Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.



Samankaltaiset tiedostot
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Euroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Rahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Muistio 1 (11) Rahoitusmarkkina- ja tilastoosasto. Julkinen

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

Globaaleja kasvukipuja

Sixten Korkman Talousneuvosto ETLA

Talouden näkymät vuosina

Globaaleja kasvukipuja

Rahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Rahoitusoikeus, luento 3. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Raha kulttuurimme sokea kohta

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Pankkivero mikä se on ja mihin sitä tarvitaan?

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä

Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Rahoitusoikeus, luento 1. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Kansainvälisen talouden näkymät

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Talouden näkymät. Helsingin Messukeskus Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja


Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta /2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

MITÄ RAHA ON? K. Kauko SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Elvyttävä kansalaisosinko

Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän aikaa

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2004

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Rahapolitiikka maaliskuussa 2018

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Transkriptio:

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1

Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä ei uskottu Uskottiin, että rahoitusmarkkinat kykenevät korjaamaan omat virheensä. Finanssikriisi järkytti tätä käsitystä Kriisin jälkeen sääntelyn uudistaminen - uusi normaalitila 2

Sisältö Pankkien rooli ja ajoittainen epävakaus Sääntelyn vuosikymmenet Finanssikriisiä edeltänyt vapautuminen Sääntelyuudistukset kriisin jälkeen Päätelmät 3

Pankin yksinkertaistettu tase Vastattavat Saatavat Nostettavissa heti Pitkäaikaisia, epälikvidejä Talletukset Luotot Oma pääoma Oma pääoma 4

Talletuspako Vastattavat Saatavat 2: Tallettajat pyrkivät nostamaan heti talletuksensa Talletukset Luotot 1: Tieto tai epäily tulevista luottotappioista, joita oma pääoma ei kata Oma pääoma 3: Pankin likvidoitavissa olevat varat eivät riitä talletusten nostoon -> pankki selvitystilaan 5

Talletussuoja Vastattavat Saatavat Järjestelmä takaa talletukset (tiettyyn summaan asti) Talletukset Luotot Oma pääoma Tallettajilla ei syytä talletusten nostoryntäykseen (jos järjestelmän takuuseen luotetaan) 6

Moderni talletuspako (tukkurahoituspako) Suuri osa hyvin lyhytaikaista rahoitusta, joka voi kuivua kriisitilanteessa Vastattavat Muut velat Saatavat Arvopaperit ja johdannaiset Talletukset Luotot Oma pääoma Likvidit varat 7

Yhdysvaltain liikepankkisektorin oma pääoma (% taseesta), 1840-1993 Keskuspankki Talletussuoja % Vuosi Lähde: Berger et al. 1995, Journal of Banking and Finance 8

Noidankehä Tärkeät pankit on pakko pelastaa kriisissä Odotus turvaverkosta johtaa liialliseen riskinottoon ja oman pääoman minimointiin Liiasta riskinotosta ja velkaisuudesta seuraa kriisi Kuinka tämä noidankehä voidaan katkaista? 9

Sääntelyn vuosikymmenet Pankkitoiminta oli voimakkaasti ohjattua useimmissa maissa 1930- luvun kriisin jälkeen Pankkitoiminta kansallista, kilpailu vähäistä Pääomanliikkeiden vapauttaminen, keveämpi sääntely ja kansainvälinen kilpailu 1980 luvulta alkaen 10

Finanssikriisiä edeltänyt kehitys 1980-luvulta Pankkikilpailun kiristyminen, jota ajoivat Tekninen kehitys Varjopankkisektorin kehittyminen (erityisesti Yhdysvalloissa) Sääntelyn keventyminen 11

Pankkien velkojen ja saamisten kehitys EU:ssa Euroaluen rahalaitosten velat 1998 2012 (mrd. ) Euroaluen rahalaitosten saamiset 1998 2012 (mrd. ) Huom. Asiakkaiden talletukset ovat muiden kuin rahalaitosten (pl. julkisyhteisöt) talletuksia Lähde: EKP kuten esitetty Korkean tason työryhmän loppuraportissa Huom. Lainat asiakkaille ovat lainoja muille kuin rahalaitoksille (pl. julkisyhteisöt) Lähde: EKP kuten esitetty Korkean tason työryhmän loppuraportissa 12

Finanssikriisin paljastamat sääntelyn puutteet Kansainvälinen vakavaraisuuden sääntely Basel I (1988) Basel II (2004) Basel III (2010) Markkinakurin epäonnistuminen Rahoitusjärjestelmätason riskien riittämätön hallinta 13

Pankkisääntelyn uudet elementit EU:ssa Pääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset Kriisinratkaisu Rakenteelliset rajoitukset Pankkiunioni 14

Komission ehdotus (suurimpien) pankkiryhmien rakenteeksi EU pankkiryhmän tytäryhtiöittäminen Kaupankäynti omaan lukuun Riskirahasto Ei suojattuja talletuksia EU emo Luottolaitos Luottolaitos Riskirahaston sponsori Kaupankäyntiyksikkö Kaupankäyntiyksikkö Kaupankäyntiyksikkö Kaupankäyntiyksikkö Luottolaitos Luottolaitos Huom: Emopankki voi kuulua joko luottolaitosten ( Core credit institution ) tai kaupankäyntiyksiköiden alaryhmään. 15

Päätelmät Sääntelyn vuosikymmenet, vähäinen pankkikilpailu Ei merkittäviä kriisejä Sääntelyn purku ja 1980 luvulta pankkikilpailun kiristyminen Ongelmien lisääntyminen Kulminaationa finanssikriisi 2007 Kriisin jälkeinen sääntelyuudistus 16

Finanssikriisien estäminen säästää tuhoisilta tuotannonmenetyksiltä Euroalue Yhdysvallat Japani Suomi Indeksi, 2008/I = 100 104 Bruttokansantuote 100 96 92 88 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 17

Luottamuksen palauttaminen Pankkien rooli keskeinen erityisesti EU:ssa Finanssikriisi syönyt hyväksyntää ja luottamusta pankkitoimintaa kohtaan Sääntelyuudistukset edistävät luottamuksen palautumista 18

Kiitos! 19