KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007 SOTELA 241 Valmistelijat: sosiaalipalvelujohtaja, va. sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Nykänen, puh , OKSA -projektin projektipäällikkö Risto Ketola, puh , Yleistä " Paikalliset työllisyysasiat ovat taloudellisia, sosiaalisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Onnistunut taistelu työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan edellyttää kaikkien käytettävissä olevien resurssien, mukaan lukien paikallistason, käyttöönottoa. Tämä puolestaan vaatii eri osapuolten, kuten sosiaalisten partnereiden, seudullisten ja paikallisten viranomaisten, yritysten, vapaaehtoistyöntekijöiden ja paikallisten asukkaiden itsensä aktiivista osallistumista." Työllistämiseen liittyviä käsitteitä: Vaikeasti työllistyvä Vaikeasti työllistyvä on työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäisajan (500 pv) täyttymisen johdosta. Työmarkkinatuen kuntaosuus (ns. passiivinen työmarkkinatuki): - kunta maksaa puolet työttömien työnhakijoiden saamasta työmarkkinatuesta (n. 275 euroa/kk) - työmarkkinatukiuudistuksen piiriin kuuluvat: - työnhakijat, jotka ovat saaneet työttömyyden aikana työmarkkinatukea 500 päivää, - työnhakijat, jotka ovat siirtyneet ansiopäivärahalta tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle 500 päivän täyttymisen jälkeen ja saaneet sen lisäksi180 päivää työmarkkinatukea. Aktiivitoimenpide aiheuttaa keskeytyksen kunnan työmarkkinatuen osuuden maksamiseen. Aktiivitoimenpiteitä ovat mm. työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, palkkatuettu työ ja työvoimapoliittinen koulutus (ml. oppisopimuskoulutus). Kuntouttavan työtoiminnan (=sosiaalipalvelu) aikana työmarkkinatuen kuntaosuus poistuu myös passiivisen työmarkkinatuen listalta. Asiakas palaa kunnan työmarkkinatukilistalle ellei tämä aktiivitoimenpiteiden jälkeen työllisty tai työssäoloehto (=siirtyminen

2 ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle) ei täyty. Työssäoloehto on joko 10 kk tai ns. paluuehtolaisella 8 kk. Esim. työllistyminen 12 kk korkeimmalla korotetulla palkkatuella (1.vuoden tuki kerryttää työssäoloehtoa vain puolella eli 6 kk) ja sen jälkeen 4 kk 2. vuoden, perustuen suuruisella tuella, täyttää 10 kk:n työssäoloehdon. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lakiehdotusta, jonka mukaan vuoden 2010 alusta työttömyysturvan 500 päivää kuluu myös työvoimakoulutuksen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöt joutuvat aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuuslistalle. Aiemmin 500 päivän kertymä kului vain työttömänä ollessa. Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyötön on yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ollut henkilö sekä työtön työnhakija, joka on ollut yhdessä tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana edellisen 18 kuukauden aikana. Vajaakuntoinen Henkilö, jonka työkyky on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään ja että työkyvyn alentuminen on asiantuntijoiden toimesta arvioitu. Kuntouttava työtoiminta Kuntien järjestämää toimintaa ja sosiaalipalvelu. Kuntouttavaa työtoimintaa voi järjestää joko kunta itse tai ostopalveluna säätiöltä, uskonnolliselta yhdyskunnalta, kuntayhtymältä, valtiolta tai yhdistykseltä, mutta ei yritykseltä. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu työvalmiuksien parantamiseksi alle 25-vuotiaille työmarkkinatuen (180 pv) tai toimeentulotuen saajille (4 kk) tai yli 25-vuotiaille työmarkkinatukea saaville (500 pv) tai toimeentulotuen saajille (12 kk). Ei muodosta työsuhdetta, toiminnassa oleva saa työmarkkinatuen ja/tai toimeentulotuen lisäksi toimintarahaa tai ylläpitokorvausta 8 euroa /päivä ja mahdolliset matkakorvaukset. Kuntouttavan työtoiminnan pituus tulee olla vähintään kolme kuukautta ja enintään 24 kuukautta. 12 kk aikana asiakas voi osallistua enintään 230 päivänä kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta saa TE-keskukselta korvausta 10,09 euroa / toimintapäivä. Vuonna 2010 kuntouttavan työtoiminnan velvoitteen ikäraja poistuu. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarvitaan jatkossa lisää sekä samassa suhteessa myös kuntouttavan työtoiminnan ohjauskapasiteettia. Kuntalisä 2009 Heinolan kaupungin sosiaalilautakunta päätti , että ajalla kokeillaan kuntalisän käyttöä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yhdistyksiin seuraavin ehdoin: - tuen määrä on 250 euroa/kk/korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutettujen henkilöiden työllistämiseen ja tuen kesto

3 on enimmillään 12 kuukautta, - tuen piirissä on enimmillään enintään 10 pitkäaikaistyötöntä kerrallaan, - tuen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työllistyvälle bruttopalkkana vähintään 1000 euroa/kk. Tammi-elokuun 2009 aikana yhdistykset ja järjestöt (Jyränkölän Setlementti r.y. ja Sepän Tähti) olivat käyttäneet kuntalisää euroa, joka kohdentui 2-3 henkilön työpanokseen. Kuntalisän vähäinen käyttö saattaa selittyä sillä, että yhdistysten ja järjestöjen palveluksessa ei ole ollut riittävää työnjohdollista resursointia ja osaamista, joka olisi mahdollistanut tuen käytön. Heinolan kaupungin voimakas rakennemuutos on aiheuttanut sen, että työttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. Yli 500 päivää työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyessä vaikutus passiivisen työmarkkinatuen kasvuun on selkeä. Elokuusta 2008 elokuuhun 2009 työttömien työnhakijoiden määrä (ml. lomautetut) kasvoi 729 henkilöllä, eli 62,0 %. Työttömyysaste nousi vuoden aikana 9:stä 14,8 prosenttiin. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut vuodessa 80 henkilöllä. (Työllisyyskatsaus, elokuu 2009) Vuoden 2008 Kelan laskuttama passiivinen työmarkkinatuki oli noin 245 euroa/henkilö/kk. Aikuissosiaalityön asiakkaina on paljon toimeentulotukea saavia pitkäaikaistyöttömiä. Passiivista työmarkkinatukea on maksettu vuonna 2009 kuukausittain seuraavasti: tammikuu henkilöä ,32 helmikuu henkilöä ,64 maaliskuu henkilöä ,43 huhtikuu henkilöä ,25 toukokuu henkilöä ,77 kesäkuu henkilöä ,28 heinäkuu henkilöä ,08 elokuu henkilöä ,23 yhteensä: ,00 Huhtikuussa passiivisen työmarkkinatuen piirissä olleista 97 oli naisia, suurin ikäryhmä oli 50-luvulla syntyneitä (38,3 %). Nuorten osuus (20,3 %) oli luvulla syntyneitä. Heinolan sosiaali- ja terveystoimessa on käynnistynyt OKSA -projekti, jonka yhtenä painopistealueena on työllistymisen tehostaminen. Erityisesti keskitytään pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen sekä passiivisen työmarkkinatuen piirissä olevien asiakkaiden aktivoimiseen takaisin työpoluille. Hankkeessa toteutetaan yhteisöllisyyteen ja osallistavaan työotteeseen perustuvaa aktiviteettiohjelmaa helpottamaan asiakkaiden pääsyä

4 VA. SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA: välityömarkkinoille sekä yrityksiin. OKSA -projektin projektihenkilöstön ohjauksella ja työvalmennuksen tuella mahdollistetaan osallistujille polkuja työelämään tai toimijaksi kolmannelle sektorille. Kaikissa työllistämisiin ja työttömiin kohdentuvissa toimenpiteissä, joita OKSA -projekti toteuttaa, tähdätään osallistujien aktivoitumiseen. Opinnollisen kuntoutuksen menetelmin työttömän arki rakentuu positiivisella tavalla ja työttömyysjakso katkeaa. Koska sosiaalilautakunnan päättämä kuntalisäkokeilu ei ole tuonut toivottua tulosta pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, on syytä laajentaa kuntalisän maksamista myös yrityksille ja seurakunnille. Eri puolella Suomea on hyviä kokemuksia kuntalisästä työttömyyden lievittäjänä ja samalla työttömälle tarjoutuu mahdollisuus saada työkokemusta. Vuonna 2009 kuntalisän maksamiseen on käytetty passiivisesta työmarkkinatuesta säästyviä määrärahoja. Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2010 talousarvioon ei ole erikseen esitetty varattavaksi määrärahaa kuntalisän maksamiseen, mutta tarvittava määräraha voidaan erottaa passiivisen työmarkkinatuen kustannuksiin varatusta määrärahasta vuoden 2010 käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää maksaa alkaen kuntalisää yhdistysten lisäksi myös yrityksille ja seurakunnille seuraavin ehdoin: - tuen määrä on 250 euroa/kk/ensimmäisen tai toisen vuoden palkkatukeen oikeutettu henkilö (TE -toimiston palkkatuen kesto on enimmillään kk, tuen suuruus v. 2009: 1. vuosi 25, % = 48,70 /pv, 48,70 *21,5 = n /kk, 12*1047 = n /vuosi 2. vuosi 25,63 /pv, 25,63 * 21,5 = n. 551 /kk, 25,63*21,5*12 = n /vuosi - tuen piirissä on enintään 20 heinolalaista pitkäaikaistyötöntä kerrallaan, - tuen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työllistyvälle bruttopalkkaa vähintään euroa/kk, - tukea haetaan kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, tukea ei myönnetä takautuvasti, - tukihakemukseen liitetään kopiot työsopimuksesta ja päätös työllistettävän henkilön oikeudesta ensimmäisen tai toisen vuoden palkkatukeen, - työllistämisen tulee olla kokopäiväistä, työaika vähintään 6 tuntia päivässä, tukea maksetaan enintään 24 kuukaudelta/ensimmäisen tai toisen vuoden palkkatukeen oikeutettu henkilö, - tuki myönnetään vain palkkauskustannuksiin (palkka, sosiaalikustannukset),

5 - yhdistys, järjestö, yritys tai seurakunta laskuttaa tuen kuukausittain jälkikäteen. Laskuun liitetään selvitys palkkauskustannuksista. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin.