Tehtäviä valmistautumiseen

Samankaltaiset tiedostot
Onnittelut pääsystä Suomen fysiikkalolympiajoukkueeseen 2014! (~ ⁵⁷⁸¹) Tässä tehtäväsetti, jonka avulla voitte valmistautua kilpailuun.

VALMENNUSKIRJE 2013 (Lasse Franti) Palautukset postiin mennessä osoitteeseen : Lasse Franti Fysiikan laitos PL Helsingin yliopisto

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Theory Finnish (Finland)

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Luvun 5 laskuesimerkit

Luento 13: Periodinen liike

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 11: Periodinen liike

Luvun 10 laskuesimerkit

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

eli HUOM! - VALEASIAT OVAT AINA NEGATIIVISIA ; a, b, f, r < 0 - KOVERALLE PEILILLE AINA f > 0 - KUPERALLE PEILILLE AINA f < 0

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Luento 5: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 11: Periodinen liike

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Teoreettisia perusteita I

Muunnokset ja mittayksiköt

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Keski-Suomen fysiikkakilpailu

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

E 3.15: Maan pinnalla levossa olevassa avaruusaluksessa pallo vierii pois pöydän vaakasuoralta pinnalta ja osuu lattiaan D:n etäisyydellä pöydän

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

34. Geometrista optiikkaa

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Luento 3: Käyräviivainen liike

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

FYSI1040 Fysiikan perusteet III / Harjoitus 1 1 / 6

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

Luvun 5 laskuesimerkit

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Differentiaali- ja integraalilaskenta

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kuvan 4 katkoviivalla merkityn alueen sisällä

Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla.

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Luento 15: Mekaaniset aallot. Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

Luento 3: Käyräviivainen liike

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

kertausta Esimerkki I

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Luento 5: Käyräviivainen liike

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

Transkriptio:

Tehtäviä valmistautumiseen Olympiavalmennus 2019 Onnittelut hyvästä menestyksestä lukion fysiikkakilpailun perussarjassa! Tässä tehtäväsetti, jonka avulla voit valmistautua ja lunastaa paikkasi perussarjan kokeelliselle leirille. Palautukset postiin 11.2 mennessä osoitteeseen: Lasse Franti Savonlinnan lyseon lukio Kirkkokatu 1 57100 Savonlinna Liitä ratkaisuihisi mukaan oma nimesi ja puhelinnumerosi. Seuraa sähköpostiasi säännöllisesti valmennuksen ajan. 1 Momentti ja kulmasuureet a) Keskeltä akseloidun umpinaisen sylinterin (massa M, säde r) ympärille kiedotttuun lankaan ripustetaan punnus, jonka massa on m. Kuinka suuri on punnuksen kiihtyvyys, kun systeemi päästetään liikkeelle? b) Johda ympyräliikkeessä olevan kappaleen nopeus ja kiihtyvyys derivoimalla sen paikkavektoria ajan suhteen. c) Pyörimätön kuula, jonka säde on R ja massa m heitetään vaakasuoraan alkunopeudella v 0 vaakasuoralle pöydälle. Liikekitkakerroin pallon ja pöydän välillä on µ. Ajanhetkellä t kuula alkaa vieriä liukumatta. Laske t, kun kuulan kosketushetkellä t = 0. Laske kulmanopeus ω ja kuulan energia E hetkellä t. Jos kuulan energia hetkellä t halutaan maksimoida, kannattaako valita umpinainen vai ontto kuula? Miksi tämä valinta säilyttää suuremman osan energiasta? d) Kivi heitetään Kuun pinnalta vaakasuoraan. Kuinka suuri tulee kiven alkunopeuden olla, jotta kivi jäisi kiertämään Kuuta ympyrärataa? Entä ellipsirataa, jonka etäisin piste on Kuun säteen etäisyydellä pinnasta? Kuinka lujaa täytyy heittää, jotta kivi ei jää kiertoradalle? Kommenttiraita: Tehtävissä on kyse kulmasuureista. Taivaanmekaniikka on fysiikkakilpailuissa melkeinpä kiusallisen yleinen tärppi, joten sitä pitäisi oikeastaan olla tässä setissä enemmänkin. 1

2 Optiikkaa a) i) Esine on 56 senttimetrin päässä kuperasta linssistä, jonka polttoväli on 12 senttimetriä. Mihin kohtaan varjostin tulee asettaa, jotta esineestä muodostuu tarkka kuva? Kuinka korkea kuva on? Ratkaise tehtävä sekä laskemalla että piirtämällä. ii) Esine on 6 senttimetrin päässä kuperasta linssistä, jonka polttoväli on 12 senttimetriä. Määritä kuvan paikka, koko ja laatu. Ratkaise tehtävä sekä laskemalla että piirtämällä. iii) Esine on 20 senttimetrin päässä koverasta linssistä, jonka valepolttopiste on 12 senttimetrin etäisyydellä linssistä. Määritä kuvan paikka, koko ja laatu. Ratkaise tehtävä sekä laskemalla että piirtämällä. iv) Mitä eri kohdissa oleva silmä näkee tilanteissa i-iii? b) Veteen joutunut öljy huomataan hyvin pieninäkin määrinä värillisinä alueina veden pinalla. Eräs öljyisen maantielätäkön kohta vaikuttaa kellertävän katuvalon (natriumhöyrylamppu) loisteessa mustalta. Laske öljykerroksen paksuus tässä kohdin. Öljyisen tuulilasin pinnalla näkyy myöskin värillisiä alueita. Mikä on kalvon paksuus kohdassa, joka myöskin vaikuttaa tummalta katuvalomme kajastuksessa? Taitekertoimia: Vesi 1.33; Lasi 1.6; Ilma 1.0; Öljy 1.5 c)mikä on kuvan 1 mukaisen linssin polttoväli ohuen linssin rajalla? Kyseessä on siis läpinäkyvästä aineesta (taitekerroin n) valmistettu kappale, jonka päät ovat pallopintoja sätein r 1 ja r 2. Tulosta ei tarvitse johtaa alusta saakka, mutta johtoon kannattaa tutustua. Kuva 1: Linssi Kommenttiraita: Pikkunäppäriä geometrioita ja osin valmiita kaavoja käyttäen. Viimeinen tehtävä on osoittautunut yllättävän pelottavaksi, mihin ei ole mitään syytä. 2

3 Värähtelyjä a) Milloin matemaattisen heilurin liike on likimain harmonista? Osoita liikkeen harmonisuus. Miksi värähtelyt ovat luonnossa yleisiä ja yleensä kuvattavissa tasapainoaseman lähellä likimain harmonisina? b) Sylinteri (säde r) halkaistaan pituussunnassa ja näin syntynyt sylinterin puolikas asetetaan vaakasuoralle tasolle kupera puoli alaspäin. Puolikasta tönäistään hieman, jolloin se alkaa keikkua. Arvioi heilunnan jaksonaika. 4 Rajapinta Kielessä tai langassa voidaan saada kulkemaan poikittainen aaltoliike näpäyttämällä sitä. Mikäli kielen pituusmassa muuttuu kohdassa x = 0, syntyy rajapinta, josta aalto heijastuu osittain. Tarkastellaan, kuinka suuri osa aallosta heijastuu ja läpäisee rajapinnan eri tilanteissa. Johda heijastus- ja läpäisykertoimet ja mahdolliset vaihesiirrot, kun a) aalto tulee ohuemmasta paksumpaan lankaan. b) aalto tulee paksummasta ohuempaan lankaan. Kommenttiraita: Tätä tehtävää on laskettu erittäin vähän, mutta aihepiiri kummastuttaa lähes joka kerta. Tämän tehtävän laskeminen selventää tilanteen. 5 Kiila Kitkaton kiila (kaltevuuskulma α) on levossa vaakasuoran kitkattoman tason päällä. Kiilan kaltevalle sivulle asetetaan pieni kappale, joka vapautetaan hetkellä t = 0. Jos kappaleen alkukorkeus on h, kuinka kauan kappaleelta kestää saavuttaa korkeus h 0 = 0. Kiilan massa on M ja kappaleen m. Vihje: ÄLÄ laske jakamalla voima kaltevan tason suuntaiseen ja sitä vastaan kohtisuoraan voimaan. Kommenttiraita: Tehtävä on klassikko, jota käytetään usein niin sanotun Lagrangen mekaniikan kätevyyden demonstroimiseen. Tähän tarkoitukseen tehtävä on harvinaisen surkea, sillä vaikka Newtonin mekaniikka koulumuodossaan johtaakin aikamoiseen sotkuun on tehtävä ratkaistavissa varsin helposti lukiokursseihin kuuluvien säilymislakien avulla. 3

6 Lämpöoppia a)johda isotermisen työn lauseke ja tämän avulla Carnot-hyötysuhteen kaava. Adiabaattista tilanyhtälöä ei tarvitse johtaa, ellei halua. Kuvan 2 vasemmanpuoleinen kuvaaja kuvaa Carnot-prosessia. Mikä on kuvaajan pinta-alojen fysikaalinen tulkinta? b)mikä on oikeanpuoleisen kolmioprosessin hyötysuhde? Mikä on kuvaajan pinta-alan fysikaalinen tulkinta ja miksi? Esitä Carnot-prosessi tässä koordinaatistossa ja katso hyötysuhde. Kuva 2: Carnot-sykli ja kolmioprosessi 4

7 Siilo Kuvan 3 kaltaisessa pyöreässä viljasiilossa normaali keskustelu on lähes mahdotonta erittäin voimakkaan kaikumisen johdosta: normaali mölähdys on kuultavissa vielä noin 10 sekunnin kuluttua sen lopettamisesta. Siilon rakentamisen aikana muttereita kiinnitetään yksi toisensa perään akkutoimisella vääntimellä, jolloin siilon sisällä on kipurajaa hipova meteli. Vääntimessä on 3 ampeeritunnin 28 voltin akku, jolla väännin toimii noin 10 minuuttia. Siilon pohja on betonia, jonka voidaan approksimoida absorboivan suurimman osan äänestä. Heijastuskertoimet voidaan olettaa vakioiksi ja intensiteetti samaksi kaikkialla siilossa. Näin saadaan erittäin karkea malli siilon akustiikalle. Arvioi, kuinka suuri osa vääntimen tehosta menee ääneksi. Tästä tehtävässä ei olla kiinnostuneita kovin tarkasta arvosta. Kommenttiraita: Kokemuksen mukaan tässä tehtävässä voi saada samansuuntaisia arvioita hyvinkin erilaisilla tavoilla. Formaalin akustiikan teorian käyttöyritykset ovat sen sijaan johtaneet aina umpikujaan. Kuva 3: Viljasiilo 5