TERVEYSKESKUKSEN PALVELUSETELIKOKEILUT VÄLIRAPORTTI

TERVEYSKESKUKSEN PALVELUSETELIKOKEILUT VÄLIRAPORTTI 14.2.2012

Tekijä(t) - Författare - Author(s) Annikki Thodén, palvelusetelipilotin ohjausryhmä Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Terveyskeskuksen palvelusetelikokeilut, väliraportti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja ISSN 1459-9112 ISBN paperi papper paper 978-952-272-291-1 Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2012 ISBN pdf 978-952-272-292-8 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 78,11 Osanumero - Del nummer Part number 2012:9 Kieli - Språk - Language Suomi Tiivistelmä Referat Abstract Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.8.2010 terveyslautakunta oikeutettiin käynnistämään palvelusetelin kokeilut 30.6.2012 saakka suun terveydenhuollossa, endoskopiatutkimuksissa ja psykoterapiassa. Kaupunginvaltuuston päätöksen ja täytäntöönpanon perusteluissa todettiin, että kokeiluvaiheen aikana on tarpeen seurata ja arvioida erityisesti palvelusetelijärjestelmän toimivuutta, palvelusetelin arvon määrittelyä sekä palvelusetelin vaikutuksia asiakkaisiin, markkinoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Kokeilun aikaisista kokemuksista koottiin tietoa asiakkaille, palveluntuottajille ja työntekijöille tehdyillä kyselyillä sekä keräämällä tietoa kokeilun organisointiin ja toteutukseen osallistuneilta ohjausryhmän jäseniltä. Palvelusetelin tarkoituksena on mm. nopeuttaa hoitoon pääsyä ja lisätä potilaan valinnanvapautta antamalla hänelle mahdollisuus itse valita palveluntuottaja niistä tuottajista, jotka terveyskeskus on hyväksynyt. Terveyskeskuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan potilaiden kokemukset palvelusetelikokeilusta ovat olleet pääosin myönteisiä. Palvelusetelituottajien hyväksyminen sekä setelien sisältämän ja hoidon toteuttamiseen liittyvän tiedon välittäminen ja hallinnointi eri osapuolten välillä on tuottanut uusia työprosesseja sekä kaupungin henkilöstölle että palveluntuottajille. Tiedon välitykseen ja asioiden käsittelyyn tarvitaan tietoteknistä automatisointia vähentämään manuaalista rutiinityötä. Paras ratkaisu on tietojärjestelmäkokonaisuus, jolla voidaan hallinnoida palvelusetelitoimintaa tuottajaksi hakeutumisesta, setelien käyttöön ja laskutukseen. Sähköisen asioinnin avulla asiakkaat, palveluntuottajat ja kaupungin työntekijät voisivat käyttää järjestelmää. Tällainen tietojärjestelmäkokonaisuus palvelisi myös ostopalvelujen tietojenkäsittelytarpeita. Kokouksessaan 14.2.2012 terveyslautakunta merkitsi tiedoksi saamansa terveyskeksuksen palvelusetelikokeilun väliraportin. Samalla terveyslautakunta päätti hyväksyä väliraportin toimenpide-ehdotukset kaupunginhallitukselle esitettäviksi. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 23.5.2012 kaupunginhallituksen 16.5.2012 tekemän ehdotuksen mukaisesti merkitä terveyslautakunnan palvelusetelikokeilun väliraportin tiedoksi. Samalla kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa terveyslautakunnan 1.7.2012-31.12.2013 jatkamaan 25.8.2010 183 päätettyjä palvelusetelikokeiluja. Palvelusetelikokeiluja ei näin ollen vielä vakinaistettu,vaan kokeilu jatkuu 31.12.2013 saakka ja palvelusetelitoimintaa arvioidaan edelleen ja valmistellaan uusi väliraportti 31.3.2013 mennessä. Te-050.doc 20.1.2011 Avainsanat - Nyckelord - Key words palveluseteli, endoskopia, psykoterapia, suun terveydenhuolto, sähköinen asiointi,ostopalvelu Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: 09 310 48183 Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, 00099 HELSINGFORS STAD Telefon: 09 310 48183 painettu, internet Distribution: City of Helsinki Health Centre / Information Services P.O. Box 6000, 00099 City of Helsinki Tel: +358 9 310 48183

SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ... 1 2. JOHDANTO... 3 3. UUDEN PALVELUSETELILAINSÄÄDÄNNÖN KESKEINEN SISÄLTÖ... 6 3.1 Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapana ja sen vaikutukset kunnan henkilökuntaan... 6 3.2 Palveluntuottajien hyväksyminen... 6 3.3 Palvelusetelin arvon määräytyminen ja vaikutukset kuntatalouteen... 7 3.4 Asiakkaan asema... 8 3.5 Henkilötietojen suoja... 8 4. PALVELUSETELIKOKEILUT TERVEYSKESKUKSESSA... 10 4.1 Palvelusetelitoiminnan käynnistyminen... 10 4.2 Tiedottaminen... 12 4.3 Palvelusetelin kustannukset... 12 4.4 Palvelusetelitoimintaan liittyvä hallinnollinen työ... 13 4.5 Yhteenveto... 14 5. PALVELUSETELIPROSESSIN TIETOJÄRJESTELMIEN NYKYTILANNE 16 5.1 Tietojenkäsittelyn prosessin nykytila... 16 5.1.1 Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja tuottajien hyväksyntä... 17 5.1.2 Palveluntuottajia koskevien tietojen välittäminen asiakkaille ja tietojen ylläpitäminen... 17 5.1.3 Palvelusetelin myöntäminen, luominen ja käyttäminen... 17 5.1.4 Tutkimuksen / hoidon toteuttamisen kannalta välttämättömän potilasta koskevan tiedon välittäminen palvelun tarjoajan (kunnan) ja palveluntuottajan välillä sekä maksuliikenteen hoitaminen... 18 5.2 Tietojenkäsittelyn nykytilan ongelmat... 18 5.3 Tietojenkäsittelyn tavoitetila... 19 5.4 Palvelusetelijärjestelmän toteuttamiseen liittyvät haasteet... 21 5.4.1 Palveluseteliprosesseihin liittyvät tietojen siirrot... 21 5.4.2 Tietosuoja ja tietoturva... 21 5.4.3 Helsingin sähköisen asioinnin alusta... 21 5.4.4 Valmiin järjestelmäratkaisun puute... 21

6. HELSINGIN ETENEMINEN SÄHKÖISTEN TIETOJÄRJESTELMÄRAT- KAISUJEN OSALTA... 22 6.1 Koordinaatioryhmä ja resursointi... 22 6.2 Helsingin omat tietotekniset toteutukset palveluseteliin liittyen 2011.. 23 6.2.1 Tuottajaksi hakeutumisen toteutus sähköisenä asiointina... 23 6.2.2 Suun terveydenhuollon tuottajatietojen ja -kustannusten vertailusovellus... 23 7. YHTEISTYÖ MUIDEN KAUPUNKIEN KANSSA... 25 7.1 Yhteisen toteutuksen edut, haitat ja haasteet... 25 7.2 Yhteistyö palvelusetelien ja ostopalvelujen edellyttämiä tietojärjestelmäratkaisuja koskien... 26 8. KYSELYT PALVELUSETELIASIAKKAILLE, PALVELUNTUOTTAJILLE JA HENKILÖKUNNALLE... 28 8.1 Asiakaskyselyt... 28 8.1.1 Asiakaskysely psykoterapiapotilaille... 28 8.1.2 Asiakaskysely paksusuolentähystyspotilaille... 28 8.1.3 Asiakaskysely suun terveydenhuollon potilaille... 30 8.1.4 Palveluntuottajien kyselyt... 31 8.1.5 Henkilökunnan kyselyt... 32 8.1.6 Yhteenveto kyselyistä... 34 9. YHTEENVETO PALVELUSETELIKOKEILUSTA JA JATKOTOIMEN- PITEET... 35 LIITTEET LIITE 1. Saate asiakaskyselyyn... 38 LIITE 2. Asiakaskysely, psykiatria... 39 LIITE 3. Asiakaskysely, kaupunginsairaala... 42 LIITE 4. Asiakaskysely, suun terveydenhuolto... 45 LIITE 5. Palveluntuottajien kysely... 48 LIITE 6. Henkilökunnan kysely... 50 LIITE 7. Asiakaskyselyn tulokset, psykiatria... 52 LIITE 8. Asiakaskyselyn tulokset, kaupunginsairaala... 57 LIITE 9. Asiakaskyselyn tulokset, suun terveydenhuolto... 62 LIITE 10. Palveluntuottajien kyselyn tulokset... 67 LIITE 11. Henkilökunnan kyselyn tulokset... 71

1 1. TIIVISTELMÄ Tämä väliraportti kuvaa Helsingin terveyskeskuksen palvelusetelikokeilun kokemuksia, käytäntöjä ja tuloksia vuoden 2011 aikana. Raportti alkaa tiivistelmällä luvussa yksi. Raportin toisessa luvussa kuvataan palvelusetelikokeilujen päätöshistoriaa kaupunginhallituksen kokouksesta 22.6.2009 terveyslautakunnan kokoukseen 9.11.2010, jolloin palvelusetelikokeilut hyväksyttiin käynnistämistä varten. Raportin kolmannessa luvussa kuvataan lyhyesti palvelusetelilainsäädännön ohjeet, säännöt ja vaatimukset palvelun järjestäjän kannalta sekä asiakkaan asemaan liittyvät seikat. Raportin neljännessä luvussa kuvataan palvelusetelikokeilujen käynnistyminen ja toiminta vuoden 2011 aikana sekä toimintaan liittyvät ongelmat. Luvuissa viisi, kuusi ja seitsemän kuvataan tietojärjestelmäkokonaisuuteen liittyvät tavoitteet ja ongelmat nykytilan, tavoitetilan ja kaupunkien yhteistyön kannalta. Luvussa kahdeksan kuvataan palveluseteliasiakkaille, palveluntuottajille ja henkilökunnalle tehty kysely ja sen tulokset. Luku yhdeksän sisältää palvelusetelikokeilun yhteenvedon vuodelta 2011. Terveyskeskus käynnisti kokeilun helmikuussa 2011 palveluntuottajien ilmoittautumisella ja ensimmäiset palvelusetelit tarjottiin potilaille 18.4.2011. Vuoden 2011 loppuun mennessä hyväksyttyjä palveluntuottajia oli lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa 51 terapeuttia, paksusuolentähystystutkimuksissa 15 erikoislääkäriä (toimien 4 eri yrityksessä) ja 142 hammaslääkäriä. Palveluseteleitä on tarjottu / myönnetty terapioihin 6 potilaalle, tähystystutkimukseen 423 potilaalle (joista 147 on käyttänyt palvelusetelin) ja suun terveydenhuollossa 7970 potilaalle. Palveluseteliin on vuonna 2011 käytetty noin 1 720 000 euroa ja kustannukset on maksettu kunkin osaston oman toiminnan määrärahoista. Terveyskeskus on osallistunut aktiivisesti seitsemän suuren kaupungin yhteishankkeeseen palveluseteliin ja ostopalveluihin liittyvän tietojärjestelmäkokonaisuuden aikaan saamiseksi. Kaupungin omaan toimintaan on kehitetty palveluntuottajien sähköinen ilmoittautuminen asiointi.hel.fi -alustalle yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston sekä sosiaaliviraston kanssa. Terveyskeskuksen internet -sivustolle on suunniteltu ja luotu Palveluseteli-sivusto sekä palveluntuottajien ja hintojen vertailulaskuri. Tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen on ollut mahdollista sekä Innovaatiorahaston terveyskeskukselle (500 000 euroa) että kaupungin-hallituksen terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle antaman 1 milj. euron määrärahan turvin. Tämä työ jatkuu edelleen. Terveyskeskus on toteuttanut joulukuussa 2011 kyselyn palvelusetelin käyttäjille (potilaskysely), palveluntuottajille ja henkilökunnalle, jotta saataisiin tietoa eri tahojen näkemyksistä palvelusetelin käytöstä, hyödyistä, haitoista sekä kehittämistarpeista. Terveyskeskus kannatti palvelusetelitoiminnan vakinaistamista yhtenä terveyden-huollon palvelujen järjestämistapana. Väliraportin perusteella palvelusetelikokeilun ohjausryhmä esitti seuraavat konkreettiset jatkotoimenpide-ehdotukset:

2 1. terveyslautakunta oikeutetaan 1.7. - 31.12.2012 välisenä aikana päättämään palvelusetelikokeiluista sekä niissä tarvittavista toimenpiteistä, 2. palveluseteli esitetään vakinaistettavaksi Helsingin kaupungissa yhdeksi palvelujen järjestämistavaksi 1.1.2013 alkaen, 3. vakinaistaminen otetaan huomioon uuden sosiaali- ja terveystoimen organisaation valmisteltavana olevassa ja valtuuston päätettäväksi tulevassa johtosäännössä kevään 2012 aikana, 4. terveyskeskuksen tulee lisätä palveluseteliin liittyvien tahojen (potilaat, palveluntuottajat ja henkilökunta) palveluseteliin liittyvää informaatiota ja yleistä tunnettavuutta kaikin mahdollisin keinoin, 5. terveyskeskus päivittää palvelusetelin arvon vuoden 2013 alkuun mennessä sekä 6. terveyskeskus jatkaa yhdessä sosiaaliviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston kanssa palvelusetelin tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnittelua, määrittelyä ja hankintaa joko yhdessä muitten suurten kaupunkien kanssa tai Helsingin kaupungin toimintana.

3 2. JOHDANTO Kaupunginhallitus päätti 22.6.2009 783 kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman täytäntöönpanosta ja kehotti terveyskeskusta valmistelemaan yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen, sosiaaliviraston, hankintakeskuksen ja hallintokeskuksenoikeuspalvelujen kanssa selvityksen palvelusetelin käytön laajentamisesta tammikuun 2010 loppuun mennessä. Palvelusetelin käytön laajentamista varten perustettiin työryhmä, johon kuuluivat johtajahammaslääkäri Seija Hiekkasen terveyskeskuksesta (pj) ja jäseninä johtava asiantuntija Mauno Rönkkö sosiaalivirastosta, palvelupäällikkö Anne Brax hankintakeskuksesta, asiamies Kaisa Mäkinen hallintokeskuksen oikeuspalveluista ja erityissuunnittelija Katja Rimpilä talous- ja suunnittelukeskuksesta. Työryhmän sihteerinä toimi hallintolakimies Joni Komulainen terveyskeskuksesta. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti kokouksessaan 25.8.2010 oikeuttaa terveyslautakunnan päättämään pilotoinnissa tarvittavista toimenpiteistä ja toteuttamaan 30.6.2012 mennessä seuraavat palvelusetelikokeilut: ne suun terveydenhuollon palvelut, jotka on tällä hetkellä hoidettu maksusitoumuksina kaupunginsairaalan endoskopiatoiminta (= tähystystutkimukset) psykiatrian psykoterapiat (yksilö-, perhe-, taide- ja ryhmäterapiat) sekä oikeuttaa kaupunginhallituksen osoittamaan vuonna 2010 käyttövaroihin varatusta 1,0 miljoonan euron määrärahasta tarvittavan rahoituksen palvelusetelikokeiluja varten. Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavat toivomusponnet: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että täytäntöönpanossa kiinnitetään erityistä huomiota palvelusetelikokeilusta tiedottamiseen, jotta käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät tuntevat palvelujen sisällön ja ehdot. (Sirpa Puhakka) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että palvelusetelikokeilu ei saa lisätä palvelujen tuloperusteista eriytymistä. (Tuomas Rantanen) Kaupunginvaltuuston kokouksen 25.8.2010 päätöksen ja täytäntöönpanon perusteluissa todettiin mm. että kokeiluvaiheen aikana on tarpeen seurata ja arvioida erityisesti palvelusetelijärjestelmän toimivuutta, palvelusetelin arvon määrittelyä sekä palvelusetelin vaikutuksia asiakkaisiin, markkinoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Oman palvelutuotannon tuotteistaminen ja yhteistyö pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa erityisesti tietojärjestelmäratkaisuissa on otettava huomioon. Päätöksessään kaupunginvaltuusto kehotti terveys- ja sosiaalilautakuntia noudattamaan palvelusetelikokeilujen päätöksenteon järjestämisessä sekä rekiste-

4 rin- ja luettelonpidossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia (24.7.2009/569) ja kehotti terveys- ja sosiaalilautakuntia pikaisesti tekemään yhteisesti valmistellut esitykset kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuonna 2010 varatun palvelusetelikokeilumäärärahan käytöstä. Samoin kaupunginvaltuusto kehotti terveys- ja sosiaalilautakuntia huolehtimaan palvelusetelikokeilujen seurannasta ja arvioinnista sekä antamaan kaupungin-hallitukselle väliraporttinsa ja, mikäli kokemukset puoltavat palvelusetelien käyttöä, tekemään samalla tarvittavat esityksensä palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta vakiinnuttamisesta johtosääntömuutoksineen 31.1.2012 mennessä. Kaupunginvaltuusto kehotti terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa valmistelemaan palvelusetelikokeilut yhteistyössä ja valmistelussa hyödyntämään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) kuntaohjelman palvelusetelihankkeen kanssa tehtyä yhteistyötä sekä Sitran kokoamia valtakunnallisia tietoja soveltuvin osin ja kehotti terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa ottamaan huomioon palvelusetelikokeilujen valmistelussa pääkaupunkiseudun muiden kuntien toteuttamat ja vireillä olevat palvelusetelihankkeet sekä tekemään pääkaupunkiseudulla yhteistyötä erityisesti tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisessä. Kaupunginvaltuuston johtopäätösten ja esitysten mukaan terveyslautakunta päätti kokouksessaan 9.11.2010, että terveyskeskuksessa toteutetaan seuraavat 30.6.2012 päättyvät palvelusetelipilotit 1) kaupunginsairaalassa 1.1.2011 alkaen osaston paksusuolen endoskopiatoiminnassa (= tähystystutkimukset), 2) psykiatriassa 15.1.2011 alkaen lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiatoiminnassa (yksilö-, perhe-, taide- ja ryhmäterapiat) ja 3) suun terveydenhuollossa 15.2.2011 alkaen maksusitoumuksin hoidetussa toiminnassa Samalla terveyslautakunta päätti vahvistaa palvelusetelien hinnat seuraavasti: palveluseteli kolonoskopiatutkimusta varten 390 euroa, palveluseteli psykoterapiaa varten käyntiä kohden: Erityistaso ylempi erityistaso vaativa erityistaso Yksilöterapia 44,00 euroa 49,00 euroa 54,00 euroa Taideterapia 49,00 euroa 53,00 euroa 57,00 euroa Pari- ja perheterapia 104,00 euroa 111,00 euroa 117,00 euroa Ryhmäterapia 22,00 euroa 26,00 euroa 29,00 euroa palveluseteli suun terveydenhuollon palvelua varten hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi määriteltyjen toimenpiteiden yhteenlaskettu hinta, joka lasketaan oman toiminnan vuoden 2009 vastaavien toimenpiteiden yhteenlasketuista nettokustannuksista - 10 % pyöristettynä lähimpään euroon. Lisäksi terveyslautakunta päätti, että kolonoskopiaseteli ja suun terveydenhuollon seteli ovat voimassa 6 kuukautta setelin myöntämispäivästä lukien, psykote-

5 rapiaseteli 12 kuukautta setelin myöntämisestä lukien. Edelleen lautakunta päätti, että psykoterapian palveluntuottajia otetaan palveluntuottajalistoille jatkuvasti ja kolonoskopia- sekä suun terveydenhuollon palveluntuottajia kuuden kuukauden välein. Vielä terveyslautakunta päätti oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään palveluntuottajien hyväksymiskriteereistä, hyväksyjistä sekä hyväksymisen peruuttajista. Lisäksi terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että talousarviokohdalle 1 04 02 kaupunginhallituksen käyttövaroihin varattua 1,0 milj. euron suuruista määrärahaa voidaan käyttää palvelusetelien kokeiluihin pilottien ajan 30.6.2012 asti ja että määrärahasta maksetaan terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston pilottien toteuttamiseksi yhdessä sopien seuraavia kustannuksia: tietojärjestelmämuutoksia ja tietojärjestelmähankintoja seuranta- ja arviointitutkimuksen kuluja virastojen projektipäälliköiden (molemmissa virastoissa yksi) palkkakustannuksia alueen yrittäjille suunnatun tiedotuksen kuluja. Terveyskeskuksen palvelusetelikokeilut käynnistyivät helmikuussa 2011, jolloin alkoi palveluntuottajien ilmoittautuminen palvelusetelituottajiksi. Ensimmäiset palvelusetelit tarjottiin potilaille huhtikuussa 2011 (suun terveydenhuolto) ja touko-kesäkuussa 2011 (tähystystutkimukset ja psykoterapia). Uuden terveydenhuolto-lain myötä kolonoskopiaseteliä muutettiin lain mukaisesti siten, että sen voimassaoloaika on 3 kuukautta. Terveydenhuoltolain mukaan erikoislääkärin arvioita edellyttävät tutkimukset tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta.

6 3. UUDEN PALVELUSETELILAINSÄÄDÄNNÖN KESKEINEN SISÄLTÖ Hallituksen esityksen mukaan palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Uudistuksella ei muuteta kuntien velvoitteita järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kotona annettavissa palveluissa käytettävien palvelusetelien arvosta säädetään edelleen sosiaalihuoltolaissa ja kansanterveyslaissa. 3.1 Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapana ja sen vaikutukset kunnan henkilökuntaan Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: hoitamalla toiminnan itse; sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Palveluseteli on yksi kunnan käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista. Kunta päättää, mitä järjestämistapaa tai -tapoja käytetään kyseisessä kunnassa. Kunta päättää myös siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään. Jos palvelua tuotetaan palvelusetelillä, on kunnalla oltava rinnalla tarjottavana myös toinen vaihtoehto. Mikäli kunnalla ei ole tähän omaa tarjontaa, on vaihtoehtoinen palvelu kilpailutettava normaaliin tapaan. Mikäli palvelusetelillä korvataan kunnan omaa nykyistä toimintaa, on sillä merkitystä kunnan oman henkilökunnan määrään. Mikäli palvelusetelillä korvataan sopimuksiin perustuvia ostopalveluja, ei samanlaisia vaikutuksia omaan henkilökuntaan ole. 3.2 Palveluntuottajien hyväksyminen Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Kunta voi joko hyväksyä kaikki hyväksymisedellytykset täyttävät palveluntuottajat tai rajoit-

7 taa palveluntuottajien määrää kilpailuttamalla palveluntuottajat julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti esimerkiksi laadullisilla perusteilla. Osa palveluntuottajien hyväksymisen edellytyksistä on lakisääteisiä. Näitä ovat palveluntuottaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin palveluntuottaja täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa asetetut vaatimukset palveluntuottajan tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta palveluntuottajalla on potilasvahinkolain mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä. Lakisääteisten kriteerien ohella kunta erikseen asettaa omia hyväksymisedellytyksiä. Näitä edellytyksiä on laissa luonnehdittu siten, että ne liittyvät asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin taikka ne ovat muita vastaavia vaatimuksia. Kunnan asettamien vaatimusten tulee olla myös palveluntuottajia syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Kunnan on kiinnitettävä erityistä huomioita hyväksymiskriteerien asettamiseen. Käytettäessä palveluseteliä palvelujen järjestämistapana ei kunnan ja palveluntuottajan välille muodostu varsinaista sopimussuhdetta vaan hyväksymiskriteerien avulla voidaan asettaa vaatimuksia palveluntuottajan tuottamille palveluille. Hankittavan palvelun määrittely tapahtuu hyväksymiskriteerien avulla. Palveluntuottajan hyväksyminen tulee peruuttaa, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty. Hyväksyminen tulee peruuttaa myös silloin, jos palveluntuottaja sitä pyytää. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelun tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla Internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla esimerkiksi kunnan toimipisteissä. 3.3 Palvelusetelin arvon määräytyminen ja vaikutukset kuntatalouteen Asiakasmaksulaissa säädetään, että palvelusetelillä palveluja järjestettäessä ei palvelun käyttäjältä saa periä asiakasmaksua. Edellä mainittu muutos tarkoittaa myös sitä, että palvelusetelin omavastuuosuudet eivät enää kerrytä asiakas-maksulain mukaista maksukattoa.

8 Palvelusetelilain mukaan kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuu-osuus. Asiakasmaksulaissa asiakkaalle maksuttomaksi säädettyjen palvelujen osalta omavastuuta ei saa olla. Kunta on velvollinen suorittamaan palvelun tuottajalle enintään asiakkaan ja palveluntuottajan sopiman hinnan tapauksissa, joissa asiakkaan ja palveluntuottajan sopima hinta on pienempi kuin palvelusetelin arvo. Palvelusetelijärjestelmän hallinnoinnista syntyy kunnalle kustannuksia, jotka on syytä ottaa huomioon eri vaihtoehtoja arvioitaessa. 3.4 Asiakkaan asema Asiakkaan palveluihin hakeutuminen tapahtuu samalla tavalla kuin muitakin järjestämistapoja käytettäessä. Palvelun saannin edellytysten arvioinnin suorittaa kunta, joka tekee myös päätöksen palvelun järjestämisestä. Palvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuollossa hallintopäätökseen ja terveydenhuollossa hoitopäätökseen. Kunnalla on varsin laaja asiakkaan informointivelvollisuus. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Asiakasta on myös informoitava häntä koskevien tietojen käsittelystä. Asiakkaalle on annettava tieto, mistä muualta häntä koskevia tietoja voidaan hankkia. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa asiassa tarpeellista selvitystä. Asiakkaan on puolestaan annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarpeelliset tiedot. Näitä tietoja voivat olla esimerkiksi asiakkaan tulotiedot tulosidonnaisen palvelusetelin yhteydessä. Kun asiakas on vastaanottanut palvelusetelin ja valinnut hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta sen, jonka palveluja hän haluaa käyttää, asiakas tekee tämän kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. 3.5 Henkilötietojen suoja Palvelusetelilaissa on nimenomaisesti säädetty siitä, että kunta on palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palvelun tuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä sääde-

9 tään. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kunta viimekädessä kantaa rekisterinpidosta koituvan vastuun. Kunnan toimiessa rekisterinpitäjänä palveluntuottajan toiminnassa syntyvät asiakirjat ovat kunnan asiakirjoja ja muodostavat loogisen osan kunnan kyseisen palvelun asiakas- tai potilasrekisteristä. Asiakirjat tulee pitää erillään palveluntuottajan muun toiminnan yhteydessä syntyneistä asiakirjoista. Asiakirjat ovat myös julkisuuslain tarkoittamalla tavalla viranomaisen asiakirjoja. Asiakirjojen luovuttamisesta päättää kunta.

10 4. PALVELUSETELIKOKEILUT TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskuksen toimitusjohtaja asetti marraskuussa 2010 palvelusetelikokeilujen ajaksi ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut koordinoida terveyskeskuksen palvelusetelikokeilujen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Kokeilujen valmistelussa ja toteutuksessa on toimittu yhteistyössä sosiaaliviraston, pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa erityisesti tietojärjestelemäratkaisujen kehittämisessä. Toimitusjohtaja nimesi ryhmän koollekutsujaksi ja puheenjohtajaksi johtajahammaslääkäri Seija Hiekkasen sekä sihteeriksi projektipäällikkö Annikki Thodénin. Ohjausryhmän jäseniksi toimitusjohtaja nimesi seuraavat henkilöt (sulkeissa varahenkilöt): kaupunginsairaala: va. johtajalääkäri Pertti Heikkilä (ylilääkäri Ari Aimolahti) psykiatria: ylilääkäri Pentti Hinttala (ylihoitaja Sami Keränen) suun terveydenhuolto: ylihammaslääkäri Silja Johansson (vastaava hammaslääkäri Seija Taube) hallinto- ja palvelukeskus: tietotekniikkapäällikkö Janne Romo (hallintopäällikkö Helena Calonius) lisäksi ohjausryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet hallintolakimies Joni Komulainen, hankintapäällikkö Erja Snellman, projektipäällikkö Raija Viskari, viestintäpäällikkö Jaana Juutilainen-Saari yhdessä viestintätiimin kanssa sekä palvelupäällikkö Anne Brax hankintakeskuksesta. Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana yhteensä 13 kertaa. Projektipäälliköt ovat vastanneet palvelusetelikokeilujen kokonaisuudesta ja työstäneet yhdessä toiminnan asiantuntijoitten kanssa palvelusetelituottajien hyväksymiskriteerit sekä niihin liittyvät ohjeet ja muut dokumentit. Kunkin kokeilun toiminnan asiantuntijat ovat osaltaan koordinoineet pilottien käytännön toteutusta omissa yksiköissään. 4.1 Palvelusetelitoiminnan käynnistyminen Palvelusetelikokeilu käynnistyi helmikuun alussa lehti-ilmoituksella, jossa haettiin palveluntuottajia terveyskeskuksen kokeiluun. Tämän lisäksi suun terveydenhuolto järjesti yksityisille hammaslääkäreille informaatiotilaisuuksia palveluseteli-toiminnasta ja terveyskeskuksen tulevista kokeiluista. Palveluntuottajien ensimmäinen ilmoittautuminen päättyi 28.2.2011. Hakemuksia tuli runsaasti: suun terveydenhuoltoon noin 100, tähystystutkimuksiin noin 20 ja psykiatriaan samoin parikymmentä. Hakemusten läpikäynti ja

11 työstäminen toteutettiin maalis-huhtikuun aikana pääosin toiminnan asiantuntijoitten toimesta. Terveyskeskuksen hankintapäällikkö ja hankintakes-kuksen asiantuntijat olivat käytettävissä ja konsultoitavissa, mutta palvelun-tuottajien todistusten ja dokumenttien tarkistuksen hoitivat osastojen palvelusetelikokeilujen yhteyshenkilöt (ylilääkärit Aimolahti, Hinttala ja Johansson). Lainopillisena asiantuntijana koko kokeilun ajan on toiminut hallintolakimies Joni Komulainen, jonka asiantuntemus mm. hankinta-, palveluseteli- ja potilasasiakirjalainsäädännöstä on ollut erittäin tärkeää. Potilaille tarjottiin ensimmäiset palvelusetelit suun terveydenhuollossa 18.4.2011, kaupungin sairaalassa ja psykiatriassa touko-kesäkuun vaihteessa. Vuoden 2011 loppuun mennessä hyväksyttyjä palveluntuottajia ja potilaille tarjottuja palveluseteleitä oli seuraavasti: Taulukko 1. Palveluntuottajat ja palvelusetelin käyttäjät, palvelusetelikokeilun tilanne 31.12.2011 TERVEYSKESKUS Palvelu ja mistä alkaen kokeiluna Tervltk päätös käynnistämisestä Palveluntuottajia 31.12.2011 Palveluseteliasiakkaita 31.12.2011 Kaupunginsairaala 1.1.2011 alkaen osaston paksusuolen endoskopiatoiminnassa Psykiatria 15.1.2011 alkaen lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiatoiminnassa (yksilö-, perhe-, taide-, ja ryhmäterapiat) Suun terveydenhuollossa 15.2.2011 alkaen maksusitoumuksin hoidetussa toiminnassa 19.10.2010 300 Hyväksytty 4 yritystä, joissa on 15 hyväksyttyä erikoislääkäriä. 19.10.2010 300 Hyväksytty 51 terapeuttia (mukana 6 isompaa yritystä joissa toimii useampi kuin yksi terapeutti). 19.10.2010 300 Hyväksytty 142 yksityishammas-lääkäriä, joista 14 toimii useammalla kuin yhdellä vastaanotolla. Palvelusetelin on ottanut 147 potilasta (mahdollisuus tarjottu 423 potilaalle). Palveluseteli on annettu 6 potilaalle (terapiakäyntejä 20 40 / potilas / vuosi). Palveluseteli on tarjottu 7970 potilaalle. Syyskuussa toteutettiin toinen palveluntuottajien ilmoittautuminen suun terveydenhuoltoon ja tähystystutkimuksiin (psykiatriassa oli jatkuva ilmoittautuminen) ja tätä ilmoittautumista varten oli luotu sähköinen ilmoittautumis-mahdollisuus asiointi.hel.fi sivustolle. (ks. luku 6.2.1). Vuoden loppuun mennessä hyväksyttyjä palveluntuottajia palvelusetelikokeilussa toimi suun terveydenhuollossa 142 hammaslääkäriä (uuden ilmoittautumisen myötä 47 uuttaa palveluntuottajaa), joista 14 useammalla kuin yhdellä vastaanotolla; kaupunginsairaalassa on 4 lääkärikeskusta, joissa yhteensä 15 hyväksyttyä erikoislääkäriä (ei uusia ilmoittautuneita syksyllä) ja heistä neljä toimii useammalla kuin yhdellä lääkäriasemalla sekä psykiatriassa 51 terapeuttia (mukana kuusi isompaa yritystä, joissa toimii useampi kuin yksi terapeutti).

12 4.2 Tiedottaminen Asiakkaitten tiedottamista ja viestintää varten luotiin terveyskeskuksen (www.hel.fi/terveyskeskus) Internet-sivuille erillinen Palveluseteli-sivusto, jonne koottiin kaikki sekä palveluntuottajia että palvelusetelin käyttäjiä koskettava oleellinen tieto sekä hyväksyttyjen palveluntuottajien lista ja heidän hintatietonsa. Viestintäpäällikkö on vastannut kokeiluihin liittyvästä tiedottamisesta ja on ollut kiinteästi mukana asiantuntijana ohjausryhmässä kokeilujen aikana. Palvelusetelilainsäädäntöön liittyvä velvoite järjestää neuvontaa ja ohjausta palvelusetelin käyttäjille toteutetaan siten, että kussakin palveluseteleitä tarjoavassa toimipisteessä annetaan lyhyt alkuinformaatio palvelusetelinkäytöstä ja potilaille annetaan kirjallista materiaalia palvelusetelin käyttöä varten. Tämän lisäksi järjestettiin erityisesti suun terveydenhuollon palveluseteliasiakkaita varten kaksi tuntia päivisin auki oleva neuvontapiste Kaupungintalon aulaan 18.4. - 31.8.2011 väliseksi ajaksi, 1.9. - 27.11.2011 Kallion virastotalon ala-aulaan. Tällä hetkellä tämä neuvontapiste toimii 28.11.2011 alkaen kaksi kertaa viikossa Kallion terveysasemalla 3. kerroksessa. Suun terveydenhuollossa palveluntuottajien ja hintojen vertailu edellyttää tietokoneen käyttöä ja se mahdollisuus on käytössä muun ohjauksen ja neuvonnan ohessa neuvontapisteessä. Suun terveydenhuollon päivystysyksiköissä (Haartman ja Ruskeasuon päivystys) annetaan lisäksi palvelusetelin liittyvää täsmäohjausta päivystyksen jälkeiselle jatkohoidolle. 4.3 Palvelusetelin kustannukset Tarjottujen ja käytettyjen palvelusetelien kustannukset on maksettu kunkin osaston v. 2011 määrärahoista. Vuoden 2011 osalta suun terveydenhuollossa toteutunut laskutus palvelusetelillä on 1 648 113,73 ja sidottua rahaa tarjottuihin palvelu-seteleihin on 2 714 022. Maksusitoumustoiminta on päättynyt 31.10.2011 ja niitä myönnettiin yhteensä 4123 vuonna 2011. Kaupungin sairaalassa palvelusetelilaskutus on ollut 57 330 v. 2011. Palvelusetelin avulla tuotettuja paksusuolentähystyksiä toteutui yhteensä 147 ja tämän lisäksi omana toimintana tehtiin kaupunginsairaalan sisätautien poliklinikoilla v. 2011 yhteensä 3570 paksusuolentähystystä. Palvelusetelitoiminta ei ole aikaansaanut kustannussäästöjä kaupunginsairaalassa. Rahoitus on otettu vähentämällä oman toiminnan osuutta kliinisessä lisätyössä. Toisaalta lisätyötoimintaakaan ei ole voitu vähentää siinä määrin kuin oli suunniteltu, koska 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki kiristi tutkimuksiin pääsyn velvoitetta kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Toiminta on siis toteutettava hoitotakuulainsäädännön puitteissa. Psykiatriassa lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapian palvelusetelilaskutus on ollut v. 2011 5200. Palvelusetelitoiminnan lisäksi psykoterapiassa maksusitoumuksia on myönnetty eri terapioihin 140 potilaalle. Lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapioissa on huomioitava se, että yksi tarjottu palveluseteli (tai maksusitoumus) käsittää 40 80 terapiakäyntiä yhden vuoden aikana ja mikäli

13 palveluseteli myönnetään kahdeksi vuodeksi, on terapiakertojen määrä kaksinkertainen. Terveyskeskus on saanut 500 000 kaupungin innovaatiorahastolta palveluseteli-toiminnan sähköistämiseen (hanke 99600). Tästä määrärahasta on kulunut v. 2011 yhteensä 65 000 projektipäällikön palkkaukseen, sähköistämiseen liittyviin hankintoihin sekä koulutukseen. Innovaatiorahastolle on tehty käyttämättömän määrärahan siirtoesitys vuodelle 2012. Terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat saaneet yhdessä käytettäväksi Khs:n 1 milj euron määrärahan (hanke 13515) palvelusetelitoiminnan kehittämiseen. Siitä on käytetty v. 2011 223 512 pääosin väliraportin ja palveluseteliin liittyvään tutkimukseen, projektipäälliköitten palkkaukseen sekä sähköistämisen edellyttämiin hankintoihin. Kaupunginhallitukselle on tehty käyttämättömän määrärahan siirtoesitys vuodelle 2012. 4.4 Palvelusetelitoimintaan liittyvä hallinnollinen työ Palvelusetelipilottiin liittyvää hallinnollista työtä tehdään suun terveydenhuollon keskitettyjen palvelujen ostopalveluyksikössä sekä oman henkilökunnan että Seuren kautta palkattavan lisäavun voimin. Suurin yksittäinen pilottiin liittyvä työtehtävä on palvelusetelihammaslääkäreiden lähettämien, talous- ja hallintopalveluyksikössä skannattujen palvelusetelilaskujen tarkastaminen ja hyväksyminen sekä palvelusetelivastaanotoilla kirjattujen hoitotietojen kirjaaminen terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään, mikä epäselvissä tapauksissa vaatii yhteydenoton palvelusetelihammaslääkäriin. Tämä työ vie kokoaikaiseksi laskettuna neljän hammashoitajan työpanoksen. Näistä kahden hoitajan työpanos tulee ostopalveluyksiköstä, yhden hoitajan työpanos Seuren kautta palkatuilta noin kahdeltatoista hammashoitajalta ja yhden hoitajan panos suun terveydenhuollon muista yksiköistä osaston hoitajatilanteen niin salliessa. Seuren kautta tehtävä työ tapahtuu suurelta osin iltaisin ja lauantaisin. Aiemmassa maksusitoumus-toiminnassa tämä hallinnollinen työ tehtiin kaupungin talous- ja palvelu-keskuksessa, Talpassa. Edellä mainittujen henkilöiden perehdytys, tähän liittyvä henkilöstöhallinnollinen työ, palveluseteliin liittyvät tietotekniset työt ja asiakasinformaatiopisteen ylläpito kahtena päivänä viikossa vievät yhteensä yhden kokoaikaisen hammashoitajan työpanoksen. Palveluseteliin liittyvää asiakasinformaatiota annetaan lisäksi päivittäin kahdessa päivystyshammashoitolassa oman työn ohessa. Ostopalveluyksikön hammaslääkäreiden työaikaa kuluu palvelusetelipilotin hallinnointiin yhteensä yhden kokopäiväisen hammaslääkärin työpanoksen verran. Hammaslääkärit neuvovat palvelusetelihammaslääkäreitä, suun terveydenhuollon omia hammaslääkäreitä, potilaita ja yhteistyökumppaneita mm. sosiaalivirastossa sekä huolehtivat ajantasaisesta tiedottamisesta. Hammaslääkäreiden hammaslääketieteellistä asiantuntemusta tarvitaan myös epäselvissä laskutusja kirjaamisasioissa.

14 Palvelusetelihammaslääkäreiden ilmoittautumis- ja hyväksymisprosessi työllistää kausiluontoisesti koko ostopalveluyksikköä huomattavasti. Palvelusetelipilottiin liittyvä kehittämistyö mm. prosessin sähköistämiseksi on tärkeä osa työtä pilottivaiheessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelusetelipilottiin liittyvään hallinnointiin käytetään suun terveydenhuollon ostopalveluyksikössä viiden kokopäivätoimisen hammashoitajan ja yhden kokopäivätoimisen hammaslääkärin työpanos. Kaupunginsairaalassa hallinnointityöt ovat myös lisääntyneet. Vaihtoehtona palvelusetelitoiminnalle voidaan tähystystutkimuksissa harkita oman toiminnan virka-aikaista lisäämistä. Kaupunginsairaalassa on arvioitu, että kliinisen lisätyön ja palvelusetelitoiminnan kustannuksilla voitaisiin saada 2 uutta skopiatiimiä (tiimi = gastroenteologi ja yksi sairaanhoitaja). Oman toiminnan etuna on terveyskeskuksen hoitokäytänteiden parempi tuntemus sekä luontevampi yhteistyö- ja konsultointimahdollisuus yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisesti terveyskeskuslääkäreiden kanssa. Tätä toimintaa helpottaa myös terveysasemien ja kaupunginsairaalan yhteinen potilastietojärjestelmä. Tällä hetkellä kaupunginsairaala arkistoi paperiset palveluntuottajien hoitopalautteet ja siirtää osan tiedoista terveyskeskuksen omaan sähköiseen potilastietotietojärjestelmään. Lisäksi kaupunginsairaalassa on ollut havaittavissa, että palvelusetelitoimintaan ohjautuvat yksinkertaisemmat potilastapaukset, jolloin sairaalan poliklinikoille jää ns. raskaampi ja vaikeammin hoidettava potilasmateriaali. Tämä puolestaan edelleen tekee henkilöstön toiminnan haastavammaksi ja raskaammaksi yhdessä lisääntyneen hallinnointityön kanssa. Vaarana voi olla henkilökunnan uupuminen tai jopa hakeutuminen yksityissektorille helpomman ja palkitsevamman työn perässä. 4.5 Yhteenveto Palvelusetelikokeilujen haasteellisimpia ja vaativimpia työvaiheita ovat olleet. kriteereitten luominen sekä loppukevään ja kesän aikana sähköisen lomakkeen synnyttäminen Helsingin sähköisen asioinnin alustalle, hyväksymiskriteereitten täyttymisen todentaminen ja tarkastaminen, viestinnän ja asiakkaitten tiedotuksen järjestäminen selkeäksi ja järkeväksi kokonaisuudeksi sekä muuttuvan tiedon päivittäminen laskurin luominen palveluntuottajien vertailuun, palveluseteliin liittyvä jälkityö (laskutuksen tarkistus, tilastointi, laadun valvonta ja neuvonta) sekä

15 palvelusetelilainsäädännön edellyttämä rekisterinpitovelvollisuus: palvelusetelitoiminnan avulla järjestetyn toiminnan potilaskohtaisen dokumentaation siirtäminen ja kirjaaminen terveyskeskuksen potilastietojärjestelmiin. Kun palvelusetelitoiminta yhtenä järjestämistapana vakinaistetaan, se edellyttää sähköistä järjestelmäkokonaisuutta helpottamaan ilmoittautumista, vertailua, lisääntynyttä tietojen vaihtoa, tarkistusta ja tietojen siirtämistä. Tässä vaiheessa palvelusetelitoiminta ei ole toistaiseksi minkään osaston kohdalla tuonut mukanaan kustannussäästöjä. Suun terveydenhuollossa vastaava palvelu olisi joka tapauksessa pitänyt hankkia ostopalveluna. Omana toimintana virka-aikana sitä ei nykyisissä tiloissa olisi mahduttu tekemään, vaikka lisää henkilökuntaa olisi palkattu palvelusetelitoimintaan käytetyllä summalla. Luvuissa viisi, kuusi ja seitsemän kuvataan yksityiskohtaisesti palvelusetelitoimintaan tarvittavat sähköiset ratkaisut sekä niiden perustelut.

16 5. PALVELUSETELIPROSESSIN TIETOJÄRJESTELMIEN NY- KYTILANNE Palvelusetelitoiminnan toteutus käytännössä edellyttää ajantasaisen ja oikean sekä palveluseteliä että palveluntuottajia koskevan tiedon välittämistä eri sidosryhmien (palveluntarjoaja, palvelun tuottaja, kuntalainen) välillä. Tällä hetkellä tiedonkulun prosessit toteutetaan pääsääntöisesti manuaalisesti: tulosteiden ja kirjepostin välityksellä, puhelinsoitoin sekä manuaalisin tarkistuksin. Palvelusetelitoiminnan prosessien automatisoimisella sekä niihin liittyvän tiedon ja tiedonkulun keskittämisellä yhteen järjestelmään voitaisiin toimintaa sujuvoittaa ja vähentää rutiininomaisia työvaiheita. Tietojärjestelmäratkaisujen tarve on tunnistettu jo ennen Helsingin palvelusetelitoiminnan pilotoinnin aloittamista. Helsingin suun terveydenhuolto on ollut mukana v. 2009-2010 Sitran vetämässä palvelusetelijärjestelmän määrittelytyössä. Tämä määrittelytyö ei kuitenkaan silloin edennyt järjestelmän toteutukseen. Tietojärjestelmän tarve on tunnistettu myös muissa kaupungeissa ja kunnissa, mistä syystä on havaittu järkeväksi selvittää mahdollisuudet toteuttaa kunnille yhteinen ratkaisu. 5.1 Tietojenkäsittelyn prosessin nykytila Palvelusetelitoiminnassa on tunnistettavissa useita eri toimijoiden välisiä osaprosesseja, joissa tiedonsiirroilla on tärkeä rooli. Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja tuottajien hyväksyntä Palveluntuottajia koskevien tietojen tuottaminen ja ylläpitäminen Palvelusetelin myöntäminen ja luominen Palvelusetelin käyttäminen Palvelun/hoidon toteuttamisen kannalta välttämättömän asiakasta/potilasta koskevan tiedon välittäminen palvelun järjestäjän (kunnan) ja palvelun tuottajan välillä. Maksuliikenteeseen liittyvän tiedon välittäminen ja suoritteiden toteuttaminen Seuraavassa kuvataan lyhyesti, miten palvelusetelitoiminnan tietojenkäsittely on toteutettu palvelusetelipilotin aikana ilman sähköistä tietojärjestelmää ja millaisia ongelmia nykytilan ratkaisuihin liittyy.