RAY:n avustusstrategia ja alueellinen toiminta

RAY:n avustusstrategia ja alueellinen toiminta osastopäällikkö Mika Pyykkö Aistivammajärjestöjen alueellisen toiminnan seminaari 10.5.2011 Helsinki Avustusosasto, 5.5.2011 1

Jakopäätös 2011 Milj. Kpl Haettuja avustuksia yhteensä 422,9 Hakijoita 1 123 Hakemuskohteita 2 426 Myönnettyjä avustuksia yhteensä 268,2 Avustuksensaajia 781 Avustuskohteita 1 587 Uusia avustuskohteita 349 Avustuslajit Yleisavustuksia (Ay) 51,9 143 Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) 123,1 781 Investointiavustuksia (B) 34,4 193 Projektiavustuksia (C) 58,8 470 Avustusosasto, 5.5.2011 2

Avustusosasto, 5.5.2011 3

RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille 2007 2011 Uudistettu arpajaislaki voimaan 1.1.2012 lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan 1.1.2012 mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustusosasto, 5.5.2011 4

Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustusosasto, 5.5.2011 5

Tavoitetila 2015 1 Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustusosasto, 5.5.2011 6

Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustusosasto, 5.5.2011 7

Strategiset päälinjat 2012-2015 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustusosasto, 5.5.2011 8

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustusosasto, 5.5.2011 9

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustusosasto, 5.5.2011 10

Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustusosasto, 5.5.2011 11

Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustusosasto, 5.5.2011 12

Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Avustusosasto, 5.5.2011 13

Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustusosasto, 5.5.2011 14

Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustusosasto, 5.5.2011 15

Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustusosasto, 5.5.2011 16

RAY:n avustusohjelmista (1/3) Lapsen turvallinen elämä Päämääränä edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia Lapsi = yläkouluikäinen ja sitä nuoremmat Halutaan löytää, vahvistaa ja monipuolistaa päämäärän mukaisia toimintatapoja Tavoitteet voivat sijoittua kaikkiin strategian päälinjoihin, painotus vahvistamisessa ja ehkäisemisessä Valtakunnallista, alueellista ja paikallista toimintaa Avustusosasto, 5.5.2011 17

RAY:n avustusohjelmista (2/3) Lapsen turvallinen elämä (jatkuu) Tavoitealueet Aikuisten yhteinen vastuu Vanhemmuus Lapsen oma elämä Lapsen asia näkyviin Koordinaattorina Lastensuojelun Keskusliitto Käynnistyy vuoden 2012 alussa Avustusosasto, 5.5.2011 18

RAY:n avustusohjelmista (3/3) Ikääntyneen hyvä arki Koordinaattorina Vanhustyön keskusliitto, jonka tehtävänä tarkentaa ohjelman sisältöteemoja yhdessä järjestöjen ja RAY:n kanssa Käynnistyy pääosin vuoden 2013 alussa Avustusosasto, 5.5.2011 19

Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustusosasto, 5.5.2011 20

Avustusosasto, 5.5.2011 21

Selvittämätöntä euroa ei ole - RAY:n toteuttama avustusten käytön valvonta ja seuranta Ulla Hartvig, tarkastaja, seurantavastaava Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 1

LÄHTÖKOHTA LAISSA: 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava avustusten asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Rahapeliyhteisön on seurattava myönnettyjen avustusten tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden vaikutuksia kilpailuun ja eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden muita vaikutuksia. Rahapeliyhteisön on määräajoin arvioitava avustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 2

Valvonnallisia näkökulmia Raportointi Maksatushakemus: kirjanpidon kulut Vuosiselvitys: lakisääteinen, 30.4. mennessä Tarkastuskäynnit: noin 80-100 / vuosi Huomioitavaa liittojen eteenpäin jakamissa RAY:n avustuksissa: Raportointi: liitolla on oikeus saada tietoa! Kerho ei ole kirjanpitovelvollinen vastuu yhdistyksellä! Muu kuin avustuskelpoinen toiminta erotettava kirjanpidossa Useita RAY:n avustuskohteita; toisen alijäämää ei voi kattaa toisella avustuksella Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 3

Valvonnallisia näkökulmia Ymmärtäisitkö itse omaa raportointiasi jos et tuntisi toimintaa entuudestaan? Raporttien otsikointi Vain avustettu toiminta ja sen tuotot sekä kulut Tuotot ja kulut pitää pystyä johtamaan kirjanpidosta Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 4

Mihin seurannalla pyritään? Seurantiedon hyödyntämisen keskiössä on yksilö / ihminen/väestöryhmä Keskeistä: Miten avustetulla toiminnalla parhaiten voidaan A) Vahvistaa terveyttä sosiaalista hyvinvointia? B) Ehkäistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia? C) Auttaa ja tukea ongelmia kohdanneita (yksilöitä)? Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 5

Seurantatiedon hyödyntäminen 1) Kerätään tietoa JÄRJESTÖJEN OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI 2) Jakoehdotuksen valmistelu ja avustusten suuntaaminen. 3) Lisätään avustetun toiminnan läpinäkyvyyttä. 4) Tuotetaan tietoa avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. 5) Hyvien käytäntöjen hahmottaminen, juurruttamisen haasteisiin vastaaminen sekä vähemmän onnistuneista toimenpiteistä oppiminen. Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 6

Miten seuranta toteutetaan? Tavoitteena strukturoitu järjestelmä, joka avulla saadaan mahdollisimman yhteismitallista, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa. Seurantajärjestelmään kehitetään seuraavanlaisia kokonaisuuksia: 1) Osallistujatiedon kerääminen ja seuranta 2) Sidosryhmä- ja yhteistyötahojen (toimintaympäristön) tuottaman tiedon kerääminen ja seuranta 3) Järjestöjen tekemä itsearviointi 4) Lupaavien käytäntöjen ja toimintojen seuranta 5) Yhtenäinen loppuraportin rakenne hankkeille Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 7

Mitä seurantajärjestelmä järjestöiltä vaatii? Seurantatiedon keräämisen perusteiden osaamista Seurantatiedon kokoamista sähköiseen muotoon ohjeiden mukaisesti Itsearviointiin keskittymistä ja sen tulosten konkretisointia kerätyn tiedon pohjalta ns. arvioivan työotteen kehittämistä Lupaavien käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista Loppu/seurantaraportin kirjoittamista Tarvittaessa valmiutta vastata kysymyksiin ja erityisesti intoa kehittää yhdessä RAY:n kanssa toimintojensa tuloksia ja vaikutuksia. Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 8

Kiitos ja antoisaa seminaaripäivää! Avustusosasto, Janne Jalava, 2.2.2011 9

Kuuloliiton aluetoiminta Aistivammajärjestöjen alueellisen toiminnan seminaari 10.5.2011 Eeva Härkänen, järjestöjohtaja, Kuuloliitto ry

Järjestön tehtävänä on: Kuulovammoista ja niiden hoitomahdollisuuksista tiedottaminen Tilastojen kokoaminen huonokuuloisista ja heidän elinoloistaan Huonokuuloisten perus- ja ammattiopetuksen edistäminen Näkökuulo- ja ammattikurssien järjestäminen aikuisille kuulovikaisille Apuvälineiden valinnassa avustaminen

1930-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

1940-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

1950-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

1960-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

1970-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

Piirijako 1980-luvulla 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

1980-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

1990-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

2000-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

Kuulonhuoltopiirit 1980-90-luvuilla Piirit ovat alueellaan toimivien yhdistysten yhteistyöelimiä, joiden keskeisenä tehtävänä on yhdistysten toiminnan tukeminen. Piirit tekevät vaikuttamistyötä alueillaan sekä järjestävät kokous-, virkistys- ja koulutustilaisuuksia. Kaikissa piireissä oli 1980-90 -luvuilla järjestösihteeri ja kuntoutusohjaaja = 16 työntekijää.

Lapin ja Oulun läänin kuulopiirit 24 kuulonhuoltoyhdistystä Piirien yhteistyö 1995- Lounais- ja Länsi-Suomen kuulopiirit 24 kuulonhuoltoyhdistystä Valtakunnalliset toimialayhdistykset Akustikusneurinoomayhdistys Suomen Tinnitusyhdistys Itä- ja Keski-Suomen kuulopiirit 17 kuulonhuoltoyhdistystä Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan kuulopiirit 22 kuulonhuoltoyhdistystä

Aluetyöntekijät Kuntoutussihteeri: Kuulovammaisten ohjaus ja neuvonta Kuulolähipalvelun toiminnanohjaus Lähipalvelutoimijoiden kouluttaminen Ammattihenkilöstön koulutus ja konsultointi Alueellisten kuntoutuskurssien järjestäminen Kuuloon liittyvät tiedotus- ja infotilaisuudet Osallistuminen liiton tutkimustoimintaan Järjestösihteeri: Yhdistysten toiminnan tukeminen, neuvonta ja ohjaus Yhdistysten välisen yhteistyön tukeminen Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen Piirin toimielinten kokousjärjestelyt Piirin toimintasuunnitelmat ja kertomukset Piirin tiedotustoiminta Osallistuminen liiton tutkimustoimintaan

Haasteita Vuonna 2020 Suomen väestöstä lähes neljäsosa on yli 65- vuotiaita Huonokuuloisten määrä ja kuulonhuollon palveluiden tarve kasvaa Koulutetun työvoiman saanti hoito- ja hoivapalveluihin kiristyy Palvelu- ja hoitoketjut eivät toimi ikäihmisten ja vanhuspalveluissa joustavasti Apuvälineiden käytön ohjauksessa ja neuvonnassa on puutteita Tiedottamisen ja ohjauksen merkitys korostuu

Haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet muutoksessa Apuvälinetekniikka kehittyy nopeaan tahtiin Julkisten tilojen kuunteluolot edelleen ongelmallisia Vapaaehtoistoimijat tarvitsevat tukea ja perehdytystä Uusien jäsenten rekrytointi ja perehdyttämien vaatii suunnittelua ja resursseja Pienten kuntien yhdistyksillä rajalliset resurssit toimintaan Yhdistysten aktiivijäsenet ikääntyvät

Kolme aluetiimiä Pohjois-tiimi: Yhdistyksiä: 24, jäseniä: 2678 Rovaniemi, Oulu 1 järjestösihteeri, 2 kuntoutussihteeriä Pohjois-tiimi Lounais-Keski-Länsi -tiimi: Yhdistyksiä: 32, jäseniä: 6270 Tampere, Seinäjoki, Jyväskylä 1 järjestösihteeri, 3 kuntoutussihteeriä Lounais- Keski - Länsi -tiimi Etelä-Itä -tiimi: Yhdistyksiä: 32, jäseniä: 6856 Helsinki, Kouvola, Kuopio 1 järjestösihteeri, 3 kuntoutussihteeriä Etelä-Itä-tiimi

Aistivammajärjestöjen alueellisen toiminnan seminaari Valkea talo 10.5.2011 Päivi Lappi Palvelujohtaja Kuurojen Liitto ry

Aluetoiminta? Toimintaa Helsingin ulkopuolella? - periaatteessa samat liiton toiminnat ja palvelut koskevat sekä helsinkiläistä että rovaniemeläistä kuuroa/yhdistystä - käytännössä suuret etäisyydet haasteena Aluetoiminta yhdistystoiminta järjestötoiminta kulttuuritoiminta sope -kurssit jne?

Aluetoiminta? Kuntoutussihteeritoiminta Työasiamiestoiminta Järjestöohjaajatoiminta Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta Viva

Kuntoutussihteerit (14, joista 2 osa-aik) - järjestölähtöistä auttamistyötä - matalan kynnyksen oikeuksien valvontaa ja tukea viittomakielellä Työasiamiehet (4) - matalan kynnyksen viittomakielistä vertaisasiantuntijuutta ja tukea koulutukseen, työllistymiseen ja työelämään liittyvissä asioissa

Järjestöohjaajat (4) - tukevat ja kehittävät yhteistyössä yhdistysten kanssa paikallista ja alueellista viittomakielistä yhdistys-, edunvalvonta-, vaikuttamis-, harrastus- ja vertaistoimintaa Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta Viva (2) - tuki ja apu viittomakielellä viittomakielinen vapaaehtoinen

Kuurojen yhdistykset 43 jäsenyhdistystä - 1 ruotsinkielinen - 5 kaksikielistä (suomi ja ruotsi) - 2 muuta haluaa materiaalit myös ruotsiksi - 7 valtakunnallista tai paikallista/alueellista erikoisyhdistystä kerhot 5 epävirallista piiriä

Palveluosasto - alueyksiköt - aluetiimit - kuurojen yhdistykset

OTSIKKO(esitys alkaa) Suomen Kuurosokeat ry Aluetoiminta

OTSIKKO(esitys alkaa) Suomen Kuurosokeat ry lukuina: 300 varsinaista jäsentä 60 omaisjäsentä 800 kuurosokeaa palveluiden piirissä 75 työntekijää

OTSIKKO(esitys alkaa) Aluetoimintaa Suomen Kuurosokeat ry:ssä Alueelliset kerhot Aluesihteeripalvelut Viriketoiminta

OTSIKKO(esitys alkaa) Alueelliset kerhot 16 alueellista kerhoa Toimivat vapaaehtoispohjalta Ei rekisteröityjä alueyhdistyksiä Tehtävänä sosiaalinen toiminta, virkistys ja vaikuttamistoiminta

OTSIKKO(esitys alkaa) Aluesihteeripalvelut 10 aluesihteeriä Kuurosokeustyön alueellisia asiantuntijoita Kuurosokeiden palveluohjaus Alueellinen oikeuksienvalvonta Kuurosokeustiedon lisääminen alueella Verkostoituminen alueella Kerhotoiminnan tukeminen

OTSIKKO(esitys alkaa) Viriketoiminta Helsinki, Tampere, Pori, Kajaani, Oulu Syrjäytymisen ehkäisy Mielekästä tekemistä, kursseja, kulttuuria, kädentaitoja, harrasteita Sisältöä arkeen

Aluetoiminnan esittely/nkl Aistivammajärjestöjen seminaari 10.5.2011 RAY Merja Heikkonen Aistivammajärjestöjen seminaari 10.5.2011 RAY / Merja Heikkonen

Aluetyön määrittelyä NKL:ssä: voidaan ymmärtää puhtaasti sijaintikysymyksenä voidaan lähestyä myös jäsenen näkökulmasta onko aluetyötä se, mikä kohdistuu suoraan jäseneen ei määrity sen mukaan, onko toimihenkilö keskusjärjestön vai jäsenjärjestön työntekijä Aistivammajärjestöjen seminaari 10.5.2011 RAY / Merja Heikkonen

Aluetyön perusrakenne NKL:ssä kolmiportainen: näkövammainen jäsen alue/toimialayhdistys keskusjärjestö 25 jäsenjärjestöä, 14+11 14 alueyhdistystä, joilla kaikilla toimihenkilöitä ja toimintakeskukset jako pitkälle keskussairaalapiireittäin paikallisyhdistysverkosto ei kattava Aistivammajärjestöjen seminaari 10.5.2011 RAY / Merja Heikkonen

Toimihenkilöt NKL: 12 aikuisten aluesihteeriä, 6 senioripalvelun toiminnanohjaajaa eivät tee perinteistä järjestötyötä, eivät järjestösihteereitä painopiste järjestölähtöisessä auttamistyössä Iiriksessä myös työntekijöitä, jotka huolehtivat keskitetyistä alueelle suunnatuista palveluista kuten yhdistysten neuvonta/koulutus, myös esim. nais- ja nuorisotoiminta keskitetty osittain Aistivammajärjestöjen seminaari 10.5.2011 RAY / Merja Heikkonen

Alueyhdistykset: toimihenkilöt toiminnanjohtajia/ohjaajia ja toimistosihteereitä perinteinen yhdistystoiminta toimihenkilöitä tarvitaan hallinnossa ja monissa näkemistä vaativissa asioissa ei sos- ja terveyden huollon asiakastyötä vapaaehtoisia Aistivammajärjestöjen seminaari 10.5.2011 RAY / Merja Heikkonen

Aistivammajärjestöjen alueellisen toiminnan seminaari 10.5.2011 Valkeassa Talossa Pohjois-Suomen alueyksikön päällikkö Börje Hanhikoski

Mitä on alueellinen työ? Aluetiimien tarjoamat palvelut Moniammattilliset tiimit -tekevät yksilöllistä asiakastyötä -toimivat alueensa palvelu- ja yhteistyöverkostoissa tiedottaen, kouluttaen ja toimintaa kehittäen

A l u e t i i m i t kuurojen ja kuurojenyhdistysten palveluksessa * kuntoutussihteerit * työasiamiehet * järjestöohjaajat

Ryhmä- ja yhteisötason asiakastyö Tiedotus- ja vaikuttamistyö Verkostotyö Aluetiimin perustehtävä Yksikötason asiakaspalvelutyö Hallintotyö Työn kehittäminen

Kuntoutussihteeri - tukee ja ohjaa viittomakielellä kuuroja elämän ja viranomaistoiminnan eri tilanteissa -viranomaisasiointi liittyy usein esim. Kelaan, terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen, oikeustoimeen -muissa elämän asioissa usein esim. kuluttaja- ja raha-asiat, ihmissuhteet, perhe-elämä, terveys, asuminen jne. -muotoja: asiakasvastaanotot, kotikäynnit, asiakastapaamiset muualla, hakemusten tekemisessä avustaminen, lausuntojen kirjoittaminen jne. -ohjaa/tukee osallistumista vertaistoiminnan piiriin yhdistykselle, kerhoihin, liiton ja seurakunnan tapahtumiin jne. - järjestää ryhmämuotoista vertaistoimintaa

Työasiamies Viittomakielinen työasiamies * ohjaa koulutukseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa * tukee työn tekemiseen ja työpaikkaan liittyvissä asioissa * tukee työntekijän ja työnantajan välistä yhteistyötä * järjestää ja toimii kouluttajana työnhaku-, täsmätyöllistämis-, työllisyyspolku- ja muilla kursseilla vetää työnhakuklubeja ja työttömien kerhoja

Järjestöohjaaja Viittomakielinen järjestöohjaaja *neuvoo ja ohjaa yhdistysten ja kerhojen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa *osallistuu yhdistysten piiritoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen *kehittää yhdistysten ja piirien edunvalvontatoimintaa *järjestää ja toimii kouluttajana järjestötoiminnan ja edunvalvonnan kursseilla

Kaikki aluetyöntekijät -Välittäjiä kuurojen ja kuulevien maailman välillä -Tiedottaminen ja konsultointi kuurojen tarpeista ja toimivista ratkaisuista -Vaikuttaminen: palveluiden ja toimintojen esteettömyys -Tiedottaminen kuurojen yhteisössä: tehokkain tapa kasvoista kasvoihin viittomakielellä

Alueyhdistyksen ja keskusjärjestön välisestä työnjaosta Lasse Jalonen Pohjois Pohjanmaan Näkövammaiset ry Näkövammaisten Keskusliitto ry

Alueyhdistyksen toiminnan alueet 1. virkistys, koulutus ja vertaistuki 2. oikeuksienvalvonta 3. yhdistyksen hallinnointi.

Alueyhdistyksen toiminnan taloudellinen perusta RAY avustuksen jako NKL:n alueyhdistyksille 2011 RAYavustus alueyhdistyksen jäsenmäärä

Virkistys, koulutus ja vertaistuki Keskusjärjestön roolit rahahanojen säätely resurssien tasapuolinen jako koulutuksen koordinointi kehityksen seuranta, ohjaus, standardit Senioripalvelu tiedotus ja vertaistuki ikääntyneille ammattihenkilöstön koulutus

Oikeuksienvalvonta Keskusjärjestö kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen lobbaus, lausunnot yhteistyö muiden vammaisjärjestöjen kanssa ammatillinen oikeuksienvalvonta Aluesihteerit yksilöiden oikeusavustajia ammatillisia osaajia tiedon välittäjiä Valtuustoseminaarit Alueyhdistys oikeuksienvalvontatoimikunnat alueelliset kysymykset, seuraranta, paikallinen vaikuttaminen vapaaehtoisia

Yhdistyksen hallinnointi kasvava alue toiminnan lainmukaisuus vaatii ammatillista osaamista

Yhteenveto AMMATILLINENOSAAMINEN ASIOIDEN ALUEELLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN LAAJUUS JA MERKITYS HENKILÖSTÖ JA MUUT RESURSSIT

AISTIVAMMAJÄRJESTÖJEN ALUEELLISEN TOIMINNAN SEMINAARI RAY 10.5.11 Pekka Lapinleimu, KHL

Alueellisen työn ideaalimalli? Aluetyön (NKL, KL, KS, KHL etc.) allianssi aatteellinen suunnitelmallinen toiminnallinen aistivammajärjestöjen kenttätyöntekijöiden yhteenliittymä

Suora kysymys RAY:lle Onko kyseessä hidden agenda? jo v:sta 2008 jatkuneelle aistivammaliittojen taloudellisten avustusten vähentämiselle vai AISTIVAMMALIITTOJEN ALUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN RAY:N ALOITTEESTA

Aistivammajärjestöt alueilla Järjestölähtöinen auttamistyö kuuluisiko kunnille? kunnat eivät pysty hoitamaan syrjäseutuja, miten sitten vapaaehtoiset? Yhteiskunnan hoidettava vastuunsa edunvalvonta = vammaisten oikeuksien toteuttamisen valvonta Vertaistuki

RAYn menestystekijät, myös aluetyö Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä

Kentältä Aistivammajärjestöjen yhteistyötä toivotaan palvelujen seurannassa ja tutkimustyössä palvelisi paikallista / alueellista / valtakunnallista vaikuttamis ja edunvalvontatyötä Yhteistyö erityisesti vaikuttamistoiminnassa Yhteistyö myös koulutustoiminnassa Yhteistyö viestinnässä ja tukipalveluissa?

Yhteistyön edellytyksiä 1/2 Yhteiset päämäärät ja arvot Pelisäännöt Hallinnonalojen rajat ylittävää Päällekkäisyydet? Alueellinen yhteistyötoiminta luo kuntayhteistyölle paremmat mahdollisuudet Julkiselta sektorilta esim. tilat järjestöille?

Yhteistyön edellytyksiä 2/2 Rajojen rikkomista ja järjestöjen roolit uusiksi Rajapintojen ylittäminen järjestöt/kunnat Järjestöt kunnissa samaan pöytään? Verkostoituminen edellyttää voimavaroja Järjestöjen oma asiantuntemus, kumppanuudet yli erikoisalojen Riittävät resurssit RAY, kunnat, etc.

Päämääränä Ihmisten/yhdistysten/piirien tukeminen ei järjestörakenteiden ylläpito Ihmisten omat voimavarat käyttöön ja mahdollisuus osallisuuteen Ihmiset oman elämänsä asiantuntijoita Ihmisen yksilöllisyyden huomioiminen Yhteistyön lisääminen järjestöjen keskinäinen järjestöjen ja kuntien välinen

Konkreettisen yhteistyön hyötyjä Erityisesti ikäihmiset, järjestöt ja kunnat Tiedon jakoa, avoimuutta ja luottamusta Tuloksellisempi vaikuttamistoiminta yhteisten koulutusten kautta Järjestöjen asiantuntemus ja roolit vahvistuvat Voimaannuttamisen keinot ihmisille Suuremmat kokonaisuudet laajempi näkemys

Miten? Kullakin järjestöllä tahollaan paras osaaminen Paikallistason toiminta turvattava yhdistykset perustettiin tukemaan vaikuttamistyötä (KHL) Aluetyöntekijät suuntaavat työnsä piireihin, yhdistyksiin ja auttavat välillisesti yksilöitä Vapaaehtoistyön vahvistaminen Syrjäseuduilla tarve korostuu Ikääntyvien resurssit paremmin käyttöön Vapaaehtoisille ohjausta, tukea, virkistystä etc.

Asiakasnäkökulma Jokaisella aistivammaryhmällä erilainen, vaikka yhtymäkohtiakin on esim. viittoma /puhekieli, näkövammaisten erityistarpeet, erilaiset apuvälineet etc. Tiedettävä resurssit ja järjestettävä asiakkaiden tarpeita palveleva kokonaisuus Yhteinen toiminnan suunnittelu ja toteutus Myös toiminnan laatu tärkeää

Järjestöjen erityisosaaminen Osaamisen säilyttäminen (näkövammaiset, viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosokeat), spesifit vammaryhmät turvattava henkilöstön tiedot ja erityistaidot Aluetyöntekijät erityisasiantuntijoita, perehtyneitä juuri tiettyyn aistivammaan ja ko. vapaaehtoisten tukemiseen jalkautuminen Henkilöstön ja tilojen yhteiskäytön toiminnalliset hyödyt/kustannussäästöt pienet?

Aluetyön tulevaisuus Edellyttää resurssien takaamista (Ay) Toiminta vakiintunutta, muu rahoitus lisäksi? RAYn strategia edellyttää aluetyöltä tavoitteita ja tuloksellisuutta keinoja edistää toimintakykyä, elämänhallintaa, sosiaalisia verkostoja, osallisuutta, työllistymistä miten saamme aluetyömme toiminnan tulokset ja vaikutukset paremmin näkyviin? Alueille aistilobbari Järjestökeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen

RAY:n merkitys Mahdollistaja esim. järjestötalot suuremmat hanke tms. kokonaisuudet luottamusmiehet / vapaaehtoiset / ihmiset; toimijoiden motivoiminen ja tukeminen Alueen toimijat ovat tarvittaessa rakkikoiria... tai sitten kuulokaneja! RAY on paljon vartijana