Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys? Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2019 Lasse Peltonen Akordi Oy Akordi Oy 1
Taustalla Akordin koulutus- ja kehittämishanke Valmiuksia ja työkaluja Tuulivoima-alalle hyväksyttävyyden käytännön kehittämiseen 1. Hyväksyttävyyshuoltamot 2. Sosiaalisen toimiluvan barometri 3. Osallistuminen IEA Wind tutkimusyhteistyöhön https://akordi.fi/
Tuulivoiman tuotantotekijöitä: Tuuliolot Teknologia Rahoitus Osaava työvoima Paikallinen ja yhteiskunnallinen Hyväksyttävyys Akordi Oy 3
Paikallisen yhteisön hyväksyntä - Tietyn projektin hyväksyttävyys paikallisesti Tällä hetkellä avaintekijä! Yhteiskunnall. & poliittinen hyväksyntä - Tuulivoima yleisesti energialähteenä, yleinen mielipide ja politiikka Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys (Wüstenhagen et al. 2007) Markkinoiden hyväksyntä - sijoittajat, rahoituslaitokset, kuluttajat
Mitä lupia tarvitaan? Rakennuslupa Ympäristölupa Vesilupa Lentoestelupa Sosiaalinen toimilupa Akordi Oy 5
Sosiaalisen toimiluvan idea paikallisen hyväksynnän asteet Psykologinen sitoutuminen Luottamus Aktiivinen hyväksyntä Passiivinen hyväksyntä - sietäminen Uskottavuus Laillisuus EI toimilupaa Modelling and Measuring the SLO http://socialicense.com/publications/modelling%20and%20measuring%20the%20slo.pdf Akordi Oy 6
Hyväksyttävyyden osatekijät tuulivoimaprojekteissa Yksilön suhtautuminen Suhteet ja luottamus Hankkeen puitteet Havaitut vaikutukset Prosessiin piirteet Ikä, sukupuoli Poliittinen vakaumus Paikkaan kiinnittyminen Aikaisempi kokemus tuulivoimasta Tunteet pelissä Yksilön rooli (kuluttaja, maanomistaja yms.) Tuulivoiman tuttuus Psykologiset tekijät sekä käsitykset sosiaalisista normeista Asenteet ympäristöasioihin Sosiaalisen pääoman laatu ja taso Luottamus hallitukseen ja muihin toimijoihin Aika, heijastelee sosiaalisen hyväksyttävyyden dynaamisuutta Turbiinien läheisyys ja näkyvyys Kansallinenpaikallinen politiikka Sääntely-kehittäjä linkki Keskustelu yhteisössä ja yhteisöjen välillä Teknologiayhteiskunta suhde Poliittinen järjestelmä Projektisuunnittelu turbiinien korkeus, väri, lukumäärä Paikkaan kiinnittyminen Toimijoiden joukko Projektin omistajuus Kasaantuvat vaikutukset Tietyt paikaan liittyvät kysymykset Melu Maisema Vilkkuminen Omaisuuden arvo Taloudellisen edun määrä Biodiversiteetti: lepakot, linnut Infaräänet Navigointivalot Terveyshuolet Paikan häriö Turbiinien ja tuulienergian tehokkuus Epäoikeudenmukaisuus Luottamus mukana oleviin instituutioihin Läpinäkyvyys ja avoimuus Menettelyn oikeudenmukaisuus Odotukset ja toiveet osallistumisesta Tiedon saatavuus ja laatu Valta osallistumisprosesseissa Asiantuntijoiden tietämys Ajoitus Keskustelut eri tahojen kanssa Mihin yritys/ hankekehittäjä voi vaikuttaa mihin ei?
Vaikuttavimmat tekijät Paikallisyhteisön ihmisten ja sidosryhmien asenteet Suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin laatu Kysymykset siitä, kuka voittaa ja häviää / hyödyt vs. haitat Huolet liittyen vaikutuksiin, kuten maisemaan, omaisuuden arvoon ja terveyteen paikallisten tekijöiden merkitys keskeinen hankesuunnittelu, prosessin laatu, paikallisyhteisön profiili
Sosiaalisen median sisältöjä Tanskassa TOP 10 Melu Prosessin reiluus Maisema Terveyshuolet Maalaisjärki YVA Korvaukset Luottamus Moraali, empatia Paikkasidos www.wind2050.dk
Melun häiritsevyyden kokeminen Melun häiritsevyys suurempi, jos Äänitaso ulkona on suurempi (syy-seuraus) Etäisyys voimaloihin on pienempi (syy-seuraus) Asenne tuulivoimaa kohtaan kielteisempi; Asenne maisemavaikutuksia kohtaan kielteisempi Luottamus virkamiehiin ja/tai hanketoimijoihin kielteinen. Henkilö koki huolta tuulivoimamelun terveysvaikutuksista Koettu melu vaihtelee paikan mukaan jokainen paikka erilainen Hongisto ym. 2015 Ympäristö ja Terveys lehti: http://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/794-hongisto_ym_2015_ymparisto_ja_terveys.pdf
Faktat eivät takaa hyväksyttävyyttä Sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimuksessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, että tieto ei lisää hyväksyttävyyttä Tutkimuksessa todettu, että ihmisten asenteet ja käyttäytyminen eivät muutu pelkkien faktojen perusteella Ihmistoiminta ei ole niin rationaalista kuin yleensä luullaan sosiaaliset, emotionaaliset tekijät avainasemassa!
Tunteet osana tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä Useilla haastateltavilla huonot kokemukset tuulivoiman rakentamisprosessista heijastuivat kielteisempänä suhtautumisena tuulivoimaan yleensä Vuorovaikutuksen onnistuminen rakentamisvaiheen aikana synnytti haastateltavien keskuudessa positiivisen kokemuksen ja tämä heijastui myönteisinä tunteina myös tuulivoimaa kohtaan Mikäli uusiutuvien energiavarojen ja tuulivoiman käyttöä halutaan edelleen kasvattaa, on luotava foorumeita, jossa ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi. Samalla on luotava ilmapiiri, jossa myös tunteiden kokeminen ja jakaminen on mahdollista ilman, että niiden ilmaiseminen koetaan leimaavana Korjonen-Kuusipuro & Janhunen, Tyyntä ja myrskyä: Tunteet osana tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä. Alue ja ympäristö, 44:2 (2015) ss. 15-29
13 NIMBY-käsite romukoppaan Tutkijoiden piirissä laaja konsensus siitä, että NIMBY ei ole mielekäs tutkimuskäsitteenä NIMBY on leimaava: paikalliset ihmiset näyttäytyvät omahyväisinä, irrationaalisina, ennakkoluuloisina NIMBY-nimittelystä tulee osa konfliktia: Noidankehä pyrkimykset NIMBY-reaktion nujertamiseen lisäävät vastarintaa Tutkimuksen viesti: jätetään NIMBY-käsite, keskitytään selvittämään ja kuuntelemaan huolenaiheita, vastustuksen taustalla olevia tarpeita
Yhteenveto Sosiaalinen hyväksyttävyys keskeinen tuulivoiman tuotantotekijä Paikallinen sosiaalinen toimilupa avainasemassa Asenteet selittävät vastustusta pelkät faktat eivät riitä, luottamus keskeinen tekijä NIMBY-käsite romukoppaan Reilujen prosessien ja vuorovaikutuksen laatu korostuu Akordi Oy 14
www.akordi.fi Kiitos! Akordi Oy 15