Take Two Europe Esimerkkejä työelämäyhteistyöstä partnerimaissa Joulukuu 2012
Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Valtakunnalliset työelämäyhteistyön muodot... 5 3. Kolmannen sektorin kumppanuudet... 6 4. Ohjaus- ja neuvontapalvelut... 8 5. Työelämäyhteistyö ammatillisissa opinnoissa... 10 6. Yhteenveto... 11
1. Johdanto 1.1. Työelämäyhteistyöstä Työelämäyhteistyöllä tarkoitetaan oppilaitosten ja yksityisen, julkisen sekä kolmannen sektorin työelämätoimijoiden tekemää yhteistyötä. Keskeisin tavoite toiminnassa on lisätä oppilaiden tietoisuutta työelämästä ja valmistaa heitä siirtymään opinnoista työelämään. Työelämäyhteistyötä on tehty useissa Euroopan maissa 1850-luvulta lähtien, joskin sen juuret esim. Iso-Britanniassa voidaan katsoa olevan jo keskiajan kisälliperinteessä. Työelämän muutoksessa myös työelämäyhteistyön on muututtava ja vastattava 2000-luvun tarpeita. Alla on listattuna tyypillisimpiä työelämäyhteistyön muotoja. Maakohtaisia eroja on jonkin verran ja ne tulevat esille raportin myöhemmissä luvuissa. a) Työelämään tutustuminen, työkokemus: Usein osana opintoja suoritettava työelämään tutustuminen esim. päivä viikossa, viikko kerran lukuvuodessa. Opiskelijalle voidaan antaa oma projekti tehtäväksi tai hän vain tarkkailee ja havainnoi työpaikan toimintoja. b) Oppisopimus: Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla kursseilla. c) Ammatinvalintaohjaus: Tarjotaan hieman erityyppisesti eri puolilla Eurooppaa. Järjestetään ohjatusti työpaikkavierailuja, ohjataan työuran valinnassa, annetaan ohjausta työnhaussa. d) Yrittäjyysopetus: Kannustetaan opiskelijoita yrittäjyyteen yhtenä vaihtoehtona työllistymisen ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tämä on yhdistelmä ammatinvalintaohjausta ja innovatiivista uraohjausta, jossa kannustetaan sisäisen yrittäjyyden ja yrittäjäominaisuuksien tunnistamiseen. Voidaan toteuttaa NY-yritysten tai muiden autenttisten yritysympäristöjen avulla. 1.1. Esimerkkejä yritysyhteistyöstä 1) LBHF EBP(UK):
Lontoon Hammersmithin ja Fulhamin kaupunginosien oppilaitosten työelämäyhteyksistä vastaa EBP, jolla on useita kumppaneita alueella. EBP on työskennellyt viime vuonna noin 100 työelämäkumppanin kanssa tarjoten työelämäyhteyksiä 14 19-vuotiaille. Yhteistyökumppanit ovat olleet sekä isoja että pieniä työyhteisöjä. 1 EBP:llä on erityisen vahvat linkit media- ja luovan alan toimijoihin. EBP on työskennellyt läheisesti BBC:n, BBC Worldwiden and UKTV:n kanssa koko Take Two hankeaikana. Mediatalojen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus toimia nuorten mentoreina. Mediatalojen lisäksi olemme tehneet yhteistyötä L Orealin, Leo Burnettin, Coca Colan ja Creative Artists Agencyn kanssa. Yritysten työntekijät ovat toimineet lukukummeina alakoulun oppilaille. Yhteistyötä on tehty myös Fulham Football Clubin, National Portrait Galleryn ja paikallisten rahastojen kanssa. Rakennusalan toimijoista läheisempiä ovat olleet Kier, Balfour Beatty ja Lovells. Heidän kanssa on ollut yhteisiä opintokokonaisuuksia ja erityisesti Kierin kanssa kehittelimme erityisesti rakennusalasta kiinnostuneille oman räätälöidyn ohjelman. 2) Salford Foundation (UK): Salford Foundation s Business Education Partnership (BEP) tekee yhteistyötä noin 30 työpaikan kanssa. Lisäksi noin 200 työyhteisöä tarjoaa harjoittelupaikkoja säätiön asiakkaille. Joidenkin kanssa tehdään myös projektimuotoista yhteistyötä, erityisesti erityistarpeita omaavien nuorten ohjaamiseksi. Kaksi yritystä ohjaa varoja säätiölle henkilöstökulujen kattamiseksi (BNY Mellon ja Urban Vision). Muita keskeisiä kumppaneita ovat BBC, City West Housing, Barclays, The Lowry ja Salford s Building Schools for the Future (BSF) konsortio. Säätiö työskentelee pienten, keskisuurten ja isojen yritysten kanssa. Helpotamme nuorten yhteydenottoa yrityksiin, yritysten vapaaehtoiset osallistuvat koulutuksiimme, saamme yrityksiltä lahjoituksia ja avustuksia ja he osallistuvat säätön hallintoon. 3) HUMAK (Suomi): Humakilla on yli 200 harjoittelupaikkakumppania ympäri Suomen sekä noin 10 kumppania maailmalla. Harjoittelupaikoiksi sopivat työyhteisöt yksityisellä, julkisella ja kolmannelle sektorilla. Humak on mukana eurooppalaisessa kulttuurialan verkostossa, ENCATC ja siten tavoittaa useita toimialan kannalta tärkeitä kumppaneita ympäri Euroopan. 1 Keskisuurissa yrityksessä on vähemmän kuin 50 työntekijää.
Humakilla on useita työelämäkumppaneita Keski-Suomessakin, ja yhteistyö alueen työelämän kanssa on osa ammattikorkeakoulun aluekehitystyötä. Alemmilla kouluasteilla työelämäyhteistyö näyttäytyy vaikkapa ala- ja yläkoulujen taloustaitokilpailuina. Tavoitteena on herättää nuorten kiinnostus talousaineita kohtaan. Tämä on tärkeää myös ammattikorkeakouluopinnoissa. 4) Koulu 127 Ivan Denkoglu (Bulgaria): Koulu 127:llä on yhteyksiä erityisesti teknologiayritysten kanssa kuten Microsoft, Powernet LLC ja Ti-Vi-67 Ltd. Lisäksi yhteistyötä on tehty media-alan yritysten kuten bulgarialaisen televisiokanavan TV 7 kanssa. Yhteistyötä on tehty myös SBS Sofian kanssa. 2. Valtakunnalliset työelämäyhteistyön muodot 2.1. Iso-Britannia Muutokset valtion hallinnossa 2010 päättivät sopimukset Oppilaitosten työelämäyhteistyöorganisaation (EBLO) ja Oppimis- ja taitoneuvoston kanssa. Tämän myötä työelämäyhteistyö valtakunnallisesti on vähentynyt ja rakenteet ovat muuttuneet. Yhteistyön koordinoiminen on vähentynyt myös. Tilalle on tullut yksittäisiä projekteja kuten Studio Schools ja National Citizen Service programme. Oppisopimuksen vahvistaminen on noussut esille, mutta se ei kata kaikkia aikaisemmin työelämäyhteistyön nimissä tehtyä toimintaa. Valtio vähensi kouluilta pakollisia yrittäjyysopintoja niin ikään vuonna 2010. Nyt koulut ostavat satunnaisesti ulkopuolisia yrittäjyysopintoja. Lisäksi Woolf raportin innoittamana maaliskuussa 2011 lopetettiin lakisääteinen velvollisuus koulujen järjestää työhön tutustumispäiviä 11-14-vuotiaille. Näin ollen nuorten mahdollisuudet tutustua työelämään kouluaikana ovat vähentyneet. 2.2. Bulgaria Sergey Ignatov, opetus-, nuoriso- ja tiedeministeri oli vieraana Työelämäseminaarissa Sofiassa 20. maaliskuuta 2012. Seminaarissa nostettiin esille ongelmakohtia opetuksen laadun ja työelämäyhteistyön tekemisessä. Tavoitteena oli laatia konkreettisia askelmerkkejä yhteistyön tiivistämiseksi ja laadun parantamiseksi.
Yhteistyö työelämän ja yliopistojen kanssa on avainasemassa tietoperustaisen talouden kehittämisessä ja eurooppalaisten investointien näkökulmasta. Koulutusuudistusta mitataan ihmisten elintason kohoamisella ja luomalla heille parempia mahdollisuuksia työllistyä. Seminaarissa eri päättäjät kohtasivat ja keskustelivat avoimesti tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista tarttua niihin. Kuulimme myös esimerkkejä muissa maissa tehdystä työelämäyhteistyöstä. Seminaarissa saimme kuulla, mitä työelämä odottaa oppilaitoksilta ja kuinka nuo odotukset voisivat heijastua yliopiston opetussuunnitelmiin. 2.3. Suomi Humak on mukana Yrittäjyyden ehjä polku hankkeessa yhdessä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa annetaan uraohjausta ja järjestetään erilaisia työpajoja yrittäjyyteen liittyen. 3. Kolmannen sektorin kumppanuudet 3.1. Iso-Britannia Iso-Britanniassa on käynnissä useita projekteja, joiden tarkoitus on yhdistää oppilaitoksia ja työelämää tehokkaasti. Monella projektilla on paikallista tai kansallista vaikuttavuutta ja niitä vetävät kolmannen sektorin toimijat. Kansallisesti merkittävä on Business in the Community (BITC). BITC-toiminta hyödyntää kouluja suoraan eikä vain ideologisella tasolla. BITC kasvattaa verkostoa Business Connectors -nimikkeen alle tavoitteenaan mahdollistaa työelämän edustajien 12 kk osallistumisen työelämäyhteistyön kehittämishankkeissa. He toimivat välittäjinä ja linkkeinä koulujen ja työelämän välillä. Tämä on iso panostus käytettäväksi. Yritykset ovat valmiita luomaan suhteita oppilaitoksiin ja solmimaan sopimuksia heidän kanssaan. Esimerkiksi Thames Tideway Tunnel hankkeen tavoitteena on kannustaa nuoria opiskelemaan luonnontieteitä, tekniikkaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa. Yrityksille tämän kaltainen toiminta on osa yritysten yhteiskuntavastuun tehtävää.
3.2. Bulgaria Business Foundation for Education (BFE) on avaintoimija kolmannen sektorin neuvonta- ja ohjauspalveluissa. JobTiger perusti BFE:n 2. pvä elokuuta 2005. Säätiön tavoitteena on luoda hankkeita rohkaisemaan bulgarialaisia yksityishenkilöitä ja ammattilaisia hakemaan oppia ulkomailta käyttäen tieteellisiä, teknisiä ja kasvatuksellisia välineitä. Tavoitteena on myös vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Avaintoiminnot: a) Projekti "Uusi työllisyys työllisyyden avainkyvyt Kansallinen työllisyyden toimintaohjelma 2010: Päätavoite on lisätä kestävästi työllisyyttä. Koulutetaan 1000 työtöntä nuorta yhdeksältä alueelta Bulgariasta ja annetaan avainkykykoulutusta. Koulutuksen osaalueet ovat: työnhaku, työelämän muutostekijät, yrittäjyysvalmennus ja ammatillinen täydennyskoulutus. Koulutuksen järjestävät BFE, ammatillinen tieto- ja ohjauskeskus Tiger Club sekä TU "Podkrepa". b) Ohjaus- ja tukikeskus syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintataitojen kehittämiseksi 2 BFE, Sofian kaupunki sekä Child and space yhteisö organisoivat ateljeekerho Uran "Hristo Botev" lastenkotiin Gorna Banyassa. Kerho auttaa lapsia parempaan itsetuntemukseen, jakaa tietoa eri ammateista, antaa uraohjausta koulunsa päättäville sekä elämänhallintataitojen petrausta. Työpajojen avulla pyritään välttämään laitostumista ja tukemaan nuorten itsenäistymistä ja estämään laitoskierrettä. Tavoitteena on myös syrjäytymisen ehkäisy. c) Urakerho 3 Projekti on perustanut Urakerhoja kouluihin luodakseen innovatiivisia keinoja yhdistää toisen asteen kouluja työelämään. Pilotointivaiheessa on kolme ohjaukseen painottuvaa kerhoa. Toimintamuotoina ovat mm. Uramessut, Ammattikarnevaalit, erityiset uraoppitunnit ja tiedon hankkiminen itseä kiinnostavasta ammatista. d) Kansallinen työharjoitteluohjelma 4 2 European Social Fund, OP Human resource development program, 2009-2010 www.center-gb.org 3 European Social Fund, OP Human Resource Development, 2008 2009 www.klubkariera.blogspot.com
BFE esitteli työharjoitteluohjelman vuonna 2005 julkistamalla virtuaalisen harjoittelupaikka-alustan. Tavoitteena on pienentää kuilua oppilaitosten ja julkisen sektorin työpaikkojen välillä. Menetelmää on kehitetty erityisesti HR-puolelle, opiskelijoille ja akateemisesti koulutetuille tavoitteena kehittää parempia harjoitteluohjelmia. e) Yliopistojen uraohjausverkosto 5 BFE on luonut yliopistojen uraohjausverkoston, jossa toimii tällä hetkellä 37 keskusta. Vuonna 2006 luotu verkosto on saanut tukea USAID:ltä. 3.3. Suomi Paikalliset ja alueelliset työelämäverkostot toimivat yhteistyössä oppilaitosten ja nuorten järjestöjen kanssa. Nuorten Keski-Suomi (NuK-Su) on yksi verkostoa luova ja ylläpitävä taho. Nuorten Keski-Suomi tarjoaa palveluja 11-24-vuotiaille nuorille ja myös Keski- Suomen alueella nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Yhteistyökumppaneina ovat koulut, kunnat, muut järjestöt ja työelämä. Yhteistyökumppaneiden kirjo on laaja ja tärkeintä on vain se, että organisaatio haluaa toimia nuorten hyväksi kehittääkseen heidän vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. NuK-Su järjestää vuosittain nuorille suunnattuja tapahtumia (kuten Touko Fest, My Way messut), sillä on hanketoimintaa, kursseja, työllisty-kampanjoita ja NuK-Su myös palkitsee ansioituneita nuoria ja heidän kanssaan työskenteleviä aikuisia. Noin 14000 nuorta ja aikuista osallistuu vuosittain NuK-Sun toimintaan. 4. Ohjaus- ja neuvontapalvelut 4.1. Iso-Britannia Ohjaus- ja neuvontapalveluja on saatavilla, vaikka ne eivät olekaan valtakunnallisesti johdettua toimintaa. Monet yritykset tarjoutuvat oppilaitoksiin esittelemään alaa ja työpaikkaa ja antamaan uraohjausta. 4 USAID Labor Market Project, British Embassy Sofia, 2005-2007 www.staj.bg 5 http://careercenters.staj.bg
Toiminta on kuitenkin sirpalemaista ja vaihtelee alueittain hyvin paljon riippuen yritysten ja oppilaitosten aktiivisuudesta ja yhteistyön tasosta. Iso-Britanniassa ohjaus on erotettu tarkasti neuvonnasta. Ammattilaisten oletetaan antavan laadukasta ohjausta, ja he ovat vastuussa tiedoista jota välittävät. Näin ollen työelämäyhteistyön antama ohjaus on vain teknistä, eikä todellista ohjausta. Työelämän yhteistyöorganisaatiot (CBI, Institute of Directors and Federation of Small Businesses) nostavat vähän väliä esille huolensa siitä, että Iso-Britannian koulutussysteemi ei valmista oppilaita kohtaamaan työelämää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä kritiikki liittyy yleensä työvalmiuksien parantamiseen ja valmiuksien huomioimiseen opetussuunnitelmissa. 4.2. Bulgaria Kansainvälinen Global Career Development Program (GCDF), jota vetää BFE yhdessä useiden yritysten kanssa, esiteltiin Bulgariassa 2005. Tavoitteena on auttaa asiakkaita löytämään omat mahdollisuutensa työelämässä. 6 Tähän mennessä yli 1000 ohjaajaa on koulutettu ja tavoitteena on rakentaa koko maan kattava neuvontaverkosto toisen asteen oppilaitoksiin ja akatemioihin. 4.3. Suomi Julkinen palvelu tarjoaa valtaosan työ- ja urapalveluneuvonnasta ja se on tarkoitettu kaikille ikäryhmille. Palvelut on suunnattu sekä työnpaikoille että oppilaitoksille. Yritykset voivat hakea harjoittelijoita tai tarjota harjoittelupaikkoja. Työ- ja elinkeinoministeriön TE-toimistot tarjoavat palveluja työnhakijoille, työssä oleville sekä työpaikkoja tarjoaville. Toimistoja on yli 200 ympäri Suomea. Lisäksi olemassa on kattavat verkkopalvelut. Asiakkaille tarjotaan apua työnhakemisessa, urasuunnittelussa, täydennyskoulutukseen ohjautumisessa sekä yrittäjyydessä. 6 http://cce-global.org/credentials-offered/gcdfmain
5. Työelämäyhteistyö ammatillisissa opinnoissa 5.1. Iso-Britannia Työelämäyhteistyötä tehdään myös ammatillisten opintojen ja työelämän välillä, mutta se ei ole valtakunnallisesti koordinoitua. Monet yritykset ovat valmiita lähettämään työntekijöitä avustamaan eri opintojaksoilla. Lisäksi opiskelijoiden opintosuunnitelmissa on erityisiä työelämäjaksoja (usein 1 tai 2 viikkoa 10 tai 11 luokalla). Useimmat yritykset ottavat mielellään opiskelijoita työelämäjaksoille. Koska Oppilaitosten työelämäyhteistyöorganisaation (EBLO) toimintaa on viime vuosina heikennetty, ammatillisten opintojen ja työelämän yhteys on sirpaloitunut ja usein jäänyt paikallistason toiminnaksi. Tällöin toiminta pohjautuu henkilösuhteiden varaan ja on siten haavoittuvaista. Yhteistyö saattaa olla myös pistemäistä ja lyhytkestoista vailla suunnittelua ja jatkuvuutta. 5.2. Bulgaria Yksi hyvä esimerkki yrityksen ja ammatillisten opintojen yhteistyöstä on Microsoftin ja bulgarialaisten koulujen tekemä yhteistyö. Opetusministeriö esitteli Microsoft Bulgarian tulevaisuuden investointina. Tarkoituksena on panostaa erityisesti ITalan osaamisen kehittämiseen kouluissa. Microsoft Bulgarian kolme tärkeintä näkökulmaa: Tukea opettajien innovatiivisuutta: koulutus ja opetusmateriaalit, pääsy jäseniksi Microsoft Innovative Teachers Networkiin ja Microsoftin Partnersin oppimisohjelmaan. Tukea opiskelijoiden innovatiivisuutta: vapaa oikeus käyttää Live@Edu ohjelmaa, tukea kansallisia kilpailuja ja harjoittelua IT Academyn puitteissa. Tukea innovatiivisuutta kouluissa tarjoamalla uusimmat Microsoft-ohjelmat, jotka perustuvat valtakunnalliseen oppimissopimukseen, tarjota kouluille Live@Edu ohjelma, IT Academy ja DreamSpark, joka mahdollistaa opiskelijoille ohjelmien ilmaiskäytön.
5.3. Suomi Työpaikat tarjoavat oppilaitoksille mahdollisuuksia vierailla työpaikoilla, harjoittelupaikkoja, tutkimusyhteistyötä, luennoitsijavierailuja. Yhteistyömuodot vaihtelevat eri oppilaitosasteiden mukaan ja toisaalta myös alakohtaisesti. 6. Yhteenveto 6.1. Yhtäläisyyksiä partnerimaiden välillä Uraopastus ja neuvonta: Kaikissa maissa on tarjolla erityyppistä uraohjausta ja neuvontaa nuorille. Bulgariassa tämä on pitkälti kolmannen sektorin toimesta ja tarkoitettu etupäässä nuorille, kun taas Iso-Britanniassa ja Suomessa palveluja tarjoavat julkinen sektori. Haasteet: Kaikki tunnistavat haasteet nuorten ja työelämän kohtaamisessa. Tavoitteena kaikille on toiminta saada nuoret parhain mahdollisin keinoin osaksi työelämää. Harjoittelu ja työssäoppimiset: Kaikissa partnerimaissa on käytössä työharjoittelu tai työssäoppiminen osana opintoja. 6.2. Partnerimaiden väliset eroavaisuudet Keskitetty vs. paikallisohjaus: Bulgariassa ollaan järjestämässä keskitettyä työelämäyhteistyöorganisaatiota kun taas Suomessa ja Iso-Britanniassa paikallistasojen toimijoiden on todettu saavan parempia tuloksia aikaan. Työelämäpalveluiden kehittyminen: Kaikissa kolmessa massa kehitetään koko ajan työelämäyhteistyötä. Bulgariassa työministeri kiinnitti huomiota valtakunnan tasolla nuorten työllisyyden ja elinolojen parantamiseksi. Iso- Britanniassa työelämäyhteistyöstä on säästetty viime vuosina ja se asettaa haasteita tulevaisuudelle. Varsinkin kun oppivelvollisuusikää ollaan nostamassa 18 ikävuoteen. Työelämäyhteistyön on jatkossa oltava isompia
kokonaisuuksia, kuten harjoittelujaksoja. Suomessa tilanne on vakaa ja työelämäyhteistyötä yritetään kehittää lähinnä paikallisesti. 6.3. Oppeja Yhteydet työelämään: Kaikilla neljällä partnerilla on useita yhteistyökumppaneita työelämässä ja niitä voidaan hyödyntää Take Two Europe -projektissa. Haasteet: Kaikissa maissa ollaan huolestuneita siitä, onko työelämäyhteistyö riittävää. Take Two Europen fokus on kehittää nuorten vuorovaikutustaitoja, jotta siirtymä työelämään olisi sujuvampi. Arviointi ja tulosten levittäminen: Kaikissa kolmessa maassa on erilaisia työelämäyhteistyön muotoja. Näitä voidaan arvioida ja hakea yhteistä mallia palvelujen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Vuorovaikutustaitojen osuutta arvioidaan myös.