6/2012. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Irtonumero 13

Transkriptio

1 6/2012 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta Irtonumero 13

2 Dimensio 6/2012 sisältö 5 Pääkirjoitus Irma Iho 6 MAOL:n syysliittokokous ja henkilövalinnat 2012 Pasi Konttinen 7 Matematiikan valtakunnallinen koe 5. ja 6. luokille keväällä 2012 Hanna Heiman, Arja Nokelainen ja Anne Pennanen 10 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 12 Maija Rukajärvi-Saarela on vuoden 2013 matemaattisten aineiden opettaja 14 Matematiikan valtakunnallinen koe 9. luokalla keväällä 2012 Heidi Kivioja, Anne Pennanen ja Ari-Pekka Vallenius 19 Matematiikan ylioppilaskirjoitus keväällä 2012 Aatos Lahtinen 43 Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2012 Jukka Valjakka 50 Paikallista väriä syyskoulutuspäivillä Porissa Heini Hukkanen ja Sari Piisi 51 Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2012 Marja Montonen 61 Tilastoposterikilpailulla kansainväliseen tilastovuoteen Kaisa Mäntysaari 64 Vuoden opettaja Pasi Ketolainen 67 Pulmasivu Kansikuva: Eetu Lampsijärvi: Starry sky D i m e n s i o 6/2012 3

3 Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen, puh Vastaava päätoimittaja Irma Iho, puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, puh. (09) Paino Forssa Print 2012 ISSN , ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 65, irtonumero 13, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Pasi Konttinen (pj.), Tomi Alakoski, Irma Iho, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Marita Kukkola, Lauri Kurvonen, Anne Laajaniemi, Jarkko Lampiselkä, Anni Loukomies, Juha Oikkonen, Maija Rukajärvi-Saarela, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Timo Tapiainen, Jarkko Narvanne (siht.) Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila dos. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof. Esko Valtaoja Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 76. vuosikerta MAOL on nyt myös Facebookissa! Vihje: Googlaa Facebook MAOL Sivuilta löytyvät mm. liiton viikkokirjeet sekä muuta ajankohtaista asiaa matemaattisten aineiden opetuksesta. * etunimi.sukunimi@maol.fi Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) maol-toimisto@maol.fi MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Irma Iho * I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen * III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Pasi Konttinen * Matematiikka/tietotekniikka Mika Antola * Kerhotoiminta Tero Anttila * Oppilastoiminta Irene Hietala * Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * OPS-työ, sähköinen tiedottaminen Marita Kukkola * Matematiikka/tietotekniikka Mika Setälä * Edunvalvonta Timo Tapiainen * Fysiikka, kemia Eeva Toppari * TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * (09) Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * (09) Toimistoassistentti Katja Tavi * (09) DIMENSION TOIMITUS dimensio@maol.fi Toimitussihteeri Jarkko Narvanne (09) MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Eeva Toppari * Varapuheenjohtaja Mika Antola * AMK-yhteistyö Jouni Björkman * Välineet ja uudet tuotteet Irene Hietala * Koepalvelun kehittäminen Sami Sirviö, sami.sirvio@vantaa.fi Alakoulun materiaali, edunvalvonta Timo Tapiainen * TOIMISTO mfka@maol.fi Toimitusjohtaja Juha Sola * (09) Tuotepäällikkö Lauri Stark * (09) Myyntiassistentti Katja Sopanen * (09) Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) Tilaukset:

4 Pääkirjoitus MAOL merkitsee Viimeisessä pääkirjoituksessani on syytä tarkastella MAOLia ja sen merkitystä historialliseltakin kannalta. Ei kannata toistaa lähes kuusi vuotta sitten kirjoittamaani pääkirjoitusta Dimensiossa 2/07, mutta se kannattaa ottaa esiin, sillä asiat ovat paljolti samat, puhutaan vain eri tuntijaosta ja eri opetussuunnitelmatyöstä ja erilaisesta ylioppilastutkinnon uudistamisesta. Silloin uusista opetussuunnitelmista oli jo koulukokemuksia ja uudenmuotoinen reaalikoe ja valinnaisempi ylioppilastutkinto olivat jo tosiasioita. MAOLin lähes 80-vuotinen historia löytyy arkistoituna ja hyvin dokumentoituna esimerkiksi hallituksen kokousten pöytäkirjojen ja toimintakertomusten muodossa. Asiakirjojen ulkoinen esitysmuoto on muuttunut, mutta sisältö kertoo hyvin perusteet, miksi MAOLiin on aina kannattanut kuulua. Erityisesti opettajanuraa aloittelevan ja kokeneemmankin on ehkä vaikeaa nähdä liiton toimintaa kokonaisuudessaan. Ensimmäiseksi tulee mieleen konkreettinen hyöty, jonka hän saa vaativaan opettajan työhönsä nopeasti. Koulutus ja siihen liittyvä sosiaalinen toiminta sekä jäsenlehti ja muu tiedotustoiminta ovat esimerkkejä sellaisesta. Puheenjohtajan tehtävässä korostuu pedagoginen edunvalvonta ja siinä toiminnassa iso jäsenmäärä, vahva paikalliskerhojen verkosto ja vireä, aktiivinen jäsenkunta ovat korvaamaton vahvuus yhteistyötahoja unohtamatta. Koulutuspäiville osallistuminen on ollut itsestäänselvyys liiton perustamisajoista lähtien. Koulutuspäivät on tuonut paikalle myös muita opetusalan toimijoita, kirjankustantajia, opetusvälinevalmistajia ja opetusteknologioiden kehittäjiä, opetusviranomaisia, päätösten tekijöitä ja koulutuksen järjestäjiä. Osanottajaennätys lienee vuonna 1978 Vantaalla pidetyillä syyskoulutuspäivillä, jonne oli kertynyt noin 1200 osanottajaa. Lähes tuhanteen on päästy useastikin, mutta viime aikoina osallistujamäärät ovat olleet vaatimattomampia. Onko syynä koulutustarjonnan lisääntyminen, koulutukseen pääsemisen vaikeus, kustannuskysymykset vai yleinen opettajien väsyminen. Väsymiseen viittaa OAJ:n toiselle asteelle suunnattu tutkimus, joka kertoo ongelmien kasaantumisesta lukion puolella. Peruskoulun puolella esimerkiksi järjestyshäiriöiden, jotka kuormittavat opettajaa erityisen paljon, lisääntymisestä on uutisoitu useasti. Myös koulutuksen järjestäjät ovat olleet nihkeitä tukemaan ainekohtaista koulutusta MAOLin lukuisista vetoomuksista huolimatta. Jos verrataan kehitystä muiden pedagogisten järjestöjen koulutuspäiville osallistujien määrään, MAOL voi olla kuitenkin tyytyväinen. Trendi on yleinen ja MAOLin kohdalla muutosta parempaan suuntaan on tapahtunut. Kurssitoiminta on ollut tärkeä koulutuksen muoto. Kokeellinen opetus, toiminnallinen matematiikka ja opetusteknologioiden kehitys vaativat jatkuvaa koulutusta. Tietotekniikan tulo koteihin ja kouluihin on historiaa sinänsä. Nopeaan leviämiseen MAOL-opettajilla on ollut suuri ansio. Esimerkiksi keväällä -83 yli 200 MAOL-opettajaa osallistui tietotekniikan kursseille, jotka kestivät muutaman päivän. Kursseille osallistuneet veivät tietoa paikalliskerhoihin, hankkivat lisäkoulutusta ja kouluttivat edelleen kollegoja. Erilaiset tietotekniikkakerhot levisivät kouluihin. Oppilaiden keskuudessa innostus oli suuri. Tässä olisi jollekin opiskelijalle tai tutkijalle gradun tai väitöskirjan aihe: Matemaattisten aineiden opettajien merkitys suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitykselle. Kehitys kulkee kovaa vauhtia eteenpäin. Koulutustarvetta on jatkuvasti. Valitettavasti kouluissa innostus on hiipunut ja valinnaiskursseille ei osallistuta entiseen malliin. Pakollisia kursseja ei ole eikä niitä ole luvassakaan. Vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä. Yhteisöllisyys korostuu sekä koulutuksessa että muussa MAOL-toiminnassa. Mitä vahvempi yhteishenki sitä helpompi on mennä mukaan yhteistyökuvioihin ja laajempiin toimintamuotoihin. Paikalliskerhotasolla ja koulun taholla matemaattisten aineiden opettajilla on aina taustatuki konkreettisesti ja ajatuksen tasolla. MAOL-tiedotus ja Dimensio auttavat pitämään yhtä. Erilaiset tapaamiset ja toiminta paikalliskerhojen sisällä ja paikalliskerhojen kesken tarjoavat hyvän mahdollisuuden virkistymiseen ja asioiden eteenpäin viemiseen. Lisäksi kustannusyhtiö MFKA tukee ja palvelee. Kiitän jäsenistöä, yhteistyötahoja ja MAOL-toimiston henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Uudella puheenjohtajalla on monet haasteet vastassa. Toivotan hänelle voimia ja menestystä tehtävien hoidossa. Irma Iho MAOL ry:n hallituksen puheenjohtaja D i m e n s i o 6/2012 5

5 MAOL:n syysliittokokous ja henkilövalinnat 2012 Liittokokousedustajia ja koulutusjohtaja Heljä Misukka punaisessa jakussaan. MAOL:n syysliittokokous pidettiin Helsingissä perinteisessä paikassa Akava talon valopihalla Kokouksen avausluennossa OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka antoi ajankohtaiskatsauksen koulutuspolitiikkaan. Katsaus on jäsenillemme luettavissa liiton kotisivuilta*. Liittokokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi FM Leena Mannilan Eurajoen lukiosta. Leena on useimmille tuttu nimi tämän lehden aiempana päätoimittajana sekä liiton III varapuheenjohtajana. Liiton II varapuheenjohtajana jatkaa FM Anne Rantanen Tampereelta. Liiton hallitukseen seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin lehtorit Mika Antola Jyväskylän normaalikoulusta, Kati Parmanen Tikkurilan lukiosta sekä Kauko Kauhanen Kuopion Lyseon lukiosta. Kokouksessa tehdyt julkilausuma ja lehdistötiedote Lukiokoulutukseen tarvitaan lisää fysiikkaa, kemiaa ja tietotekniikkaa ovat myös jäsensivuillamme. Pasi Konttinen, päätoimittaja Liiton tuleva puheenjohtaja Leena Mannila sekä kuusi vuotta liittoa arvokkaasti luotsannut Irma Iho. Irma pääsee nyt nauttimaan ansaitsemistaan eläkepäivistä. * 6 D i m e n s i o 6/2012

6 Maija Rukajärvi-Saarela on vuoden 2013 matemaattisten aineiden opettaja Vuoden 2013 matemaattisten aineiden opettajaksi on valittu Maija Rukajärvi-Saarela Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n Porin syyskoulutuspäivillä Maija Rukajärvi-Saarela toimii Keski-Pohjanmaan Centria ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden yksikön lehtorina. Hänet palkittiin euron arvoisella stipendillä. Milloin ja missä synnyit maailmaan? Olen syntynyt Kuusamossa tammikuisen pakkasen paukkuessa vuonna Kirjoitin ylioppilaaksi Kuusamon yhteiskoulusta vuonna Sen jälkeen menin opiskelemaan Oulun yliopistoon. Ranuan kautta koukkaamalla vuonna 1978 muutimme Ruotsiin Luleåån, josta sitten tulimmekin Kokkolaan vuonna Nykyinen asuinpaikka ja lomapaikat? Asumme edelleen Kokkolassa. Makustelemme paljon ulkomailla eri kohteissa, mutta Kuusamossa olevalla kelopirtillä ja sitä ympäröivissä maisemissa sieluni lepää ja kehoni saa kuntoa. Toinen sieluni maisema löytyy Merenkurkun saarelta, jonne olemme rakentamassa mökkiä. On muuten aikamoinen haaste! Keitä kuuluu perheeseesi? Mies ja nyt jo kotoa pois muuttaneet, aikuisiksi ehtineet poika ja kaksi tyttöä, jotka ovat tuoneet kuvioihin myös mukavat puolisonsa. Lisäksi neljä suloista lastenlasta (4, 3, 2 ja 1v.) on syntynyt meidän iloksemme! Minkälainen koulutus ja työhistoria sinulla on? Luk, DI, kotikielenopettaja, KM. Opettajahan minä olen ollut läpi työhistoriani eli kohta 35 vuotta. Siinä mielessä lienen erikoisuus, että minulla on ollut mahdollisuus opettaa oppilaita läpi koko suomalaisen koulusysteemin lähtien peruskoulun ala-asteelta yläasteen, ammattikoulun ja lukion kautta aina ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Lisäksi minulla on kokemusta myös ruotsalaisesta koulujärjestelmästä, sillä olin Ruotsissa opettajana 7 vuoden ajan vuosina Tällä hetkellä olen lehtori Centria ammattikorkeakoulussa, tekniikan ja liiketalouden yksikössä Kokkolassa. Mitä kieliä puhut tai olet opiskellut? Millä kielellä/ kielillä opetat? Suomi, ruotsi ja englanti sujuvat hyvin, saksallakin pärjään (miniä on Saksasta). Norjan ja ranskankin opiskelua olen hieman harrastanut. Tällä hetkellä opetuksestani 1/3 on englanniksi ja 2/3 suomeksi, mutta joinakin vuosina se on ollut jopa päinvastoin. Miten kuvailisit työtäsi AMK:ssa? Mitä on opettajan arki? Miten monikulttuurisuus vaikuttaa työhösi? Opetan kemiantekniikan koulutusohjelmassa soveltavaa ja analyyttistä kemiaa sekä suomen- että englanninkielisille insinööriopiskelijoille niin teorian kuin käytännönkin osalta. Lisäksi opetan kemian perusteita englanniksi. Opetuksen osalta tämä viimeksi mainittu on ehkä kaikkein haasteellisinta, sillä siihen ryhmään opiskelijat tulevat suoraan hyvin monista kulttuureista ja monentasoisella kielitaidolla. Heidän kotimaissaan ei ehkä ole puhuttukaan tekemällä ja tutkimalla oppimisesta tai meille niin itsestään selvästä konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä. Ulkoluku ja määritelmien toistaminen sanatarkasti tuntuu näille opiskelijoille tarkoittavan ainoaa tapaa oppia ja opiskella. Harjoitustöiden tekeminen kemian laboratoriossa tuo myös oman haasteensa, koska tarkoitus on, että jokainen oppii käytännössä tekemään laboratoriokokeita eikä vain niin, että yksi tekee ja viisi seu- 12 D i m e n s i o 6/2012

7 raa. Työturvallisuuden kanssa joudun myös olemaan tarkka, sillä kaikkien tekstien ja symbolien ymmärtäminen laboratoriossa ei aina ole helppoa. Kokkolassa kun olemme, yhteistyö kaupungissa toimivien kemiantehtaiden kanssa toteutuu automaattisesti opetuksessani vierailujen, laboratoriotyö- ja opiskelijaprojektien sekä opinnäytetyöpaikkojen kautta. Ylihuomenna esimerkiksi menemme katsomaan käytännössä, kuinka sitä maantiesuolaa tehdäänkään oikeasti. Lisäksi työhöni kuuluu 1. vuosikurssin opiskelijoiden opettajatutorina toimiminen. Koen tämän tehtävän etuoikeutena, sillä antaahan se minulle mahdollisuuden oppia tuntemaan opiskelijoitani ja pääsen kohtaamaan heitä henkilökohtaisesti. Minun mielestäni kun opetus- ja oppimisprosessi lähtee kohtaamisesta. Opinnäytetöiden ohjaajan roolissa minusta on ilo seurata, kuinka nuori luotsaa omaa projektiaan päätökseen; joskus enemmän, toisinaan taas vähemmän ohjausta ja tukea tarvitsevana. Mistä löytyy innostuksesi ja ilosi työhön? Mukavaa ja innostavaa työssäni ovat oppimishaluiset nuoret ja yhteistyöhön valmiit kollegat sekä uuden oppiminen. Lisäksi meidän oppilaitoksemme on aivan äsken remontoitu, joten ulkoiset puitteet ovat myös loistavat. Jos jokin tökkii, niin mikä? Stressitekijöitä? Stressitekijöitä varmaan tuli jo mainittua edelläkin; eli miten osaisin selittää, joskus jopa vääntää rautalangasta, asiani niin, että heikomman kielitaidon omaava tulee autetuksi unohtamatta pitemmälle ehtineiden tarpeita. Onneksi tätä eriyttämistä olen harjoitellut opettaessani alemmilla asteilla. Kulttuurisista eroista johtuen (vai johtuneeko se niistä?) lunttaaminen on noussut yhdeksi ongelmaksi, johon yritämme yhdessä kollegoiden kanssa löytää ratkaisuja. Miten pyrit edistämään kiinnostusta kemian opiskeluun? Motivointimottoni: Jos et vielä osaa, niin nyt on aika opetella! Maija Rukajärvi-Saarela Me kaikki länsimaat jaamme ainakin yhden yhteisen huolen: Mistä saada luonnontieteistä kiinnostuneita ja motivoituneita nuoria yliopistoihin ja insinöörikoulutukseen jatkossa? Tätä olen itsekin pohtinut ja ryhtynyt toimiin, eli järjestämme TUKEMIA-hankkeen puitteissa nk. toiminnallisia opintokäyntejä kemian laboratorioomme ala- ja yläkoulun sekä lukion ja ammattiopiston oppilasryhmille. He tulevat opettajansa kanssa tekemään jonkun mukavan, omiin sen hetkisiin opintoihin liittyvän ja tasolle sopivan kemiantyön oikeassa laboratorioympäristössä. Kertaakaan en ole kuullut kenenkään sanovan, että olipa tylsää tai että en tykkää. Sen sijaan olemme päässeet todella mielenkiintoisiin pohdintoihin kemian saloista näiden lasten kanssa. Usein he lähtevät takaisin mielessään joku jatkojuttu, jonka he aikovat tehdä koulussa tai kotona. Motivoinnin lisääminen luonnontieteitä kohtaan oli myös tavoitteena kansainvälisessä, lukioiden ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä POPBL -projektissa, jonka Suomen maakoordinaattorina toimin vuosina Sen jatkoksi saimme vuosille ESR -rahoitteisen TUKEMIA Tutkimalla oppii kemiaa -hankkeen, jossa mm. POPBL -menetelmää on kehitetty edelleen ja sitä on kokeiltu myös ylä- ja alakoulujen puolella. Esimerkiksi näistä kokemuksista aion tulla kirjoittamaan tulevan vuoden aikana omissa Vuoden opettaja -jutuissani. TUKEMIAhanke päättyy vuoden lopussa, mutta työ jatkuu: Vietimme Keski-Pohjanmaan LUMAkeskuksen avajaisia! Yhteistyö eri kouluasteiden välillä on erittäin tärkeää meille kaikille; samoista lapsista/nuoristahan tässä on kyse. Mitä paremmin koulunkäynti yksittäisen lapsen kohdalla lähtee käyntiin alusta lähtien, sitä suuremmat mahdollisuudet hänen on omalla oppimispolullaan edetä menestyksellisesti. Mitkä ovat sinun rentoutumiskeinojasi? Mitä harrastat? Tässä tulee toinen mottoni: Terve sielu terveessä ruumiissa. Ruumiinkulttuuria hoidan harrastamalla liikuntaa hyvin monipuolisesti eli hiihdän, sauvakävelen, pyöräilen, rullaluistelen, vesijuoksen ja jumppaan vuodenajan ja tilanteen mukaan useamman kerran viikossa. Yritän pitää myös huolta siitä, että ainakin kerran viikossa menen mukaan johonkin kulttuuririentoon. Kokkolassa se onnistuu, sillä täältä löytyy niin taidenäyttelyiden, teatterin kuin musiikinkin puolelta moninaista tarjontaa. Lisäksi harrastan opiskelua ja runonlausuntaa. Lopuksi? Haluan lopettaa Juice Leskisen sanoihin: Runo on valmis; saa tulla pyyhkimään! D i m e n s i o 6/