Strategian tarve. Merivan visio 2022

Samankaltaiset tiedostot
Meriva sr - toimintasuunnitelma

LIITE 3. Toimintasuunnitelma Toimenpideohjelma 2018 Talousarvioesitys 2018

LIITE 3. Meriva sr - toimintasuunnitelma 2017

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Nuorten tulosperustaiset hankinnat

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ohjataan yhdessä! Mari Tuomikoski Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

LARK alkutilannekartoitus

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Keski-Uudenmaan konsensussopimus. Uraohjaus- ja verkostotyömalli ammattiin valmistuville erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille

Nuorisotakuun toteuttaminen

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Työllisyys kunnan elinvoimatekijänä

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Pirjo Oksanen

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

YHDESSÄ HYVÄ OTE OPINNOISTA TÖIHIN

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Manner-Suomen ESR ohjelma

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Manner-Suomen ESR ohjelma

Transkriptio:

Strategia

Strategian tarve Ammatillisen kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon toimintakenttä on jatkuvassa muutoksessa. Muutoksen taustalla olevat valtakunnalliset, isot linjaukset vaikuttavat niin palvelujen tilaajiin, tuottajiin kuin käyttäjiinkin. Palveluntuottajan näkökulmasta tämä tarkoittaa ennakointia, toiminnan etukäteissuunnittelua sekä varautumista tuleviin uudistuksiin. Strategia antaa suunnittelulle painopistealueet, joiden pohjalta Merivan toimintaa kehitetään, pyrkimyksenä vastata paremmin muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Merivan missio Merivan perustehtävä on säätiön perustamisesta alkaen pysynyt ennallaan. Perustamisasiakirjaan on tarkoitukseksi määritetty järjestää sosiaalisena palveluna suojatyötä sekä työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhanalaisille nuorille, vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille sekä järjestää ja kehittää muuta tähän liittyvää kuntouttavaa toimintaa ja koulutusta. Uuden strategian valmistelussa on haluttu nostaa esiin Merivan erityinen missio perustamisasiakirjassa olevan kohderyhmäkuvauksen ja säätiön keskeisen toiminnan suhteen. Asiakkaan ei tarvitse olla vaikeassa työmarkkinatilanteessa yksin. Uudessa strategiassa on haluttu nostaa esiin säätiön merkitys asiakkaan rinnalla kulkijana sekä hänen tukijanaan ratkaisujen etsimisessä. Strategiassa tunnistetaan asiakkaiden erilaiset tavoitteet ja tuen tarpeet, oli kyse sitten tilaaja- tai käyttäjäasiakkaasta. Toiminnan lähtökohtana on ihmisten moninaisuuden ymmärtäminen, jokaisen oman toimijuuden vahvistaminen, ratkaisukeskeisyys sekä ajatus Merivan roolista osana henkilön kuntoutumis- tai työllistymispolkua. Merivan uusi missio on: Meriva on ratkaisujen etsijä ja rinnalla kulkija. Merivan visio 2022 Merivan toiminnan kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät sekä sosiaalisesta työtoiminnasta hyötyvät

henkilöt. Uudessa strategiassa on painopistealueeksi määritelty työllisyydenhoidon toiminnot, joiden kautta pyritään tukemaan vailla työtä olevia henkilöitä etenemään ammatillisten suunnitelmiensa poluilla. Meriva haluaa tarjota asiakkaalle hänen tarpeensa ja tavoitteensa huomioivia palveluita, jotka mahdollistavat ja tukevat yksilöllistä etenemistä kohti työelämää. Merivan visio onkin: Askel kerrallaan kohti työelämää. Merivan arvot Meriva on luotettava ja luova kumppani asiakkailleen ja yhteistyötahoilleen. Se tuottaa tilaajien kanssa sovitut palvelut, pitäen kiinni palvelulupauksistaan. Meriva myös kehittää toimintaansa yhteistyössä palvelujen tilaajien ja käyttäjien kanssa. Säätiö haluaa kokeilla ja löytää erilaisia palveluita ja toimintatapoja, joiden avulla entistä paremmin se voisi vastata asiakkaidensa tarpeisiin ja tavoitteisiin. Merivan palveluissa huomioidaan asiakkaiden yksilöllisyys, toimintojen toteutuksessa ja kehittämisessä käytetään luovuutta ja räätälöintiä. Meriva on asiakkaan työelämäratkaisujen tukija. Toiminnan lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisella on joitakin lyhyen tai pidemmän aikavälin tavoitteita työelämän suhteen. Näiden tavoitteiden saavuttamista säätiö pyrkii palveluidensa avulla tukemaan, samalla huomioiden niin yksilö- kuin yhteiskuntatasonkin tekijöiden mahdollisia vaikutuksia tavoiteasettelussa ja tavoitteiden mukaisessa toiminnassa. Merivalla on vahva oma osaaminen ja verkostoituminen. Asiakkaan tukeminen ja auttaminen ratkaisujen löytämisessä vaatii vahvaa omaa osaamista. Tämä varmistetaan kehittämällä oman henkilöstön osaamista sekä hyödyntämällä yhteistyöverkostosta löytyvää osaamista. Verkostoitumalla Merivan on mahdollista ennakoida ja vastata niin nykyisiin kuin tuleviinkin osaamistarpeisiin. Merivan toiminnan taustalla kuultaa vastuu ja huolenpito. Toiminta ymmärretään vastavuoroiseksi, jolloin sekä asiakas että palveluntuottaja sitoutuvat yhteiseen prosessiin, työhön tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastuu ja huolenpito sisältävät saattaen vaihtamisen periaatteen. Mikäli Merivalla ei ole tarjota asiakkaan palvelutarvetta tai tavoitteita vastaavia palveluita, ohjataan hänet sopivien palveluiden ja tukitoimien pariin.

Keskeiset toimintatavat tulevaisuudenkuvan saavuttamiseksi Merivan palvelut rakennetaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Ne tähtäävät työelämäosallisuuteen asiakkaiden omien tarpeiden, kiinnostusten ja edellytyksien mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan asiakkaiden heterogeenisyys ja yksilöllisyys. Merivan henkilöstö kehittää jatkuvasti itseään, mutta säätiöllä ei aina ole kaikkea sitä osaamista, mitä asiakas tarvitsee tavoitteittensa saavuttamisen tueksi. Säätiö hankkii tarvittavan lisäosaamisen verkostoja hyödyntäen. Meriva tukee asiakkaan toimijuutta ja vastuuta omasta elämästään. Osallisuuden kokemus edistää asiakkaan sitoutumista, tyytyväisyyttä sekä oman elämänhallinnan kokemusta. Asiakas on oman elämänsä toimija ja kehittäjä. Toimintaympäristön analyysi Merivalla toteutettiin syksyllä 2017 henkilöstökysely, jonka avulla haluttiin saada arviota organisaation omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Henkilöstön kokemia vahvuuksia ovat: ammattitaitoinen henkilöstö, laaja ja toimiva yhteistyöverkosto, asiakaslähtöinen verkostotyön osaaminen, joustava esimiestyö, selkeät arvot sekä hyvä työilmapiiri. Henkilöstö ilmaisi seuraavia kehittämisen kohteita: taloudellisen ajattelun kehittäminen, voimavarojen järkevän käytön parantaminen, tilojen, laitteiden ja tietojärjestelmien parantaminen, erityisesti nuorten asiakkaiden kokeman yrityskuvan parantaminen sekä henkilöstön palkitsemisen kehittäminen. Merivan johdon strategiavalmennuksessa on nostettu esiin useita muuttuvan toimintaympäristön tuomia mahdollisuuksia. Monet ikääntyvät työttömät ovat lähivuosina eläköitymässä, jolloin toiminnan painopistettä pitää nykyistä vahvemmin suunnata nuoriin.

Kemin kaupungin työllisyyspalvelut ovat kehittämässä nuorille suunnattua ohjaustoimintaa valtakunnallisen ohjaamo-toimintamallin mukaisesti. Kemissä tämä hanke on nimetty Kohtaamoksi. Merivan sekä Kohtaamon henkilöstö hyödyntää toiminnoissaan toinen toistaan. On todennäköistä, että työllisyyspolitiikan muutoksissa työllisyydenhoito jää kuntien tehtäväksi, jolloin voidaan paikallisesti kehittää parhaita mahdollisia käytäntöjä kuntalaisten tukemiseksi työelämään sijoittumisessa. Työelämän muutos haastaa työntekijöitä muun muassa osaamisen kehittämisen osalta. Työnteon muodot sekä työnkuvat ovat monipuolistuneet, on syntynyt uusia ammattialoja toisten puolestaan poistuessa, työtehtävien osaamisvaateet ovat kasvaneet mutta toisaalta on myös tapahtunut eriytymistä alojen sisällä ja välillä, muun muassa osaamistarpeiden suhteen. Työvoiman kysynnän ennakoidaan lähivuosina säilyvän jokseenkin hyvänä. Toisaalta koulutuksen merkitys korostuu etenkin heidän kohdallaan, joilla koulutus puuttuu, se on vanhentunut tai osaaminen kaipaa täsmäpäivitystä vastatakseen työelämän vaatimuksiin. Maahanmuuttajien määrän kasvu näkyy myös työelämässä ja etenkin sellaisilla kasvavan työvoimakysynnän aloilla, joilla ei tarvita pitkää kouluttautumista. Tätä kautta työllistyminen maahanmuuton jälkeen nopeutuu. Työvoiman kysynnän ennakoidaan lähivuosina kasvavan, vetäen mukaansa koulutetun, työkykyisen väestön. Vastaavasti Merivan palveluja käyttävien henkilöiden haasteiden ja tarpeiden ennakoidaan moninaistuvan ja syvenevän. Tämä haastaa myös henkilöstön osaamista, tarkoittaen erityisasiantuntijoiden palveluiden hyödyntämistä, panostamista osaavan henkilöstön hankintaan ja työhön sitoutumiseen sekä entistä voimakkaampaa yksilöllisten ratkaisujen etsimistä ja räätälöintiä. Erityisesti nostetaan esiin nuoret aikuiset, tavoitteena on katkaista haasteiden kasautuminen, puuttumalla ja tukemalla riittävän varhain, tehokkaasti ja monialaisesti.

RATKAISUJEN ETSIJÄ JA RINNALLA KULKIJA Visio 2022: askel kerrallaan kohti työelämää Tuemme asiakkaan toimijuutta ja vastuuta omasta elämästään Vastuu ja huolenpito Vahvistamme osaamistamme verkostoitumalla Rakennamme työelämään tähtäävät palvelut yhdessä asiakkaan kanssa Asiakkaan työelämäratkaisujen tukija Luotettava ja luova kumppani Vahva osaaminen ja verkostoituminen

TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Päivitetään henkilöstön osaamista suunnitelmallisesti Kehitetään verkostojohtamisen osaamista uudelle tasolle (kumppanit mukaan) Päivitetään tilat, laitteet ja IT-systeemit Kehitetään henkilöstön palkitsemista Ketterä palvelumuotoilu Ammattitaitoinen henkilöstö Laaja ja toimiva yhteistyöverkosto Asiakaslähtöisen verkostotyön osaaminen Joustava esimiestyö Selkeät arvot Hyvä ilmapiiri Osaamisen kehittäminen koulupudokkaiden ohjaamisessa MERIVA Työpajojen kehittäminen oppimispajoina + - Taloudellinen ajattelu, resurssien tarkoituksenmukainen käyttö Tilat ja laitteet Tietojärjestelmät Asiakkaiden yrityskuva (erityisesti nuoret) Henkilöstön palkitseminen Voimavarojen ja osaamisen keskittäminen nuorten ohjaukseen SOKU ja TUPA osaksi säätiön arkea Asiakaslähtöisissä verkostoissa toimiminen Asiakkkaan osaamisen tunnistamisen vahvistaminen Kehittäjäasiakkuuden vahvistaminen Kotiinvietävien palvelujen kehittäminen verkoston kanssa Työtehtävät vastaamaan työvoiman tarvetta Varhainen ja tehostettu puuttuminen nuorten riskitilanteisiin Kehitetään nuorten työllistymistä ja hyvinvointia edistävä toimintamalli Tunnistetaan ja määritellään erityisasiantuntijoiden tarve sekä roolitus ja sitouttaminen Kehitetään yritysyhteistyötä olemassa olevien varkostojen kautta Monet työttömät eläköityvät -> painopiste nuoriin Kohtaamo kumppanina Työllisyydenhoito kunnille (Allianssi-malli) Koulutus osaamisvajeen paikkaajana Kuntoutettavien osuus lisääntyy Asiakkaiden haastavuus lisääntyy -> erityisasiantuntijat Kotoutettavien osuus lisääntyy Yksilöllisten ratkaisujen tarve Jos nuoriin ei panosteta, sosiaaliset ongelmat vaikeutuvat Osaavan henkilöstön muuttaminen työn perään Maakunnan rahojen jyvitys? Yhteistyö oppilaitosten kanssa sujuvien opintopolkujen edistämiseksi (räätälöinti) Kehitetään taitoja työskennellä kotoutujien kanssa + - Erityistä tukea tarvitsevat -> yhteistyö oppilaitosten kanssa YMPÄRISTÖ Ohjausosaamisen vahvistaminen ostopalveluin ja mentoroinnilla Kumppanuussopimuksilla edistetään erityisasiantuntijoiden saatavuutta Kehitetään ohjaus- ja valmennuspalveluja nuorten ohjaamiseksi työvoimapulasta kärsiville aloille (esim. siivous, matkailu, teollisuuden raskaat työt), yhteistyössä alan työpaikkojen / yritysten kanssa Ammatillisen koulutuksen uudistus muuttaa oppimisympäristöjä

ASIAKAS Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät Menestyksen arviointikriteeri Tavoite 2018-2022 Vastuutahot Tyytyväinen tilaajaja käyttäjäasiakas Palvelun laatu Käyttöaste 100 % Yksiköt Yksilövalmentajat Jory Asiakkaan realistinen jatkosuunnitelma Sijoittuminen säätiöjakson jälkeen Vähintään 80 % sijoittuu muualle kuin työttömyyteen Koettu sosiaalinen vahvistuminen Sosiaalisen vahvistumisen koettu muutos (Sovari) Sosiaalisen vahvistumisen koettu muutos yli 50%:lla asiakkaista

TALOUS Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät Menestyksen arviointikriteeri Tavoite 2018-2022 Vastuutahot Kestävä talouden hallinta Talouden tasapainottuminen Tulos Sopeuttamisohjelman läpivieminen Jory hallitus Käyttötalouden positiivinen tulos Euroa / asiakas Ylijäämäinen talous Vastuut katetaan omin varoin 2020 mennessä

HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät Menestyksen arviointikriteeri Tavoite 2018-2022 Vastuutahot Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Osaamisen kehittäminen Tutkintojen ja osatutkintojen taso ja määrä lisääntynyt Osaamiskartoitus Kehityssuunnitelmat Kehittämispäivät Esimiehet Jory Työkyvyn edistäminen Työkykyindeksi ei huonone Koulutuspäivät (STL:n suositus 3 päivää / htv) Johtamis- ja esimiestaidot Sairaspoissaolot eivät lisäänny Yhteistyöverkoston hyödyntäminen koulutuksessa ja työnohjauksessa Johtamisen arvio positiivisesti kehittyvä Säännöllinen arviointi, työkykyä vahvistavat tukitoimet Kehityskeskustelut Barometri

TOIMINTATAVAT JA RAKENTEET Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät Menestyksen arviointikriteeri Tavoite 2018-2022 Vastuutahot Strategisten kumppanuuksien kehittäminen ja vahvistaminen Oikea asiakas, oikeaan aikaan, oikeassa palvelussa Kumppanuussopimukset Aktivointiaste väh. 50% Keskeytymiset max 20% (yksilövalmennuspalvelut) Palvelujen kehittäminen muuttuviin tarpeisiin Jory ja strategiset kumppanit: Kemin kaupunki / työllisyyspalvelut Kilpailukykyinen ja kehittyvä organisaatio Osaamisen myyminen, ostaminen, vaihtaminen Toimiva yritys- ja oppilaitosyhteistyö Voitetut kilpailutukset Yhteistyöverkoston selkeä vastuunjako Alueuudistukseen valmistautuminen Ammatillisen koulutuksen uudistus: työssäoppiminen TE-toimisto Sosiaali- ja terveyspalvelut Oktetti ry:n vertailu: parhaiden käytäntöjen seuranta ja kokeilu Aktiivinen hanketyö Kehittämishankkeiden hyvien käytäntöjen juurruttaminen

Meriva sr. Karjalahdenkatu 18 94600 KEMI www.meriva.com