1 Leipää ja sirkushuveja Katsaus Hakametsän maankäytön historiaan Laati nut: Saija Kouko Alueen historiasta Yleissuunnitelma-alue sijoittuu Tampereen ja Messukylän vanhalle rajalle sisältäen osia nykyisistä Kissanmaan, Uudenkylän ja Hakametsän kaupunginosista. Selvitys tarkastelee alueen rakentumisen historiaa maankäytön näkökulmasta. Selvityksen tärkeimpinä tietolähteinä ovat toimineet vanhat kartat alkaen 1700-luvulta ja Tampereen kaupungin digitaalinen kaava-arkisto. Kaava-arkistosta löytyvät kaikki Tampereen kaupungin aikaiset asemakaavakartat selostuksineen. Alue ja sen lähiympäristö ovat olleet Kuninkaan kartaston perusteella 1700 1800 -lukujen vaihteessa metsää (Alanen & Kepsu, 1989, 298, kartta 270). 1855 vuodelta olevassa Kalmbergin kartassa alue on edelleen metsäinen. Kosken maantie kulkee alueen halki luoteesta kaakkoon ja lähimmät kylät ovat Takahuhti ja Messukylä. (Kuvalähde: Kalmbergin kartta 1855) Senaatinkartalla (1912) näkyy asutusta Hipposkadun Takahuhdintien paikalla kulkeneen Tampereelta Valkeakoskelle johtaneen Koskenmaantien varrella sekä Kyläojaa kohti laskevalla etelärinteellä. Metsä on osin väistynyt niittyjen ja peltojen tieltä. 1800-luvun lopulla myös rautatie rakentui Pyhäojan eteläpuolelle harjun rinteeseen. Vuohenojan seisake sijaitsi yleissuunnitelma-alueen läheisyydessä. (Kuvalähde: Senaatin kartasto 1912). Koskenmaantien varressa erityisesti Takahuhdissa on asutusta. Jyväskylän radan pohjoispuolelle on noussut tiilitehdas (Oy Tiili Ab). Alue on kuulunut 1900-luvun alussa Messukylän pitäjään (Pitäjänkartta 1906).
2 Valtaosa Kissanmaan kaupunginosasta sekä Vuohenojan varsi Hakametsän kaupunginosasta siirtyivät Tampereen omistukseen Hatanpään kartanon maakauppojen yhteydessä vuonna 1920. Uusikylä, Kissanmaan koillisosa sekä valtaosa Hakametsästä vasta myöhemmin Messukylän liitoksen yhteydessä v.1947. 1900-luvun vaihde oli tiilitehtaiden kulta-aikaa. 1930- luvun kartalla alueella voi nähdä neljä tiilitehdasta, joista kolme toimi nykyisessä Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosissa ja yksi Hakametsän ja Ristinarkun kaupunginosien rajalla. Koskenmaantien varren asutus lisääntyy 1900-luvun alkuvuosikymmennillä samoin Hakametsän. (Kuvalähde: Maastokartta 1933) 1940-luvulla Kissanmaan rakentaminen alkaa. Ensimmäisenä, vuonna 1947, rakennetaan kaupungin vuokrataloalue, joka saa nimekseen Hipposkylä. 1950- luvun kartalla ja ilmakuvassa voi nähdä kuinka Uudenkylän asutus edelleen laajenee samalla kun Kissanmaa rakentuu. Jäähallin pohjoispuolella on ollut tiilitehtaan savenottopaikka, josta on kulkenut nk. savirata Tampereen Tiilitehtaalle Kalevaan (nyk. Pellervonkatu). (Kuvalähde: Peruskartta 1953)
3 Asemakaavat ja alueen rakentuminen Kissanmaa Alueen ensimmäinen asemakaava on Hipposkylän asemakaava vuodelta 1946. Hipposkylän rakentaminen alkoi vuonna 1947. Hipposkylän asemakaavaa seurasivat Kissanmaan kaupunginosan asemakaava ja Hakametsän kaupunginosan asemakaava vuodelta 1951. Kissanmaan asuinalueen rakentaminen alkoi keväällä 1952. Alue muodostaa hienon yhtenäisen 1950-luvun asuinaluekokonaisuuden, jonka alkuperäiset piirteet ovat säilyneet erittäin hyvin. Hakametsän jäähallin luoteispuolelle valmistui nk. Kissantassun ja Kissankellon asuntokompleksi vuosina 1966-68. Jäähallin ja Kissantassun asuntoalueen väliin jäävälle alueelle valmistui kuplatennishalli vuonna 1983. Alueen hallikäyttö sekä uudet ulkopelikentät vahvistettiin asemakaavalla vuonna 1991. Jäähallin pohjoispuolella nykyisen Kissanmaankadun ja Takahuhdintien risteyksen koillispuolella sijaitsi vuonna 1964 rakennettu Union-huoltoasema ja kahvio. Rakennus purettiin 1990-luvun puolivälissä, kun Takahuhdintien linjausta muutettiin. Jäähallin pohjoispuolelle, nykyiseen Tartonpuistoon on rakentunut jalkapallokenttä. Vuonna 1963 valmistui asemakaava jääkiekkohallin rakentamiseksi Kissanmaan kaupunginosaan. Uusi jäähalli tarvittiin vuonna 1965 järjestettäviä jääkiekon EM- ja MM-kisoja varten. Hakametsän jäähallin avajaisia vietettiin tammikuussa 1965. Jäähallissa on järjestetty jääkiekko-otteluiden ja -turnausten ohella lukuisia muita urheilu- ja vapaa-ajan tapahtumia. Mm. Tampereen messut järjestettiin toistuvasti jäähallissa ja sen länsipuolella 1969 1985 sijainneessa nk. Vapaa-ajanmaassa, jonka paikalle myöhemmin rakennettiin ISKU:n huonekaluliike, Kekkosentie sekä Metro- Auto Areena (nyk. Tampere Areena). Jäähallin tontille valmistui vuonna 1974 harjoitushalli (Hakametsä 2) ja vuonna 1995 toinen harjoitushalli (Hakametsä 3). Jäähallin välittömään läheisyyteen, parkkialueen eteläpuolelle rakennettiin kaukolämpökeskus vuonna 1991.
Ilmakuvatarkastelusta voi nähdä kuinka 1940-luvulla asutus on keskittynyt Kosken maantien varrelle Uudenkylän alueelle sekä Hakametsän eteläosiin Leipurinkadulle (nyk. Aarikkalankatu). 1950-luvulle tultaessa Kissanmaa on rakentumassa kuvan vasemmassa ylälaidassa. Uudenkylän asutus on lisääntynyt ja tieverkko alkanut muodostua. Mm. Sammonkatu ja Sammon tie (nyk. Sammon valtatie) ovat rakentuneet. Kissanmaankatu kulkee Teiskontieltä Sammon tielle ja edelleen Vuohenojalle asti. 4 Vuoden 1966 ilmakuvassa näkyy juuri valmistunut Tampereen jäähalli. Kissanmaa on rakentunut ja Taka-Kalevaa rakennetaan parhaillaan. Uudenkylänkadun varteen on nousemassa kerrostaloja. Kauppaoppilaitos on valmistunut. Vuoden 1974 kuvassa näkyy jäähallin tontilla uusi harjoitteluhalli. Jäähallin pohjoispuolelle on rakentunut jalkapallokenttä. Motorest Jäähovi on toiminut jo useamman vuoden ja Kaihari Center (nyk. Prisma Kaleva) on noussut Jäähovin länsipuolelle. Uudenkylän kerrostaloalue on laajentunut. Hakametsässä on vielä viljeltyjä peltoja jäljellä. Jäähallin ja kauppaoppilaitoksen välisellä alueella näkyy nk. Vapaaajanmaan messualue.
5 Uusikylä Uusikylä on hallinnollisesti kuulunut Messukylän Takahuhdin kylään. Alue muodostui Kosken maantien (nyk. Takahuhdintie) varteen, Takahuhdin talojen Kokon, Jankan ja Kyrölän vuokraamille tonteille. Tonttirivien väliin jätettiin katualueita, mutta muuten taloja rakennettiin ilman palstoitussuunnitelmaa tai kaavaa. Aluetta alettiin 1940-luvulle tultaessa kutsua Uusikyläksi, koska alueen vuokratonteille oli selkeästi muodostumassa uusi kylä (Törmälä 2003). Tampereen kaupungin laajenemistarpeiden seurauksena alue liitettiin Messukylän liitoksen mukana Tampereeseen vuonna 1947. Uudenkylän asuinalue rakentui Takahuhdintien pohjois- ja eteläpuolelle, välittömästi Tampereen kaupungin ja Messukylän kunnan välisen rajan länsipuolelle, laajoille peltoaukeille. Uudenkylän halki virtaa oja (Kolunoja/Pappilanoja/Kokonoja), joka yhdistyy Aarikkalan lumenkaatopaikan pohjoispuolella Kaukajärvestä laskevaan ojaan (Kyläoja), muodostaen yhdessä Vuohenojan, joka laskee edelleen Iidesjärveen. Uudenkylän asuinalueen ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 1957 ja vahvistettiin 1958. Alueen maat olivat tuolloin pääasiassa yksityisessä omistuksessa ja siellä sijaitsi jo n. 100 rakennettua omakotitonttia. Maanomistus ja jo olemassa oleva asutus vaikeuttivat huomattavasti suunnitelman laatimista ja mm. kaupunginosan keskusta jouduttiin sijoittamaan aiottua paikkaa, Takahuhdintien ja Uudenkyläkadun risteystä, etelämmäksi. Kaupungin laajentuessa tuli tarvetta tiivistää Uudenkylän vuoden 1958 asemakaavaa. Uudenkylänkadun varren kerrostaloista huomattava osa onkin rakennettu 1960-70-luvuilla. Uudenkylän liikerakennuksen kaavamuutos hyväksyttiin vuonna 1983 ja liikerakennuksen rakentaminen Sammon valtatien varteen käynnistyi välittömästi. Sammontie (nyk.sammon valtatie) raivattiin 1950-luvulla Uudenkylän eteläpuolelle Sammonkadun jatkeeksi kohti Ristinarkkua. Tie oli vielä 1960-luvun alussa hiekkapintainen tie, joka livettiin kesäisin (Javanainen 2012). 1950-luvulla rakentui tie Koskenmaantieltä Kissanmaankadun jatkeena etelään Vuohenojalle. Hakametsän jäähallin rakentamisen myötä tieyhteys katkesi.
6 Hakametsä Hakametsään rakennettiin 1880-luvulla Oy Tiili Ab:n tiilitehdas nykyisen Aarikkalankadun itäiseen päähän 1883 valmistuneen Jyväskylänradan pohjoispuolelle. Tehtaan ympärille alkoi muodostua työntekijöiden asutusta. Hakametsän asukkaista suurin osa olikin töissä joko tiilitehtaalla tai leipomossa. Alueella oli lukuisia leipomoita, joista viimeinen, Jaakkolan leipomo, lopetettiin vuonna 1994. Asutus sijaitsi Vuohenojalta alkavan Leipurinkadun varrella (nyk. Aarikkalankatu), pääosin Leipurinkadun ja sen eteläpuolella kulkevan Kyläojan välisellä vyöhykkeellä, peltojen ympäröimänä. Hakametsänkadun varsi asemakaavoitettiin pientaloille vuonna 1951. Muu Hakametsän alue asemakaavoitettiin pientalovaltaiseksi alueeksi vuonna 1958. Alue ei kuitenkaan lähtenyt rakentumaan suunnitelmien mukaisesti. 1980-luvun kaavamuutosten seurauksena alueelle rakentui pienkerrostaloja Riihipellonkadun varteen ja Riihipellonkadun ja Aarikkalankadun väliselle alueelle rivi- ja paritaloja. Aarikkalankadun eteläpuoli on rakentunut 1980-2000-lukujen aikana rivitalovaltaiseksi alueeksi. (Kukkula 2004) Kuva: Viistokuva vuodelta 1983. Näkymä Kaihari Centerin (nyk. Prisma Kaleva) yli kohti vielä hyvin peltovaltaista Hakametsän kaupunginosaa. (Vapriikin kuva-arkisto) Tampereen kehätie sisältyy jo vuoden 1950 Tampereen yleiskaavaan. Kehätie on esitettynä myös suunnittelualueen 1960-luvun asemakaavoissa. Kehätie nimettiin ensin Kekkosentieksi, mutta myöhemmin Teiskontiestä etelään kulkeva osuus Hervannan valtaväyläksi. Hervannan valtaväylä avattiin liikenteelle vuonna 1975. Jäähovi Selvitysalue on osa autoistumisen historiaa. Tuolloin vielä suoraan kaakkoon jatkuneen Hippoksenkadun eteläpuolelle sekä Sammonvaltatien eteläpuolelle sijoittuivat Unionin ja Kesoilin huoltoasemat. Kesoil toimi aikanaan Ilves-tuki ry:n rakennuttaman, maankuulun motelli Motorest Jäähovin yhteydessä, jossa mm. pidettiin Jääkiekon SM-liigan perustamiskokous toukokuussa 1975. Jäähovin moottorihotelli valmistui vuonna 1965 Hakametsään, Hervannan valtaväylän itäpuolelle nykyisen Halpahallin rakennuksen paikalle. Alueen asemakaava valmistui vuonna 1964. Ilvestuki ry vuokrasi maa-alueen kaupungilta ja rakennutti paikalle motelli-huoltoasema Jäähovin, jonka pyörittäjäksi ryhtyi Kesko. Jäähovin vuokratulot olivat merkittävä tulonlähde Ilvekselle vuosikausien ajan. Jäähovi purettiin huonokuntoisena vuonna 1998 ja sen perinteitä jatkaa Ravintola Jäähovi (Sammon valtatie 7) Uudenkylän liikekiinteistössä. (Jäähovi pannaan maan tasalle 1998; Elämäni kauppa. Jäähovi avasi Ilveksen rahahanat 1998) Lumenkaatopaikka Aarikkalan lumenkaatopaikka sijaitsee Hakametsän kaupunginosassa Jyväskylän radan pohjoispuolella Hervannan valtaväylän kupeessa. Alueen käyttö lumenkaatopaikkana vakinaistettiin vuonna 2000 hyväksytyllä asemakaavalla.
7 Kaleva Yleissuunnitelma-alueeseen rajautuvan Kalevan kaupunginosa Kaupinkadun itäpuoleisten alueiden kaavoittaminen käynnistyi vuonna 1953, mutta Hippoksen raviradan kohtalon ratkaiseminen viivästytti kokonaiskaavaratkaisun syntymistä siten, että asemakaavoja vahvistui 1950-luvulla osa-alue kerrallaan. Vuonna 1955 kaavoitettiin Kaupinkadun ja Lemminkäisenkadun välinen alue, vuonna 1959 Lemminkäisenkadun ja nykyisen Hervannan valtaväylän välinen alue. Vuoden 1959 kaavassa on esitetty kauppaoppilaitoksen sijaintipaikka, mutta varsinainen rakennus valmistui vasta 1965. Kuva: Ilmakuva vuodelta 1967. Kuvassa näkymä Sammonkadun yli kohti Hakametsän jäähallia. (Vapriikin kuva-arkisto) Jäähallialueen pohjoispuolella toimi vuodesta 1910 alkaen Hippoksen ravirata, josta ravit siirtyivät Teivoon 70-luvun lopulla Kalevan uimahallin rakentuessa Hippoksen alueen kupeeseen, entisen tiilitehtaan tontille. Savisesta maaperästä johtuen yleissuunnitelma-alueen lähiympäristössä toimi useita tiilitehtaita, joiden käyttöön nostettiin savea mm. nykyisen jäähallin pohjoispuolelta. Puolimatkan tiilitehdas sijaitsi Kalevan uintikeskuksen kohdilla ja Tampereen tiilitehdas Pellervon koulun pohjoispuolella. Tiilitehtaiden kulta-aikaa oli erityisesti 1900-luvun vaihde. Yleissuunnitelma-alueen läheisistä tiilitehtaista Tampereen tiilitehtaan toiminta päättyi viimeisenä vuonna 1965. Vuonna 1959 Hipposradan alue kaavoitettiin messuhallin alueeksi, mutta vuonna 1964 suunnitelmaa muutettiin ja alue kaavoitettiin yleisten rakennusten tontiksi valtion virastotaloa varten. Valtion virastotalo valmistui vuonna 1979. (Javanainen 2012) Vuonna 1973 kaupunki järjesti suunnittelukilpailun Tampereen uintikeskuksesta. Kilpailuun tuli yhteensä 28 ehdotusta, joista voittajaksi valittiin Pekka Helinin ja Tuomo Siitoisen ehdotus, johon oli yhdistetty uimahallin lisäksi mm. maauimala. Uintikeskuksen asemakaava on vuodelta 1975, johon tehtiin hienosäätöä vuonna 1977. Tampereen uintikeskuksen ( Kalevan uimahalli ) valmistui vuonna 1979. Maauimala ei tässä yhteydessä toteutunut, mutta nousee kaupunkikehittämistä koskevissa keskusteluissa edelleen silloin tällöin esille. Kauppaoppilaitoksen ja jäähallin välisellä alueella sijaitsi vuosina 1969-1985 nk. Vapaa-ajanmaa. Tampereen Messut Oy oli vuokrannut kaupungilta kolmen hehtaarin tontin, jonne pystytettiin pysyvä myyntinäyttely pääasiassa lomaviettoon liittyvistä rakennuksista. Kauppaoppilaitoksen itäpuolen asemakaava liikerakennusta varten hyväksyttiin vuonna 1982 ja Iskukaluste Oy:n rakennus valmistui vuonna 1983. Valtion virastotalon kaakkoispuolelle vahvistui Sammon uuden lukion asemakaava vuonna 2003 ja Sammon keskuslukio valmistui vuonna 2005. Vuonna 1986 laadittiin kauppaoppilaitoksen itäpuolelle asemakaava Kauppaoppilaitoksen laajenemista ja palloiluhallia varten. Kaava ei koskaan toteutunut sellaisenaan. Vuonna 2001 laadittiin alueelle uusi asemakaava urheilutoimintaa palvelevien rakennuksia rakentamista varten. Tampere Areena (ent. Metroauto-areena) valmistui vielä samana vuonna.
8 Lähteet: Alanen, Timo & Kepsu Saulo. Kuninkaan kartasto Suomesta 1776 1805. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 505. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940-1960-luvut). Hipposkylä, Rantaperkiö, Rahola, Järvensivu, Taatala ja Rautaharkko (2011). Tampereen kaupunki/kaupunkiympäristön kehittäminen/maankäytön suunnittelu, FCG Finnish Consulting Group Oy. Elämäni kauppa. Jäähovi avasi Ilveksen rahahanat (1998). Kauppalehti 100 vuotta 24.11.1998. Hakkarainen, Linda (2011). Rakennetun ympäristön inventointi. Tampereen Kaleva. Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu. <http://www.theseus.fi/handle/10024/32870>. Luettu 25.9.2013. Hilden, Juhani (2003. Kaleva kirja. Tampere-Seura ry, Tampere. Hinnerichsen, Miia (2007). Kissanmaa. Rakennetun ympäristön inventointi 2007. Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö. Jaakola, Juha & Leskinen, Marjatta (1998). Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikön julkaisuja 2. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö. Javanainen, Juha (2012). Kalevassa ja sen lähialueilla: Tamperelainen paikallishistoriallinen muistelo. Tampere. Javanainen, Juha (2013). Hallissa on tänään matsi. Historiikki Hakametsän jäähallin alkuajoista. Jäähovi pannaan maan tasalle (1998). Aamulehti, Moro 3.9.1998. Kalevanrinne, Yleissuunnitelma-alueen rakennetun ympäristön aluedokumentointi, alustava luonnos 24.9.2013 (2013). Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen/maankäytön suunnittelu. Kalmbergin kartta (1855). Kalmbergin kartasto 1854-1856, Tampereen alue. Kansallisarkisto.
9 Kissanmaalle asuntotaloryhmä Keskussairaalan henkilökuntaa varten (1967). Tammerkoski-lehti N:o 78, 1967. Kukkula, Juhani (2004). Synnyinseutuni: Hakametsä, Vuohenoja. <http://www.kolumbus.fi/baryton/kirjat/kylakirja/s_seutups.pdf>, luettu 25.9.2013 Maastokartta (1933). Maastokartta Tampereen ympäristöstä. Tampereen kaupungin arkisto. Maisteri sai lopulta nimmarit (2000). Aamulehti, Moro 11.5.2000. Senaatinkartasto 1912. Digitaaliarkisto (Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Senaatinkartta 1912, sarja Ib Senaatin kartasto, rivit XIX XX, lehdet 24 25 Tampere. <http://digi.narc.fi/digi/>, luettu 15.10.2013. Peruskartta 1953. Peruskartta 1:20 000 / 2123 12 / 1953. Maanmittauslaitos. Pitäjänkartta 1906. Aitolahti-Messukylä 2123 12. Maanmittauslaitos. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, digitaalinen asemakaava-arkisto (2013). Törmälä, Jouko (2003). Uusikylä kylä kaupungissa. Koria 2003.