AvuSTuS- STRATegIA
|
|
- Tarja Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AvuSTuS- STRATegIA
2 AvustusstrATegia RAY vahvistaa suomalaista hyvinvointia... 3 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Lainsäädäntö... 6 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi... 9 Menestystekijät...11 Tavoitteellisuus...11 Ajassa mukana...11 Yhteistyöhakuisuus...12 Varojen taloudellinen käyttö...12 Ihminen keskiössä...12 Strategiset päälinjat ) Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen ) Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen...16 Sanasto...18
3 RAY vahvistaa.suomalaista hyvinvointia RAY tukee joka päivä yli miljoonalla eurolla suomalaista hyvinvointia. Avustusvarat kerätään raha-automaatti- ja kasinopelitoiminnalla ja ohjataan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Avustusstrategiassa RAY linjaa, mihin rahoitusta vuosina suunnataan. Raha-automaattiavustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja projekteja. Järjestöt ovat väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle; ne tukevat ja auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan. Avustustenjakoa ohjaa RAY:n avustusstrategia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut avustusstrategian päivityksen aikaan käynnissä vastaavankaltainen strategiatyö. STM:n johdolla toteutettavalla sosiaali- ja terveyspolitiikalla ja RAY:n avustusjärjestelmällä on monia luontevia yhtymäkohtia. Ministeriön strategiassa korostuvat sosiaalinen kestävyys, kansalaisten osallisuuden vahvistaminen sekä laaja-alainen, eri toimijat kokoava yhteistyö. Ne koskettavat vahvasti myös järjestöjen toimintaa. Avustusstrategian toteutuksen tueksi laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa luodaan tarkempi katsaus toimintaympäristöön, konkretisoidaan linjauksia ja asetetaan painopisteitä. Avustusstrategian tarkastelujako on nelivuotiskausi Järjestöjen merkitys terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisessä ja ongelmia kohdanneiden kanssaihmisten auttamisessa ja tukemisessa on vähintään yhtä suuri, ellei jopa suurempi kuin aiemmin. Edellisen strategiakauden peruslinjauksiin ei siis ole ollut tarpeen tehdä suuria muutoksia; uudistamisen sijaan kyse on ennemminkin strategian päivittämisestä. Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää strategiakaudella sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla tuetaan ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa, saadaan sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu taittumaan ja hyvinvoinnin edellytysten jakautuminen eri väestöryhmien kesken tasaisemmaksi. Työstäessään tätä strategiaa RAY on käynyt laajaa ja vilkasta keskustelua kansalaisjärjestöjen asemasta sekä suomalaisen hyvinvoinnin tilasta ja näköaloista. Ajatuksia ja tietoja on vaihdettu järjestöjen ja sidosryhmien kuten ministeriöiden ja niiden alaisten asiantuntijalaitosten, aluehallintoviranomaisten ja kuntien edustajien kanssa. Avustusten jakoehdotus valmistellaan RAY:ssä vuoden 2011 alusta lähtien kolmen strategialinjan mukaisissa tiimeissä. Avustusstrategia ohjaa siis jatkossa yhä vahvemmin avustusten suuntaamista. Avustusstrategian linjaukset koskevat vain sitä osaa järjestöjen yleishyödyllisestä toiminnasta, jota RAY:n avustuksilla tuetaan. Joillain järjestöillä avustukset ovat vain pieni osa niiden kokonaisrahoituksesta, toisilla ne kattavat lähes koko toiminnan. RAY-avustuksilla katetaan keskimäärin noin 15..prosenttia järjestöjen toiminnasta, tosin vaihtelu on järjestöittäin suurta. Strategiset linjaukset koskevat lisäksi vain sitä osaa RAY:n rahapelitoiminnan liikevoitosta, joka jaetaan järjestöavustuksina. Niiden lisäksi valtio ohjaa vuosittain osan tuotosta Valtiokonttorille rintamaveteraanien ja sotainvalidien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:n mielestä pelitoiminnan voitto on käytettävä kokonaisuudessaan järjestöjen toiminnan tukemiseen. Sotiemme veteraanien määrän vähetessä valtiolle ohjatut varat on siis asteittain palautettava avustustoiminnan käyttöön. 3
4 MISSIO
5 Päämäärä: TerveydeN.JA.sosIAALIsen hyvinvoinnin.edistäminen RAY edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin hyvinvointihaasteisiin. Avustusten myöntäminen perustuu lainsäädäntöön. Terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet viime vuosina maassamme myönteiseen suuntaan. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveys-. ja hyvinvointierot jatkaneet kasvuaan. Tutkimusten mukaan toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät ja työssäkäyvät terveempiä kuin työttömät. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet ihmiset ovat terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. Yhteiskuntaamme haastavat myös lisääntynyt köyhyys ja syrjäytyminen, joilla on selkeä yhteys myös terveysongelmien kasaantumiseen. Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia, jotka haastavat, mutta voivat myös antaa mahdollisuuksia eri väestöryhmien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yksi keskeisimmistä haasteista on julkisen talouden kestävyysvaje, joka vaikuttaa myös odotuksiin, joita kohdistuu järjestölähtöiseen toimintaan. Yhteiskuntaa muokkaavat voimakkaasti myös kuntarakenteen muutokset sekä erityisesti kasvukeskusten lisääntyvä väestömäärä. Toisaalta samalla lisääntyvät haasteet myös kauempana kasvukeskuksista asuvien ihmisten hyvinvoinnin edellytysten turvaamisessa. Vielä ei myöskään tiedetä kaikkia taloudellisen taantuman sosiaalisia vaikutuksia. Myös luonnon ja rakennetun ympäristön merkitykseen osana pitkäjänteistä hyvinvointipolitiikkaa on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Väestötasolla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä yksi keskeisimmistä kysymyksistä on voimakas ikärakennemuutos. Tämä Euroopankin mittakaavassa voimakas muutos vaatii toimintojen kehittämistä, jotta eläkeiän ylittäneille voidaan turvata hyvä elämä, mutta varmistaa samalla esimerkiksi lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten kahdeksankertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Maahanmuutto hyödyttää pitkällä aikavälillä, esimerkiksi työvoiman saatavuuden näkökulmasta, koko suomalaista yhteiskuntaa. Lisääntyvä maahanmuutto myös haastaa monella tapaa yhteiskuntaamme. Vieraiden kulttuurien nykyistä parempi ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa toimintaympäristössä. Se edesauttaa maahanmuuttajia kotoutumaan uuteen asuinmaahansa ja jo siellä asuvia tukemaan kotoutumisprosessia. Kansanterveyden ja -sairauksien näkökulmasta esimerkiksi mielen hyvinvoinnin uhat, päihteet ja ylipaino vaativat erityistä huomiota. Ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvaminen yhteiskunnassa lisännee myös esimerkiksi muistisairauksien määrää. RAY haluaa suunnata avustusta hakevien järjestöjen huomiota ainakin kahteen tekijään, jotka ovat keskeisiä eriikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ensinnäkin toivomme, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin. Toiseksi toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta. 5.
6 LAINSÄÄDÄNTÖ RAY:n avustustoiminnalla on lakisääteinen päämäärä ja perustehtävä: terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa tukemalla (Arpajaislaki 2001/1047, 17 ). Avustuksia voi arpajaislain mukaan myöntää vain oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. 1 Avustus.VOIdaan myöntää.valtion.talousarvion puitteissa, jos 2 1) tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; 2) avustuksen myöntäminen on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; 3) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen; 4) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen; 5.) avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa; ja 6) erityisavustusta haettaessa on esitetty riittävä selvitys hankkeen toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus ja käyttökulut. Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai julkisen tuen enimmäismäärää. Avustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos avustus myönnetään käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, avustuksen saajan on tehtävä sopimus avustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Lakiin kirjattujen yleisten edellytysten lisäksi avustusten myöntämistä rajaa valtion talousarvioon vuosittain kirjattu jaettavissa oleva avustusten kokonaismäärä. Lisäksi kun harkitsemme avustuksen myöntämisen tarkoituksenmukaisuutta, arvioimme esimerkiksi sitä, minkälainen toiminta sopii luontevimmin nimenomaan kansalaisjärjestöjen toteuttamaksi. 1 Avustuskelpoisiin yhteisöihin viitataan tässä tekstissä yleisnimityksellä järjestö. 2 Laki raha-automaattiavustuksista (2001/105.6), 4.
7 Monet järjestöt myös tuottavat palveluita myytäväksi esim. 8 7
8 VISIO Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu.
9 TAVOITeTILA:.TuLOKseLLINeN. JärJesTöTOIMINTA.IhMIsTeN.hYVäKsI Järjestöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa. Ne edistävät jäsenistönsä, jonkin erityisryhmän, väestönosan tai koko väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvien uusien toimintatapojen kehittämisessä. Järjestötoiminta.perustuu.ihmisten.yhdistymisvapauteen. ja.oikeuteen.perustaa.yhdistys,.kuulua.tai.olla.kuulumatta. yhdistykseen.ja.osallistua.yhdistyksen.toimintaan..yhdistykset.ovat.väylä.ihmisten.aktiivisuudelle;.niiden.kautta. voi.olla.mukana,.osallistua,.toimia.ja.vaikuttaa.paikallisella,. alueellisella.ja.valtakunnallisella.tasolla.. Kansalaisjärjestöjen.yhteiskunnallisiksi.tehtäviksi.mainitaan. usein.vaikuttamis-.ja.osallistumismahdollisuuksien.tarjoaminen,.yhteisöllisyyden.ja.osallisuuden.vahvistaminen,.hyvinvointia.uhkaavien.riskien.ja.ongelmien.ehkäiseminen,.eri. väestöryhmien.puolustaminen.ja.edunvalvonta,.asiantuntijuus,.kokeilu-.ja.kehittämistoiminta,.vapaaehtoistoiminta.ja. vertaistuki.eri.muodoissaan.sekä.muita.heikommassa.asemassa.olevien.väestöryhmien.avun.ja.tuen.turvaaminen.. Monet.järjestöt.myös.tuottavat.palveluita.myytäväksi.esim.. kunnille.tai.muille.julkishallinnon.tahoille.tai.suoraan.maksaville.henkilöasiakkaille.. useimmissa.ray:n.avustamissa.järjestöissä.yhteiskunnallisia.tehtäviä.on.useampia.ja.monissa.voidaan.nähdä.ne. kaikki..järjestöjen.roolien.keskinäiset.suhteet.ja.painotukset.vaihtelevat.eivätkä.ne.ole.toisiaan.poissulkevia.vaan. usein.toisiaan.täydentäviä..raha-automaattiavustukset.on. kuitenkin.aina.käytettävä.muuhun.kuin.maksullisten.palveluiden.tuottamiseen. ray:n.tavoite.on,.että.suomessa.on.tulevaisuudessakin. monipuolinen.järjestötoimijoiden.kenttä,.jossa.aktiivisilla,. yhteistyökykyisillä.ja.aikaansa.seuraavilla.järjestöillä.on. hyvät.mahdollisuudet.edistää.kanssaihmistemme.osallisuutta.ja.sen.myötä.terveyttä.ja.hyvinvointia.. Toinen.tärkeä.tavoite.on.löytää.keinoja,.joilla.tuetaan. ihmisten.itsenäistä.suoriutumista.ja.elämänhallintaa,. saadaan.sosioekonomisten.terveys-.ja.hyvinvointierojen. kasvu.taittumaan.ja.hyvinvoinnin.edellytysten.jakautuminen.eri.väestöryhmien.kesken.tasaisemmaksi..tavoitteen. saavuttaminen.voi.edellyttää.järjestöissä.esimerkiksi.toiminnan.uudelleen.suuntaamista,.kokonaan.uusien.toimintamuotojen.ottamista.käyttöön.ja.vaikuttamista.moniin.muihin.toimijoihin.yhteiskunnan.eri.aloilla.ja.tasoilla. edellä.kuvattu.tavoitetila.saavutetaan.vain,.mikäli.sosiaali-. ja.terveysjärjestöjen.toimintaedellytykset.on.turvattu.. ray:n.tavoitteena.on,.että.järjestötoiminnan.eri.muotojen.ja.yhteiskunnallisten.tehtävien.kokonaisuus.ja.kohderyhmien.kirjo.säilyvät.jatkossakin.moniulotteisena.ja. rikkaana. Tavoitetila.edellyttää.myös,.että.rAY.suuntaa.avustukset. järjestöjen.yleishyödylliseen.toimintaan..yleishyödyllisen. yhteisön.tunnusmerkkejä.on.mm.,.ettei.se.sääntöjensä.mukaan.tavoittele.voittoa,.että.se.toimii.aatteellisesti.sitoutuneena.terveyden.ja.sosiaalisen.hyvinvoinnin.edistämiseksi. ja.että.sen.toiminnassa.on.mukana.luottamushenkilöiden. ja.vapaaehtoisten.panos.sekä.tavoitteisiin.nähden.perusteltu.määrä.palkattua.henkilöstöä. 9
10 MENESTYS- TEKIJÄT
11 Menestystekijät varmistavat. onnistumisen Hyvä järjestötoimija asettaa toiminnalleen tavoitteita, seuraa aikaansa ja sen ilmiöitä, tekee yhteistyötä ja käyttää varansa taloudellisesti. Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija. Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi: tavoitteiden asettaminen ja toiminnan seuranta, toimintaympäristön luotaus, yhteistyöhakuisuus, varojen taloudellinen käyttö ja ajattelu, jossa ihminen on keskiössä, järjestötoiminnan lähtökohta ja lopullinen hyödynsaaja. Tavoitteellisuus RAY edellyttää avustamiltaan toimijoilta tavoitteellista. toimintaa. Järjestön itselleen asettamat tavoitteet suuntaavat tekemistä ja kertovat sen, mitä järjestö toimin-. nallaan haluaa saada aikaiseksi. Tavoitteet on perusteltava terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kautta ja esitettävä ne konkreettiset toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tavoitteelliseen toimintaan kuuluu myös, että toimintaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Näin varmistetaan, että suunta on oikea tai suunnitelmiin voidaan tehdä. tarvittaessa muutoksia. Tavoitteiden seuranta tekee. mahdolliseksi myös sen, että onnistumisista, tuloksista. ja vaikutuksista voidaan viestiä jäsenistölle, rahoittajille. ja muille sidosryhmille. Ajassa mukana Toimintaympäristön seuraaminen, haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja oman toiminnan sovittaminen muutoksiin ovat RAY:n mielestä järjestötoiminnan elin-. ehto. Omaa järjestöä kannattaa tarkastella osana terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta ja löytää sille tarkoituksenmukainen rooli ja yhteistyöverkosto. Toimintaympäristö voi muuttua joidenkin väestöryhmien. terveyden ja hyvinvoinnin kannalta huonompaan suuntaan, jolloin uusia haasteita nousee myös järjestöjen toiminnalle. On myös tärkeää toimia hyvinvoinnin kannalta epäedullisen kehityksen etenemisen ehkäisemiseksi. Yhteiskunnassa tapahtuva kehitys voi myös olla terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myönteistä, jolloin järjestöjen on hyvä pohtia toiminnan tarvetta ja merkitystä, jotta myönteinen suunta jatkuu
12 Yhteistyöhakuisuus RAY haluaa rohkaista järjestöjä sekä keskinäiseen yhteistyöhön että aktiiviseen kumppanuuksien ja yhteistoimintamahdollisuuksien etsimiseen kuntien, yritysten ja muiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa. Monissa yhteiskunnallisissa tavoitteissaan suuretkin järjestöt ovat liian pieniä yksinään. Ihminen keskiössä Inhimillisyys ja toisen ihmisen kohtaaminen korostuvat järjestöjen toiminnassa. Järjestöt eivät ole itsetarkoituksellisia rakenteita vaan niiden toiminnan päämäärät liittyvät ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan sen on tuotettava toiminnalle lisäarvoa. Yhteistyö on yleensä hyvä keino tehostaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia, levittää tietoa ja kokemuksia ja juurruttaa kehittämistuloksia. Yhteistyöhön ei ole olemassa yleispätevää kaavaa; erilaisten järjestöjen kulloisetkin tavoitteet ja toimintamuodot määrittävät sen, minkä tyyppinen ja keiden kanssa tehtävä yhteistyö on tarkoituksenmukaista. VarOJeN.TALOudellinen käyttö RAY edellyttää, että avustusta saavien järjestöjen toiminta on läpinäkyvää ja että ne käyttävät varansa taloudellisesti. Avustusten myöntämisessä otetaan aina huomioon hakijan oma varallisuus ja esimerkiksi muualta saadut tai saatavissa olevat avustukset tai lahjoitukset. Järjestöt voivat kerätä varoja joihinkin erityisiin tarkoituksiin. Muutoin yleishyödyllisen toimijat varat on ilman perusteetonta viivettä käytettävä yleishyödylliseen toimintaan. Varojen taloudelliseen käyttöön liittyy myös palkallisen ammattihenkilöstön ja vapaaehtoisten toimijoiden osaamisen ja työn yhdistäminen, joka on tuloksellisen järjestötyön keskeinen piirre.
13 STRATEGISET PÄÄLINJAT13
14 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. strategiset.päälinjat 1 TerVeYdeN.JA. sosiaalisen hyvinvoinnin VAhVIsTAMINeN 2 TerVeYTTä.JA. sosiaalista. hyvinvointia. uhkaavien. ONgeLMIeN. ehkäiseminen 3 ONgeLMIA. KOhdANNeIdeN. AuTTAMINeN.JA. TuKeMINeN PÄÄMÄÄRÄ: TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN TOIMINTAA JA HANKKEITA TUKEMALLA.
15 Strategiset PÄÄLINJAT Strategiakaudella RAY haluaa vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä ongelmia sekä auttaa ja tukea ongelmia kohdanneita. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on RAY:n avustuslinjauksissa jäsennetty kolmeksi päälinjaksi. Ensimmäisessä on kyse toiminnasta, jolla vahvistetaan terveyden ja hyvinvoinnin, normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista. Tähän päälinjaan sijoittuva toiminta luo pohjaa myös kahden muun päälinjan mukaiselle toiminnalle. Toiseen päälinjaan sijoittuu toiminta, jolla ehkäistään erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia. Tähän päälinjaan sijoittuva toiminta tukee myös kolmanteen päälinjan mukaista toimintaa. Koska palveluiden lakisääteinen järjestämisvastuu on kunnilla, RAY korostaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä. Suunnitelmallisella yhteistyöllä varmistetaan, että kehittämistyön tulokset hyödynnetään ja toimivat käytännöt juurrutetaan. Yhteistyöllä varmistetaan myös, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla verorahoitteiseen palvelujärjestelmään. Kaikille päälinjoille tärkeitä päämääriä ja teemoja ovat: järjestölähtöisen toiminnan niveltyminen virallisiin palvelu- ja etuusjärjestelmiin palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen soveltuvilta osin yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kesken Kolmannessa päälinjassa on kyse kanssaihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista omin voimin, ilman muiden apua ja tukea, ei selvitä. 15.
16 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen RAY tukee toimintoja ja hankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä, muodostaa terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille suotuisia elämänpiirejä ja sosiaalisia toimintaympäristöjä tai antaa turvaa elämän muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toiminta kohdentuu laajasti järjestöjen toimintapiirissä oleviin ihmisiin ja perheisiin, eri ikäryhmiin ja erilaisiin väestöryhmiin. Hyvinvointiin kuuluvia tärkeitä ulottuvuuksia terveyden. lisäksi ovat mm. toimintakyky ja elämänhallinta, sosiaalinen turvallisuus, sosiaaliset verkostot ja osallisuus yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Hyvin olennainen päämäärä on luoda sellaiset olosuhteet, joissa mahdollisimman moni ihminen voi tehdä terveydelle ja hyvinvoinnille suotuisia valintoja. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Avustuksilla tuetaan toimintaa ja hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista ja suojata ihmisiä tällaisilta riskitekijöiltä. Tärkeänä kehittämisalueena on riskitekijöiden varhainen toteaminen ja tunnistaminen sekä niihin vaikuttaminen. Ehkäisevän toiminnan tuloksellisuudelle tärkeitä edellytyksiä ovat niiden ongelmien tunnistaminen ja määrittely, joihin halutaan vaikuttaa, sekä ongelmien synty- ja kehitysmekanismeihin liittyvä asiantuntemus. Ehkäisevän toiminnan päälinjalla strategisesti tärkeitä. painoalueita ovat merkittävien terveysongelmien ja kansan-. sairauksien ehkäiseminen sekä eri syistä johtuvan sosiaalisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Avustuksia suunnataan järjestöille luontevasti sopiviin, ihmisten omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja toimintamallien kehittämiseen apua ja tukea tarvitseville väestöryhmille. Järjestölähtöinen auttamistyö toteutetaan ostopalvelu- ja kilpailuttamisjärjestelmien ulkopuolella eikä toiminta ole rahavälitteistä tai myytäväksi tuotteistettua vaan sen lähtökohdat nousevat yleishyödyllisen järjestötoiminnan piiristä. Järjestölähtöisessä auttamisessa keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle kasaantuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, päihde- tai mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet.
17 Tärkeitä teemoja ja päämääriä ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Tärkeitä teemoja ja päämääriä terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Tärkeitä teemoja ja päämääriä järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille kansalais- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin 17
18 SANASTO Ehkäisevä työ Toimintaa, joka tähtää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien haittojen, ongelmien ja sairauksien ilmaantumisen ja etenemisen vähentämiseen. Vaikutetaan taustalla oleviin riskeihin. Hyvinvointi Laaja ja moniulotteinen ilmiö. Ilmenee esimerkiksi onnellisuutena, tyytyväisyytenä elämään ja mahdollisuutena kehittää ja toteuttaa itseään. Mitattavissa olevia hyvinvoinnin osatekijöitä ovat esimerkiksi terveys, elinolot ja toimeentulo. Käsitettä käytetään yhteiskunnallisessa keskustelussa tarkoittamaan hyvin laajasti erilaisia tekijöitä. Tässä yhteydessä soveltuvilta osin yläkäsite terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Järjestölähtöinen auttamistyö Toimintaa, joka ei synny julkisen palvelujärjestelmän lakisääteisistä velvoitteista vaan kansalaisten tarpeista ja auttamishalusta ja välittyy järjestöjen kautta kanssaihmisten auttamiseksi ja tueksi. Järjestölähtöinen auttamistyö ei ole myytävää palvelua. Se voidaan toteuttaa joko palkattuna ammatillisena työnä tai ammatillisen työn, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen erilaisina yhdistelminä. Osallisuus Osallisuutta kokeva ihminen on yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja oikeuksien piirissä, pystyy hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja huolehtii jollakin tavoin myös velvollisuuksistaan yhteiskunnan jäsenenä. Tässä mielessä syrjäytymistä voidaan pitää osallisuuden vastakohtana. Osallisuuden vahvistamiseksi on keskeistä saattaa käyttöön ihmisten omat voimavarat, tarjota vaikuttamismahdollisuuksia ja luoda osallisuuden edellytyksiä. Palvelu Toimintaa tai prosessi, jonka käyttämisestä asiakas suorittaa vastineeksi maksun. Sosiaali- ja terveysjärjestöt myyvät tuottamistaan palveluista valtaosan julkiselle sektorille. Terveys Muuttuva tila, johon vaikuttavat ihmisen sairaudet, fyysinen. ja sosiaalinen elinympäristö sekä kokemukset, arvot ja asenteet. Terveydellä on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Terveys ei ole sairauden vastakohta. Terveyden edistäminen Toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten. mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja. ympäristönsä terveydestä. Keskeistä ovat terveyden ja hyvinvoinnin myönteiset ulottuvuudet. Vahvistaminen Toimintaa yksilöiden ja yhteisöjen olemassa olevien. voimavarojen kasvattamiseksi ja lisäämiseksi. Terveyden. ja hyvinvoinnin mahdollisuuksien luomista. Ulkoasu: King Julkaisija: RAY, 2011 Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy
19
20
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotRAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana
RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotTaide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia
Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1
LisätiedotRAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana
RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta
Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotA v u s t u s s t r a t e g i a. Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet
A v u s t u s s t r a t e g i a Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet sisällys 1 LUKIJALLE 3 2 JÄRJESTÖT JA KANSALAISYHTEISKUNTA 4 3 AVUSTUSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET 6 4 STRATEGISET LINJAUKSET
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotKohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina
Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotOivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1
Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema
LisätiedotAlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1
AlueAvain päivä Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 Esityksen sisältö Lukuja avustusmääristä Strategian päälinjat Toimeenpano suunnitelma Seuranta
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnasta
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen
Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen
LisätiedotAvustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotHaku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa 9.00 Ajankohtaista avustustoiminnassa - osastopäällikkö Mika Pyykkö Toimeenpanosuunnitelman painopisteitä ja linjauksia valmistelutiimeittäin Terveyttä
LisätiedotJärjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa
Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013
LisätiedotAineellinen apu. Yhdyspinnat STEA-toimintoihin
Aineellinen apu Yhdyspinnat STEA-toimintoihin STEA-avustuskohteita 2019 Kirkkopalvelut Osallistava yhteisö 2019-2021 Kotimaisen avustustyön liitto ry Ruoka-apuverkosto 2019-2021 Valo-Valmennusyhdistys
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotAvaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen. Elina Varjonen, STEA. Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku
Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen Elina Varjonen, STEA Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku 6.2.2018 7.2.2018 1 2 7.2.2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotEero Eskolan rahasto Jakoperusteet
Eero Eskolan rahasto Jakoperusteet Eero Eskolan rahasto Avustuksia parantamaan hyvinkääläisten vanhusten elinoloja 1. yleisavustukset vanhustenhuollon hankkeisiin 2. avustukset yksittäisiin vanhustenhuollon
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotOheismateriaali Kult
KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,
LisätiedotHyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotMikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?
Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi
LisätiedotErityisavustushankkeet. Erityisasiantuntija Artsi Alanne
Erityisavustushankkeet Erityisasiantuntija Artsi Alanne 1 Myönnetään: Erityisavustukset tutkimus- ja kehittämishankkeisiin oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan tietojenkäsittelyn kehittämiseen ja laitteiden
LisätiedotRAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö
RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotTOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotRAHAPELITOIMINNAN TUOTTOJEN JAKO VUONNA 2018 TERVEYDEN JA SOSIA- LAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HPO/YPA/Markus Seppelin 25.1.2018 RAHAPELITOIMINNAN TUOTTOJEN JAKO VUONNA 2018 TERVEYDEN JA SOSIA- LAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN 1. Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotTUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset
TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotAVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS
MUISTIO Liite 1 HSO/SUKE/Raija Volk 27.6.2017 AVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS 1 Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta, avustussäännökset ja valtion talousarvio Arpajaislain 17 b :n 1 momentin pääsäännön mukaan
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotKansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014
Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh
17.02.2016 Sivu 1 / 1 551/2016 02.05.01 24 terveyslautakunnan kohdeavustukset 1.1.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. 050 359 9504 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotSTEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018
STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018 26.10.2018 1 STEA uudistaa avustusstrategiansa Yhteistyössä Kevät-kesän 2018 aikana
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen 20.1.2016 RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V. 2016 MYÖNTÄMINEN 1. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMIVALTA JA AVUSTUSSÄÄNNÖKSET Valtioneuvosto
LisätiedotEloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka
LisätiedotLapin sosiaali- ja terveysturvan päivät STEA Hilppa Tervonen
Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät 7.-8.9.2017 STEA Hilppa Tervonen STEA STEA on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka hallinnoi Veikkaus Oy:n
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotYleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:
1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotRAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski
RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA
LisätiedotTuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1
Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011 Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Alustuksen sisältö Projektirahoituksen kohteet Hakeminen Käytännön pelisäännöt Heidi Hakulinen, 8.2.2011 2 Projektirahoituksen kohteet,
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön
Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön Merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä rahoituksen kanavoimisen
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotTOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE
TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE 2016 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 2 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 3 SÄÄDÖKSET LUOVAT PERUSTAN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISELLE
LisätiedotAvustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT
Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...
LisätiedotValtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?
Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa? Tuomas Koskela johtaja, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) etunimi.sukunimi@stm.fi @tuomas_koskela Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotSelvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen
Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä 14.9.2018 Anne Astikainen Esityksen rakenne Braxin loppuraportin kysymykset Kunnat, maakunnat,
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta ja avustussäännökset
1(5) SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HPO/YPA 27.6.2018 Neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen TÄYDENTÄVÄ AVUSTUSTENJAKO VEIKKAUS OY:N RAHAPELITUOTOISTA TER- VEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN
LisätiedotPirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011
Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Keskustelutilaisuus 25.1.2011 OHJELMA 18.00 Avustustoiminnan kehittämistarve ja -suunnitelma - alustajana Oskari Auvinen, kansliapäällikkö
LisätiedotYLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE
OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,
LisätiedotIkääntyneiden hyvinvointisuunnitelma
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2018-2019 Suunnitelman lähtökohdat ja laadinta Laadinnan vastuuhenkilö Koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma lainsäädännössä
LisätiedotSTEAn avustuksista. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari
STEAn avustuksista Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10.2019 Kysymykset ja vastaukset Organisaationne kokemukset yhteistyöstä AUNE-ohjelman aikana =>Monitoimijainen yhteistyö on ollut hyödyllistä
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset valtakunnallisten ja kansainvälisten taide- ja kulttuurifestivaalien toimintaan vuonna 2018
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset valtakunnallisten ja kansainvälisten taide- ja kulttuurifestivaalien toimintaan vuonna 2018 Hakuaika: 29.9.2017-2.11.2017 klo 16:15 http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/valtakunnallisten-taide-ja-kulttuurifestivaalientoiminta
LisätiedotRAY:N TYÖJÄRJESTYS 1
RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotHyvä hakemus. -erityisavustukset. OKM Kari Niemi-Nikkola ylitarkastaja
Hyvä hakemus -erityisavustukset OKM 6.11.2017 Kari Niemi-Nikkola ylitarkastaja Erityisavustusten säädöspohja Valtionavustuslaki 688/2001, 5 Erityisavustus voidaan myöntää: 1) investointiavustuksena aineellisen
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotMurrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä
Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä kotipesään, vaan löytää suunta ja edetä sopivin askelin. Jokaisen
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Lisätiedot