Helli-liikelaitoksen johtokunta 30 21.02.2012. Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen vuonna 2012 37/4/401/4010/2012



Samankaltaiset tiedostot
Honkalampisäätiö / Kuntouttavan työtoiminnan kokonaisvaltainen järjestäminen

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

HE 194/2009 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllisyydenhoidon lakimuutokset Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta /189

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

3) toimeentulotuella toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettua taloudellista tukea;

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

Kuntouttavan työtoiminnan soveltamisohjeet peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä. Hyväksytty kuntayhtymähallituksen kokouksessa..

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset

Työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois- Karjalassa hankkeen päätösseminaari Työllisyys ja Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Sosiaali- ja terveysministeriö/muutoksia toimeentulotukilakiin

Mitä TYPissä tapahtuu?

Työttömyyden kesto ja kustannukset

KUNTAINFO Helsinki / 2012

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Työttömyysturvan muutokset 2017

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HARJAVALLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2017

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

Perusturvalautakunta Johtosääntömuutokset alkaen 124/ /2011

Valmistelu: Työ- ja elinkeinosuunnittelija Sanna Mathlin, p

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

Työttömyysturva. Esko Salo

Selvitys työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllistämistoimista

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Toimeentulotuki lukien

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Tekla Kiinteistöpäällikkö Matti Vesava on irtisanoutunut virastaan

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

Eurajoen kunnan palkanmaksupäivät/lomarahan maksupäivä/eurajoen kunnan palkanmaksupäivät alkaen

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke Sanna Rautio

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle

Tuloista on kertynyt 115,6%. Tulot sisältävät opetuspalveluiden ja nuo ri so pal ve lui den hankkeiden valtionavustusta yhteensä 761 t.

Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelma

Opas kuntouttavaan tyo toimintaan

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

PAPINSILLANTIEN JA NUUTINKULMANTIEN PYÖRÄTIE TAI PIENTAREEN LEVENNYS

Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Johtosääntömuutokset alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Muutosturvainfo PIONR

EDUSKUNNAN VASTAUS 177/2000 vp. Hallituksen esitys laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

KHALL Asian valmistelija: hallinto-/kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi

Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

KAHDEN PÄIHDETYÖNTEKIJÄN MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSUHTEEN TÄYTTÖLUPA AJALLE

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen

Sosiaali- ja terveysltk Sosiaali- ja terveysltk

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Kunnanhallitus Valtuusto KUUMA-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus KH 117 KUUMA-komissio 1.3.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Kunnanhallitus Välitilinpäätös / /2016 KHALL 178

Työllisyydenhoidon yhdyspinnat. Työvaliokunta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

Myymälätilojen vuokran tarkistus/ Antiikki ja Sisustus Kristallisirpale

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta)

Työllisyysraportti vuosi 2017

Transkriptio:

Helli-liikelaitoksen johtokunta 30 21.02.2012 Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen vuonna 2012 37/4/401/4010/2012 Helli 30 Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja poistui vuoden 2010 alusta alkaen. Ikärajan poisto toteutettiin muuttamalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 10 :n viittaussäännöstä sekä työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 6 :n ja toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 10 :n seuraamuksia koskevia säännöksiä siten, että kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen seuraamukset ovat samanlaiset sekä 25 vuotta täyttäneille että alle 25-vuotiaille. Aiemmin kuntouttavan työtoiminnan kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä aiheutuvat seuraamukset ovat koskeneet vain alle 25-vuotiaita henkilöitä. Ikärajan poiston myötä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitetut akti vointiedellytykset täyttävät, kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäyty vät tai sen keskeyttävät 25 vuotta täyttäneet henkilöt menettävät oi keuden työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä tai kes keyttämisestä lukien tai heidän toimeentulotuen perusosaansa voi daan alentaa enintään 20 prosentilla enintään kaksi kuukautta ker rallaan. Toistuvasta kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä voidaan li säksi asettaa työssäolovelvoite tai alentaa toimeentulotuen perus osaa enintään 40 prosentilla. Toimeentulotuen perusosan alentami nen voidaan toteuttaa edellyttäen, että se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa ei kä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle 25 vuotta täyttäneelle henkilöl le, jolle on laadittu työnhakusuunnitelma, tulee kuntouttavasta työtoi minnasta annetun lain 3 :n 2 momentin nojalla laatia aktivointisuun nitelma, kun hän on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päiväl tä tai 500 työttömyyspäivärahapäivän täytyttyä työmarkkinatukea vä hintään 180 päivältä taikka henkilön pääasiallisena toimeentulona on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut työttömyyden johdosta mak settu toimeentulotuki. Aktivointisuunnitelman laatii työ- ja elinkeino toimisto ja kunta yhdessä työttömän henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelmaan tulee sisällyttää asiakkaan tarpeen mukaisia työ- ja elinkeinohallin non ja/tai kunnan järjestämiä palveluja ja toimenpiteitä. Aktivointi suunnitelmaa laadittaessa asiakkaan palvelutarve tulee kartoittaa huolellisesti. Palvelujen ja toimenpiteiden tarvetta tulisi arvioida ja suunnitella henkilön elämänhallinnan lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kuntouttavaa työtoimintaa tulee kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 8 :n mukaan si sällyttää aktivointisuunnitelmaan, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei asiakkaalle voida viimeistään kolmen

kuukauden kuluessa tar jota työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Kuntouttavan työ toiminta on kuitenkin toissijainen toimenpide työ- ja elinkeinohallin non työllistymistoimenpiteisiin ja palveluihin nähden. Kuntouttava työtoiminta ei voi toissijaisena toimenpiteenä korvata työnhakusuun nitelman mukaisia ensisijaisia toimenpiteitä. Kuntouttavan työtoiminnan alkaessa tai sen aikana tulee selvittää henkilön työ- ja toimintaky ky ja järjestää hänelle hänen tarvitsemansa hoito ja kuntoutus elä mänhallinnan lisäämiseksi, toimintakyvyn vahvistamiseksi ja työllisty misen edistämiseksi. Kuntouttava työtoiminta tulisi järjestää siten, että se vastaa sisällöltään kunkin osallistujan yksilöllisiä tarpeita. Si sällön kehittäminen edellyttää sekä asiakkaan riittävää ohjausta ja tukemista että riittävän mielekkäiden, tavoitehakuisten työtoiminta paikkojen järjestämistä. Mielekkäällä, hyvin järjestetyllä ja oikea-ai kaisella kuntouttavalla työtoiminnalla on mahdollista motivoida asia kasta osallistumaan ja kannustaa jatkamaan työelämässä sekä pa rantaa hänen elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan työttömyys turvalain 10 luvun 6 :n 2 momentin nojalla ylläpitokorvausta niiltä päiviltä, joina hän tosiasiallisesti osallistuu kuntouttavaan työtoimin taan. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle puolestaan maksetaan toimeentulotuesta annetun lain 10 a :n nojalla julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 10 luvun 3 :ssä tarkoitetun ylläpitokorvauksen suuruinen toiminta raha osallistumispäivää kohti. Vuonna 2012 ylläpitokorvaus on 9 / toimintapäivä ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Kunnille maksetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 :n nojalla kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvausta 10,09 jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta henkilöstä järjestettyä toi mintapäivää kohden. Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella kuntouttavan työtoiminnan organisoiminen ja kehittä minen on Helli -liikelaitoksen vastuulla. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien kehitys vuosina 2009-2011 Syksyllä 2009 seutuvaliokunta asetti tavoitteeksi työmarkkinatuen kuntaosuuden puolittumi sen vuonna 2010. Helmikuussa 2010 realistiseksi tavoitteeksi ase tettiin työmarkkinatuen kuntaosuuden pieneneminen kolmanneksella vuoden 2010 aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat keskimäärin kuukausittain vuosina 2009-2011: 2009 2010 2011 Kesälahti 20 22 15 Kitee 131 92 59 Tohmajärvi 85 64 54 yht. 236 178 128

Työmarkkinatuen kuntaosuudet vuosina 2009-2011, : 2009 2010 2011 Kesälahti 60 382 68 759 43 267 Kitee 402 855 274 215 173 190 Tohmajärvi 278 632 201 744 170 342 yht. 741 869 544 718 386 799 Vuoden 2010 ja 2011 tilastojen perusteella työskentelyn voidaan arvioida olleen seutuvalio kunnan asettaman tavoitteen mukaista, vaikkakin kuntien välillä on eroja ja alueellisia haasteita. Vuoden 2012 talousarvion mukaiset työmarkkinatuen kuntaosuu det: Kesälahti 60 000 Kitee 210 000 Tohmajärvi 192 000 yht. 462 000 Työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin 1.1.2012 al kaen 100 /kk. Lisäksi etuuksiin tehtiin indeksikorotus, joten perus päiväraha nousi yhteensä noin 120 /kk. Täysi työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen. Tästä valtiovallan päättämästä korotuk sesta johtuen työmarkkinatuen kuntaosuuksia on ollut vaikea arvioi da vuodelle 2012 suhteessa kuntien antamiin talousarviotavoitteisiin ja alueen työllisyystilanteeseen. Seutuvaliokunnan asettaman tavoitteen toteuttamiseksi Keski-Karjalan työvoiman palvelu keskukseen palkattiin määräaikainen palveluohjaaja ajalle 24.05.2010-31.03.2012. Palveluohjaajan tehtävänä on ollut mm. koota työllistämispalveluiden verkostoja ja kehittää uusia yhteistyö muotoja ja työtapoja, etsiä ja koota kuntouttavan työtoiminnan yh teistyökumppaneita, valmistella kumppanuussopimuksia sekä ohjata kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Palveluohjaajan työpanos toi minnan kehittämisessä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on ol lut ensiarvoisen tärkeää tavoitteiden toteuttamiseksi. Helli-liikelaitos on ostanut kuntouttavaa työtoimintaa asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla Honkalampisäätiöltä, jolta ostettavan kuntouttavan työtoiminnan päi vähinnat vaihtelevat riippuen ryhmä-, yksilö- ja työvalmennuksen määrästä ja sisällöstä. Lisäksi Helli-liikelaitos on ostanut kuntoutta vaa työtoimintaa kumppanuussopimuksilla eri yhdistyksiltä. Kuntout tavaa työtoimintaa on toteutettu myös yhteistyössä kuntien eri hallin tokuntien sekä Helli-liikelaitoksen eri palvelualueiden kanssa. Yhdis tyksille, kuntien hallintokunnille sekä liikelaitoksen palvelualueille on maksettu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10 /toiminta päivä.

Vuonna 2011 kesälahtelaisille asiakkaille hankittiin kuntouttavan työtoiminnan palveluja yh teensä 9 000 eurolla, kiteeläisille 90 000 eurolla ja tohmajärveläisille 22 000 eurolla. TYPKE-hanke kehittämistyön mahdollistajana Vuodesta 2010 lähtien Helli -liikelaitos on ollut mukana TYPKE -hankkeessa, jonka tavoittee na on työllisyyspalveluiden kehittäminen Pohjois-Karjalassa. Hanke on tukenut Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen kuntouttavan työtoi minnan kehittämistä ja mahdollistanut henkilöstön monipuolisen kouluttautumisen. Helli-liikelaitoksen TYPKE-hankkeen kautta saa ma rahoitusosuus vuosille 2011-12 on yhteensä 30 000, josta vuo delle 2012 henkilöstökustannuksiin kohdennettavaa rahoitusosuutta on jäljellä 25 000. Syksystä 2011 lähtien TYPKE- hankkeen painopisteenä on ollut tukea yhteistoiminta-alueella tapahtuvan oman kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä ja suunnit telua. Kehittämistyössä on keskitytty suunnittelemaan ostopalvelui den rinnalle oman kuntouttavan pajatoiminnan käynnistämistä Ki teelle sekä järjestetty kuntouttavana työtoimintana ATK-ryhmiä Toh majärvellä. Pajatoimintaan on löydetty sopivat tilat Kiteen kaupungilta. Toiminnan käynnistäminen ja oh jaaminen vaatii vastuullisen työntekijän työpanosta sekä investointe ja. Investoinnit pajatoiminnan käynnistämiseksi olisivat noin 9 000 euroa sisältäen välttämättömiä kaluste-, materiaali- ja laitteistohan kintoja. Vuositasolla toimintakuluja muodostuisi henkilöstökuluista noin 25 000, kiinteistön vuokrasta noin 9000 sekä muista toimin takuluista yhteensä noin 2 000-4 000 riippuen toiminnan sisällöis tä ja mahdollisista hankinnoista. Pajatoiminta suunnattaisiin aloitus vaiheessa ensisijaisesti kiteeläisille kuntouttavan työtoiminnan asiak kaille. Jos kuntouttavaan työtoimintaan arvioidaan vuoden 2012 aikana osallistuvan 10 asiakasta/ 215 toimintapäivää /kk, olisi valtion maksama korvaus toiminnasta vuositasolla noin 26 000. Lisäksi toiminnalla voidaan aikaan saada säästöjä työmarkkinatuen kuntaosuuksista, ja palvelujen ostoja voi taisiin vähentää jopa puoleen nykyisestä. Erikseen huomioitavaa on se, ettei kunnan ole taloudellisesti kannattavaa ostaa asiakkaalle kuntouttavaa työtoimintaa kuin 1-3 päivänä viikossa. Monet asiak kaat hyötyisivät kuntouttavasta työtoiminnasta viitenä päivänä viikos sa, minkä omana toimintana järjestettävä pajatoiminta mahdollistai si. Palvelujen ja tuotteiden myynnillä olisi myös mahdollista saada toimintatuottoa. Tarvittavat toimenpiteet kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi ja työmarkkinatuen kunta osuuksien alentamiseksi 1. Kuntouttavan työtoiminnan ostaminen asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla ja/tai kump panuussopimuksilla eri järjestöiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, joil le maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toimintapäivä.

2. Kuntouttavan työtoiminnan ostaminen kuntien hallintokunnilta ja Helli-liikelaitoksen eri pal velualueilta, joille maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toiminta päivä. 3. Pajatoiminnan käynnistäminen Helli-liikelaitoksen omana toimintana Kiteellä 01.03.2012 alkaen. Aloitusvaiheessa pajatoiminta palvelee ensisijaisesti kiteeläi siä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. 4. Määräaikaisen palveluohjaajan palkkaaminen Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskuk seen ajalle 01.04. -31.12.2012. Palveluohjaajan työpanosta voidaan kohdentaa nykyisten tehtävien lisäksi pajatoiminnan käynnistämiseen ja vastuullisena ohjaajana toimimiseen. Aikuisso siaalityön henkilöstöresursseja on Rääkkylän irtautumisen sekä Helli -liikelaitokselle asetettujen säästötavoitteiden vuoksi vähennetty, jo ten palveluohjaajan tekemää asiakastyötä ei nykyisillä henkilöstöre sursseilla voida jakaa muille työntekijöille odottaen palvelutason säi lyvän tai kehitystyön jatkuvan. Palveluohjaajan työpanosta on koh dennettu vuoden 2011 aikana erityisesti Tohmajärvelle ja Kesälah delle. Vuoden 2012 talousarvioon on varattu määrärahaa palveluohjaajan palkkakustannuksiin ko ko vuodelle, vaikka palveluohjaajan määräaikainen työsuhde on päättymässä maaliskuun lopussa. Näin ollen lisämäärärahaa palve luohjaajan palkkaamiseen ei tarvita. Huomioitavaa on, että Helli-liikelaitoksen TYPKE-hankkeen kautta saama vuoden 2012 ra hoitusosuus riittää käytännössä kattamaan palveluohjaajan palkka kustannukset 01.04.2012 alkaen. 5. Palveluohjaajan, kuntien työllisyyssihteereiden sekä muiden työvoiman palvelukeskuksen ja TE-toimiston toimijoiden tehostettu systemaattinen yhteistyö, jotta työnhakijoiden palvelupolut ovat katkeamattomia. Päätösehdotus Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen johtokunta päättää, että vuonna 2012 1. kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla ja/tai kumppanuussopimuksilla eri järjestöiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, joille maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toimintapäivä. 2. kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan kuntien hallintokunnilta ja Helli-liikelaitoksen eri palvelualueita, joille maksetaan korvauksena 10 /toteutunut toimintapäivä. 3. työpajatoiminta käynnistetään Helli-liikelaitoksen omana toimintana 01.03.2012 alkaen 4. Keski-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen palveluohjaajan virka täytetään määräaikaisesti ajalle 01.04.- 31.12.2012. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.