OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ

Transkriptio

1 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MARKKU LILJESTRÖM Oma valinta tähän 1

2 KOULUTUS KASAANTUU JA ERIYTYY Koulutuspolkua ennustaa sukupuoli, vanhempien koulutustausta, sosiaalinen asema ja tulot Koulutusurat ja polut eriytyvät jo varhain eikä aikuiskoulutus sitä juuri tasaa Jokaisesta ikäluokasta jää lähes 15% vaille perusasteen jälkeistä tutkintoa (ikäluokassa vuotiaat heitä on noin ) Koulutus vaikuttaa ennakoitavissa olevan työuran pituuteen Miehillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaminen ennakoi 6 vuotta ja naisilla 9 vuotta pitempää työuraa kuin niillä, joilla on ainoastaan peruskoulu Oma valinta tähän 2

3 KOULUTUKSEN TILA TYÖPAIKOILLA Vain 55 %:lla yli 29 henkilön työpaikoista on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma* Vain 36 % luottamusmiehistä on neuvotellut henkilöstökoulutuksesta* 69 % jäsenistä ei ole osallistunut vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen ja osallistuneistakin vain 12 % on ollut koulutuksessa yli 2 pv** 2/3 niistä, jotka kokivat tarvetta lisäkoulutukseen, ei ollut siihen osallistunut** Ylemmistä toimihenkilöistä osallistuu koulutukseen 75 %, mutta työntekijöistä vain 39 %*** SAK:n luottamusmieskysely 2010* SAK:n järjestötutkimus 2011** Tilastokeskus 2008*** 3

4 Osallistunut koulutukseen viimeisen vuoden aikana, % Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Yli 50 v v v. Alle 30 v Nainen Mies Vakituinen Määräaikainen Työpaikan koko yli SAK:n työolobarometri

5 Koulutuksen hyödyllisyys, % Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Yli 50 v v v. Alle 30 v Voi hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa Voi hyödyntää myös muissa työpaikoissa Ei voi hyödyntää mitenkään Nainen Mies SAK:n työolobarometri

6 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYÖTYJÄ YKSILÖLLE (TEKNOLOGIATEOLLISUUS 2011, NOSTE ) Näyttötutkinnon suorittamisen jälkeen Motivaatio ja itseluottamus kasvanut Voinut tehdä uusia tehtäviä työpaikalla Voinut tehdä itsenäisempiä päätöksiä työssään Ymmärtää paremmin yrityksen toimintaa kokonaisuutena Luottamus työntekijöiden ja työnantajien välillä kasvaa Edistänyt palkkakehitystä (eniten miehillä) 1/16/2014 Oma valinta tähän 6

7 KOULUTUSIDENTITEETTI Ihmisen käsitys itsestä oppijana Alkaa muodostua varhain ja muotoutuu läpi elämän Ääripäitä ovat: Ilomielin opiskelen-tyyppi Ei lukupäätä tyyppi ( En ole lukutoukka, pikemminkin käytännön ihminen) Kokemukset koulun penkistä Mahdollinen lukiongelma 1/16/2014 Oma valinta tähän 7

8 UUDET SÄÄDÖKSET LAKI TALOUDELLISESTI TUETUSTA AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ LAKI KOULUTUKSEN KORVAAMISESTA YHTEISTOIMINTALAKIEN MUUTTUMINEN TYÖNTEKIJÄN VEROKOHTELU

9 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 1 Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä Laissa ammatillisen osaamisen kehittäminen tarkoittaa suunnitelmallisia toimia, jotka ovat tarpeen työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Tarkoituksena on, että osaaminen vastaa työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita Työnantajan on laadittava koulutussuunnitelma ja se on taloudellisen kannusteen ehto(verokannuste) Suunnitelmasta säädetään tarkemmin yt-lain 16 :ssä Yt-lain soveltamisalan ulkopuolisten laadittava vastaava suunnitelma, jos haluaa taloudellisen kannusteen, ei muuten Jos ei ole laadittu suunnitelmaa, työnantajan on työntekijän pyynnöstä keskusteltava hänen ammatillisen osaamisensa kehittämisestä

10 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 2 Yt-neuvotteluissa on vuosittain laadittava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma (nykylaissa vain koulutustavoitteet) Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta käytävä ilmi: Henkilöstön rakenne ja määrä ml määräaikaiset työsopimukset ja arvio niiden kehittymisestä Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työmarkkinakelpoisuutta Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä Suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt

11 KOULUTUSSUUNNITELMAN SISÄLLÖSTÄ Arvio työntekijöiden ammatillisessa osaamisessa tapahtuvista muutoksista Arvion pohjalta laadittava suunnitelma Säännökset eivät velvoita työnantajaa kouluttamaan jokaista työntekijää jokaisena vuotena Koulutuspäätökset tehdään kaikkia työntekijöitä koskevan arvion pohjalta Seurantamenettelyt käytävä ilmi suunnitelmasta Aikataulutus ja tavat, joilla suunnitelmien seuranta tapahtuu Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintalain noudattamista 11

12 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 3 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota: Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin Keinoihin ja mahdollisuuksiin,joilla työntekijät voivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää Osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin Joustaviin työaikajärjestelyihin hengen yrityksissä voidaan suunnitelma käsitellä koko henkilöstölle yhteisessä tilaisuudessa Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista Vastaavat muutokset kunnissa ja valtiolla

13 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 4 Työnantajalla on oikeus koulutuskorvaukseen tai lisävähennykseen elinkeinoverotuksessa koulutuksesta, joka perustuu lain mukaiseen koulutussuunnitelmaan Koulutuksen minimikesto on 1 tunti, koulutuspv=6 t Koulutusajalta työnantaja maksaa palkkaa Korvaus on 10% korvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta(muut kuin elinkeinotoimintaa harjoittavat) ja lisävähennys on 50% koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta(elinkeinotoiminnassa) Palkkakustannus on keskimääräinen päiväpalkka kerrottuna korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä Korvaukseen oikeuttaa enintään 3 koulutuspäivää työntekijää kohti kalenterivuodessa Vähennys ei koskisi tavanomaista työhön perehdytystä Työntekijälle työnantajan kustantama koulutus on lähtökohtaisesti verovapaa etuus

14 MILLAISTA KOULUTUSTA? Työnantajan oman organisaation koulutusta Erilaiset työnantajan järjestämät sisäiset koulutukset Ulkopuoliselta koulutusorganisaatiolta hankittua koulutusta Kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit jne. Erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta Oppisopimuskoulutus, näyttötutkinnot jne. Koulutuksena ei pidetä tavanomaista perehdytystä tai työhön opastusta Lain keskeinen tarkoitus ja tavoite, että osaamisen kehittämistoimista pääsisivät tulevaisuudessa osallisiksi työtekijät, jotka nykyisin useimmiten jäävät niiden ulkopuolelle 14

15 MILLOIN TYÖNANTAJAN MAKSAMA KOULUTUS ON PALKKAA TYÖNTEKIJÄLLE? Peruskoulutus (esim. peruskoulu ja lukio) Tutkintoon tähtäävä jatkokoulutus (esim. ammattioppilaitos ja korkeakoulu) ellei koulutuksen tarkoituksena ole täydentää ja ylläpitää työntekijällä jo ollutta koulutusta ja kehittää ammattitaitoa ja kouluttautuminen on työnantajan edun mukaista. Tapauskohtainen tulkinta verotuksessa Yleisluontoinen ja harrastusluontoinen koulutus palkkaa, ellei verovapaa henkilökuntaetu Ei liity työntekijän senhetkiseen työhön ja työtehtäviin 15

16 MILLOIN TYÖNANTAJAN MAKSAMA KOULUTUS ON VEROVAPAATA? Täydennyskoulutus, joka on järjestetty työnantajan intressissä Olemassa olevan ammattitaidon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Työntekijällä tehtävään jo peruskoulutus Myös esim. kielikoulutus, jos työssään tarvitsee kielitaitoa Onko tarkoituksena tehtävän vaatiman ammattitaidon säilyttäminen ja kehittäminen ja työnantajan intressi vai ensisijaisesti henkilön oma intressi? Nykytilanne säilyy lähtökohtaisesti 16

17 UUDISTUKSEN ARVIOINTIA Paranevatko työntekijöiden koulutukseen osallistumismahdollisuudet yleisesti Kohdistuuko koulutus jatkossa tasapuolisemmin koko henkilöstöön Miten ikääntyneet sekä työkyvyttömyys-tai työttömyysuhan alaiset otettu huomioon Verokannusteita ei ole tarkoitettu yleiseksi elinkeinotueksi Työnantajilla näytön paikka