2/2014 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Irtonumero 15

2/2014 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Irtonumero 15

Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 78. vuosikerta Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki MAOL Facebookissa! Vihje: Googlaa Facebook MAOL Sivuilta löytyvät mm. liiton viikkokirjeet sekä muuta ajankohtaista asiaa matemaattisten aineiden opetuksesta. Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki p. (09) 150 2338 fax (09) 278 8778 maol-toimisto@maol.fi www.maol.fi Päätoimittaja Pasi Konttinen, puh. 050 599 3917 pasi.konttinen@maol.fi Vastaava päätoimittaja Leena Mannila, puh. 0400 187 827 leena.mannila@maol.fi Toimitussihteeri Paino Forssa Print ISSN 0782-6648, ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) 150 2338 Tilaushinta Vuosikerta 70, irtonumero 15, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Pasi Konttinen (pj.), Tomi Alakoski, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Lauri Kurvonen, Jarkko Lampiselkä, Anni Loukomies, Leena Mannila, Juha Oikkonen, Maija Rukajärvi-Saarela, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Lauri Vihma, Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela lehtori Irma Iho joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen prof. Olli Martio rehtori Jukka O. Mattila prof. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Pekka Pyykkö prof. Lassi Päivärinta prof. Heimo Saarikko prof. Esko Valtaoja MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Leena Mannila * 040 018 7827 I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * 040 830 2352 II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen * 050 390 4561 III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Pasi Konttinen * 050 599 3917 Kerhotoiminta Mika Antola * 045 847 0351 Oppilastoiminta Tero Anttila * 044 733 4808 Fysiikka, kemia Kauko Kauhanen * 040 762 7952 Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * 041 432 0433 OPS-työ, sähköinen tiedottaminen Marita Kukkola * 040 539 3185 Matematiikka/tietotekniikka Kati Parmanen * 040 534 1438 Fysiikka, kemia Katri Halkka * 040 770 4482 Edunvalvonta Eeva Toppari * 050 557 9878 TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * (09) 150 2352 Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * (09) 150 2377 Toimistoassistentti Anja Munnukka * (09) 150 2338 DIMENSION TOIMITUS Toimitussihteeri MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Eeva Toppari * 050 557 9878 Varapuheenjohtaja Mika Antola * 045 678 3413 Korkeakouluyhteistyö Jouni Björkman * 040 830 2352 Välineet ja uudet tuotteet Irene Hietala * 040 767 4238 Alakoulun materiaali Timo Tapiainen * 040 724 2129 Jäsen Sari Yrjänäinen, sari.yrjanainen@gmail.com 050 536 5372 TOIMISTO mfka@maol.fi Toimitusjohtaja Juha Sola * (09) 150 2352 050 584 8416 Tuotepäällikkö Lauri Stark * (09) 150 2370 050 587 8444 Myyntiassistentti Katja Kuivaniemi * (09) 150 2378 050 339 6487 * etunimi.sukunimi@maol.fi Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki p. (09) 150 2378 fax (09) 278 8778 Tilaukset: http://verkkokauppa.mfka.fi/

Sisältö 5 Pääkirjoitus Pasi Konttinen 6 Neljän tieteen kisojen kuvasatoa Kimmo Järvinen 8 Innostava oppimisympäristö ratkaisee Marjo Matikainen-Kallström 11 Viro ja Pisa Tiit Lepmann ja Hannes Jukk 14 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 15 Heureka sähähti ja säkenöi Pietari Seppänen 20 Arduinorobotiikkaa Erkko Saviaro 22 Aprillipäivän integroitu matemaattisten aineiden koe Anastasia Vlasova 24 Numerismi Tieteen ja taiteen integrointi Anastasia Vlasova 27 Fysiikan demokurssi Heidi Vartiainen 28 Kohti sähköistä koulutyötä Hannu Korhonen, Jarno Koskimäki ja Juha Leino 35 Matematiikan ja tietotekniikan toimikunta Kati Parmanen 36 Pitkän ja lyhyen matematiikan roolit Piia Simpanen 38 Jo riittää summasta supistaminen Timo Salminen 40 Euroopan e Skills for Jobs 2014 kampanja käynnistyy Piia Simpanen 42 Geometrian uudelleenarviointi Hannu Korhonen 49 Koskettamisen ja näkemisen geometriat Osa 1: Projektiivisesta geometriasta luonnon muotoihin Kosti Honkavirta 55 Dimension demonurkka: Tee se itse: Säädettävä potentiometri Kauko Kauhanen 62 Tietokone ja matematiikan merkintätapa Hannu Korhonen 63 Kirjallisuutta: Matikkatäti 64 Vuoden opettaja Eero Ijäs 67 Pulmasivu 30 Sähköä matematiikan arviointiin Matti Suomilammi 32 Tilastojen lukutaito auttaa pysymään hengissä tilastotulvassa Jussi Melkas

Pääkirjoitus Oppilaskilpailuista onnistumiskokemuksia Liittomme, kilpailutoiminnasta kiinnostuneet opettajat ja yliopistojen ainelaitosten aktiivit ovat järjestäneet Opetushallituksen toimeksiannosta jo vuosien ajan Neljän tieteen kilpailuja niin peruskoulun kuin lukion opiskelijoille matematiikassa, fysiikassa, kemiassa sekä tietotekniikassa. Lukion matematiikkakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran jo 1955. Paikalliset MAOL-kerhot ovat olleet voimakkaasti mukana kilpailujen järjestämisessä. Koetehtävät lähetetään kaikille kouluille sähköisesti ilman veloitusta ja useimmat koulut tarjoavat opiskelijoilleen mahdollisuuden osallistua kilpailuihin. Osallistujamäärät kilpailuihimme ovat vuosittain erittäin mittavat. Vuotuisten Neljän tieteen kisojen loppukilpailujen perusteella valitaan osallistujat olympiavalmennukseen. Siinä menestyneillä on mahdollisuus tulla valituksi Suomen tiedeolympiajoukkueeseen matematiikassa, fysiikassa, kemiassa tai tietotekniikassa. Verkkosivuiltamme löytyy suuri määrä aiempia kilpailutehtäviä ratkaisuineen ja kielivaihtoehtojakin on useita. Materiaalia ja oivallisia koetehtäviä kannattaa hyödyntää omassa opetustyössä. Kilpailujen merkittävyys on nähty myös koulujen ulkopuolella. Opetushallitus on toiminut kilpailujen päärahoittajana. Toinen tärkeä tukija viime vuosina on ollut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. MAOL ry:n hallituksen 2013 suunnitteluseminaarissa pohdittiin oppilaskilpailujen tulevaisuutta kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Opetushallitukselta saadusta rahoituksesta on viime vuosina vähennetty noin 50 000 euroa. Pudotus on merkittävä ja se vaikuttaa jatkossa kilpailujen järjestämiseen niin kouluissa kuin jatkovalmennuksen ja olympiatoiminnan osalta. Kilpailujen profiilin muuttaminen on ilmeisesti edessä. Kemiaan ja fysiikkaan järjestetään kenties vain avoin sarja, matematiikan kaksi alinta sarjaa ehkä yhdistetään yhdeksi ja avoin jatkaa entisellään. Peruskoulun matematiikassa järjestetään vain yksi kilpailu ilman erillistä loppukilpailua. Loppukilpailusta luopuminen tuntuu harmittavalta varsinkin, jos on henkilökohtaisesti käynyt seuraamassa nuorten kilpailijoiden innostuneisuutta niissä ja palkintojenjaossa ylpeiden vanhempien tyytyväisiä ilmeitä. Kulujen karsintaa pohtiessaan oppilastoimikunta on esittänyt tehtävien esitarkastuksen parempaa ohjeistamista ja muutenkin tarkastuksen tehostamista. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen vastaisuudessa tarkistettaisiin vain noin sadan parhaan kilpailuvastaukset. Kouluilla opettajien talkootyönä tekemän esitarkastuksen rooli tulee siis entistä merkittävämmäksi. Muina säästökohteina on kilpailujulisteista ja niiden postituksesta toistaiseksi luovuttu. Kilpailutoimikunnat miettivät nyt mitä kilpailuja on mahdollista järjestää lukuvuoden kuluessa jatkossa ja kuinka moni opiskelija on mahdollista lähettää kansainvälisiin kilpailuihin. Kilpailutoimikunnat tekevät työtä talkoohengen mukaisesti. Suurimmat kustannukset tulevat matkoista eri puolilla maailmaa järjestettävistä olympialaisista. Kilpailuihin osallistuminen maksaa 4 000 18 000 euroa per olympialaiset. Tällä hinnalla saa neljä kilpailijaa ja kaksi mentoria majoituksen ja ylöspidon kilpailupaikalla sekä matkat kohteeseen. Lisäksi tulee huomioida, että jos jokin maa jää kisoista pois, voi tämä maa lähettää kahtena seuraavana vuonna vain teknisen delegaation eli opiskelijat eivät voi osallistua kisoihin ollenkaan. MAOL haluaa edelleen tehdä työtä oppilaskilpailujen saralla, mutta kilpailujen rahoitus pitää saada varmalle pohjalle. MAOL ei voi käyttää liiton jäsenmaksuja paikkaamaan kilpailujen järjestämiseen tarvittavaa rahoitusta. Opettajien ei tule omista rahoistaan maksaa maan huippuosaajia olympiakisoihin. Toivottavasti kilpailurahoitus saadaan jatkossa kestävämmälle pohjalle esimerkiksi uusien tukijoiden avulla. Oppilaskilpailut ja sitä seuraava tiedeolympiatoiminta eivät ole vain muutaman superlahjakkaan löytämiseksi järjestettyä toimintaa, vaan vuositasolla nimenomaan tuhansille oppilaille kannustin, jopa omat mahdollisesti vähän piilossa olleet kyvyt osoittava tapahtuma. Neljän tieteen kisojen ansiosta on vuosien saatossa kannustettu satoja tuhansia oppilaita perehtymään syvällisemmin edustamiemme tiedeaineiden pariin. Pasi Konttinen päätoimittaja, Dimensio-lehti pasi.konttinen@maol.fi

Innostava oppimisympäristö ratkaisee Marjo Matikainen-Kallström, puheenjohtaja, TEK Suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet huomattavasti niin matematiikassa, luonnontieteissä kuin lukutaidossa. Opiskelumotivaatio korreloi voimakkaasti oppimistuloksiin. Siksi erityisen huolestuttavaa on suomalaisten lasten ja nuorten kansainvälisesti vertaillen alhainen motivaatio oppimiseen. Miten sytytetään lapsiin ja nuoriin oppimisen palo? Oppimisympäristö on suuressa murroksessa ja muutoksen läpivientiin on tartuttava laajalla rintamalla. Perusopetuksen laatu on ratkaisevassa roolissa kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Syntyneitä aukkoja on erittäin hankalaa ja kallista paikata myöhemmin koulutusjärjestelmässä. Kokonaisuudessaan Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa kansainvälisesti vertaillen edelleen varsin hyviä tuloksia sekä lukutaidon että matemaattisen ja luonnontieteellisen osaamisen suhteen. Tuoreimmassa PISA-tutkimuksessa. Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa kahdenneksitoista osallistuneen 65 maan joukossa. Luonnontieteiden osalta sijoitus oli viides ja lukutaidossa kuudes. Suomen menestys kansainvälisissä koulutusvertailuissa on saattanut osaltaan johtaa oletukseen, että suomalainen peruskoulutusjärjestelmä on ja pysyy hyvällä tasolla ilman tarvetta suurempiin muutoksiin. Tähän Suomella ei kuitenkaan ole varaa, sillä maailma muuttuu ja niin on muututtava myös koulun. Oppimistulokset laskevat kuin lehmän häntä Vaikka Suomen PISA-tulokset ovat kokonaisuutena edelleen hyvät, suomalaisten nuorten merkittävästi heikentyneet oppimistulokset kertovat karua kieltä siitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole onnis-

tunut kehittymään muuttuvan toimintaympäristön mukana. Osaaminen on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissä. Lukutaidon taso on laskenut 22 pistettä vuodesta 2000, matematiikan osaaminen 25 pistettä vuodesta 2003 ja luonnontieteiden taidot 18 pistettä vuodesta 2006. 25 pisteen heikennys matematiikan tuloksissa vasta runsaan puolen kouluvuoden edistymistä. Heikentynyt on sekä pohja että huippu: Heikkojen matematiikan osaajien määrä on lisääntynyt 7 prosentista 12 prosenttiin. Erinomaisten osaajien määrä on vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin. Oppimisen ilo kadoksissa Suomessa sosioekonomiset erot yhteiskunnassa ovat verraten pieniä ja peruskoulujärjestelmä takaa ainakin periaatteessa yhtäläiset oppimismahdollisuudet kaikille lapsille sosioekonomiseen tai etniseen taustaan katsomatta. Motivaatio ja asennetekijät ovat Suomessa erittäin vahvoja matematiikan osaamisen selittäjiä. Ne selittävät oppilaiden matematiikan suoritusten vaihtelusta PISA2012-tutkimuksessa selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Myös vuonna 2011 opetushallituksen 9-luokkalaisille toteuttaman selvityksen perusteella asenteissa matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan on haasteita. Matematiikkaa pidetään kyllä hyödyllisenä, mutta vaikeana, joten siitä ei pidetä. Nuorten asennoitumisesta fysiikkaa ja kemiaa kohtaan saatiin samansuuntaiset tulokset. Pahimmillaan seurauksena voi olla laskeva kierre: Jos aine ei kiinnosta, sitä ei opiskella, jolloin osaaminen on heikkoa ja aine kiinnostaa entistä vähemmän. Matematiikka ja luonnontieteet keskeinen osa yleissivistystä Ironista on, että samaan aikaan kun matemaattisluonnontieteelliset taidot heikkenevät, niiden tarve yhteiskunnassa on enemmänkin kasvamassa kuin vähenemässä. Jo arjen perustaidot tietoyhteiskuntaajan kansalaisella edellyttävät matemaattisia ja tietoteknisiä valmiuksia. Yhä suurempi osa uusista työtehtävistä syntyy abstraktia käsitteellistä ajattelukykyä vaativiin tehtäviin, joihin matemaattis-luonnontieteellinen, loogisanalyyttistä ajattelukykyä kehittävä osaaminen luo vankkaa pohjaa. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on perustavanlaatuinen osa yleissivistystä. Lukion oppimistuloksia mitataan ylioppilaskirjoituksissa. Nykyisin matematiikka ei ole pakollinen osa ylioppilastutkintoa ja joka viides ei suorita lainkaan matematiikkaa ylioppilastutkinnossa. Mitä tämä viestii suhtautumisesta matematiikkaan osana yleissivistystä? Matematiikka on osa perustavanlaatuista yleissivistystä siinä missä äidinkieli. Oppimisympäristöt suuressa murroksessa Oppimisympäristö käy läpi suurta muutosta. Keskeisenä syynä murrokseen on tieto- ja viestintätekniikan voimakas kehitys viime vuosikymmeninä. Älypuhelimet ja tabletit tulevat mukaan koulun arkeen siinä missä ovat jo osa oppilaiden muuta elämää. Opetuksessa hyödynnetään pelillisiä opetusohjelmistoja. Oppimateriaalit siirtyvät pilvipalveluihin. Virossa on päätetty, että jatkossa jokaiselle lapselle opetetaan koulussa ohjelmointia. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska ohjelmointi on avaintaito, joka vahvistaa kykyä käyttää ja soveltaa tietotekniikkaa. Samalla se voi toimia työkaluna muiden oppiaineiden, kuten matematiikan oppimisessa. Koulun oppimisympäristön on pysyttävä muuttuvan toimintaympäristön mukana, muuten oppijoilta katoaa motivaatio ja sen myötä osaaminen. Onneksi oppimisympäristön kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Opettajilla on osaamista jo nyt, mutta hyviä käytänteitä pitäisi levittää määrätietoisemmin ja aktiivisemmin. Hankekarusellista systemaattiseen muutoksen johtamiseen Koulutusjärjestelmä heijastaa kunkin maan kulttuuria, arvoja ja historiaa, eikä hyviä kokemuksia ja käytänteitä voida aina suoraan siirtää maasta toiseen. Suomessa kehitettyjen toimintatapojen vahvuutena on ymmärrys siitä, miten Suomen koulujärjestelmä toimii, mitkä ovat vahvuudet ja missä tarvitaan uutta otetta. Koulu on oppimisympäristö, mutta myös työpaikka, joten hyvien tulosten kannalta molemmat on otettava huomioon. Suomessa kehitetyissä ja pilottimaisesti toteutetuissa hankkeissa on sisään rakennettu nämä molemmat näkökulmat miten opetuksen sisältö ja toiminnot on järjestettävä niin että ne tukevat opetussuunnitelman toteuttamista samalla kun koulun toimintakulttuuria vahvistetaan oppilaan oppimista ja opettajan työtä tukevaksi. Oppimiseen liittyvien haasteiden kohtaamiseen ja koulutyön kehittämiseen liittyviä hankkeita ja projekteja on Suomessa tähän mennessä toteutettu jo useita niin opetusministeriön, opetushallituksen kuin Euroopan komissionkin rahoittamana. Valitettavasti rahoituskausi päättyy yleensä juuri, kun toimintatavat

olisivat kypsiä laajempaan levitykseen. Koska tulokset jäävät usein vain mukana olleiden tahojen käyttöön, toisaalla käynnistetään uusi hanke samoin tavoittein ja päämäärin. Rahoituspohja on varmistettava siten, että hyviä käytäntöjä tuottavat hankkeet pystyvät levittämään tuloksia valtakunnallisesti ja tuotettu osaaminen saadaan täysimääräisesti tukemaan niin mukana olevia kuin mukaan haluavia kouluja. Erityisesti koulujen toiminnan linjauksesta vastaavat tahot on saatava tuen piiriin. Tässä verkostomainen toimintatapa ja alueellisten tukihenkilöiden toimintaresurssit ovat avainasemassa. Kertaluontoisiin välinehankintoihin on helpompi saada tukea, kuin osaavan tukihenkilöstön palkkoihin tai matkakuluihin. Kiristyvän talouden aikana meillä ei ole varaa pyörittää hankekarusellia vain tekemisen ilosta. Tulokset on saatava käyttöön laajalla rintamalla. Näin vältetään maksamasta aloituskustannuksia moneen kertaan ja resurssipanos voidaan käyttää tehokkaasti itse toimintaan. Murretaan oppiaineiden rajat Ympäröivästä yhteiskunnasta tuleviin moninaisiin vaatimuksiin on koulun vaikea vastata pelkästään eri aineita lisäämällä. Mitkään tunnit eivät riitä, jos kaikkea opetetaan erikseen. Vahva ainekohtainen sektorointi myös lisää sirpaleisuutta ja entisestään hämärtää nuoren kuvaa kokonaisuudesta eli entistä useammin nousee esiin kysymys Mihin tätä muka tarvitaan oikeesti. Käytännössäkin työelämässä ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan yleensä monialaista osaamista ja tiimityötä. Entistä enemmän kouluissa toteutetaan kokonaisvaltaisia töitä, joissa nuoret harjoittelevat tiimityötä ja projektimaista työskentelytapaa, perehtyvät aiheeseen ennakolta, suunnittelevat oman ratkaisunsa ja toteuttavat sen raportoiden työn edistymisestä niin kuvallisin kuin kirjallisin keinoin. Haasteeksi koetaan tällaisten töiden vaatima tuntien järjestely sekä valmiiden töiden arviointi perinteisin menetelmin. Sen vuoksi pilottihankkeissa hyviksi ja toimiviksi todettujen käytäntöjen jakaminen laajasti ja systemaattisesti olisi ensiarvoisen tärkeää. Innostava oppimisympäristö mahdollistaa vankan osaamisen kivijalan Suomalaiset yliopistot kykenevät tuottamaan osaamista, tutkimusta ja innovaatioita ihmisten ja ympäristön hyväksi ainoastaan, jos osaamisen kivijalka on luotu vahvaksi lapsuudessa ja nuoruudessa. Vankka perusosaaminen on myös edellytys jatkuvalle osaamisen kehittämiselle. Siksi Tekniikan akateemiset TEK tekee systemaattisesti työtä suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi esiopetuksesta täydennyskoulutukseen. Koulutusketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Kaikilla koulutusasteilla merkittävässä roolissa ovat pätevät ja kunnianhimoiset opettajat. Opettajan substanssiosaamisen lisäksi oleellista on mitä asenteita opettaja toiminnallaan välittää. Opettajat tarvitsevat laajan työkalupakin siihen miten erilaiset oppijat motivoituvat. Tämä on välttämätön edellytys hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Innostava oppimisympäristö sytyttää oppimisen ilon. www.innokas.fi TEK on mukana tukemassa opettajien työtä opetuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä Innokas-hankkeessa. Innokashankkeen lähtökohtana on innovatiivisen koulun malli ja teknologiaa monipuolisesti hyödyntävä koulun toiminnan kehittäminen. Tämä tarkoittaa olemassa olevien ohjelmistojen ja laitteistojen tarkoituksenmukaista käyttöä, pedagogisesti ammattimaisia pelejä ja muuta materiaalia sekä laajasti erilaisten medioiden yhdistämistä ja hyödyntämistä opetuksessa. Innokas-verkostossa mukana on yli 60 peruskoulua vuosiluokilta 1. 9. Verkostossa toimitaan Innostu ja innovoi -ajatuksella. Oppilaita, opettajia ja muita kasvatusalan asiantuntijoita ohjataan käyttämään yhteisöllisesti ja monipuolisesti oppimisympäristöjä ja oppimisvälineitä sekä hyödyntämään modernia teknologiaa opetuksessa, opiskelussa ja yhteistyössä. Mukana olevia kouluja innostetaan innovoimaan yhteistyössä ratkaisuja ja toimintatapoja opettajuuden, oppimisen, johtajuuden ja yhteistyön tueksi. Innokas kehittää koko koulun toimintakulttuuria. Opettajan tukihenkilönä on opettaja omasta koulusta. Tarvittava täydennyskoulutus toteutetaan siten, että käytänteiden muuttaminen on sisään rakennettu. Mukaan koulutukseen opettajan kanssa tulevat tutor-oppilaat, sen aikana pidetään etäpalavereja ja webinaareja osaamisen jakamiseen. Innokas-toiminnan erityisenä vahvuutena on mukautuminen mukana olevan koulun opettajien ja oppilaiden tarpeisiin, toiminnan kehittäminen paikan päällä ja koulun sisällä opettajien yhteistyönä. Toiminnan sisältö ja rakenne on suunniteltu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi, joten yksittäisen opettajan ei tarvitse käyttää resurssejaan materiaalien tai menetelmien muokkaamiseen. 10

Lukion matematiikka. Vasemmalta: Juuso Heinonen (3. sija, Tapiolan lukio, Espoo), Jacob Wartiovaara (2. sija, Töölön yhteiskoulu, Helsinki), Jere Huovinen (1. sija, Kastellin lukio, Oulu) Neljän tieteen kisat Neljän tieteen kisoihin kuuluvat lukion matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailut, peruskoulun matematiikkakilpailu sekä lukion ja peruskoulun yhteinen tietotekniikkakilpailu Datatähti. Kuvat ja teksti: Kimmo Järvinen Alkukilpailut järjestetään kouluissa marraskuussa. Loppukilpailuun kutsutaan noin kaksikymmentä parasta. Parhaat palkitaan kunniakirjoin ja rahapalkinnoin. Parhaille tarjotaan edustuspaikkoja kansainvälisiin kilpailuihin sekä lukiolaisille jatko-opiskelupaikkoja moniin korkeakouluihin ja valmennusta tiedeolympialaisiin. Loppukilpailut järjestettiin Helsingissä 31.1. 1.2.2014. Perjantaina pidettiin teoriakokeet Ressun lukiossa matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa, Datatähtikilpailu oli pidetty jo aiemmin. Lauantaina oli vuorossa fysiikan kokeellinen osa Suomalaisessa yhteiskoulussa ja kemian kokeellinen osa Helsingin Yliopiston kemian laitoksella.

Peruskoulun matematiikka. Yllä vasemmalta: Taavet Kalda (3. sija. Gustav Adolfi Gümnaasium, Tallinna), Jesse Nieminen (2. sija. Nokianvirra), Vesa Ala-Laurinaho (1. sija. Olarin koulu, Espoo). Peruskoulun matematiikan loppukilpailu Tänä vuonna loppukilpailuun osallistui 20 poikaa, yksi tyttö ja lisäksi kaksi virolaista vierasta. Ykkös- ja kakkossija jäivät Suomeen. Voittajat olivat Vesa Ala-Laurinaho Olarin koulusta ja Jesse Nieminen Nokianvirran koulusta. He olivat yhtä vahvoja ja kilpailutyöryhmä joutui tarkistamaan poikien työt suurennuslasilla löytääkseen voittajan. Kolmos- ja nelossijat lähtivät Viroon. Suomen Petrus Asikainen Keravanjoen koulusta sijoittui viidenneksi. Mika Tommola MTV3:sta kävi haastattelemassa kilpailijoita ja yritti ratkaista kilpailutehtäviä. Hän myönsi tehtävien olevan vaativia ja jätti sovinnolla opiskelijat taistelemaan keskenään. Perjantai-iltana haastattelu näytettiin Kymmenen uutisissa. Kilpailutyöryhmä kiittää Ressun lukiota ja Hilkka Taavitsaista hienoista järjestelyistä. Lukion fysiikka. Kuva keskellä oikealla: vasemmalta: Joonas Latukka (1. sija. Jämsän lukio), Kristian Arjas (2. sija. Ressun lukio), Arttu Tolvanen (3. sija. Järvenpään lukio) [ei kuvassa]. Lukion kemia. Kuva oikealla: vasemmalta: Janne Laurikainen (1. sija. Olarin lukio), Emma Ranni (3. sija. Kankaanpään yhteislyseo), Tuomas Karvonen (2. sija. Riihimäen lukio).