POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017
1
Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1. Vakituiset ja määräaikaiset... 4 2.1 Koko- ja osa-aikaiset... 5 2.2 Vakituisen henkilöstön määrä yksiköittäin... 6 3 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE... 8 3.1 Henkilöstön keski-ikä... 8 3.2 Henkilöstön sukupuolirakenne, %... 8 3.3 Henkilöstö ikäryhmittäin... 8 4 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN (KEVA)... 10 4.1 Eläkepoistumaennusteet... 10 5 KUEL MAKSUT (KEVA)... 12 6 HENKILÖTYÖVUODET... 13 6.1 Vuorotteluvapaa ja opintovapaa... 13 6.2 Henkilöstökustannukset... 14 7 TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYDENHUOLTO... 16 7.1 Työhyvinvoinnin mittaaminen... 16 7.2 Sairauspoissaolot... 17 7.3 Työterveyshuolto... 18 8 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 19 8.1 Kehityskeskustelut... 19 8.2 Koulutus... 19
3 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 Henkilöstöraportin tarkoitus on antaa tiivistettyä tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista. Tätä tietoa tarvitaan mm. henkilöstön tilan arvioimiseksi sekä henkilöstön voimavarojen ja työolojen seurannan saamiseksi osaksi toiminnan kokonaisarviointia. Päätöksenteko ja muutosten johtaminen edellyttävät jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Raportin tunnusluvut on valittu kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusten mukaan. Tärkeää arvioitavien tunnuslukujen valinnassa on huomioida niiden seurattavuus eli mahdollisuus kerätä vertailuaineisto vuosittain kunnan käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä. Henkilöstötyö on johtoryhmän ja kaikkien esimiesten yhdessä tekemää työtä. Kuluvana vuonna kehittämistyön etenemistä ovat hidastaneet muutokset usean toimipaikan esimiestehtävissä: tekninen johtaja oli vuorotteluvapaalla, isännöitsijä-rakennusmestarin tehtävä oli auki usean kuukauden ajan, varhaiskasvatusjohtajan tehtävää hoiti sijaisena päiväkodinjohtaja, ruokapalvelupäällikkö vaihtui ja tehtävää tehtiin sijaisvoimin osa vuodesta. Uusia aloittajia esimiehissä oli siis sivistysjohtaja, ruokapalvelupäällikkö, vs. tekninen johtaja ja isännöitsijä-rakennustarkastaja. Henkilöstöasioiden kehittämistyöhön uudet henkilöt pääsevät vasta koko työnkuvan selkeydyttyä. Vuoden aikana henkilöstötyössä on tapahtunut mm. seuraavaa: kuntaan on otettu käyttöön vakanssiluettelo, joka mahdollistaa mm. henkilöstötarpeen suunnittelun. Myös koko henkilökunnan tehtäväkuvat on päivitetty. Usean vuoden kattava henkilöstösuunnitelma esiteltiin tammikuussa 2017, mutta se on toistaiseksi jätetty pöydälle. Vuoden lopulla kunnassa tehtiin työtyytyväisyyskysely toimipisteittäin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kysely tehdään jatkossa joka vuosi Tarkasteltaessa raportin tietoja tulee muistaa, että suuri osa kunnan tehtävistä hoidetaan erilaisin yhteistoimintasopimuksin. Lisäksi joitain asiantuntijapalveluita hoidetaan ostopalveluin. Henkilöstöraportti ei siis anna täysin kattavaa kuvaa siitä, minkälaisin resurssein kunnan erilaisia palveluita tuotetaan.
2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden 2017 lopussa Pomarkun kunnan palveluksessa oli 92 henkilöä. Tässä lukumäärässä ei ole mukana sijaisia. Suurin osa henkilöstöstä (78%) oli vakinaisessa palvelussuhteessa. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN 2.1. Vakituiset ja määräaikaiset 31.12. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vakituiset kokoaikaiset 72 77 76 73 73 72 69 65 Vakituiset osa-aikaiset 9 9 11 10 8 7 6 7 Määräaikaiset kokoaikaiset 7 12 4 4 8 5 4 6 Määräaikaiset osa-aikaiset 4 2 5 6 1 3 6 7 Työllistetyt 4 2 2 3 6 3 2 5 Oppisopimuskoulutus (2016- >) 1 2 96 102 98 96 96 90 88 92 120 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain 31.12. 100 80 60 40 Oppisopimuskoulutus Työllistetyt Määräaikaiset osa-aikaiset Määräaikaiset kokoaikaiset Vakituiset osa-aikaiset Vakituiset kokoaikaiset 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
5 2.1 Koko- ja osa-aikaiset Koko- ja osa-aikaiset 31.12. Lukumäärä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kokoaikaiset 80 90 80 80 83 78 74 76 Osa-aikaiset 16 12 18 16 13 12 14 16 96 102 98 96 96 90 88 92 Koko- ja osa-aikaiset 31.12. Prosenttiosuus% 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kokoaikaiset 83 % 88 % 82 % 83 % 86 % 87 % 84 % 83 % Osa-aikaiset 17 % 12 % 18 % 17 % 14 % 13 % 16 % 17 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 120 Koko- ja osa-aikaiset 31.12. 100 80 60 40 Osa-aikaiset Kokoaikaiset 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
2.2 Vakituisen henkilöstön määrä yksiköittäin Vakituisen henkilöstön määrä 31.12. yksiköittäin 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 yleishallinto 6 6 6 5 5 5 5 4 hyvinvointitoimi 1 2 2 2 2 2 2 3 alakoulu 18 19 17 17 16 15 15 14 yhteiskoulu + lukio + hallinto 12 11 13 12 15 15 14 13 päiväkoti 4 5 6 6 6 10 9 8 perhepäivähoito 13 15 16 15 13 8 8 8 tekninen toimi 8 9 9 9 7 7 7 7 tekninen toimi /siivous 9 9 9 9 9 9 8 8 ravintopalvelu 10 10 9 8 8 8 7 7 81 86 87 83 81 79 75 72 Muutoksia taulukossa: Yleishallinto ja hyvinvointitoimi: pääosa neuvontapisteen toimistosihteerin työpanoksesta siirretty yleishallinnosta (-1) hyvinvointitoimeen (+1). alakoulu: vähennys -1 johtuu siitä, että kko tehtävä on täytetty määräaikaisesti. yk-lukio: vähennys -1 johtuu siitä, että eläköityneen lehtorin tehtävä on täytetty ensin määräaikaisesti. varhaiskasvatus: Vähennys -1 johtuu siitä, että eläköityneen lastenhoitajan tehtävä muutettiin lastentarhanopettajan tehtäväksi, joka nyt täytetty määräaikaisesti. Lisäksi taulukossa siirretty perhepäivähoidossa näkynyt lastenhoitaja/varahoitaja päiväkodille takautuvasti vuodesta 2015.
7 Vakituinen henkilöstö 31.12. ravintopalvelu tekninen toimi /siivous tekninen toimi perhepäivähoito päiväkoti yhteiskoulu + lukio + hallinto alakoulu hyvinvointitoimi 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 yleishallinto 0 5 10 15 20 Vakituinen henkilöstö toimipaikoittain 31.12. tekninen / muut 10 % tekninen /siivous 11 % ravintopalvelu 10 % yleishallinto 6 % hyvinvointitoimi 4 % alakoulu 19 % perhepäivähoito 11 % päiväkoti 11 % yhteiskoulu + lukio + hallinto 18 %
3 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE 3.1 Henkilöstön keski-ikä 31.12. Pomarkku Koko maa 2010 46,4 45,5 2011 47,2 45,6 2012 47,5 45,6 2013 48,2 45,7 2014 48,9 45,7 2015 49,5 45,8 2016 50,2 45,8 2017 50,6 3.2 Henkilöstön sukupuolirakenne, % Naisia Miehiä 2010 80,0 20,0 2011 80,0 20,0 2012 79,1 20,9 2013 79,3 20,7 2014 80,0 20,0 2015 79,5 20,5 2016 78,4 21,6 2017 77,8 22,2 3.3 Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12. 31.12. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 ryhmä hlö hlö hlö hlö hlö hlö hlö hlö -20v 1 1 1 1 0 0 0 0 20-24v 1 1 0 0 0 0 0 0 25-29 3 2 4 2 3 1 1 0 30-34v 6 6 6 5 3 5 4 5 35-39v 7 8 8 8 8 8 5 5 40-44v 13 12 10 10 9 9 9 8 45-49v 13 16 17 15 18 14 12 11 50-54v 17 16 15 15 12 14 18 17 55-59v 17 19 22 20 16 13 11 13 60-64v 3 5 3 6 12 15 14 13 65- v 0 0 1 1 0 0 0 0 yhteensä 81 86 87 83 81 79 74 72
9 Henkilöstö ikäryhmittäin 60-64v 30-34v 35-39v 40-44v 55-59v 45-49v 50-54v
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 4 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN (Keva) Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vuosi Eläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Eläkkeet yhteensä sisältävät myös täydet työkyvyttömyyseläkkeet, kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sekä osakuntoutustuet ja työuraeläkkeet. Keskiikä 2003 8 58,1 2004 8 53,8 2005 5 62,3 2006 8 60,0 12 10 8 6 4 2 Eläkkeelle siirtyneet v.2003-2017 2007 10 59,5 2008 6 60,7 2009 9 60,1 2010 5 58,0 2011 2 * 2012 2 * 2013 2 * 2014 4 59,9 2015 4 61,9 0 2016 2 * 2017 5 62,6 Yhteensä 80 58,9 4.1 Eläkepoistumaennusteet (Keva) Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2016 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt.
11 Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Vakuutettujen eläköitymisennuste 2018-2037 Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2016 tilanteesta 2018 5 5 5,6 2019 3 4 4,4 2020 3 3 3,3 2021 2 3 3,3 2022 2 3 3,3 2023 3 4 4,4 2024 2 3 3,3 2025 2 3 3,3 2026 3 4 4,4 2027 3 4 4,4 2028 2 3 3,3 2029 4 4 4,4 2030 2 3 3,3 2031 2 2 2,2 2032 3 3 3,3 2033 2 3 3,3 2034 2 3 3,3 2035 2 2 2,2 2036 1 2 2,2 2037 2 2 2,2 Yhteensä 50 63 70,0
5 KUEL MAKSUT (Keva) Tilasto kuvaa organisaation maksamien palkkojen ja eläkemaksujen euromääräisiä summia. Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. KuEL-palkkasumma ja eläkemaksut vuosittain euroissa Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu Maksut yhteensä 2006 2 918 030 632 347 205 691 29 548 867 586 2007 2 976 963 628 025 246 868 51 647 926 540 2008 3 314 292 676 748 272 271 45 106 994 125 2009 3 470 698 712 780 297 800 48 201 1 058 781 2010 2 329 130 476 087 424 514 39 021 939 622 2011 2 374 809 503 559 420 016 30 583 954 158 2012 2 546 000 559 082 418 475 32 049 1 009 606 2013 2 469 238 544 844 458 603 22 764 1 026 211 2014 2 504 825 573 914 427 041 23 551 1 024 506 2015 2 391 918 559 220 407 257 19 665 986 142 2016 2 358 733 549 147 379 754 21 869 950 771 KuEL-eläkemaksut vuosittain euroissa
13 6 HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosilaskennan raportti on tehty KT Kuntatyönantajien henkilöstöraportoinnin suositukseen pohjautuen. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muunnetaan henkilötyövuodeksi osaaikaisuusprosentin mukaisesti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (kalenteripäivinä). Raportilla näkyy toteutunut henkilötyövuosikertymä, joka saadaan, kun palkallisista palveluksessaolopäivistä vähennetään palkattomat poissaolopäivät. Henkilötyövuosi on aina enintään yksi, joten ylitöitä ei oteta laskennassa huomioon. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärää. Henkilötyövuodet 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 teoreettinen htv 104,9 103,5 104,2 100,8 103,9 98,4 94,53 92,62 palkattomat poissaolot 5,9 4,7 4,6 5,1 5,9 8,35 5,8 5,91 toteutunut htv 99 98,8 99,6 95,7 98 90,05 88,73 86,71 palkalliset poissaolot 11,8 12 12,5 12,9 13,8 12,6 12,2 11,37 - josta vuosilomat 7,4 7,6 8,1 8,3 8,1 7,8 7,2 7,86 lisä- ja ylityöt 1,8 2,6 1,7 1,8 2,2 1,6 1,8 1,31 6.1 Vuorotteluvapaa ja opintovapaa 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 lkm/työpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv Vuorotteluvapaa 1 / 160 0 0 2/186 2/131 1/100 1/108 5/298 Opintovapaa 8/204 11 /325 2 / 250 6/57 5/56 0 0 2/4
6.2 Henkilöstökustannukset HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot olivat 4.109.271 euroa. Henkilöstömenojen toteutuma-aste oli 95,1 %. Henkilöstömenot laskivat edellisestä vuodesta 3,8 % eli 164.000 euroa. Palkat ja palkkiot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Muutos oli +0,1 % ja toteutuma-aste 95,5 %. Kasvu olisi ollut suurempi ilman kiky-sopimuksessa päätettyä lomarahojen leikkausta. Kunnan palkkamenot olivat vuoden 2011 tasolla. Palkkamenot laskivat euromääräisesti eniten tulosalueella Opetustoimi. Hienoista kasvua oli varhaiskasvatuksen ja teknisen lautakunnan henkilöstömenoissa. Henkilösivukulut olivat 944.286 euroa ja toteutuma oli 93,6 %. Laskua menoissa oli peräti 168.296 euroa eli 15,1 %. Merkittävä menojen lasku johtui kiky-sopimuksesta, joka laski huomattavasti palkkojen sivukuluja. Palkoista perittävät sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2017 keskimäärin 29,44 % kun ne edellisenä vuonna olivat 26,53 %. Talousarviossa oli varaus kunnan palkkausjärjestelmän kehittämiseen 43.500 euroa siten, että palkkaeroja vastaavankokoisiin kuntiin kurottaisiin kiinni. Vuodelle 2017 oli kuitenkin ominaista esimiesten suuri vaihtuvuus, ja töitä tehtiin pitkälti sijaisvoimin. Tämä näkyy myös sijaisten kasvaneessa määrässä. Esimiesten vaihtuvuus hidasti palkkausjärjestelmän päivittämistä. Työssä päästiin jatkamaan vasta aivan vuoden 2017 lopulla, ja varattu määräraha jäi kokonaan käyttämättä. Palkat ja palkkiot Muutos % 2013 2014 2015 2016 2017 2016-2017 Kokouspalkkiot 26 103 40 835 43 811 40 781 53 190 30,43 Vakinaiset viranhaltijat 1 449 631 1 462 935 1 506 310 1 529 671 1 447 809-5,35 Vakinaiset työsuhteiset 1 192 622 1 167 704 1 117 069 1 144 133 1 127 627-1,44 Tilapäiset viranh. ja työsuhteiset 218 469 318 770 275 971 257 227 293 444 14,08 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset 106 376 77 183 96 464 105 073 35 619-66,10 Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset 100 571 82 671 80 453 45 811 108 695 137,27 Tunti- ja urakkapalkat 61 108 32 404 29 119 31 042 1 414-95,45 Erilliskorvaukset 56 585 62 165 59 035 55 916 74 999 34,13 Muut palkkamenoerät 78 224 136 152 66 434-2 552 40 277 1378,00 Henkilöstömenojen korjauserät -52 757-62 734-43 335-45 745-18 091-60,45 Yhteensä 3 236 932 3 318 085 3 231 330 3 161 357 3 164 985 0,11
15 Vakinaiset työntekijät /vuosi 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Vakinaiset viranhaltijat Vakinaiset työsuhteiset 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muut palkat ja palkkiot /vuosi 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0-50 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
7 TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYDENHUOLTO 7.1 Työhyvinvoinnin mittaaminen Työhyvinvointi syntyy yksilön ja työpaikan, esimiehen ja työtovereiden positiivisen ja aktiivisen vuorovaikutussuhteen ansioista. Henkilökunnan työhyvinvoinnin mittaaminen on tärkeä osa työhyvinvoinnin kehittämisen prosessia. Mittaamisen avulla saadaan tietoa siitä, mikä on työpaikan työhyvinvoinnin tila tällä hetkellä. Työhyvinvoinnista kertovat mm. sairaspoissaolot ja eläköitymistiedot, sekä erilaiset ilmapiirikyselyt. Tärkeää on, että kyselystä saatujen tietojen perusteella suunnitellaan työhyvinvoinnin kehittämistoimia yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Kunnassa tehtiin vuoden lopussa työtyytyväisyyskysely toimipisteittäin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Terveystalon tekemässä koosteessa tuodaan esiin, että koko kunnan yhteenvedossa oli todella paljon hyvää: työ koetaan mielenkiintoiseksi, työmotivaatio on korkea, työyhteisössä viihdytään ja esimies koetaan ystävälliseksi. Vähiten positiivisia vastauksia oli liittyen työkuormituksen jakautumiseen, työn aiheuttamiin jaksamisen ongelmiin ja palkkauksen oikeudenmukaisuuteen. Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstö valitsi toimipisteittäin oman kehitettävän alueen vuoden 2018 aluksi. Työtyytyväisyyskysely tehdään jatkossa vuosittain syksyllä. 7.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloihin on laskettu sairaudesta ja työtapaturmista johtuvat poissaolot. Sairastumisriskin suhteessa kunnat jakautuvat matalan, kohtalaisen ja korkean riskin kuntiin. Matalan riskin kunnissa sairauspäiviä on 10-15, kohtalaisen riskin kunnissa 16-18 ja korkean riskin kunnissa 20-22 päivää tehtyä työvuotta kohti. Pomarkussa on 8,73 sairauspäivää/hlö, joten kunta kuuluu matalan riskin kuntiin.
17 1400 Sairauspoissaolot yhteensä, työpv/v 1200 1000 800 600 400 työtapaturma sairausloma 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 työtapaturma 134 62 131 175 58 10 164 7 sairausloma 833 701 653 672 1151 802 1112 805 Sairauspoissalopäivät/hlö 16,00 14,50 14,00 12,59 12,00 10,00 8,00 10,07 7,48 8,00 8,82 9,02 8,73 6,00 4,00 2,00 0,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
7.3 TYÖTERVEYSHUOLTO Pomarkun kunta hankkii työterveyshuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä. Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä suojella ja edistää työntekijän turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Lakisääteinen työterveyshuolto (korvausluokka I) käsittää ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Sairaanhoito (korvausluokka II) on työnantajan vapaaehtoisesti järjestämää yleislääkäritasoista, työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoa, sekä näihin liittyviä, yleislääkäritasoisia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Työterveyshuollon toimintaa ohjaavat toimintasuunnitelmat. Vuosittaisen toimintasuunnitelman sisältö käsitellään yhteistyötoimikunnassa, joka toimii myös työsuojelutoimikuntana. Aikataulun mukaiset työpaikkaselvitykset tehtiin teknisen toimen työntekijöille. Alla olevassa taulukossa on työterveyshuollon kustannukset Kelan korvausluokissa vuosina 2011-2017. Kela korvaa työterveyshuollosta ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain mukaan. Korvaus on viime vuosina ollut n. 55% kokonaiskustannuksista. Työterveyshuolto 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lakisääteinen työterveyshuolto, korvausluokka I 10 216 15 817 12 810 21 950 12 613 12 625 10 671 Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto, korvausluokka II 10 443 12 989 11 331 16 465 14 878 14 273 8 752 Yhteensä 20 659 28 806 24 140 38 415 27 491 26 898 19 423 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kustannukset/työntekijä 200,57 293,94 251,46 400,16 305,45 305,66 208,85 Työterveyshuolto, euroa/vuosi 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000-2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lakisääteinen työterveyshuolto, korvausluokka I Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto, korvausluokka II Yhteensä
19 8 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Pomarkun kunnan henkilöstöstrategian yksi painopistealue on ammattitaitoinen henkilöstö. Ammattitaitoista henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Kaikkien työntekijöiden itsensä kehittämiselle luodaan edellytykset ja tavoitteet vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Kunnan palvelukseen palkataan päteviä, kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä. Ammattitaidon ylläpitäminen turvataan koulutuksella. Henkilöstöstrategiassa korostetaan, että kunnan tulee panostaa riittävästi resursseja henkilöstön koulutukseen, terveydenhuoltoon, työkyvyn ylläpitoon sekä tiedottamiseen. Strategian mukaisesti kunta suhtautuu myönteisesti henkilöstön koulutukseen ja halukkuuteen lisäpätevöitymiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön ammatillinen osaaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Osaamista on ylläpidetty ja ylläpidetään edelleen riittävällä koulutuksella. 8.1 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu käydään säännöllisesti kerran vuodessa esimiehen ja työntekijän/viranhaltijan välillä. Sen tarkoituksena on parantaa suoritusta ja avointa kommunikaatiota koko organisaatiossa. Kehityskeskustelu on osa johtamisjärjestelmää ja tukee esimies työntekijäyhteistyötä. Kehityskeskustelujen pitämisestä ei ole koottua tietoa. Kehityskeskustelukäytäntöjä ollaan uudistamassa yhdessä henkilöstön kanssa vuoden 2018 aikana. Kehityskeskustelun tavoitteet ovat: - arvioida saavutetut tulokset - sopia tavoitteista seuraavalle työskentelykaudelle - määritellä kehitystarpeet ja tehdä jokaiselle henkilökohtainen kehityssuunnitelma - kehittää esimiehen ja työntekijän välistä yhteistyötä - kehittää yleisiä työskentelyolosuhteita ja työilmapiiriä. 8.2 Koulutus Koulutukset tähtäävät ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Koulutus on työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, jota tarvitaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työtehtävien asettamia vaatimuksia ja tulevia osaamistarpeita. Kaikille työntekijöille tarjotaan vuosittain mahdollisuutta osallistua koulutuksiin ainakin 3 päivän ajan. Kunnassa tehdään vuosittain erillinen koulutussuunnitelma.