisema-alue. Kohde on maisemallisesti eheä sodan jälkeisten rintamamiestilojen maaseutumaisema peltoineen ja järvinäkymineen harjujakson ohessa. Etäämmälle sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat 6,5 km:n etäisyydellä Hittisennevan osa-alueesta oleva Syrin kylämaisema ja 8,5 km:n etäisyydellä Kosolankankaan tuulivoimapuistosta oleva Perhon järvimaisema-alue. Syrin kylän kulttuurimaisemassa asutus sijoittuu nauhamaisesti pitäjäntien varteen, peltoaukeiden ja mäntymetsän ympäröimänä. Perhon järvimaisema-alueen maisemakuva muodostuu järvi- ja harjujaksosta asutuksineen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18
LESTIJÄRVEN KUNTA LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET Suunnittelualueiden ja niiden lähialueen arkeologinenn kulttuuriperintö on kuvattu yksityiskohtaisemmin Lestijärven tuulipuistohankkeen YYA-menet- telyn aikana laaditussa erillisraportissa (Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalve- niin, että lu. 2014.). Ehdotusvaiheessa osayleiskaava-alueiden rajauksia on tarkistettu yhdelläkään kolmesta osayleiskaava-alueesta ei enäää sijaitse tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Selvityksessä havaituista uusista kohteista osa- (3. Hautakangas ja 15. Teeriaho) ja hiilimiilu (5. Hedblominmutka) yleiskaavan alueella on kolme uutta havaittua kohdetta, kaksi tervahautaa. Kuva 11. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat muinaisjään n- nökset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19
5.4.1 ARKEOLOGINEN SELVITYS Osayleiskaava-aluetta koskevat muinaisjäännöstiedot on koottu aiempien alueella tehtyjen arkeologisten tutkimusten ja selvitysten tuloksista, jotka perustuvat lähinnä inventointeihin. Lisäksi alueen voimalapaikoilla on suoritettu vuonna 2013 maastoinventointi, josta vastasi Keskipohjanmaan Arkeologiapalvelu / arkeologi Jaana Itäpalo. Inventoinnista on laadittu erillisraportti. Taulukko 1. Muinaisjäännöskohteet osayleiskaavan osa-alueiden läheisyydessä. Kohde Tyyppi Sijainti / etäisyys voimalaan Yli-Lesti / Linjakangas kaskiröykkiö osayleiskaava-alueella, n. 1,7 km Syväojankangas kivikautiset asuinpaikat sähkönsiirtoreitin läheisyydessä Yli-Lesti/Välivainio kivirakenteet n. 1,7 km Kirkonkylä/Kusiaisneva asuinpaikat n. 2,5 km Niemelä kivirakenteet n. 4 km Kirkonkylä/Siltala - n. 2,5 km Leskelä A ja B työ- ja valmistuspaikat n. 2 km Jokitalo/Sammalisniemi A asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Pikku-Kannus asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Änäkkälä kivirakenteet n. 2,6 km Yli-Lesti/Jokela asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Antila W asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Anttila asuinpaikat n. 1,9 km Yli-Lesti/Harjula asuinpaikat n. 1,8 km Yli-Lesti/Uusipaikka asuinpaikat n. 1,5 km Yli-Lesti/Puroaho asuinpaikat n. 1,3 km Yli-Lesti/Kasalankangas työ- ja valmistuspaikat n. 1,6 km Kinnulankangas työ- ja valmistuspaikat n. 2,2 km Mustikankylä/Valkeinen NW asuinpaikat n. 2,1 km Mustikankylä/Valkeinen W kivirakenteet n. 3,2 km Vittasenkivi kivirakenteet n. 2,3 km Jääskänniemi kivirakenteet n.3,6 km ESIHISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Pääosa tunnetuista esihistoriallisista asuinpaikoista ja yksittäisistä esineiden irtolöytöpaikoista keskittyy järven etelä-länsipuolella sijaitsevalle harjulle Kirkonkylän ja Yli-Lestin kyläkeskusten tienoille hankealueen tuntumaan. Kohteet sijaitsevat Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä. Harjulla sijaitsee myös kaksi laajaa pyyntikuoppajärjestelmää, jotka ovat Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Nämä koh-teet sijaitsevat Lestijärven keskustasta n. 8-14 km kaakkoon Viitasaaren tien no. 58 varrella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20
Harjulla sijaitsevat pyyntikuoppajärjestelmät ovat Kosolankankaan ja Iso Kortenevan osayleiskaava-alueiden välissä, noin 2 4 kilometrin etäisyydellä alueista (muinaisjäännösalueet Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas). Esihistoriallisia esinelöytöjä ja/tai merkkejä toimintapaikoista on tullut esiin myös järven pohjoisrannalta Kiiskilänlahden itärannalta ja Yli-Lestin Valkeisjärven ympäristöstä. Lestijärvessä saarilla on ajoittamattomia ja funktioltaan määrittelemättömiä kivirakenteita, mm. röykkiöitä. Muualta kuin saarilta tunnetut röykkiöt ovat melkein kaikki kaski- ja peltoröykkiöitä. Näitä muodostelmia sijaitsee yhdeksässä kohteessa. Hienoimpiin kivikauden esineisiin kuuluu Kirkko-saaresta löytynyt ehjä mesoliittiselle ajalle tyypillinen pallonuija. HISTORIALLISET MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Lestijärveltä tunnetut historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat melkein kaikki viljelysjäänteitä, joista kaskiröykkiökohde Yli-Lesti/Linjakangas sijaitsee YVA-vaiheen hankealueella. Viljelysjäänteiden lisäksi historiallisen ajan kohteita on ainakin kaksi, jotka sijaitsevat hankealueen tuntumassa. Toinen niistä on Lestijärven ensimmäinen saarnahuone ja myöhemmin kappelikirkko, joka on sijainnut Änäkkälässä, perinteisen tulkinnan mukaan ehkä jo 1500-luvun lopulla.4 Kohde sijaitsee Lestijärven keskustasta n. 2 km kaakkoon Pikku-Kannuksessa Lestijärven rannalla. Lestijärven ja Kinnulan kuntien rajalla on Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välinen rajakivi. Vanhimmat asiakirjamaininnat kivestä ovat vuosilta 1739-1740. Kohde on suuri maakivi, jonka jokaiseen sivuun on hakattu kaiverrus. Tämä kohde sijaitsee selvitysalueen kaakkoisosassa YVAvaiheen hankealueen rajalla. Kohdealue sijaitsee osin suhteellisen lähellä historiallista asutusta, minkä perusteella elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten löytyminen oli hyvin potentiaalista. Alueelta saattoi olla löydettävissä ainakin tyypillisiä elinkeinohistoriallisia jäänteitä, kuten tervahautoja ja hiilimiiluja sekä eri ajoilta peräisin olevia viljelykseen liittyviä jäänteitä. Myös kaskeamisesta säilyneet rakenteet, kuten fossiloituneet peltokerrokset, niihin liittyvät röykkiöt sekä tilapäisasumusten pohjat olivat mahdollisia. Lestijärveltä tunnetaan kolme kaskiröykkiökohdetta. Hankealueella sijaitsevasta Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteesta n. 200 m koilliseen, YVA-vaiheen hankealueen tuntumassa sijaitsee kaskiröykkiöalue Yli- Lesti/Välivainio ja noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella on Vähä-Valvatin etelärannalla laaja kaskialue, mistä on tunnistettu röykkiöiden ja kiviaitojen lisäksi myös tulisijallisia rakennustenpohjia. Tällä kohteella saattaa olla ikää mahdollisesti useita satoja vuosia. Kohdealueella sijaitsee suoalueita, joilta on kerätty rehua, kortetta ja heinää. Järviä on laskettu Lestijärvellä eniten 1850-60-luvulla, mm. hankealueella sijaitsevat Tervasenlampi ja Saarisen järvi.5 Lähihistorian aikaiseen viljelyyn liittyy mm. Mustikankylän lounaispuolella Saarisen järven eteläpuolella olevat vanhat peltokuviot, jotka ovat maastossa vielä selvästi tunnistettavissa. Hankealueelle on merkitty metsänvartijatiloja 1900-luvun alkupuolella laadituille metsänhoitokartoille. Yksi sijaitsi Pikku-Vihtasen luoteispuolella ja kaksi Mustikankylässä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21
Osayleiskaava-alueiden tuntumassa on useita kohteita Yli-Lestin kylässä. Niistä pääosa sijaitsee Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä, Kinnulankankaan pyyntikuopat kuitenkin näistä etäämmällä Valkeisjärven luoteispuolella. Ylilesti/Linjakankaan kaskiröykkiökohteen läheisyyteen ei ole suunnitteilla tuulivoimaloita. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on myös kaksi muinaisjäännösaluetta; Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Yli-Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiöalue sijaitsee Lestijärven eteläpuolella n. 100 m etelään Itälahdentieltä. Alue on noin 50 x 100 m laaja hiekkakumpare. Paikalla on 50 60 röykkiötä, jotka sijaitsevat tiheässä. Ne ovat suurimmaksi osaksi pieniä, halkaisijaltaan 1 3 metriä, pohja-alaltaan pyöreitä sekä laakeita. Joukossa on muutamia pitkänomaisia, kooltaan noin 1 2 x 3 5 m olevia. Kookkain röykkiö sijaitsee kumpareen luoteispäässä. Se on suorakulmainen, kooltaan 4 x 5 m ja vajaa 1 m korkea. MUINAISMUISTO-INVENTOINNIN TULOKSET YVA-vaiheen inventoinnissa paikannettiin 15 uutta muinaisjäännöstä, joista 14 on tervahautoja ja yksi puuhiilen valmistuspaikka, jonka tulkinta jäi kuitenkin hieman avoimeksi. Tervahaudoista 5 on merkitty nykyisille peruskartoille, 5 löytyi intensiivi-inventoinnin avulla ja 4 laserkeilausaineiston avulla. Muita inventointihavaintoja olivat yksi metsäkämpän pohja, kivien ottopaikka ja muutamia resenttejä hiilikuoppia, joita ei nuoren ikänsä takia tulkittu muinaisjäännöksiksi. Havaituista uusista muinaisjäännöksistä kaikkiaan yhdeksän sijoittuu YVA-vaiheessa rajatulle hankealueelle. Näistä Kosolankankaan osayleiskaava-alueella on kaksi tervahautaa (3. Hautakangas ja 15. Teeriaho) ja hiilimiilu? (5. Hedblominmutka). Suhteellisen runsas määrä uusia tervahautoja oli ennakko-odotusten mukainen tulos, sillä Lestijärvi lukeutuu niihin alueisiin, missä tervantuotanto oli voimakasta. Esihistoriallisten kohteiden puuttumista selittää maaperä ja alueen sijaintikorkeus. Tämän tyyppisestä maastosta mesoliittisen jakson alkupuolelle ajoittuvilta merenrantakorkeuksilta tunnetaan Pohjanmaalta harvoja arkeologisia kohteita. Tervahautakohteissa Hittisenkangas, Kusiaisnenä, Hautamaankangas, Ruutana ja Teeriaho etäisyys YVA-vaiheessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin oli n. 70-120 m. Inventoinnin pohjana käytetyn sijoittelun toteutuesta arvioitiin, että rakentamisella voi olla suoria vaikutuksia joihinkin näihin kohteisiin. Ehdotusvaiheessa lähimmät voimalat ovat noin 125 m etäisyydellä tervahautakohteesta Teeriaho. Epäilty hiilimiilukohde Hedblominmutka on noin 140 m etäisyydellä voimalasta. Kasalankankaan pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee n. 600 metrin etäisyydellä, hankealueen tuntumaan sijoittuva Kinnulankankaan pyyntikuopasto lähes kahden kilometrin ja Linjakankaan kaskiröykkiöt yli kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä hankealueelle YVA-vaiheessa suunnitelluista voimaloista, joten etäisyys on riittävä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22