20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

Transkriptio

1 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt. Pitkään työelämässä olleille työttömille maksetaan omaehtoisen, ammatillisen opiskelun ajalta koulutuspäivärahaa sekä työelämässä oleville aikuiskoulutustukea. Työvoimakoulutukseen osallistuville maksetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea ja ylläpitokorvauksia. Työvuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi. Irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseksi työnhakijalle maksetaan korotettua työttömyysturvaa. Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työllistymisohjelmalisää maksetaan muun muassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työpaikan haun ajalta. Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työllisyysasteen kohottaminen ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen ehkäiseminen on hallituksen keskeisiä tavoitteita. Työttömyysturvajärjestelmää, mukaan lukien aikuiskoulutustukea, pyritään kehittämään erityisesti työllistymistä tukevaan suuntaan. Osana eläkejärjestelmän uudistamista työssä pysymisen, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi myös työttömyysturvajärjestelmää on uudistettu vuodesta 2003 lukien. Työttömyyseläkkeen lakkauttamisen johdosta vuotiaille työttömille on myönnetty oikeus saada lisäpäivärahaa. Lisäpäivärahaa korotetaan pitkän työhistorian omaavien henkilöiden osalta. Uudistus koskee jälkeen syntyneitä ja vaikuttaa pääosin vuoden 2009 jälkeen. Lisäksi lisäpäivien rahoitusta uudistettiin siten, että työnantajien rahoitusvastuu säilyy vastaavana kuin työttömyyseläkkeissä. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio Työttömyysaste (%) 8,4 7,7 7,1 6,7 Ansiopäiväraha Korvatut ansiopäivärahapäivät (milj. kpl) 31,7 29,2 27,5 25,5 Keskimääräinen päiväraha ( /pv) 46,0 47,1 48,1 48,9 Peruspäiväraha Korvatut peruspäivärahapäivät (milj. kpl) 5,2 4,8 4,5 4,4 Keskimääräinen päiväraha ( /pv) 22,6 22,7 23,3 23,6 Työmarkkinatuet Korvatut työmarkkinatukipäivät (milj. kpl) 40,7 35,4 31,0 30,0 Keskimääräinen päiväraha ylläpitokorvauksineen ( /pv) 23,9 24,3 24,7 25,1 Koulutuspäiväraha Työttömyyskassojen jäsenille korvatut päivät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Työttömyyskassaan kuulumattomille korvatut päivät Kassan jäsenelle maksettu keskimääräinen päiväraha ( /pv) 51,2 52,6 54,2 55,1 Kassaan kuulumattomalle maksettu keskimääräinen päiväraha ( / pv) 25,6 25,9 26,3 26,6 Työvoimakoulutuksen opintososiaaliset etuudet Ansiotukena korvatut päivät (milj. kpl) 2,9 2,8 2,8 2,8 Keskimääräinen ansiotuki ylläpitokorvauksineen ( /pv) 58,8 60,8 63,0 65,2 Perustukena korvatut päivät (milj. kpl) 0,5 0,5 0,5 0,5 Keskimääräinen perustuki ylläpitokorvauksineen ( /pv) 33,8 34,1 34,5 34,8 Työmarkkinatuella opiskelevan päivät 3,0 3,1 2,9 2,8 Aikuiskoulutustuki Saajia keskimäärin kuukaudessa Keskimäärin maksettu etuus ( /kk) Vuorottelukorvaus Kassan jäsenille korvatut päivät Kassaan kuulumattomille korvatut päivät Kassan jäsenelle maksettu keskimääräinen korvaus ( /pv) 40,9 42,0 42,9 44,0 Kassaan kuulumattomalle maksettu keskimääräinen korvaus ( /pv) 17,0 17,1 17,2 17,5 31. ( ) Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa on korotettu eurolla työmarkkinatukiuudistuksen aiheuttaman käytön kasvun johdosta. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin henkilöä, joista alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Hallitusohjelman mukaisesti valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lukien. Työmarkkinatukiuudistuksen johdosta kasvanut käyttö talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisten ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta. S e l v i t y s o s a : Ansioon suhteutetun päivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 %, valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei kuitenkaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa perus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 päivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. esityksen laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa lukien siten, että eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrittelyssä. Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa noudatetaan alkaen. Muutoksella on vain vähäisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. esityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta lukien siten, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteena olevaa palkkasummarajaa muutetaan. Muutoksella ei ole vaikutusta valtion osuuteen. Määrärahan tarvearvion muutos talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja siihen liittyvän lapsikorotuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tarvetta euroa. Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa noudatetaan alkaen. Muutoksella on vain vähäisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatuki momentilla Määrärahan tarvearvion muutos talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen, 2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat vaikeasti työllistyviä tai jotka ovat työttömyyden perusteella saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä ja täyttävät lain 7 luvun 12 a :n edellytykset, 3) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen, ja 4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisessa työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa olevien henkilöiden ylläpitokorvausten maksamiseen ja vakuutusturvan kustannuksiin. Palkkatuen ja starttirahan perustuki sekä vakuutukset budjetoidaan suoriteperusteisina lukuun ottamatta Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksuja jotka budjetoidaan maksuperusteisina. Nettobudjetoinnissa otetaan valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n 1 momentin 5 kohdan nojalla huomioon Kansaneläkelaitokselle maksettavat maksuvalmiussuoritukset vähennettynä Kansaneläkelaitoksen suorittamilla palautuksilla. S e l v i t y s o s a : Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Tämän arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta eurolla. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus). Työmarkkinatuen saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimäärin henkilöä, joista kuntien rahoitusvastuun piiriin kuuluvan osuuden arvioidaan olevan keskimäärin henkilöä. Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2008 sen suuruudeksi arvioidaan 24,27 euroa päivässä. Työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuville yhteensä euroa, mikä on 48 prosenttia momentin loppusummasta. Hallitusohjelman mukaisesti työmarkkinatuki siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lukien. Määrärahan arvioitu käyttö Kansaneläkelaitoksen maksama työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaukset TE-keskusten maksama palkkatuen ja starttirahan perustuki Vakuutusmaksut Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio 2007 talousarvio tilinpäätös ( ) Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja näihin liittyvien lapsikorotusten maksamiseen, ja 2) työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan ansiopäivärahan rahoitukseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa ja työttömyyskassalaissa on säädetty valtion osuudesta. S e l v i t y s o s a : Työttömän koulutuspäiväraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat työttömyysetuudet. Tällöin valtio kustantaa kokonaan peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Keskimäärin koulutuspäivärahan saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan 1 760, joista ansioturvan piirissä ja peruspäivärahan piirissä 560 henkilöä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisten koulutustukien ja ylläpitokorvausten maksamiseen niille työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa opiskeleville, joiden koulutus rahoitetaan momenteilta (ennen ), (ennen ), (ennen ) ja (ennen ) ja työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Koulutustuki myönnetään joko perustukena tai ansiotukena. Perustuki ja ansiotuen perusosa ovat työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruisia. Momentin määrärahasta maksetaan korottamaton perustuki, ansiotuen perusosa sekä ylläpitokorvaukset. Korottamattoman peruspäivärahan suuruudeksi vuonna 2008 arvioidaan 24,27 euroa. Ylläpitokorvauksen suuruus on 8 euroa päivässä ja korotetun ylläpitokorvauksen suuruus 16 euroa päivässä. Momentilta maksetaan myös momenteilta ja 65 rahoitettaviin ohjelmakauden ESR-ohjelmaa toteuttaviin työvoimakoulutushankkeisiin osallistuvien opintososiaaliset edut. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta otettu lisäyksenä huomioon euroa, missä on ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden volyymin kasvua euroa. Muu määräraha on mitoitettu vastaamaan momenteilta ja rahoitettavia noin opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan koulutustukea päivältä. Momentilta arvioidaan maksettavan koulutusaikaista työmarkkinatukea päivältä. Ylläpitokorvauksia arvioidaan maksettavan päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta päivältä. Hallitusohjelman mukaisesti työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lukien. Määrärahan tarvearvion muutos Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 2008 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio rahoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan. Aikuiskoulutustukea on maksettu lukien ja sitä arvioidaan maksettavan vuonna 2008 keskimäärin saajalle. Määrärahan tarvearvion muutos talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan. esityksen vuorotteluvapaalain jatkamiseksi. Määrärahan mitoutuksessa huomioon otetut muutokset Määrärahan tarvearvion muutos talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5