Selkoa selkokielestä. Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen.



Samankaltaiset tiedostot
Selkokeskus Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkoa selkokielestä. Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Onko selkeästi ilmaistu? Koulutuksen ohjelma

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu

Selkosovellukset. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokieliset lehdet

Iloa selkokielestä. Tiedon ja kielen saavutettavuus verkkopalveluissa ja muussa viestinnässä. Eliisa Uotila

Selkokieli puheessa ja ääneenluennassa

Selkokeskus Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2009

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala

Selkokieltä verkkopalveluihin, kiitos! Leealaura Leskelä Kehitysvammaliitto, Selkokeskus

Selkoa selkokielestä. Arvokas-hanke, Suomen Setlementtiliitto Leealaura Leskelä Selkokeskus KVL

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Selkoa selkokielestä. Onko ilmaisu selkeää? Kielen muodot

Selkoa selkokielestä. Onko ilmaisu selkeää? Kielen tehtäviä. Kielen muodot. Kielen muodot. Esimerkki hyvästä selkotekstistä

Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Selkokieli ja vuorovaikutus

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle

Tervetuloa selkoryhmään!

Lapin ammattiopiston aikuisopinnot. selkokielen käyttö opetusmateriaaleissa ja opetuksessa opas opettajalle Väylä -hanke, Taina Koskinen

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Viesti perille. Selko-opas kunnille

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi

Joensuu Kouluttaja: Marja Simola. Selkokielen perusteita

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Ikäihmiset, selkokieli ja ulkoasu. Kuva: Selkologo

Selkokieltä kirjastoon!

Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu

Lukivaikeudet haasteena

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Asiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke ( )

Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala Välkky-projekti

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Selkokielen strategia Selkokielinen versio

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Selkeä ja kaikille saavutettava Opintopolku

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

1. neurobiologiset syyt (esim. kehitysvamma, dysfasia, 3. suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Kuka tarvitsee selkokieltä?

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari Hannu Virtanen: Selkomukautus palvelee monia asiakasryhmiä

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Kieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Kuka on erilainen oppija

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Saavutettavuus on huomioon ottamista

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

oppimisella ja opiskelemisella

Hyvä CV ja hakemus. Janne Loikkanen

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Kieliohjelma Atalan koulussa

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b Hollola LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Selkokieltä S2-oppijan näkökulmasta. Sonja Dahlgren/HY Kielitieteenpäivät,

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Akateemiset taidot. Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Transkriptio:

Selkoa selkokielestä Opet oppii -hanke Espoon työväenopisto 17.12.2013 Leealaura Leskelä Selkokeskus Onko selkeästi ilmaistu? Yhteishaun hakemuksen täyttämisen lisäksi joustavassa valinnassa hakevan tulee toimittaa kaikki ne perustelut ja mahdolliset todistukset, joihin vetoaa, kaikille niille koulutuksen järjestäjille, joiden koulutuksiin hakee joustavassa valinnassa. Lähde: http://www.hel.fi/hki/ammatillinen/fi/hakeminen/joustava+haku Copyright: Onko selkeästi ilmaistu? Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasaarvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (laki vapaasta sivistystyöstä 632/98) Lähde:http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Tyovaenopisto/Laatu_ja_kehittaminen Onko selkeästi ilmaistu? Opintoavusteiset kurssit (OPH) (Pidätämme oikeuden muutoksiin) Opetushallituksen myöntämiä opintoavusteisia kursseja tarjotaan seuraaville ryhmille: Maahanmuuttajat, työttömät sekä +63-vuotiaat että eläkeläiset ja henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. OPH-kursseille otetaan ehdot täyttävät opiskelijat ilmoittautumisjärjestyksessä, eikä kursseille haeta erikseen. OPHkurssien hinnat ovat Opetushallituksen tukemia ja omavastuu on mainittu kurssin kohdalla. Kurssilaisen tulee osallistua 75 % opetukseen ja antaa kurssipalaute. Muussa tapauksessa laskutamme jälkikäteen koko kurssimaksun. Lähde: http://www.espoo.fi/fi- FI/Paivahoito_ja_koulutus/Tyovaenopisto/Opiskelijalle/Opintoavusteiset_kurssit _OPH Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen Selkokielen käsikirja (Hannu Virtanen, 2009) perustietoa selkokielestä Selkokieli ja vuorovaikutus (Johanna Kartio, toim. 2009) tietoa selkokielestä vuorovaikutustilanteissa tietoa selkoryhmätoiminnasta Haavoittuva keskustelu (Leealaura Leskelä & Camilla Lindholm, toim. 2012) tutkimustietoa kielellisestä epäsymmetriasta selkokielisen puheen ohjeet Kielen muodot Yleiskieli Yleiskieli on kaikkien suomalaisten yhteinen kielimuoto. Erikoiskielet Erikoiskielet ovat erilaisten ammattien, harrastajien ja muiden ihmisryhmien omia kielimuotoja. Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä. 1

Selkokielen tarve Selkokielen uusi tarvearvio julkaistaan tammikuussa 2014. Aikaisemman arvion mukaan selkokieltä tarvitsevia on 4 7 % (210 000 380 000 henkilöä). Uudessa arviossa selkokielen tarvitsijoiden määrä kasvaa. Syitä kasvuun: Suomen asukasluku on kasvanut. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut. Erityisoppilaiden määrä on kasvanut. Vanhempien ikäluokkien koko on kasvanut. Selkokieltä tarvitsevat ihmiset. Kuka tarvitsee selkokieltä? Selkokieli auttaa ihmisiä, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Kielelliset vaikeudet voivat johtua 1. synnynnäisistä ja pysyvistä neurobiologisista poikkeavuuksista 2. kielellisten taitojen heikentymisestä 3. väliaikaisista kielitaidon puutteista. Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, kielellinen erityisvaikeus) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementiaa sairastavat) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat). Kielenoppija selkotekstin lukijana Kielenoppijan selkokielen tarve vaihtelee. Selkokieltä tarvitaan yleensä kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Tavoitteena on siirtyminen selkokielestä kohti yleiskieltä. Osalla kielenoppijoista tämä tavoite ei toteudu, jolloin selkokielen tarve voi pitkittyä tai olla pysyvää. Sisäministeriön Osallisena Suomessa -hankkeen mukaan erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomat iäkkäät vajaakuntoiset ja vammaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. Kirjoitusohjeet Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu. 2

Kansainväliset selkokieliohjeistot Selkokirjoitusohjeilla on kansainväliset juuret. Seuraavista ohjeista on sovellettu suomen kieleen sopivat ohjeistukset: Guidelines for Easy-to-read Material YK:n alainen kansainvälinen kirjastojärjestö (uudet, vuoden 2010 ohjeet www.papunet.net/selkokeskus/teoriaa) Yleisiä ohjeita selkotekstin kirjoittajalle Noudata yleisiä oikeinkirjoitusohjeita. Lue ja analysoi lähtöteksti tarkasti. Tee se helpoksi European Association of Inclusion International Kehitysvamma-alan kattojärjestö (vuonna 2009 uusitut ohjeet www.selko-e.fi/selko). Suomessa käytössä olevat selko-ohjeet nojautuvat kuitenkin järjestön vanhempaan selkokieliohjeistoon. Kirjoitusohjeet Selkokirjoittajan on huomioitava kaikki kielen tasot, esim. pelkkä sanaston muuttaminen ei riitä. Ohjeet on jaettu kolmeen ryhmään: teksti kokonaisuutena (mm. aihe, lukija, tekstilaji, rajaus, havainnollisuus) sanat (mm. tuttuus, pituus, monet merkitykset) vaikeat rakenteet (mm. sijamuodot, verbimuodot, lauseja virkerakenteet) Tekstitaso Mieti, kenelle kirjoitat. Ota lukijaryhmän jäsen tai jäseniä mukaan suunnitteluun, jos mahdollista. Mieti, mitä tietoja lukijalla on aiheesta ennestään. Jos teksti on suunnattu aikuisille, käytä aikuisten kieltä. Mieti, miten tekstin rakenteesta tulee looginen ja helposti avautuva. Päätä aiheen rajauksesta. Mieti, mitä haluat lukijan tai kuulijan todella oppivan, muistavan tai omaksuvan asiasta. Mieti, mikä on lukijan motivaatio tarttua tekstiin. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Sanastotaso Suosi jokapäiväisiä, tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja ja murresanoja. Selitä käsitteelliset, vaikeat sanat ja ilmaisut tekstissä. Vältä pitkiä sanoja. Muista, että sanoilla on monia merkityksiä. Harkitse tarkkaan, kun käytät kielikuvia tai sanontoja. Ole maltillinen sanojen vaihtelussa. Ole varovainen isojen lukujen kanssa ja vältä lyhenteitä. Sanat Helpot sanat lyhyet ja yksinkertaiset perussanat tehdä (vrt. suorittaa toimenpide) rangaistava (vrt. seuraamuksellinen) konkreettiset sanat sota (vrt. aseellinen konflikti) kuulla (vrt. havaita auditiivisesti) tutut ja yleiset sanat työ (vrt. toimi) posti (vrt. kuljetuspalvelu) Sanat ovat helppoja ymmärtää, kun niitä käytetään niiden tyypillisessä ja vakiintuneessa merkityksessä. 3

Sanat Vaikeat sanat pitkät sanat hyvinvointiyhteiskunta, sormitietokone, äänestyskäyttäytyminen, sopeuttamisvalmennuskurssi, luokkaretkimyyjäiset, rakennemuutos, suojatyöpaikka, tietyömaakoppi, tuotteistajakouluttaja abstraktit käsitteet elämänlaatu, vaje, aliedustus, totaalinen, puoliintua, merkitysulottuvuus, hajonta, valtasuhde, osapuoli kuvalliset ilmaukset jauhopeukalo, työnantajakuva, hamevalta, linnareissu, räpistellä, ampaista, susipari, sielunkumppani, pakettiratkaisu Sanat Vaikeat sanat tavalliset sanat uudessa tai erikoisessa merkityksessä ryhmähenkivakuutus, aivovuoto, tykittää kamaa, avata luottohana, ajoneuvon valomuisti, saada monoa, poliittinen eläin, sateenkaariperhe vierasperäiset sanat, murresanat ja slangi alfauros, deletoida, googlata, downshiftata, tabletti, softa, ehtoo, suvi, pottu, valakia, hantuuki, ruukata, kläppi, mukula, pytinki, likka, punkka, pulttu, kehdata kundi, dokata, snadi, mutsi, faija, spora erikoiskielen sana tai käsite depressiivinen käyttäytyminen, henkilökohtainen budjetointi, toimintakykyarvio, resurssipohjainen, jatkuvalämmitteinen kiuas, omistusliitteellinen, kriminalisoida, sisäeritteinen Sanat Vaikeat sanat vanhat, arkikielenkäytöstä kadonneet tai vain sanonnoissa elävät sanat talikko, nuorikko, auvo, tuoni, kalvo, luuri, nauhuri jokin tavallisen sanan johdin tai sen tietty taivutusmuoto aiheittain, vaiheittain, varkain, vähittäin, jonkin osalta, hiljan, johonkin mennessä, johonkin nähden, jostain lähtien, johonkin nojautuen, soveltuvin osin, tunnettuus, palautuma, elämyksekäs, koroke, aloite Sanoihin liittyviä haasteita Suomen kielessä sanan loppuun sijoittuu kieliopillisesti tärkeää informaatiota: Työohjaaja vahvistaa työharjoittelijan sitoutumista harjoitteluun. Työohjaajan vahvistama työharjoittelu sitouttaa harjoittelijan. Suomen kielen sanat ovat pitkiä: rekrytointimarkkinointi, yritysmarkkinointiyhteistyö, puhtaanapitotalkoot Sanojen taivutustyyppejä on runsaasti (määritelmästä riippuen 10 85). Sanojen johtamismahdollisuudet ovat suomen kielessä rikkaat: suomen kielessä on noin 200 johdinta, joilla voidaan rakentaa uusia sanoja kauppa > kaupata > kauppailla > kaupitella > kauppias > kaupallinen > kaupallistaa > kaupallistaminen > kaupallistuminen jne. Murteet, slangi Lumilautailija Roope Tonterin kommentti suorituksen jälkeen (laji big air): Hyppyri oli vähän sketsi, jäinen ja aika poppaava. Olen ihan fileissä, että olen ehjänä ja sain ländättyä ranit. Meikä sai ehkä laskuistani jostain vähän bonuspisteitä. Korven pankista. Ilta-Sanomien toimitus kääntänyt näin yleiskielelle: Hyppyri oli hieman hankala, jäinen ja aika korkealle heittävä. Minusta tuntuu kovin mukavalta, kun en loukkaantunut ja pystyin laskeutumaan hypyistäni kaatumatta. Luulen saaneeni laskuistani jostain vähän ylimääräisiä pisteitä. Havainnollisuus Ole konkreettinen. Vältä abstrakteja ilmaisuja. Hoitohenkilökunta tukee asiakkaan terveydellisen tilan ylläpitämistä muuttuvissakin olosuhteissa. Hoitajat auttavat asiakasta pitämään huolta terveydestään silloinkin, kun elämäntilanne muuttuu. Anna konkreettisia esimerkkejä. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. 4

Sanojen vaihteleminen Päivitetty 20.6.2011 18:08, julkaistu 20.6.2011 18:02 Karannut hanhi-isä löydettiin Porissa Satakunnan Kansa Kadonnut hanhi-isä on saatu kiinni Porin Reposaaressa. Emo ja kolme poikasta ovat edelleen karkuteillä. Lemmikkisiivekkäät lähtivät omille teilleen sunnuntaina. Karkurihanhet erottaa luonnon hanhista helposti, sillä Suomen luonnossa ei valkoisia hanhia ole. Karkulaisista voi ilmoittaa havaintonsa Suomen Löytöeläinavulle puhelinnumeroon 0400 454 559. Hanhikarkureita etsitään Porin Reposaaressa Vaikeat rakenteet Vältä harvinaisempia sijamuotoja: työtodistuksetta, tavoitteineen Vältä vaikeita verbimuotoja: aloittaessammekaan, noudattaaksensa Vältä liiallista passiivia: asiakkaalle soitetaan vs. soitamme sinulle Vältä tarpeettomia kieltomuotoja: älä jätä soittamatta vs. soita Vältä pitkiä määriteketjuja: tarvittaessa opetushenkilöstön tekemään tarvehankintaan perustuen opinto-ohjaispalvelut ohjaa opiskelijan eteenpäin Kielen rakenteisiin liittyviä haasteita Nollasubjektit vaativat lauseen tarkkaa analysointia, jotta tekijä selviää: Työelämäharjoitteluun voi hakeutua omia kontakteja hyödyntäen Passiivi-ilmaukset hämärtävät usein sen, kuka tai mikä on tekijä: Harjoittelupaikkaa haetaan keväällä. Lauseenvastikerakenteilla voidaan typistää kaksi lausetta yhteen ilmaisuun. Ilmauksesta tulee lyhyempi, mutta sitä on vaikeampi ymmärtää: Tarvittaessa ohjaamme sinut oikeaan paikkaan asioimaan. Tutustumme. Virkkeet ja lauseet Suosi lyhyitä virkkeitä ja lauseita (vältä etenkin pitkiä lauseita) Kerro yleensä vain yksi tärkeä asia yhdessä virkkeessä / lauseessa. Sijoita tärkein asia päälauseeseen, tarkennukset sivulauseeseen. Suosi suoraa sanajärjestystä. Käytä sidoskeinoja, joilla lauseet liittyvät toisiinsa. Vältä vaikeita virke- ja lauserakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. Miten muokkaisit? Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin sekä apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Tekstin tarkistus Lue teksti uudelleen jonkin ajan kuluttua ja parantele sitä tarpeen mukaan. Tarkista, että rakenne on looginen. Mieti, ovatko kaikki yksityiskohdat todella tarpeen. Mieti myös vastakkaisesti: sisältääkö kirjoituksesi tarpeeksi uutta tietoa vai oletko toistanut vain itsestäänselvyyksiä. Tekstin ääneen lukeminen auttaa usein viimeistelyssä. Silloin huomaa, jos tekstiin on jäänyt kankeita kirjakielen ilmaisuja. Anna tekstisi luettavaksi toiselle selkokirjoittajalle. Pyydä palautetta selkokielen käyttäjiltä. 5

Selkojulkaisun taitto tukee ymmärtämistä Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä 11 16 pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain. Yleiskielinen Eviran esite Eviran selkoesite (sama asia yhdellä sivulla) Värien käyttö Tekstin ja taustan kontrasti voi helpottaa tai vaikeuttaa lukemista. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla. Seuraavaksi parhaita ovat musta teksti keltaisella vihreä teksti valkoisella sininen teksti valkoisella valkoinen teksti sinisellä taustalla. Lähde: Arnkil, Harad: Värit havaintojen maailmassa. Taideteollinen korkeakoulu 2007. Tämä on erittäin hyvä yhdistelmä. Tämä on surkea yhdistelmä. Onko tämä hyvä yhdistelmä? Kuvitus ymmärtämisen tukena Onnistunut kuvitus tukee oppimateriaalin ymmärtämistä. Huonosti valittu kuva voi johtaa opiskelijaa harhaan. Selkokuvituksen periaatteet koskevat muun muassa kuvan yhteensopivuutta tekstin kanssa laatua rajausta ja kuvakulmaa. 6

Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Selkotunnus Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille verkkosivuille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Selkokirjallisuudelle logon myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin. Selkosanomat Selkoesitteitä Uusimpia selkokirjoja Selkokeskus Selkokeskus toimii aloitteentekijänä ja ideoi uusia selkosovelluksia. Selkokeskuksella on asiantuntijoita ja kouluttajia eri puolilla Suomea. Voit tilata sähköpostiisi ilmaisen verkkotiedotteen, jossa kerrotaan ajankohtaisista selkoasioista. Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 A, 00700 Helsinki puhelin (09) 34809 240 selkokeskus@kvl.fi www.selkokeskus.fi 7

Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Etätehtävä 1 Valitse jompikumpi tehtävistä (1 tai 2): Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. 1.Valitse teksti, jonka muokkaat selkokielelle. Huolehdi siitä, että tekstilaji, sen perusviesti ja sävy säilyvät samoina myös selkoversiossa. Pyydä tekstisi ymmärrettävyydestä palautetta yhdeltä opiskelijalta. Kirjoita palaute muistiin, ja paranna tekstiäsi sen pohjalta. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio Etätehtävä 2 Muistele jotakin tilannetta, jossa puhekumppanisi on tehnyt tai sanonut jotakin odottamatonta tai sopimatonta. Mieti, miten reagoit tilanteeseen ja miten tilanne eteni. Varaudu kertomaan kokemuksesi seuraavassa koulutuspäivässä. 8