Uraohjaus ja muuttuva työelämä Uraohjaus ja muuttuva työelämä -seminaari 28.11.2018 Anni Miettunen johtaja, ammatillinen koulutus @MiettunenAnni
Maailman osaavimmaksi kansaksi Työn ja teknologian murros, digitalisaatio, väestön ikääntyminen, arvojen ja asenteiden muutokset ja eriarvoistuminen ovat hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen taustalla isoja muutostekijöitä Osaava työvoima tärkein kilpailutekijämme. Suomella erinomaiset mahdollisuudet tulla maailman osaavimmaksi maaksi. Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa uudistusohjelma, jolla tuottavuus, työllisyys ja kilpailukyky paranevat, luottamus vahvistuu ja kaikille Suomessa asuville luodaan edellytykset merkitykselliseen elämään. OKM:n tulevaisuuskatsaus, VNK:n julkaisu 21/2018 Keskeisiä toimia: koulutus- ja osaamistason nostaminen, jatkuvan oppimisen edellytysten turvaaminen sekä panostukset varhaiskasvatukseen. Erityistä huomiota eriarvoistumisen pysäyttämiseen sekä luottamuksen perustana olevan osallisuuden ja osallistumisen vahvistamiseen. Kulttuurin, luovan työn ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan. Tietopolitiikan luominen keskeistä.
Työn murros ja ennakointi
Keskeiset työn murroksen muutoskulut Jaettu ymmärrys työn murroksesta, 2017 Digitalisaation, teknologian kehittymisen ja globalisaation eteneminen muuttavat työn käsitettä Myös toimeentulon kertyminen ja tuloa tasaavat mekanismit joudutaan harkitsemaan uudelleen. Teknologian vaikutus työpaikkoihin; kaksi näkökulmaa 1) automaation myötä massatyöttömyydestä tulee normaali tila yhteiskuntaan 2) työn automaatio mahdollistaa keskittymisen todella merkityksellisten ongelmien ratkaisuun. Työ ei maailmasta lopu, mutta sen luonne muuttuu. Työ menettää merkitystään yhteiskuntaan kiinnittymisen pääväylänä
Top 10 -taidot 2020 (World Economic Forum) 1. Monimutkaisten ongelmien ratkaisu 2. Kriittinen ajattelu 3. Luovuus 4. Ihmisten johtaminen 5. Koordinointi yhdessä muiden kanssa 6. Emotionaalinen älykkyys 7. Arviointi ja päätöksenteko 8. Palvelusuuntautuneisuus 9. Neuvottelutaidot 10.Kognitiivinen joustavuus
Traditionaaliset ja tulevaisuuden taidot World Economic Forum Traditionaaliset taidot three Rs reading writing arithmetic Tulevaisuuden taidot four Cs critical thinking communication collaboration creativity
Perinteinen ja laajennettu kansainvälinen osaaminen Piilotettu osaaminen, Demos Helsinki 2013.
Substanssitaidot jatkossakin tärkeitä Jaettu ymmärrys työn murroksesta, 2017 Geneeristen taitojen merkitys on kasvussa, substanssitaitoja tarvitaan myös Maailmassa on jatkossakin ratkottavia asioita teknologian kehitys viheliäisten ongelmien ratkaisu innovointi ja uuden liiketoiminnan luominen, menneiden ja tulevien aikojen tulkinta ihmisen ja maailmankaikkeuden salaisuuksien selvittäminen Tarvitaan syvällistä perehtymistä ja oppineisuutta yhä hienojakoisempia ammattitaitoja.
Osaamisen trendit Keskustelukulttuurin muutos: Koulutuksen, tutkintojen ja ammattien rinnalla puhutaan yhä enemmän osaamisesta, osaamisen hankkimisesta ja muuttuvan työelämän tarpeista Geneeristen taitojen merkitys kasvaa, mutta edelleen tarvitaan alaspesifejä substanssitaitoja Kognitiivisten taitojen (lukutaito, matemaattiset taidot yms.) rinnalla tarvitaan yhä enemmän ei-kognitiivisia taitoja (esim. sosiaaliset taidot) Osaamisen ja osaamisen hankinnan yhteisöllinen ja verkostomainen luonne korostuu siirrytään yhä enemmän osaamisperusteiseen ajatteluun
Megatrendit GLOBALISAATIO = Globalisaatio ymmärretään taloudelliseksi megatrendiksi, joka on jo mullistanuttalouden mekanismeja ja kehitys jatkuu. Talous vaikuttaa luonnollisesti poliittisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. PALVELUVALTAISTUMINEN = Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen on kehitys, joka jatkuu tilastojen mukaan kriiseistä ja suhdannevaihteluista riippumatta. JAKAMISTALOUS = Jakamistalous on tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Termillä viitataan yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, kuluttamiseen, käyttöön ja tuotantoon DIGITALISAATIO = Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden yleistymistä arkielämän toiminnoissa sitä mukaa, kun analoginen muuntuu digitaaliseksi. AUTOMAATIO = Työpaikkojen ja -toimintojen automaatio syrjäyttää ihmiset toistuvista rutiinitöistä. Vaikka älykäs kone (robotti) olisi jatkossakin tyhmä, niiden populaatio lisääntyy ihmistä paljon nopeammin TEKOÄLYISTÄMINEN = Tekoäly eli keinoäly on tietokone, tietokoneohjelma tai niiden joukko tai verkosto, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin. Tätä nykyä tekoälyä voi jo opettaa ja seuraavassa vaiheessa se oppii itse oppimaan. ILMASTONMUUTOS = Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. DEMOKRATISOITUMINEN = Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Kansan tahto toteutetaan vapaissa vaaleissa. EKOARVOTTUMINEN = Ekologinen arvonmuodostus perustuu yhteisöllisiin ja systeemisiin näkökulmiin, joissa ihmisen toimintaa tarkastellaan kestävän sosiaalisen ja luonnonympäristökehityksen kautta. KESKITTYMINEN = Yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin on valtailmiö. Kaupungistuminen on sen pisimpään jatkunut ilmentymä. YKSILÖISTYMINEN = Yksilöistymisprosessissa massamuotoiset tavat tuottaa hyödykkeitä ja palveluitakorvautuvat tuotannolla ja palveluilla, jotka mukautuvat kuluttajan yksilöllisiin ominaisuuksiin, tarpeisiin ja toiveisiin. PITKÄIKÄISTYMINEN = Pitkäikäistyminen muuttaa elinkaarikuvaa ja työuria mutta myös lisää painetta sote-palveluihin. Tällä hetkellä reilu neljännes suomalaisista kuuluu ryhmään 65+, vuonna 2050 heitä onjo puolet.
Oppimisen sosiaalinen luonne Jaettu ymmärrys työn murroksesta, 2017; Esko Kilpi Tulevaisuuden osaaminen koostuu sekä yksilön ajattelu- ja oppimistaidoista sekä yhteisön vuorovaikutukseen liittyvistä ja erilaisissa ympäristöissä toimimiseen liittyvistä taidoista. Oppivat yhteisöt ja organisaatiot tukevat jatkuvaa työn kautta oppimista ja uteliasta oppimisen kulttuuria. Verkostoissa toimiminen ja yhteisöiden rakentaminen tulevat entistä tärkeämmiksi taidoiksi. "Osaaminen ei ole yksilön vaan yksilöiden välisen vuorovaikutuksen ominaisuus." (Esko Kilpi)
Haasteet koulutukselle Jaettu ymmärrys työn murroksesta, 2017 Osaamisen painopisteiden muuttuminen kertainvestoinnista jatkuvaksi uudelleenkouluttautumiseksi ja yksilötasolta yhteisötasolle edellyttää muutoksia koulutusjärjestelmältä. Tarvitaan joustavampaa ja yksilöllisiä opiskelupolkuja tunnustavaa koulutusta ja työssä oppimisen tunnustamista. Koulutusta on myös tarjottava aktiivisesti läpi koko ihmisen elämän.
Ennakointiryhmät (9) ja toimialaryhmät (33) Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö Liiketoiminta ja hallinto Koulutus, kulttuuri ja viestintä Liikenne ja logistiikka Maatalous, kalatalous ja eläinlääkintäpalvelut Metsätalous Elintarvikkeiden valmistus Kauppa Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Liiketoiminnan ja kehittämisen palvelut liike-elämälle Vuokraus- ja tukipalvelut liikeelämälle Julkinen hallinto Kotitalouskoneiden korjaus ja järjestöt Viestintä ja kustannustoiminta Koulutus Kulttuuri- ja viihdetoiminta Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus Liikenne Varastointi ja postitoiminta Majoitus, ravitsemisja matkailupalvelut Rakennettu ympäristö Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala Teknologiateollisuus ja palvelut Prosessiteollisuus ja - tuotanto Majoitus Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta Ravitsemistoiminta Yhdyskuntatekniset palvelut ja jätehuolto Talonrakentaminen ja suunnittelu Maa- ja vesirakentaminen Kiinteistöala Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Henkilökohtaiset palvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut Malmien louhinta ja metallien jalostus Sähkö- ja elektronisten laitteiden valmistus Metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus Televiestintä, ohjelmistoja tietopalvelut Vaatteiden ja tekstiilien valmistus Paperin ja sahatavaran valmistus Kemiallisten tuotteiden valmistus Huonekalujen ym. valmistus
Ennakoinnin perusprosessi edelphi 1 TULEVAISUUDEN MUUTOSTEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN JA YHTEISEN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN Megatrendit,driverit, signaalit, trendit Skenaarioaihioiden käsittely Kokonaistyöllisyyden ja toimialarakenteen tarkastelu Työpaja 1 Taustaselvitys 1 TULEVAISUUDEN ENNAKOINTIRYHMÄ- KOHTAISTEN MUUTOSILMIÖIDEN TUNNISTAMINEN Driverit, trendit ja signaalit Skenaarioiden jatkotyöstäminen edelphi 2 Työpaja 2 Kysely liiketoimintalohkoista LIIKETOIMINNAN, TUOTANNON JA TYÖELÄMÄN TULEVAISUUDEN TUNNISTAMINEN Liiketoimintalohkot ja niiden kehittämishaasteet Tuotantoverkostot Työllisyyden kehitys Työpaja 3 Taustaselvitys 2 Taustaselvitys 3 Työpaja 4 OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI Klusteri-, toimialaja ammattiryhmäkvalifikaatioiden tunnistaminen Tehtävärakenteen ennakointi Koulutustason nostotavoitteet Kysely osaamistarpeista Kysely koulutuksen nykytilasta KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Osaamisen, oppimisen ja koulutuksen kehittämishaasteet Nykyisen työvoiman osaamisen kehittäminen Uuden työvoiman tarvearviot Työpaja 5
Ammatillinen koulutus
Reformi uudistaa 1/2 Koulutuksen järjestäjälle valtaa, vastuuta ja vapautta lähellä asiakasyhdyspintaa Koulutuksen järjestäjistä osaamisen ja ammattitaidon kehittämisyhteisöjä työelämä saa tarvitsemiaan ammattiosaajia Koulutuksen järjestäjällä vahva rooli työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa Asiakas- ja työelämälähtöisyys uudelle toimintatasolle: tunnettava asiakkaat ja työelämä Verkostojen ja yhteistyön merkitys kasvaa tarve- ja kysyntälähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa
Reformi uudistaa 1/2 Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman merkitys korostuu opiskelija nopeammin työelämään Ohjaus ennen koulutusta, koulutuksessa ja työhön siirtymisessä/työssä kehittymisessä korostuu opettajan työstä ohjaavampaa Erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa Tavoitteina tehokkaampi, tuloksellisempi ja vaikuttavampi koulutus Kehittyy laatujärjestelmän suuntaan vapauttaa toimintaan Toteutetaan yhdessä
Opetushallitus
Uraohjaus HOKSissa Opiskelijalle laadittava urasuunnitelma Minimitiedot Opiskelijan tavoite Suunnitelma jatko opintoihin siirtymisestä Suunnitelma työelämään siirtymisestä Suunnitelma työuralla etenemiseksi Opintojen keskeytyessä tai opiskelijan uudelleen ohjauksessa suunnitelma opintojen jatkamiseksi Koulutuksen aloittamisesta lähtien tutkinnon suorittamisen loppuun saakka Opiskelijan tavoite voi olla esim. yrittäjyys, ammatillisen osaamisen syventäminen, jatko opintoihin siirtyminen tai tietty ammatti. Tavoite vaikuttaa koulutuksen sisällön ja toteutuksen suunnitteluun ja yksilöllisiin valintoihin
Kuulumisia hanketoiminnasta Hakuja liittyen muun muassa Osaamisperusteisuuden, asiakkuuksien ja kumppanuuksien johtamiseen (4 m, haku päättyi 21.11.) Laadun kehittämiseen (1 m, haku päättyy 27.11.) Kansainvälistymiseen (kv-päivät, 50 000, haku päättyy 30.11.) Oppimateriaalipilotit toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaali- ja työvälinekustannusten alentamiseen (2 + 2 m, haku päättyi 15.11.) Tulossa haut ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen edistämiseen, opetustoimen henkilöstökoulutukseen Vuoden 2019 hakuja työstetään, yhtenä pedagogiikka ja sen johtaminen
Kokonaisarkkitehtuuri, laadunhallinta, tiedolla johtaminen Opetus- ja ohjaushenkilöstö, prosessit, asiakkaat, Koski, ehoks, oppimisanalytiikka, taloudelliset ja toiminnalliset resurssit ja niiden kohdentaminen, jne
Väliarviota => #UUSIAMIS Matkaa käyty vasta vajaa vuosi koko matkan pituus 5 vuotta Iso kuva hallussa yksityiskohdat haasteena Johdon ja henkilöstön tietoisuudet eroavat Uskallus ja rohkeus toimia Johtamisen, pedagogiikan, viestinnän ja ennakoinnin merkitykset korostuvat Yhteistyölle uudet ulottuvuudet Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän työkalu Yhteiskehittäminen Jatkuvan oppimisen reformin digitaalinen palvelukokonaisuus yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut
Ammatillisen koulutuksen uutiskirje Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen Tilaa: http://uutiskirje.oph.fi/ Kirjearkisto: https://www.oph.fi/reformintuki/uutiskirjeet
Lukiokoulutus
Luonnos Laaja-alainen osaaminen lukiossa, vol. 10 (21.11.2018) Tavoitteina * hyvä yleissivistys, kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä * vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet Globaali- ja kulttuuriosaaminen Kansainvälisyysvalmiudet ja maailmankansalaisen asenne Kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden ja kulttuuristen merkitysten ymmärtäminen Kulttuuriperinnön arvostus ja eettinen toimijuus globaalissa media- ja teknologiaympäristössä yhteistyöhön Ympäristöosaaminen ja eettisyys Arvolähtöinen ja eettinen toiminta yhteiseksi hyväksi Tutkimustietoon perustuva ilmasto-osaaminen ja luonnon monimuotoisuuden arvostaminen Kiertotalouden ymmärtäminen ja kestävä kuluttajuus Hyvinvointiosaaminen Huolenpito itsestä ja muista Omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen sekä identiteetin rakentaminen Sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa Hyvä, tasapainoinen ja sivistynyt ihminen Yhteiskunnallinen osaaminen Demokratiataidot, vaikuttaminen turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta Osaamisen käyttäminen sekä omaksi että yhteiskunnan hyväksi Työelämävalmiudet, urasuunnittelu, yrittäjämäinen asenne Vuorovaikutusosaaminen Tunnetaidot, kyky empatiaan Sosiaaliset taidot, kyky yhteistyöhön Kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito Monitieteinen ja luova osaaminen Monilukutaito digiajassa Kyky tulkita kriittisesti, soveltaa ja tuottaa itselle uutta tietoa Jatkuvan oppimisen valmiudet: motivaatio oppia, etsiä merkityksiä ja yhdistellä asioita uudenlaisella tavalla sekä oppimisen säätely
Tavoitteena innostava, osallistava ja lukioopetusta eheyttävä -prosessi Tavoitteena uudistaa lukion ops-prosessia Samaa raikasta henkeä kuin OKM:n lukiolakivalmistelussa #uusilukio Panostus viestintään ja vuorovaikutukseen Vuoropuhelu, selkeä kielen käyttö, monikanavaisuus, palvelumuotoiluhaastattelut Lukioväen ja sidosryhmien osallistaminen Aloituskysely kaikille lukioille, maakuntakiertue, sidosryhmäseminaari, YTL:n, SLL:n ja AOL:n kanssa järjestettävät seminaarit, lausuntopyynnöt, verkkokommentointi Lops-perusteiden työryhmät, joissa asiantuntijoita keskeisiltä lukiokoulutuksen asiantuntijatahoilta - 23 työryhmää, joissa Oph:n omien asiantuntijoiden lisäksi 200 ulkopuolista asiantuntijaa Ohjausryhmä, jossa 20 jäsentä - Tuo asiantuntuntemuksensa ja evästyksensä LOPS-prosessiin - Toimii LOPS-prosessin tuki- ja seurantaryhmänä - Sparraa Opetushallituksen asiantuntijoita LOPS-linjausten teossa Lukioiden kehittämisverkosto, jolle esitetään kahden vuoden jatkoa Lops2021- prosessia varten eperusteet-palvelu, joka muotoillaan paikallista Lops-työtä varten Jatketaan askel eteenpäin edellisestä uudistuksesta
Lukion opetussuunnitelmaprosessin eteneminen 5-7/2018 LOPS-työn aloitus OPH:ssa 8/2018 Kysely lukioille Ohjaus- ja työryhmien asettaminen 9-10/2018 Maakuntakiertue, vuoropuhelu kentän kanssa Sidosryhmäseminaari Kustannusyhdistyksen seminaari eperuste-projektin aloitus 9-10/2018 Perustetyön linjaukset Ohjausryhmä aloittaa Perusteiden jäsentely 10-11/2018 Työryhmien yhteinen aloitusseminaari Perusteiden luonnostelu Ensimmäisiä yleisen osan raakaversioita 11-12/2018 YTL-seminaari Työryhmätyö Perusteiden kirjoitustyötä 1. raakaversio jouluksi 8/2021 Uusien LOPSien mukaisen opinnot alkavat 11/2020-6/2021 Koulut esittelevät uudistunutta lukiokoulutusta peruskoulun päättäville 11/2019 11/2020 Paikallisten LOPSien laadinta eperusteita hyödyntäen OPH:n tuki LOPS-toimeenpanolle OPH LOPS-perustetyö 10-11/2019 Taitto- ja painotyö Pääjohtajan LOPSpäätös LOPSperusteiden julkaisu Lukiopäivillä marraskuussa 4-9/2019 Perusteiden viimeistely ja valmistuminen Käännöstyö OPH:n johtokunta eperusteet käytössä OPH LOPS-perustetyö 1-4/2019 Kirjoitus- ja työryhmätyö jatkuvat AOL- ja SLLseminarit Perusteiden luonnos valmistuu helmikuussa Lausunnot ja kommentointi
Lähtökohta: Ymmärrys yleissivistyksen syvimmästä olemuksesta laajenemassa Sekä oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen hallintaa että laaja-alaista osaamista, kuten oppimaan oppimisen ja ajattelun taitoja kriittistä ja luovaa ajattelua yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kulttuurisia ja eettisiä taitoja tiedonhallintataitoja digitaitoja oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien hallintaa ja ymmärtämistä
Lähtökohta: Ymmärrys yleissivistyksen syvimmästä olemuksesta laajenemassa Korkeakoulutuksessa kaivataan lukiolaisilta vahvempaa osaamista lähteiden kriittisen tulkitsemisen taidoissa keskenään ristiriitaisten lähteiden tulkinnassa Lisäksi sydämen sivistyksen ulottuvuus: mitä jää jäljelle, kun olen unohtanut kaiken opettelemani? Yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin merkitys Yhteydet ympäröivään maailmaan Elämänhallinnan taidot
Lukiouudistuksen keskeiset muutokset 1/2 Kurssit muuttuvat opintopisteiksi: 1 kurssi = 2 opintopistettä Helpottaa laajempien, ainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien rakentamista Kurssin sijaan käytetään nimitystä opintojakso, jonka laajuus voi olla muutakin kuin 2 opintopistettä Valtakunnalliset valinnaiset opinnot voitava opiskella 2 opintopisteen laajuisina, lukiodiplomit 2 op Arviointi: - opintojen aikana opintojaksoittain - päättöarviointi oppiaineittain Lukio-opintojen laajuus 75 kurssin sijaan 150 opintopistettä Entistä kattavampi henkilökohtainen opintosuunnitelma jokaiselle jo lukion alussa Lukio-opintojen tavoitteet Yo-tutkinnon tavoitteet Jatko-opintojen tavoitteet Oikeus ohjaukseen ja opiskelun tukeen jälkiohjausvelvoite erityisopetus Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Lukiouudistuksen keskeiset muutokset 2/2 Yhä enemmän yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, maailmaan ja korkeakouluihin Jokaiselle mahdollisuus kehittää työelämäja yrittäjyysosaamista lukioaikana Jokaiselle mahdollisuus kansainvälisiin kokemuksiin lukioaikana Jokaiselle mahdollisuus korkeakoulukurkistukseen Muualla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan entistä paremmin Yo-kokeen muutokset Yo-kokeen painoarvo korkeakouluvalinnoissa kasvaa Kirjoitettavien aineiden määrä kasvanee Uusintakerrat lisääntyvät Myös englanninkielinen yo-koe tulossa