Toimeentulotuki lukien

Transkriptio

1 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia korotetaan Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen (9 a ). Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2014 on vahvistettu Toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 480,20 euroa kuukaudessa lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 528,22 euroa. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty oheisessa liitteessä 1. Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämät perusosien laskentaperiaatteet esitetään liitteessä Perusosan alentaminen Toimeentulotukilain 10 :ssä on säädetty seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Ote toimeentulotukilaista on liitteenä 2. Lain 2 a :ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin lain 10 :ssä säädetään. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa lain 10 :n mukaisesti, mutta 10 :n soveltamisen seurauksena ei voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen koskee ainoastaan kyseisen henkilön perusosaa, ei muita tuen piirissä olevia eikä toimeentulotuen muita osia. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia ja yhteensä enintään 40 prosenttia toimeentulotukilain 2 a :n ja 10 :n tarkoittaman henkilön kohdalla. Alentamisen ehdoista säädetään lain 10 :n kolmannen momentin kohdissa 1 ja 2. Alentamista ei siten voida tehdä mekaanisesti, ja oheisen taulukon euromäärät ovat asiakkaalle suoritettavan perusosan ehdottomia vähimmäismääriä. Mainitun 10 :n neljännen momentin mukaan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen kestoa ei siten määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta tai tuen myöntämispäivämäärästä käsin. Perusosan alentamiselle asetettuja ehtoja ja mm asiakkaalle tässä yhteydessä aina laadittavaa suunnitelmaa käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM Julkaisuja 2013:4) luvuissa ja Opas on luettavissa ministeriön verkkosivustolta. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio (09) kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 TERVEYSMINISTERIÖ 2(7) Perusosan alentamista on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa 7a/2011 ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 8a/2010 käsittelee perusosan alentamista sellaisen täysi-ikäisen alle 25- vuotiaan henkilön kohdalla, joka on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Kuntainfot ovat luettavissa ministeriön verkkosivustolta. Alennettujen toimeentulotuen perusosien vähimmäismäärät lukien Perusosan alentamista koskee toimeentulotukilain 10 (ks liite 2) Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) Yksinhuoltaja Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 384,16 288,12 422,58 316,93 326,54 244,90 280,44 210,33 12,81 9,60 14,09 10,56 10,88 8,16 9,35 7,01 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukauden euromäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 ) Lisätietoa: Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, puh Asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen, puh E-posti muodossa: etunimi.sukunimi@stm.fi (ä muutetaan a:ksi) Sosiaali- ja terveydenhuollon uutiskirje: STM:n uutiskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille sisältää ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Uutiskirje on tilattavissa STM:n verkkosivustoilta

3 TERVEYSMINISTERIÖ 3(7) Lähteitä: Toimeentulotuen verkkosivusto: -> Toimeentulo -> Toimeentulotuki Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM:n julkaisuja 2013:4): (Ruotsiksi: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (STM oppaita 2001:11): (Ruotsiksi: Klientens ställning och rättigheter inom socialvården (SHM handböcker 2003:3) Muualla verkossa: Toimeentulotukilakiin ja sen oikeuskäytäntöön voi tutustua verkossa esimerkiksi Edilex- palvelun ( tai Finlex-palvelun kautta ( tai Laki toimeentulotuesta (1412/1997) (Finlex:) (Ruotsiksi: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) (Finlex:) (Ruotsiksi: Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja: Oikeuskanslerin ratkaisuja: Toimeentulotuen tilastot: -> Tilastot -> Tilastot aiheittain sekä Tilastotietokannat (Ruotsiksi: -> Statistik -> Statistik efter ämne och Statistikdatabaser) Toimeentulotuki kunnittain: (Ruotsiksi: LIITTEET: Liite 1: Perusosien määrät lähtien Liite 2: Toimeentulotukilaki 10 Liite 3: Perusosien laskentaperiaatteet

4 TERVEYSMINISTERIÖ 4(7) TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT LÄHTIEN Liite 1 Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 480,20 16,01 Yksinhuoltaja 528,22 17,61 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot kumpikin 408,17 13,61 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 350,55 11, vuotias lapsi vuotias 1. lapsi 336,14 11, vuotias 2. lapsi 312,13 10, vuotias 3. lapsi jne 288,12 9,60 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 302,53 10,08 Alle 10-vuotias 2. lapsi 278,52 9,28 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 254,51 8,48 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) Esimerkki toimeentulotuen perusosan laskemisesta perheelle Lapsiperhe 5 lasta (lapset 14, 12, 10, 7 ja 5 vuotta) Toimeentulotuessa huomioon otettavat menot Perusosat 1 aik. 408,17 e 1 aik. 408,17 1. lapsi (14 v) 336,14 2. lapsi (12 v) 312,13 3. lapsi (10 v) 288,12 4. lapsi ( 7v) 254,51 5. lapsi ( 5 v) 254,51 Yhteensä 2 261,75 e

5 TERVEYSMINISTERIÖ 5(7) Toimeentulotukilaki (1412/1997) (Ote) Liite 2 10 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; 2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."

6 TERVEYSMINISTERIÖ 6(7) Perusosien laskentaperiaatteet Liite 3 Toimeentulotuen perusosan määrä on toimeentulotukilain 9 :n mukaan yksin asuvalla henkilöllä 444,26 euroa kuukautta kohti. Muiden henkilöiden saama perusosa lasketaan täysinä prosentteina suhteessa yksin asuvan henkilön perusosaan. Toimeentulotukilain 9 a :n mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain heinä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen hintatason perusteella. Lain 9 :ssä säädetyt perusosien määrät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2011 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Vuoden 2011 kansaneläkeindeksin pisteluku on Siten kunkin tulevan vuoden perusosan euromäärä saadaan kertomalla tämä toimeentulotukilain 9 :n antama euromäärä 444,26 e halutun vuoden kansaneläkeindeksin ja vuoden 2011 kansaneläkeindeksin suhteella. Perusosat määritetään sentin tarkkuudella. Pyöristyksessä käytetään ns. yleistä pyöristyssääntöä, toisin sanoen pyöristämättömän luvun ollessa tasan puoli senttiä tämä pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen senttiin. Muissa tapauksissa pyöristys tehdään lähimpään täyteen senttiin. Esimerkiksi vuodelle 2012 perusosa on yksin asuvalle henkilölle: 444,26 * 1565 / 1508 = 461,05 e. Laskentakaavassa 444,26 e on toimeentulotukilain 9 :ssä ilmoitettu yksin asuvan henkilön perusosan euromäärä vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa. Luku 1508 on kansaneläkeindeksi pisteluku vuodelle 2011 ja 1565 kansaneläkeindeksin pisteluku vuodelle Saatu euromäärä on pyöristetty täysiksi senteiksi. Muiden henkilöiden saamat perusosat ovat toimeentulotukilain 9 :n mukaan prosenttiosuuksia yksin asuvan henkilön perusosasta. Ensin lasketaan yksin asuvan henkilön perusosan määrä, joka pyöristetään täysiksi senteiksi. Muiden henkilöiden perusosat lasketaan kertomalla yksin asuvan henkilön pyöristetty perusosa ko. prosenttiosuudella. Saatu luku pyöristetään täysiksi senteiksi. Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta tarpeen mukaan se voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta (toimeentulotukilaki 15 ). Perusosan määrä päivää kohti lasketaan jakamalla henkilölle kuukautta kohti myönnettävä täysiksi senteiksi pyöristetty euromäärä kolmellakymmenellä (30 päivää). Alennetut perusosat: Henkilölle myönnettävän toimeentulotuen perusosaa voidaan toimeentulotukilain 10 :n ja 2 a :n sisältämillä perusteilla alentaa enintään 20 prosentilla ja yhteensä enintään 40 prosentilla. Perusosien alennetut euromäärät lasketaan prosenttiosuuksina edellä saatujen eri henkilöiden vastaavien perusosien euromääristä. Näin saatu euromäärä pyöristetään täysiksi senteiksi.

7 TERVEYSMINISTERIÖ 7(7) JAKELU: Sosiaalilautakunnat tai vastaavat toimielimet Aluehallintovirastot ja niiden toimipaikat Oikeuskanslerinvirasto Eduskunnan oikeusasiamies Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallinto-oikeudet Korkein hallinto-oikeus Kuluttajavirasto Lapsiasiavaltuutettu Maahanmuuttovirasto (Migri) Rikosseuraamuslaitos Sisäministeriö / maahanmuutto-osasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaaliasiamiehet ry Sosiaaliavustajat (Tukholma, Geneve ja Pietari) Suomen Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sosiaaliportti/THL Työ- ja elinkeinoministeriö STM/sosiaali- ja terveyspalveluosasto STM:n kuntainfot Internetissä