2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 13 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16

Tilinpäätös 2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset.. 3 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys.. 5 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa. 7 1.5 Henkilöstö.. 9 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. 9 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset 12 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 13 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET.. 19 5. KOKONAISTULOT JA MENOT.. 21 6. KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS.. 22 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus. 22 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 25 6.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.. 43 6.4 Konsernin henkilöstömäärä 43 6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut. 44 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY.. 48 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN.. 49 8.1 Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 49 8.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen.. 80 8.3 Investointiosan toteutuminen. 89 8.4 Rahoitusosan toteutuminen. 93 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 95 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 103 11. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 118

TOIMINTAKERTOMUS

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suuria odotuksia 1 Voimme todeta vuoden 2014 olleen suurten odotusten vuosi. Maamme hallitus oli päättänyt viedä loppuun kuntarakenne- ja soteuudistuksen ja vielä kuntalakikin tuli uudistaa. Kaikilla näillä oli vaikutuksensa Kotkaan. FCG:n avulla teetettiin laajahko kuntarakenneselvitys ja sote-valmistelut kävivät kuumina etenkin Pohjois-Kymenlaaksossa. Siellä mietittiin ja mietitään edelleen mitä tehdä, mihin kuulua. Kuntalaissa taas puhututti lähinnä omistajaohjaus. Mitkä asiat kuuluvat konsernille ja mitkä sen omistamille tyttärille. Tätä kirjoittaessa asiat ovat edelleen kesken maan hallituksessa. Niin ne ovat myös Kotkassa. Olemme kuitenkin Kotkassa aika vakuuttuneita siitä, ettei uusia kuntafuusioita ole nyt näköpiirissä, eikä se sotekaan tunnu kokonaisuutena etenevän. Siitä olemme vakuuttuneita, että vuonna 1968 rakennettu keskussairaala on tehtyjen suunnitelmien mukaisesti saneerattava. Lähdemme myös siitä, että Kymenlaakso on tulevaisuudessakin yhtenäinen sotealue. Suuria odotuksia ja keskusteluja on myös käyty kaupungin energiaomistuksista. Olisiko järkevää lyödä Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Kouvolan KSS Energian ja Kotkan Energian toiminnot yhteen voimakkaamman maakunnallisen kuntaomisteisen toimijan aikaansaamiseksi? Vai onko oma energialaitoksemme niin hyvä, ettei sitä kannata mihinkään myydä tai liittää? Konsulttiyhtiöt Pöyry, NAG ja KPMG ovat kaikki eri toimijoiden lukuun tehneet omia laskelmiaan, joihin päättäjien on lähes mahdotonta ottaa objektiivisesti kantaa. Koko energiakeskustelu liittyy kaupungin taloudesta syntyneistä alijäämistä käytyyn keskusteluun. Uuden 2017 voimaan tulevan kuntalain mukaan Kotka siirtyy konsernituloslaskelmaan ja sen alijäämät on poistettava 4-6 vuodessa, mikäli siirtymäkaudesta ylipäätään sovitaan. Syntyneitä alijäämiä on 56 miljoonaa euroa. Kaupungin johto on ollut sitä mieltä, ettei näin suuria alijäämiä käyttötalouden säästöillä kateta. Ratkaisuksi haetaan ulkopuolista tulovirtaa, eikä energiaomistuksia lukuun ottamatta muuta tunnu löytyvän. Tehdyistä kiinteistöyhtiön perustamisesta ja 17 kaupungin kiinteistön yhtiöön siirtämisestä johtuvista syistä kaupungin tulos 2014 on 10 miljoonaa euroa positiivinen. Mikäli näitä järjestelyjä ei lainsäädännöstä johtuen olisi tehty, olisi kaupungin taloudellinen tulos 10 miljoonaa euroa negatiivinen. Ei ole ihme, että taloutemme tasapainoon saattaminen puhututtaa ja valmistelu jatkuu. Suuria odotuksia liittyy myös kaupungin kantasatamahankkeeseen. Siinä Cameron Sawyer taustajoukkoineen on investoimassa Merikeskus Vellamon ympäristöön 200 miljoonaa euroa uuden ajanvietekeskuksen rakentamiseksi. Hanke sisältää hotellin, Outlet-keskuksen ravintoloineen ja muine palveluineen. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 1000 henkilöä ja valmistuessaan jouluksi 2016 se tarjoaisi työtä noin 700 hengelle. Hanke on suurin vuosikymmeniin kaupungissamme. Kaupunki on hoitanut kaavoitusvelvoitteensa Kantasataman kehittämishankkeessa moitteettomasti vuonna 2014. Ensi vuosi on sitten rahoittajien ja investoreiden sekä operaattoreiden aika näyttää mihin pystyvät. Koko kaupunki toivoo hankkeen onnistuvan. Pienempiä tapahtumia oli kaupungissamme lukuisia. Vietimme Langinkosken keisarillisen kalastusmajan 125-vuotisjuhlavuotta. Merikeskus Vellamossa oli menestyksekäs Aleksanteri III ja prinsessa Dagmar -näyttely. Uusiakin on tulossa. Sail Training International teki päätöksen seuraavasta Suomessa purjehdittavasta Tall Ships Races - purjehduksesta, joka 2017 yhden kilpailulegin osalta päättyy Kotkaan. Edellinen oli täällä vuonna 2007. Suomen yksi suurimmista investoinneista E18 moottoritie Helsingistä Venäjän rajalle valmistui Kotkan osalta, joskin kaupungin kustantamia 17 miljoonan euron ramppeja vielä rakennetaan. Tämä miljardi-investointi tuo meille uusia mahdollisuuksia, joita yhdessä kehitysyhtiö Cursor Oy:n kanssa työstämme. Suuri onnistuminen on jo nähty; Googlen sijoittuminen seudulle ja jatkoa on luvassa. Venäjän tilanne huolestuttaa meitä kovasti, sillä olemmehan muun muassa matkailun osalta kovasti riippuvaisia venäläisistä, joiden osuus on romahtanut ainakin kolmanneksella. Krimin ja Ukrainan selkkaukset sekä ruplan laskeva kurssi yhdessä öljyn hinnan kanssa ovat saaneet aikaan kaaoksen Venäjällä ja meillä. Se heijastuu täällä hyvin laajalle. Tästä huolimatta yhteytemme Pietariin ja sen johtoon ovat olleet erinomaiset. Charles Dickensin romaanin otsikko Great Expectations - Suuria odotuksia kuvaa elämäämme tulevaisuuteen uskovassa Kotkassa.

Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto Konsernipalvelut Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Henkilöstöjaosto Hyvinvointipalvelut Palvelujohtaja Jorma Haapanen Hallinnon vastuualue Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Talouden vastuualue Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kulttuuriasiainkeskus vt. Kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kaupunkisuunnittelun vastuualue Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kuntatekniikan vastuualue Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Opetustoimen vastuualue Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen Terveydenhuollon vastuualue Terveysjohtaja Maija Valta Vanhustenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalijohtaja Heli Sahala Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto 2 Tilapalvelun vastuualue Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Nuorisovaltuusto Lasten parlamentti Liikuntayksikkö Liikuntatoimen johtaja Antti Mattila

1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KAUPUNGINVALTUUSTO Brask Nina, puheenjohtaja (SDP) Kotiniemi Topias, I varapuheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, II varapuheenjohtaja (Vas.) Eerola Juho, III varapuheenjohtaja (PS) 3 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Elo Jari Kimpanpää Hilppa Luumi Jari Montonen Tiina Niemi Ritva Paatero Sirpa Posti Pekka Rajantie Irma Soares Kim Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Virtanen Sami Vasemmistoliitto (Vas.) Bohm Tarja Hanhela Seppo Hodju Juhani, rautatieläinen Lommi Semi Mielonen Joona Pekkola Petri Piipponen-Pekkola Seija Repo Risto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika Komulainen Rita Mamia Nanni Puolesta sananvapauden PS Hirvonen Arto, 18.8.2014 alkaen Kansallinen Kokoomus (Kok.) Arola Mika Eerola Seppo Elomaa Jari Hirvonen Pasi Holmberg Kai Kirjavainen Marika Koski Matti Länsimies Anna-Maria Mustonen Lasse Piipari-Huovila Saila Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset (PS) Kekkonen Olli Levonen Vesa, 13.10.2014 asti Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta Rautiainen Amon, 18.8.2014 asti van Wonterghem Freddy Voutilainen Emmi Suomen Keskusta (Kesk.) Suutari Heikki Levonen Vesa, sit. 13.10.2014 alkaen Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Almgren Esko Kilpeläinen Veijo KAUPUNGINHALLITUS Elomaa Jari, puheenjohtaja (Kok.) Posti Pekka, I varapuheenjohtaja (SDP) Lommi Semi, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Luumi Jari Taavitsainen Ninni Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto Haakana Mervi Suomen Kristillisdemokraatit Tiusanen Kari Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 10 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 224. Valtuusto on hyväksynyt - talouden tasapainotusohjelman - kaupunkistrategian 2013-2016 - elinkeinostrategian - henkilöstöstrategian 2013-2016 - vammaispoliittisen ohjelman 2013-2016 - Kymijoen eteläosan osayleiskaavan - Räskin ja Korkeakosken asemakaavat sekä useita asemakaavan muutoksia - kaupungin ilmoituslehdeksi Kaupunkilehti Ankkurin vuosiksi 2013-2016. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 467. 4 Kaupunginhallitus on hyväksynyt - henkilöstöjaoston asettamisen - kaupungin nimeämisen Tall Ships Races 2017 -purjealustapahtuman isäntäsatamakaupungiksi - Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman - Cursor Oy:tä koskevat omistajapoliittiset linjaukset sekä kuntaomistajien omistajatavoitteet 2013-2017 - kaupunginjohtajan johtajasopimuksen. Kaupunginhallitus on päättänyt - hakea harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta - käynnistää kuntajakoselvitystyön. Kaupunginhallitus on täyttänyt tarkastuspäällikön viran. Kaupunginhallitus on jättänyt täyttämättä talousjohtajan viran. Tehtävät on sisällytetty talous- ja rahoitusjohtajan virkaan, joka on täytetty sisäisin järjestelyin. Konsernijaosto Konsernijaosto kokoontui 11 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 89. Konsernijaosto on saanut selvityksen Kantasataman kehittämisestä ja investorin suunnitelmista ja on oikeuttanut kaupunkisuunnittelun yhdessä Cursor Oy:n kanssa jatkamaan valmistelua. Konsernijaosto on selvittänyt Kotkan Energia Oy:n osallistumista Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen ja on päättänyt saattaa asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Konsernijaosto on valmistellut elinkeinostrategiaa kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Konsernijaosto on saanut ajankohtaista selvitystä mm. Cursor Oy:stä ja Uuperinrinteet Oy:stä sekä talouden tasapainotusohjelmaan liittyen energiayhtiöiden omistuksen vaihtoehdoista samoin kuin E18 -moottoritiehankkeen heijastusvaikutuksista. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 65. Henkilöstöjaosto on - toteuttanut talouden tasapainotusohjelman seurannan henkilöstötavoitteiden osalta - valmistellut henkilöstösuunnitelman kaupunginhallitukselle - käsitellyt useita henkilöstöön liittyviä ohjeita ja linjauksia

1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. [Kuntataloustiedote 3/2014] Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. [Kuntataloustiedote 3/2014] Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. [Kuntataloustiedote 3/2014] Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2014 joulukuun työllisyysaste (8,8 %) oli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin (7,9%). Miesten työttömyysaste oli 9,4% ja naisten 8,2%. 15-64 vuotiaiden työllisyysaste oli 67,4, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 0,8 prosenttiyksikköä 68,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste pysyi lähes samana 66,8 prosentissa. 15-24 vuotiaiden nuorten työttömyysaste (19,8%) kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä. [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden yhteenlaskettu tulos oli ilman kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisten tuomia kertaluontoisia eriä samantasoinen kuin edellisenä vuotena. Verotulojen kehitykseen ja menojen kasvuun ovat vaikuttaneet heikko talouskehitys sekä lisääntynyt työttömyys. Suomen kunnista jopa 156 kuntaa nostivat tuloveroprosenttia vuodelle 2014, mikä johti vain 1,3 % kunnallisverotulojen kasvuun. Kiinteistöverouudistuksesta johtuen kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat 10 %. Toimintamenot kasvoivat maltillisesti, alle puoli prosenttia, johtuen lähinnä maltillisesta palkkaratkaisusta, toimintojen tehostamisesta sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisistä. [Kuntaliitto, Tilinpäätösarviot 2014] Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto]

Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 2,6 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013. Yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % Kiinteistöverojen muutos oli +10,9 %. 6 Maamme suurin paperiteollisuuden tuotantoalue on rajun rakennemuutoksen kohteena. Kahden tehdaskokonaisuuden poistuminen tuotannosta on merkinnyt välittömästi 3000 työpaikan vähenemistä viidessä vuodessa. Tästä huolimatta perinteinen metsäteollisuus on edelleen maakunnan teollisuuden kivijalka. Perinteisten tuotteiden rinnalle ollaan kehittämässä puubiomassasta uusia tuotteita. Tavoitteena on kehittää Kymenlaaksosta biomassan johtava tuotantoalue. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Toinen kehittyvä tuotannonala on logistiikka. Kymenlaaksoon on syntynyt maamme suurin yleis-, vienti- ja kauttakulkusatama Haminan ja Kotkan satamien yhdistyttyä. Se sijoittuu 15 suurimman sataman joukkoon Itämerellä ja on sillä alueella kolmanneksi suurin konttisatama. Vaalimaan tullija raja-asema on EU:n ja Venäjän tärkein maaraja-asema. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Uudistuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus, ympäristöteknologia laajemminkin sekä monet luovan talouden alat tulevat monipuolistamaan maakunnan elinkeinorakennetta. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Valmistuneiden rakennusten kerrosala vuonna 2014 oli 32.650 m2 ja vastaava luku vuosien 2010-2014 keskiarvona oli 56.784 m2. Asuntojen osuus valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli 9.354 m2, liikerakennusten 5.506 m2 ja teollisuus- sekä varastorakennusten osuus 6.466 m2 Valmistuneita asuntoja vuonna 2014 oli 64 kpl, vastaava keskiarvo 2010-2014 oli 174 kpl. Omakotitaloja valmistui 29 kpl, kun niitä keskimäärin vuosina 2010-2014 on valmistunut 58 kpl. Omakotitaloille myönnettiin 20 rakennuslupaa vuonna 2014. Vastaava keskiarvo viideltä viimeiseltä vuodelta on 46 kpl. Vuonna 2014 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 4550 henkilöä (4196 henkilöä vuonna 2013) ja työttömien osuus työvoimasta 18,28 % (16,75 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1295 henkilöä (1195) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 623 henkilöä (557). [Kaakkois-Suomen Elykeskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014] [Kuntataloustiedote 3/2014] http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/kuntatalous-tilastot- julkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet- 2014/Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014_Korjattu.pdf [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2015/02/sivut/tilinpaatosarviot-2014.aspx [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/12/tyti_2014_12_2015-01-20_tie_001_fi.html [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] http://www.finnicakymenlaakso.fi/kolumni.php [Kaakkois-Suomen Ely-keskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014] http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi-tyollisyyskatsaukset

1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 7 Alkuvuodesta alkaen talouden ennusteeseen on tuotu riskinä esille sosiaali- ja terveyslautakunnan asiakaspalveluiden ylitys erikoissairaanhoidon sekä vammaistyön osalta. Vuoden alusta oli myös nähtävissä paine työllisyydenhoidon avustuserien osalta. Myös ympäristölautakunnan osalta ennustettiin olevan painetta talousarviossa pysymiseksi. Vuodelle 2014 asetettua kiinteistöjen myyntivoittotavoitetta ei saavutettu. Maaliskuussa 2013 käynnistetty tasapainotusohjelman valmistelu eteni 9-kohtaiseksi valtuuston päätökseksi. Tasapainotusohjelman toimenpiteet olivat keskeisinä tekijöinä osana talousarviovalmistelua vuodelle 2014. Vuoden 2015 alussa tasapainotusohjelmaa on tarkennettu. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 2.3.2015, että talouden tasapainotuksen aikaansaamiseksi ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Kiinteistömassan jatkojalostamiseksi tehdään riittävät toimenpiteet 30.9.2015 mennessä. Purettavista rakennuksista tulee tehdä esitys viimeistään talousseminaarissa 23.3.2015. 2. Henkilöstösuunnitelma on arvioitava uudelleen 29.5.2015 mennessä. 3. Ostopalvelut läpivalaistaan - tavoitteena maksimaaliset säästöt - ja tiedot saatetaan nettiin 29.5.2015 mennessä. 4. Palveluverkkoon liittyvät merkittävimmät päätökset a. Lasten ja nuorten palveluiden osalta kouluverkkosuunnitelma ajantasaistetaan, ja Tiutisen sekä Metsolan koulujen tulevaisuus ratkaistaan. b. Liikuntatoimen kustannuksia tarkastellaan verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tehdyn selvityksen perusteella. Säästöjä haetaan kiinteistöistä, ja niiden käyttöä tulee tehostaa annettavien suositusten perusteella. 5. Rahoituksen nettomenoja pienennetään yhdellä miljoonalla eurolla. 6. Investointitaso on vuosikatteen ja poistojen suuruinen. 7. Taselainakanta ei saa kasvaa, ja vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten kiinteistö-leasing, voidaan käyttää perustellusti. 8. Työllisyystoimikunnan esittämät näkökulmat otetaan huomioon osana talouden tasapainotusohjelmaa. Talousarvioon tehtiin muutokset lisätalousarvioina valtuuston joulukuun kokouksessa. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylitykseen yhteensä 7,63 milj. euron määrärahat ja tuloarvioiden tarkistukset. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakatteen heikennyksen summa oli 1,6 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tuloarvioihin sisältyvää myyntivoittojen määrää tarkistettiin 3,9 milj. euroa pienemmäksi ja pysäköinninvalvonnan toimintatuotto-odotusta laskettiin 0,13 milj. eurolla. Ympäristölautakunnan toimintakatetta heikennettiin 0,19 milj. eurolla. Kaupungin yhteisissä eristä verotuloennustetta laskettiin 1,5 milj. eurolla ja rahoituserien tuottoa nostettiin 1,0 milj. eurolla lisätalousarviossa. Lisäksi rakennusten siirtäminen kaupungin taseesta Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen huomioitiin lisätalousarviossa 19,34 milj. euron satunnaisena tuottona sekä 3,84 milj. euron positiivisena muutoksena varausten muutoksessa. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset vahvistivat alkuperäistä talousarvion tulosta 9,23 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen toimintakate oli 2,3 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota parempi. Merkittävimmät yksittäiset tekijät lisätalousarviossa ennustettua parempaan tilanteeseen olivat lomapalkkavarauksen arvioitua pienempi kustannusvaikutus sekä eläkevarauksen ennakoitua vahvempi pieneneminen. Tilikauden 2014 vuosikate oli lopulta 2,2 milj. euroa lisätalousarviota paremmalla tasolla. Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 1,9 milj. euroa lisätalousarviota parempi. Tilinpäätöserien jälkeen tilikauden ylijäämä oli 10,1 milj. euroa, joka oli 1,9 milj. euroa talousarviota parempi. Investoinnit jäivät 1,3 milj. euroa suunniteltua matalammalle tasolle, merkittävimpinä tekijöinä tilanteeseen olivat Härniemen laiturin investointikokonaisuuden sekä Räskin alueen toteutuksien siirtymiset tuleville vuosille. Vuoden 2014 ylijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä pienenee - 32,8 milj. euroon, joka vastaa noin 4 kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen

8 parantamiseksi on oikea, mutta voimakasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava, jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Tilikaudelle 2014 kertynyt ylijäämä syntyy kokonaisuudessaan kertaluonteisesta satunnaisesta tuotosta. Ilman rakennusten yhtiöittämisestä syntyneitä eriä tilikauden 2014 alijäämä olisi yli 10 milj. euroa. Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta valtionosuusuudistuksen muutokset näyttäytyvät suotuisina Kotkan kaupungille jo vuoden 2015 osalta. Työllisyystilanteen positiivisen kehityksen merkitys koko talousalueella on edelleen avainasemassa kaupungin talouskehityksen mahdollisuuksia arvioitaessa.

9 1.5. Henkilöstö Vuosi Henkilöstömäärä Maksetut palkat 2012 3601 118 740 151,00 2013 3496 118 079 133,00 2014 3501 117 828 439,00 Henkilöstömäärä ja maksetut palkat, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Henkilöstömäärä nousi edellisvuoteen verrattuna 5 henkilöllä. Muutos painottuu määräaikaiseen henkilöstöön. Ammattiluokkina ilmaistuna laskua tapahtui käytännössä katsoen kaikissa muissa ammattiluokissa paitsi lääkäreissä ja muussa henkilöstössä. Suurimmat laskut kohdistuivat teknisten palvelujen henkilöstöön sekä toimistohenkilöstöön. Maksetut palkat laskivat vuoteen 2013 verrattuna noin 250 700 euroa ja vuoteen 2012 verrattuna noin 911 700 euroa. Kun huomioidaan 1.7.2014 voimaan tullut palkkojen yleiskorotus (á 20 / työntekijä), jonka kokonaisvaikutus maksettuun palkkasummaan oli noin 395 000 euroa, niin kaupungin henkilöstöpoliittisilla toimilla aikaansaatu palkkasumman lasku vuonna 2014 verrattua vuoteen 2013 oli noin 645 700 euroa. Kaupungin sairauspoissaolot laskivat 18,6 päivästä 16,3 päivään henkilöä kohden, mikä vastaa sairauspoissaolojen kustannusten laskuna noin 454 000 euroa. Sijaiskustannusten lasku huomioiden kustannussäästö oli yhteensä 1,3 miljoona euroa. Vuodelta 2014 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Rahoitusriskit Talouden epävarmuus jatkui toimintakertomusvuonna edelleen. Tämä heijastuu rahoituksen järjestämiseen myös kuntasektorilla. Korkoriski Kotkan kaupungin pitkien lainojen lainakanta 31.12.2014 on 224,14 milj.. Lyhyttä maturiteetiltaan alle 12 kk lainaa kaupungilla on yhteensä 47,08 milj., mikä sisältää kuntatodistukset 30,00 milj. euroa ja tililuoton 17,08 milj. euroa. Kokonaislainakanta on siten yhteensä 271,22 milj. euroa. Kuntarahoitus Oyj on kaupungin suurin yksittäinen rahoittaja noin 64 % osuudella kokonaislainamäärästä. Pitkistä lainoista noin 40 % on kiinteäkorkoista ja 60 % vaihtuvakorkoista lainaa. Koronvaihtosopimuksia on tehty 11 kpl pääasiassa muuttamaan vaihtuvakorkoinen sopimus kiinteäkorkoiseksi. Lainakannan korkokustannus ei ole herkkä koronmuutoksille seuraavien vuosien aikana. Valuuttariski Kotkan kaupungilla ei ole valuuttariskiä. Likviditeettiriski Konsernitililimiitin sekä kuntatodistuksien turvin likviditeetti on mahdollista pitää riittävänä. Luottoriski Kuntasektorin luottoluokitus on toistaiseksi taannut uuden lainarahoituksen kohtalaisen edullisin ehdoin.

10 Vakuutukset Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu vuonna 2012 ja vuoden 2016 loppuun asti voimassa olevia vakuutus- ja palvelusopimuksia on konsernissa Pohjola Vakuutus Oy:n sekä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Kotkan kaupungin vakuuttamistoiminnoista vastaa talouden vastuualue. Vuonna 2013 nimetty Riskienhallinnan johtoryhmä on uuden vakuutuskauden kilpailutusprosessin keskeinen käynnistäjä ja valmistelija. Henkilöstö Vakituista henkilökuntaa ei pystytä loputtomiin vähentämään ilman palvelurakenteeseen ja - verkkoon kohdistuvia muutoksia ja vaarana on, että pitkäjänteisellä työllä aikaansaatu sairauspoissaolojen lasku, voi lähteä nousuun. Riskit palveluiden tuottamisen näkökulmasta Työttömyysaste kasvoi vuonna 2014 edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi ja oli vuoden lopussa 8,5 % enemmän kuin ed. vuonna. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä nousi 12,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2015 alussa maksuvelvoite koskee yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, jolloin maksut kasvavat huomattavasti. Toimeentulotuen asiakasruokakuntien määrän kasvu oli 3,4 %. Lastensuojelun asiakasmäärä lisääntyi yli 9,4 %, mutta sijaishuollon kustannukset pysyivät ed. vuoden tasolla. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa ja ikärakenteen muutoksen takia huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaminen ja tästä aiheutuvat kulttuuritaustojen eroavaisuudet on otettava huomioon kaupungin eri toiminnoissa. Väestön hyvinvoinnin turvaamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyy näiden muutosten myötä epävarmuutta ja riskejä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut eivät ole aiemmin olleet riittävän joustavia tehokkaan toiminnan toteutumiseksi. Hoitoketjut on saatu toimimaan vuoden 2014 aikana ja tästä syystä erikoissairaanhoidossa ei ole enää perusterveydenhuoltoon jonottavia potilaita. Myös Karhulan sairaalasta potilaat siirtyvät nopeasti eteenpäin kotiin, kotihoitoon, lyhytaikaispaikoille tai hoiva-asumiseen. Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja jonotilanteiden välttämiseksi on tehty paljon kehittämistyötä ja sen tulokset näkyvät nyt. Hoiva-asumisen paikkoja oli alkuvuodesta liian vähän. Tilanne helpottui syyskuun alussa, kun Eskolan hoivakoti avautui. Lisääntyneet sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet erityisesti koulujen ja terveydenhuollon henkilökunnan työskentelyyn ja vaatineet toiminnan uudelleen järjestämistä nopealla aikataululla tilapäisissä tiloissa. Kaikilla vastuualueilla sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuneet tilanteet ovat muodostaneet riskin palveluiden laadukkaalle järjestämiselle. Voimakkaasti altistuneille henkilöille on vaikea löytää työpistettä, missä oireita ei ilmaantuisi. Liikuntatoimessa tilakustannusten jatkuva nousu aiheuttaa riskin varsinaisen toiminnan järjestämiselle. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen täyttämisessä aiheuttavat riskejä esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutumisessa sekä neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamisessa. Myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen lain mukaisesti muodostaa jatkuvan riskin. Koulupsykologien virkojen täyttöasteessa on ollut pitkään vajetta, mikä on aiheuttanut kulujen nousun ostopalveluissa. Sosiaalihuollossa käsittelyajat eivät toteutuneet lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Aluehallintovirasto antoi marraskuussa 2014 huomautuksen toimeentulotuen käsittelyajoista ja edellytti toimia niissä pysymiseksi. Vuoden lopussa tilanne kuitenkin heikkeni entisestään. Henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota. Hyvinvointipalveluissa pätevän työvoiman saatavuus on heikentynyt edelleen. Lisäksi henkilöstön eläköityminen tuo haasteita pätevän ja riittävän henkilöstön saatavuudelle. Esimerkiksi erityisopettajien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä lastentarhanopettajien saatavuus on heikentynyt. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen, resurssien riittävyys ja organisaatioiden toiminnan muutokset vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Toimeentulotuen osittainen siirto Kelalle vuoden 2017 alussa siirtää etuuskäsittelijöiden työn sinne, mutta henkilöstön siirroista ei ole vielä

11 tietoa. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty edelleen huomiota vuoden 2014 aikana ja poissaolot ovat vähentyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja kuntauudistusten eteneminen näyttävät edelleen epäselviltä. Epäselvyys tulevaisuuden hallintorakenteista voi muodostua riskitekijäksi, jos se vaikuttaa haitallisesti alueelliseen yhteistyöhön ja operatiiviseen toimintaan. Epäselvästä tilanteesta huolimatta kaupungin ja koko seudun toimintaa on pystyttävä kehittämään täysipainoisesti. Kotka on valinnut taloutensa tervehdyttämisen keinoksi rakenteelliset muutokset ja toiminnan aktiivisen kehittämisen lomautusten tai irtisanomisten sijasta. Kunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä on pystyttävä kohdentamaan resursseja uudella tavalla. Kun on kyse työvoimavaltaisesta toiminnasta, kaikki muutokset vaikuttavat väistämättä ihmisten työhön. Keskeisenä riskinä muutosten läpiviennissä on muutosjohtamisen onnistuminen ja henkilöstön mukaan saaminen toiminnan kehittämiseen. Rakennemuutosten onnistuminen edellyttää avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. Pienehkönä riskinä nähdään elintarvike- ja terveysvalvonnan valvontaresurssit, jotka eivät ole riittävät elintarviketurvallisuusviraston riskiperustein asettamien valvonnan tavoitteiden täyttämisen näkökulmasta. Vuosittainen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Kotkan ja Pyhtään yhteistoiminta-aluetta varten tehdään olemassa olevien resurssien mukaisesti. Resurssien niukkuus ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmatilanteita. Ympäristönsuojelun valvontaresurssit keskitetään lupa- ja ilmoitusvelvollisiin laitoksiin ja niitä varten on valmistumassa valvontasuunnitelma. Suurempana riskinä nähdään valvontasuunnitelman ulkopuoliset kohteet, jotka tulevat työn alle niissä ilmenevien ongelmien kautta. Näiden yritysten neuvontaan ja ennakoivaan ohjaukseen ei ole resursseja. Suurena riskinä nähdään selkeästi kaupungin muista intresseistä riippumatonta, lainopillista asiantuntijapalvelua edellyttävä lupa- ja valvontaviranomaistyö. Päätöksenteon ja asiakirjahallinnan lainmukaisuuden ja läpinäkyvyyden tulee olla todennettavissa. Mahdolliset epäselvyydet voivat johtaa pitkiin, turhiin prosesseihin, joista aiheutuu haittaa sekä kaupungille että toiselle osapuolelle. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun suuret hankkeet liittyvät Kantasataman, Jumalniemen, Karhulan ja Karhulanniemen kehittämiseen. Kotkansaari on kaupungin voimakkain muutosalue, joka tarvitsee kokonaisuuden hallitsemiseksi yleissuunnittelua. KANTASATAMA Kantasataman asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä vuoden vaihteessa 2013-14 ja ehdotus on nähtävillä helmi-maaliskuussa 2015. Hanke on edennyt yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti ja menee aikataulun mukaan päätöksentekoon huhtikuussa 2015. Kaavahankeen suunnitteluun ja sitä varten tehtäviin selvityksiin on sitoutunut jonkin verran varoja, mutta tehdyt selvitykset palvelevat suurelta osin alueen tulevaa käyttöä siinäkin tapauksessa että vireillä oleva hanke jostain syystä peruuntuisi. Kehitysyhtiön hankkeeseen sijoittamat resurssit ovat olleet merkittävät. Kantasataman kaavasuunnittelun edetessä eri osapuolten kanssa on päästy yhteisymmärrykseen eri osapuolia koskevista ratkaisuista, jotka kuitenkin vaativat lopulliset sopimukset eri osapuolten välille. Sopimusten viivästyminen voi vaarantaa kaavahankkeen aikataulun. Kaavasta mahdollisesti tehtävät valitukset ovat edelleen riski sekä hankkeen aikataululle että toteutumiselle. Kireä tavoiteaikataulu suhteessa suunnitteluresursseihin lisää valitusriskiä. Aikataulukysymykseen pyritään saamaan ote suunnittelun vahvalla koordinoinnilla. Kansainvälisen toimijajoukon kanssa huomioitava on myös kommunikaation ymmärtäminen ja sopimusten yksiselitteisyys. Jälkimmäistä varmistetaan lakipalveluilla toimistosta, jolla on kokemusta kansainvälisestä kiinteistöjuridiikasta. Kaupungille erittäin tärkeää on saada toteutumaan omat keskeiset tavoitteensa alueen suunnittelussa. Yleisen taloustilanteen vaikeutuminen edelleen vaikuttaa sekä kaupungin talouteen että kehityshankkeeseen. Kaupungin kannalta on oleellista tarkka investointien suunnittelu.

12 JUMALNIEMI Jumalniemen kehittämishanke saatiin käyntiin vuoden lopussa alueen kiinteistönomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa. Alueen kehittäminen on välttämätöntä kaikkien osapuolten kannalta. Jumalniemen tulee säilyttää asemansa maakunnallisesti merkittävänä kauppapaikkana E18 moottoritien varressa ja vahvistua. Kehittämisen tarkoitus on palvella kaikkia alueen toimijoita ja auttaa rakentamaan Jumalniemestä toimiva kokonaisuus. Alueesta laaditaan yhteinen kehityssuunnitelma ja sitä tukeva kaavamuutos. Suunnittelu on käynnistettävä pian, sillä Jumalniemen uudet itäiset rampit valmistuvat elokuussa 2015. Hanke tarvitsee sekä kaupallista että arkkitehtisuunnittelua kaavan pohjaksi. Ripeän etenemisen edellytyksenä on että projektille saadaan vetäjä, joka kokoaa toimijat ja kiinteistönomistajat yhteen ja ohjaa suunnittelua. Tämä edellyttää osapuolien sitoutumista myös taloudellisesti jo heti alkuvaiheessa. Mikäli hanke ei etene ripeästi on riskinä, että Jumalniemen kaupallinen vetovoima vähenee, ja asiakasvirtojen ja kaupallisten toimijoiden siirtyminen muualle kuihduttaa alueen. KARHULAN KESKUSTA Karhulan osalta tutkitaan jatkossa koko keskustan kehittämistä. Riskinä on, ettei laajan kokonaisuuden tutkimiseen riitä resursseja kaupunkisuunnittelussa. Selkeä haaste on myös muodostaa yhteinen tavoite erittäin monien toimijoiden kesken. Karhula kilpailee E18 varren asiakkaista ja investoinneista. Siksi koko seudun kannalta olisi tärkeä onnistua eri keskusten tehtävien määrittelyssä, profiloinnissa. Karhulan osalla tämä tulee esiin myös Karhulan keskustan eri osien profiloinnissa. AHLSTRÖMIN ALUEEN KAAVARUNKO Karhulan keskustaa tukee Karhulanniemen kehittäminen yhdessä A.Ahlström kiinteistöt Oy:n kanssa. Kaavarunkotyö etenee suunnitellusti. Työ toisaalta tukee, toisaalta myös asettaa paineita Karhulan keskustan kehittämiselle. Kaavarungon jälkeen päästään laatimaan ensimmäistä asemakaavaa mikä merkitsee tuloja kaupungille. Riskinä on mm. yleinen talouskehitys, joka viivästää suunnitelmien laatimista ja toteuttamista. MAANHANKINTA JA YLEISKAAVOITUS Maanhankintarahan alhainen taso muodostaa riskin kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Säästöjen ohella on myös investoitava siihen, mikä synnyttää tulevia tuloja ja elinvoimaa kaupunkiin. Maanhankinnan taloudelliselle ja pitkäjänteiselle toteuttamiselle muodostaa riskin yleiskaavoitusresurssin puute. Yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta yleiskaavoittajan palkkaamisen myötä. Suunnitteluvajeen kiinni kurominen vie aikaa, mikä pitää yllä epätaloudellisten investointien riskiä. 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Kaupunkistrategian mukaisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat huomioidaan kaikessa toiminnassa. Strategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan jokaisella vastuualueella. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jalkautettiin edelleen kaupungin vastuualueille poikkihallinnollisen työryhmän johdolla. Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. Kiinteistöjen energiatehokkuuskatselmustoiminta, Ekotukitoiminta ja Kymenlaakson energianeuvonta. Kotkan kaupungin ilmastotyötä ja energiatehokkuustavoitteiden toteutumista tuettiin ja edistettiin kaupungin hallinnoiman KymECO2- projektin resursseilla. Uusiutuvan energian kuntakatselmus projekti alkoi Etelä-Kymenlaaksossa (Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä). Projektin tarkoituksena on tuottaa selvityksiä, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa alueella sekä antavat tietoa kaikille. Projekti keskittyi aurinkoenergiaan sekä uusiutuvaan energiaan perustuviin lämmitysenergiaratkaisuihin. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteiden huomioimiseksi kaavoituksessa on luotu tarkastelumalli, jota käytetään kaikkien asumista ja palveluita sisältävien kaavojen selostuksissa. Malli on otettu käyttöön ja se on saanut positiivista palautetta.

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen 13 Vuoden 2014 alusta kuntalaissa astui voimaan uusia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia velvoitteita. Kuntalain valtuuston tehtäviä määrittävän 13 :n 3a-kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kotkan kaupunkikonsernissa sovellettavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.6.2014 58. Myös kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle (87 c ) ja johtajalle (87 d ) määriteltiin omat valvontavelvoitteensa. Liikelaitosten on 87 k :n mukaan annettava toimintakertomuksessa tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joita ei muutoin ole ilmaistu taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Näitä tietoja ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kokonaisuus sekä keskeiset johtopäätökset. Lakiin sisältyy myös velvoite esittää toimintakertomuksessa kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvänä olennaisena asiana arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 ). Tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sisällytetään ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Myös tilintarkastajien tehtäviin (73 ) lisättiin velvollisuus tarkastaa, onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty kunnassa ja kuntakonsernissa asianmukaisesti. Kunnan riskeistä ei saada riittävää kuvaa tarkastelemalla vain peruskunnan riskejä. Siksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee välttämättä kohdistua koko kuntakonserniin. Ajattelu on ollut keskeisenä näkökulmana ja tavoitteena kuntalain kokonaisuudistusprosessissa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tukevat Kotkan kaupunkia ja kaupunkikonsernia perustehtävien toteuttamisessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on myös kunnan, kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaaminen erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin lakien ja tavoitteiden mukainen toiminta muuttuvissa tilanteissa ja varmistetaan toiminnan häiriötön, laadukas ja kustannustehokas jatkuvuus. Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa otetaan huomioon myös konserniyhteisöt ja merkittävät ulkoiset palveluntuottajat. Kotkan kaupunkikonsernin ensimmäinen yhteinen riskianalyysi käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.9.2014 230. Kaksi kertaa vuodessa: osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstietojen keruun yhteydessä, toteutettavasta keskeisten riskitietojen päivityksestä on kerrottu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa 6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat/riskienhallinta ja epävarmuustekijät. Kaupunginjohtajan johtoryhmän helmikuussa 2013 nimeämä riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna yhteensä viisi kertaa. Johtoryhmä aloitti riskienhallintaan painottuvat kokouskäytännöt, joissa liikelaitosten ja tytäryhteisöjen edustajat tulevat kertomaan toiminnastaan ja sitä koskevista keskeisistä riskeistä. Kootut riskitiedot on toimitettu edelleen konserniasiamiehelle. Riskien arviointi ja seuranta on saatettu kiinteäksi osaksi konsernin talousarvioprosessia, riskienhallinnan johtoryhmän käytäntöjä ja johtoryhmä yhdessä talouden vastuualueen kanssa kehittää arviointityöhön tarvittavia työkaluja. Tavoitteena on juurruttaa sisäinen valvonta ja riskienhallinta työkaluineen johdonmukaiseksi ja järjestelmälliseksi osaksi kaikilla organisaatiotasoilla tapahtuvaa arjen toimintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kaupungin ja kaupunkikonsernin harjoittamaa vastuullista toimintaa, ohjausta, tavoitteiden asettamista ja toiminnan johtamista. Tavoitteena on varmistua kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen perustumisesta oikeaan ja riittävään tietoon. Johdolla tulee olla käytettävissään oikea-aikaiset tiedot olennaisista toimintaan kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta auttaa kaupunkia ennakoimaan ja hallitsemaan jo tunnistettuja riskejä, minimoimaan mahdolliset vahingot, varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä hyödyntämään olemassa olevat vahvuudet ja mahdollisuudet. Kotkan kaupungin lakisääteisen valmiussuunnitelman yleisen osan käytännön valmistelu aloitettiin syksyllä ja suunnitelman hyväksymisaikataulu sijoitettiin alkuvuoteen 2015. Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumin toimintaa tuotiin näkyväksi sijoittamalla kaupungin intran Valmiusmate-

14 riaaliin myös Kymenlaakson turvallisuustoimijoiden yhteystiedot ja kokousaineistot, Kotkan oman valmiuskortiston rinnalle. Tärkeä konsernitason valmiusyhteistyö käynnistyi ja valmiusasioiden vastuutoimijat nimettiin. Kymi14-valmiusharjoitukseen osallistui yhteensä 23 henkilöä ja panostus jatkuvuuden hallintaan nähtiin tärkeänä ja keskeisenä tehtäväkenttänä. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaupunkistrategian 19.8.2013, Elinkeinostrategian 2013-2020 14.10.2013, 2020 Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian 15.10.2012 sekä Päiväkoti- ja kouluverkkopäätökset 5.3.2012. Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian tavoitteina on rakentaa ja muodostaa tehokas hyvinvointipalvelujen verkosto. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen, tavoitteita uhkaavat riskit ja niiden seuranta toteutuvat systemaattisesti osana sisäistä valvontaa ja talousarvioprosessia. Strategian toteuttamiseen liittyvät erityisvaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi on huomioitu kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymässä Talouden tasapainotusohjelmassa. Ohjelma päivitetään vuonna 2015. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, valvonta ja raportointi ovat sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tulee toteutua läpinäkyvänä osana strategioiden laadintaa, toimintaa ja päätöksentekoa siten, että strategioiden, toiminnallisten ja taloudellisten ratkaisujen erilaisia vaikutuksia eri toimijoihin arvioidaan riittävän laaja-alaisesti. Tehtäväalueet raportoivat talousarvioprosessissa toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginvaltuuston hyväksymät Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet lisäävät eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu vastuulliseen johtamiseen, ohjaukseen, seurantaan ja poikkeamiin reagointiin. Riskienhallinnan tulee kohdistua kattavasti kaupungin tavoitteisiin ja niiden saavuttamista uhkaaviin toimintaa, varoja ja omaisuutta koskeviin riskeihin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu kaikilla tasoilla tunnettaviin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteisiin. Toimiva kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi on sisällä päivittäisissä ratkaisuissa, jotka johtavat organisaation menestykseen. Menestyksellisen prosessin luomisessa jokaisella toimijalla on merkittävä roolinsa. Pääpaino riskienhallinnassa on aina ennakoivissa toimenpiteissä. Vuonna 2014 organisaation sisäistä valvontaa on edelleen tehostettu uusin toimintaa tukevin ja riskit huomioivin ohjeistuksin: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet (kv 9.6.2014 58); ostopalvelusuositukset (kh 17.11.2014 295); yhdistyksille ja luottamushenkilöille osoitettavien merkkipäivälahjojen ohjeistus (kj jory 6.5.2014); pikkujoulujen, joululahjojen ja joululounaiden ohjeistus (kj jory 24.3.2014/Ytnk 7.4.2014 38); virkamatkoja, virantoimitusmatkoja ja muita matkoja koskeva ohjeistus/matkaraportointi (Heja 18.6.2014 32). Myös erillisiä koulutustoiveita on toteutettu: koulutukset laskujen tarkastajille ja hyväksyjille sekä julkisuuslakia koskeva koulutus. Poistettavan kaluston osalta on laadittu myyntiohjetta yhteistyössä teknisten palveluiden, talouden vastuualueen ja konserniasiamiehen kesken. Kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä toteutettiin yhtä liikuntapaikkaa koskevia käytäntöjä koskeva tarkastus ja sisäinen tarkastus toteutti prosessitarkastuksen sijaishuollon ostopalveluista konsulttityön tueksi. Kotkan kaupungilta puuttunut ajantasainen valmiussuunnitelman yleinen osa käynnistettiin ja valmiuden edellyttämä keskeisten vastuutoimijoiden verkosto muodostettiin. Kotkan valmiussuunnittelun malli toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Mallissa huomioidaan Kymenlaakson tason toimijoiden turvallisuuskorttitiedot ja niistä on muodostettu Kotkan oma korttimalli. Kortti on sijoitettu kaupungin intranetiin. Sisäinen tarkastus on saanut ammattistandardeissa tehtäväkseen arvioida ja antaa suosituksia myös organisaation eettisten toimintaperiaatteiden ja arvojen edistämisestä. Tehtävänanto tarkoittaa organisaation ennakoivaa hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemista. Sisäinen tarkastus tekee siten osaltaan tilannearviointia eettisten ongelmatilanteiden osalta ja edistää yhteistyötä eri toimi-

15 joiden kesken. Vuonna 2014 yhteistyötä toteutettiin muun muassa luottamushenkilöiden/kuntalaisten esiin nostamien kysymysten vuorovaikutteisena käsittelynä ja tiedottamisena vastuullisille viranhaltijoille. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Toimintaa ohjaava Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma vuodelle 2014 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Suunnitelma sisälsi yhteensä seitsemän nimettyä tarkastuskohdetta: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta; Omistajapoliittinen ohjausjärjestelmä; Tilapalvelun vastuualueen kehittäminen; Lakien ja ohjeiden noudattaminen; Prosessien sujuvuus ja niiden sisäinen valvonta; Sisäisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustyön laadun varmistaminen ja Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen toimeksiannot ja raportointi. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle neljännesvuosittain. Lisäksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle raportoidaan suullisesti ja/tai kirjallisesti tarpeellisin väliajoin tarkastuksen luonteesta ja tarkastushavaintojen merkittävyydestä riippuen. Sisäinen tarkastus raportoi myös tarkastuslautakunnalle neljä kertaa vuodessa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan. Yhteistyö sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen välillä on tiivistä, jotta tarkastustyön kattavuus varmistetaan ja vältetään päällekkäinen työ. Sisäinen tarkastus huolehtii osaltaan tilintarkastajan havaintojen ja suositusten mukaisten toimenpiteiden käytäntöön viemisestä. Tarkastuslautakunta teki vuotta 2013 koskevassa arviointikertomuksessaan muun muassa seuraavia havaintoja: lautakunta korostaa toiminnan asianmukaista seurantaa, valvontaa ja eri toimijoiden tiivistä ja järjestettyä yhteistyötä; Talousarviot tulee valmistella realistiselta pohjalta; Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti myös oman organisaation toteuttamilla kyselyillä ja vaihtoehtoisilla arviointitavoilla; Lautakuntien ja yhtiöiden mittareita tulee kehittää SMARTperiaatteen mukaisiksi (S=selkeästi määriteltyjä, M=mitattavissa olevia, A=aikaan sidottuja, R=realistisiä, T=tarkoituksenmukaisia). Sisäinen tarkastus on omassa ohjeistuksessaan ja toiminnassaan huomioinut tehdyt havainnot ja pyrkinyt edistämään niiden toteutumista. Avoimuuden, läpinäkyvyyden ja prosessien sujuvuuden lisäksi keskeinen osa sisäisen tarkastuksen toimintaa ovat olleet tarkastuksen konsultaatiomahdollisuuksien hyödyntäminen ja eettisten periaatteiden noudattamisen. Tarkastuslautakunta esitti arviointikertomuksessaan, että kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan valtuustolle lokakuun 2014 loppuun mennessä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty arviointikertomuksessa mainittujen viiden keskeisen havainnon osalta: 1. Talouden tasapainotusohjelma 2. Työllisyys 3. Sisäilmaongelmat 4. Ostopalvelut 5. Avoimuus. Havaintoja ja niitä koskevia toimenpiteitä on käsitelty kaupunginhallituksessa 29.9.2014 245 sekä kaupunginvaltuustossa 13.10.2014 93 ja edelleen tarkastuslautakunnassa 6.11.2014 82. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt sekä strategia-asiakirjat.

16 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos Muutos-% Toimintatulot 93,5 91,5 92,3 90,8 92,5 1,7 1,9 % Valmistus omaan käyttöön 2,4 1,9 1,5 1,5 1,7 0,2 12,4 % Toimintamenot -336,7-354,9-377,6-385,4-388,1-2,6 0,7 % TOIMINTAKATE -240,8-261,5-283,8-293,2-293,9-0,7 0,2 % Verotulot 186,3 190,8 189,0 207,7 209,5 1,8 0,9 % Valtionosuudet 75,4 80,9 85,7 90,2 91,1 0,9 1,0 % Rahoitustulot ja -menot -0,6-0,5-1,2 1,3 0,7-0,6-45,5 % Korkotuotot 0,9 1,2 1,1 0,9 0,8-0,1-6,1 % Muut rahoitustuotot 5,4 4,7 4,9 7,0 5,7-1,3-18,4 % Korkokulut -4,8-5,4-4,6-4,0-3,7 0,3-6,5 % Muut rahoituskulut -2,1-1,0-2,6-2,7-2,2 0,5-19,2 % VUOSIKATE 20,3 9,8-10,3 6,0 7,4 1,4 23,7 % Poistot ja arvonalentumiset -18,3-18,3-19,0-21,3-20,5 0,8-3,8 % Satunnaiset erät 0,0 7,8 1,9 1,4 19,4 17,9 1256,7 % TILIKAUDEN TULOS 2-0,7-27,4-14,0 6,2 20,2 Tilinpäätössiirrot 1,2 1,2 1,2 1,2 3,8 2,6 213,7 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3,2 0,5-26,2-12,7 10,1 22,8 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 28,0 25,9 24,4 23,6 23,8 0,2 Vuosikate % poistoista 110,7 53,5 neg. 27,9 35,9 8,0 Vuosikate, euroa/asukas 371 178-187 109 135 26 Asukasmäärä 54 824 54 831 54 877 54 758 54 557-201 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat.

17 Tuotot Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2014 oli yhteensä 399,6 milj. euroa. Tuottojen määrä yhteensä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 3,0 milj. euroa. Maksutuotot kuitenkin pienenivät 1,3 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat 1,8 milj. eurolla ja valtionosuudet kasvoivat 0,9 milj. eurolla. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu rakennusten yhtiöittämisestä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle toteutunut 19,4 milj. euron myyntivoitto. Satunnaista tuottoa ei ole sisällytetty edellä tehtyyn tuottojen kokonaismäärätarkasteluun. Kulut Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 393,9 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 1,8 milj. euroa. Kun kuluja tarkastellaan pelkästään kaupungin osalta, ilman liikelaitoksia, ovat palvelujen ostot kasvaneet 33,3 milj. euroa henkilöstökuluja suuremmiksi. Henkilöstökulut kokonaisuutena pienenivät 2,5 milj. euroa. Maksetut palkat ja palkkiot pienenivät 0,5 milj. euroa ja avustukset 0,8 milj. euroa. Palvelujen ostot kasvoivat 4,4 milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kului rahaa 0,2 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni 0,7 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu oli 0,7 % ja palvelujen ostojen 3,1 %. Toimintatuotot kattoivat 23,8 % toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuonna 2014 poistojen määrä oli investointien tasolla suunnitelmakauden tavoitteen mukaisesti. Tilinpäätöksessä 2014 vuosikatteen määrä on parantunut edellisestä vuodesta 1,4 milj. eurolla. Vuosikate ei kuitenkaan vielä riitä kattamaan vuoden investointeja, jolloin kaupungin taloudellista tilannetta ei voida pitää tältä osin tasapainoisena. Satunnaiset erät Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle siirrettyjen noin 20 rakennuksen johdosta rakennuksista poistui 43,6 milj. euron erä ja osakkeisiin kirjattiin 63,0 milj. euron lisäys. Erien erotuksesta syntynyt myyntivoitto, 19,4 milj. eur, on kirjattu tuloslaskelman Satunnaisiin tuottoihin. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.