Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari
Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla 10 000 JHL:n jäsentä. Otannan ulkopuolelle rajattiin opiskelijajäsenet ja eläkeläiset. Kyselyyn vastasi 1 289 JHL:läistä. 2
Keskeisiä havaintoja Koulutusta pidetään yleisesti itselle tärkeänä. Koulutuksen tärkeyden kokemus korostuu mikäli taustalla on jo enemmän koulutusta. Koulutuksen tärkeyden omakohtainen kokeminen laskee jonkin verran vanhemmilla ikäpolvilla, mutta pysyy kuitenkin keskimäärin hyvin korkealla. 3
Kuinka tärkeänä itselleen pitää koulutusta? Kuinka tärkeänä asiana itselleen pitää koulutusta? 35% 30% 25% 25,9 % 24,8 % 30,1 % 20% 15% 10% 9,0 % 3,8 % 5% 0,7 % 0,4 % 0,8 % 1,3 % 1,4 % 1,6 % 0% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei lainkaan tärkeää Erittäin tärkeää 4
Kuinka tärkeänä itselleen pitää koulutusta? Kuinka tärkeänä asiana itselleen pitää koulutusta? Asteikko 0=Ei lainkaan tärkeä - 10=Erittäin tärkeä 7 7,2 7,4 7,6 7,8 8 8,2 8,4 8,6 8,8 9 Kaikki 8,28 Naiset Miehet 7,98 8,5 Alle 30 vuotiaat 30-39 vuotiaat 40-49 vuotiaat 50-59 vuotiaat Yli 59 vuotiaat 8,05 8,24 8,53 8,63 8,84 Koulutustaso Korkeintaan peruskoulu tai keskikoulu Lukio tai Ammatillinen perustutkinto Enemmän opintoja 7,52 8,26 8,72 5
Keskeisiä havaintoja Alle puolet (45,5 %) JHL:läisistä on viimeisen vuoden aikana ollut koulutuksessa niin, että koulutusajalta on maksettu palkkaa. Kuitenkin yli puolet (54,6 %) katsoo koulutuksen olevan itselleen välttämätöntä tai ainakin erittäin tarpeellista seuraavan vuoden aikana. Lähes 90 % katsoo koulutuksen olevan itselleen vähintäänkin melko tarpeellista seuraavan vuoden aikana. Koulutukseen osallistutaan mielellään. Yli puolet osallistuu erittäin mieluusti (53,4 %) ja lähes 90 % vähintäänkin melko mielellään. 6
Keskeisiä havaintoja Keskimäärin palkallista koulutusta on saatu 2 työpäivän verran. Mahdollisuus palkalliseen koulutukseen näyttää olevan sitä vähäisempää, mitä niukempi koulutustausta työntekijällä on. Koulutuksen epätasainen kasautuminen näkyy jo JHL:läistenkin keskuudessa miten koko työyhteisössä? 7
Onko ollut viimeisen vuoden aikana koulutuksessa niin, että on saanut palkkaa? On ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana koulutuksessa niin, että on saanut koulutusajalta palkkaa. 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% Korkeintaan peruskoulu tai keskikoulu 24,2 % Lukio tai Ammatillinen perustutkinto 41,9 % Enemmän opintoja 56,3 % 8
Kuinka tarpeellista koulutus on itselle seuraavan vuoden aikana? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kaikki 12,6 % 42,0 % 32,3 % Naiset Miehet 12,1 % 14,2 % 42,8 % 39,5 % 33,1 % 29,5 % Alle 30 vuotiaat 30-39 vuotiaat 40-49 vuotiaat 50-59 vuotiaat Yli 59 vuotiaat 10,0 % 15,7 % 12,3 % 12,6 % 11,9 % 52,5 % 40,0 % 51,3 % 38,4 % 37,4 % 27,5 % 30,7 % 29,0 % 35,4 % 31,1 % Korkeintaan peruskoulu tai keskikoulu Lukio tai Ammatillinen perustutkinto Enemmän opintoja 12,1 % 10,4 % 16,7 % 36,4 % 42,5 % 42,1 % 27,3 % 33,5 % 30,8 % Välttämätöntä Erittäin tarpeellista Melko tarpeellista Ei kovinkaan tarpeellista Ei tavitse koulutusta 9
Kuinka mielellään osallistuu työnantajan tukemaan työajalla tapahtuvaan koulutukseen? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kaikki 53,4 % 35,8 % Naiset Miehet 43,8 % 56,2 % 40,2 % 34,7 % Alle 30 vuotiaat 30-39 vuotiaat 40-49 vuotiaat 50-59 vuotiaat Yli 59 vuotiaat 62,5 % 60,7 % 61,6 % 48,8 % 47,9 % 27,5 % 31,4 % 31,9 % 38,2 % 39,3 % Korkeintaan peruskoulu tai keskikoulu Lukio tai Ammatillinen perustutkinto Enemmän opintoja 42,4 % 50,7 % 60,9 % 37,9 % 36,4 % 34,2 % Erittäin mielellään Ei mielellään eikä vastentahtoisesti Erittäin vastentahtoisesti Melko mielellään Melko vastentahtoisesti 10
Keskeisiä havaintoja Palkalliset koulutukset ovat olleet pääsääntöisesti työnantajan järjestämiä tai työnantajan osoittamia. Työajalla tapahtuvista koulutuksista työnantajat tukevat pääsääntöisesti itse järjestämiään koulutuksia ja jonkin verran ammatillista täydennyskoulutusta. Noin 5 % JHL:läisistä ilmoitti, ettei työnantaja tue minkäänlaista kouluttautumista ja joka viides ei osannut sanoa minkälaista kouluttautumista työnantaja tukee. Itse valitsemaansa (ei ammattiliiton järjestämään) koulutukseen on palkallisena voinut osallistua vain noin joka viides - yleensä pisimmälle kouluttautuneet. 11
Keskeisiä havaintoja Sisällöllisesti palkalliset koulutukset ovat olleet yleisimmin omaan ammattiin liittyvää täydennyskoulutusta tai omalle työpaikalle räätälöityä täydennyskoulutusta. Ammattiliiton järjestämä koulutus on merkittävässä osassa juuri matalimman koulutustason omaavien keskuudessa (noin joka kolmas osallistunut). Pelkästään ammattiliiton koulutuksissa käyneistä noin puolet osallistui omaan ammattiin liittyvään täydennyskoulutukseen ja puolet ammattiyhdistyskoulutukseen. 12
Minkälaisiin koulutuksiin osallistunut viimeisen vuoden aikana niin, että on saanut palkkaa? Minkälaisiin koulutuksiin on osallistunut siten, että on saanut koulutusajalta palkkaa? 70% 60% 50% 59,3 % 49,4 % 40% 30% 20% 19,2 % 19,9 % 10% 3,9 % 0% Työnantajan itse Työnantajan Ammattiliiton Itse valittu koulutus Muu koulutus järjestämä koulutus osoittama järjestämä koulutus ulkopuolinen koulutus Muu koulutus esim. Verkkokurssit, aktiivimallin uravalmennus ja muu työvoimapoliittinen koulutus sekä kv-vaihto,. 13
Millaista työajalla tapahtuvaa koulutusta työnantaja tukee? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Työnantaja ei tue mitään koulutusta 5,4 % Työnantajan itse järjestämää koulutusta 65,4 % Ammattiliiton järjestämää koulutusta 19,5 % Ammatillista täydennyskoulutusta 33,9 % Oppisopimuskoulutusta Tutkintoon valmistavaa koulutusta 17,1 % 13,4 % Yliopisto-opintoja Ammattikorkeakouluopintoja Aikuislukion opintoja Vapaan sivistystyön koulutusta 2,2 % 4,1 % 0,9 % 2,2 % Ei osaa sanoa 20,7 % 14
Minkä sisältöisiin koulutuksiin osallistunut viimeisen vuoden aikana niin, että on saanut palkkaa? Minkä sisältöisiin koulutuksiin on osallistunut siten, että on saanut koulutusajalta palkkaa? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Omalle työpaikalle räätälöity täydennyskoulutus 38,4 % Omaan ammattiin liittyvä täydennyskoulutus 71,6 % Ammatilliseen tutkintoon tähtäävä koulutus 7,8 % Ammattiyhdistyskoulutus 11,2 % Yleissivistävä koulutus 5,7 % Muu koulutus 6,6 % Muu koulutus esim. ensiapukurssit, työsuojelukoulutus sekä some -viestinnän koulutus. 15
Minkälaisiin koulutuksiin osallistunut viimeisen vuoden aikana niin, että on saanut palkkaa? Viimeisen vuoden aikana palkallisiin koulutuksiin osallistuneista ammattiliiton järjestämään koulutukseen osallistuneiden osuus. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Kaikki 19,2 % Naiset Miehet 18,4 % 22,5 % Alle 30 vuotiaat 30-39 vuotiaat 40-49 vuotiaat 50-59 vuotiaat Yli 59 vuotiaat 11,1 % 16,2 % 16,1 % 20,9 % 23,7 % Koulutustaso Korkeintaan peruskoulu tai keskikoulu Lukio tai Ammatillinen perustutkinto Enemmän opintoja 18,5 % 19,3 % 33,3 % 16
Keskeisiä havaintoja Koulutuksen tärkeimmäksi anniksi koettiin lisääntynyt työn hallinta sekä työn mielekkyyden lisääntyminen. Työsuhdeturvaan tai työmarkkina-asemaan koettiin saadulla koulutuksella olleen harvoin vaikutusta ja vielä harvemmin palkkaan. Keskeisimmät koulutukseen osallistumisen esteet työpaikoilla ovat sijaisjärjestelyiden puute, ajan puute sekä rahan puute. Sijaisjärjestelyiden puute rajoittaa eteenkin kuntasektorin naisten kouluttautumista. 17
Mitä hyötyä kokee koulutuksesta olleen itselleen ja mikä koetuista hyödyistä on tärkein? Mitä hyötyä kokee koulutuksesta olleen itselleen ja mikä koetuista hyödyistä on tärkein? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Koulutus on lisännyt työn hallintaa Koulutus on lisännyt työn mielekkyyttä Mahdollistanut siirtymisen työtehtävästä toiseen Koulutus on tuonut lisää vastuuta Koulutus on lisännyt työsuhdeturvaa Palkka on noussut Koulutus on parantanut asemaa työmarkkinoilla Jotain muuta hyötyä Ei mitään hyötyä 9,3 % 3,3 % 16,8 % 4,9 % 6,9 % 3,5 % 2,4 % 0,6 % 11,0 % 3,1 % 3,6 % 5,7 % 8,6 % 30,1 % 48,8 % 51,8 % 68,4 % Kokee hyötyä Tärkein hyöty 18
Millaisia koulutukseen osalistumisen esteitä työpaikoilla on? Millaisia koulutukseen osalistumisen esteitä työpaikoilla on? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työnantajan kielteinen suhtautuminen Työntekijöiden kielteinen suhtautuminen Ajan puute Sijaisjärjestelyiden puute Rahan puute Tiedon puute Esimerkin puute Tuen ja kannustuksen puute työyhteisössä Epävarmuus tulevasta Muut syyt 6,1 % 7,7 % 13,4 % 4,7 % 13,4 % 10,3 % 5,5 % 33,8 % 42,7 % 49,7 % 19
Kuinka vahvaksi arvioi oman työmarkkina-asemansa? Kuinka vahvaksi arvioi oman työmarkkina-asemansa? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Erittäin vahva 9,5 % Melko vahva 40,4 % Ei vahva eikä heikko 25,5 % Melko heikko 11,0 % Erittäin heikko 6,3 % Ei osaa arvioida 7,3 % 20
Kiitos mielenkiinnostanne! 21