RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Transkriptio

1 RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Hyvinvointia yhdessä keskustelutilaisuus yrityksille ja kansalaisjärjestöille Helsinki Mika Pyykkö,

2 Mika Pyykkö,

3 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista uudistetaan mennessä Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Mika Pyykkö,

4 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Mika Pyykkö,

5 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Mika Pyykkö,

6 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Mika Pyykkö,

7 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Mika Pyykkö,

8 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 95,3 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Mika Pyykkö,

9 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen ja yritysten välinen Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Mika Pyykkö,

10 Ohjelmatoiminta RAY:n avustusohjelmat (v ) Emma & Elias (Lapsen turvallinen elämä) Neljä temaattista toimintalinjaa Koordinaattorina Lastensuojelun Keskusliitto Ikääntyneen hyvä arki Tavoitteen asettelu / toimintalinjat tarkentuvat maaliskuuhun 2012 mennessä Koordinaattorina Vanhustyön keskusliitto Muu ohjelmatoiminta Poikkihallinnollinen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen toimenpideohjelma Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Mika Pyykkö,

11 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Mika Pyykkö,

12 Mika Pyykkö,

13 TAPIOLA-RYHMÄN YHTEISKUNTAVASTUUKUMPPANUUDET HYVINVOINTIA YHDESSÄ Anu Pylkkänen 1

14 Tapiola-ryhmä Asiakkaidensa omistama finanssitalo 2

15 Tämä on Tapiola Noin tapiolalaista palvelee noin kuluttaja-asiakasta yrittäjää maa- ja metsätalousasiakasta yritystä pankkiasiakasta rahasto-osuudenomistajaa varainhoitoasiakasta Palveluja verkosta ja 170 paikkakunnalta Maksettuja korvauksia ja eläkkeitä 8,0 milj. euroa joka arkipäivä Omistajaetuja 92,8 milj. euroa 3

16 Parhaat perusvakuutukset ja korvauspalvelu. Vakuutuksemme ovat markkinoiden kattavimmat ja kehitetty myös asiakkaan etua ajatellen. Esimerkiksi uusien kaskojen kuluturva kattaa mitä tahansa kuluja, joita auton korjausajalta syntyy ja bonusturva takaa, etteivät huolellisten kuskien bonukset tipu! Korvauspalvelumme tutkitusti Suomen paras (EPSI-rating 2010). Olin todella positiivisesti yllättynyt miten vaivatonta korvauskäsittely oli. Olin varautunut melkoiseen paperien "käsittelyyn" ja pitkään korvauksen odottamiseen, niin ilokseni sain korvauksen nopesti tililleni ja minun ei tarvinnut täyttää vaivalloisia kaavakkeita, vaan vain pitää dokumentit itselläni tallessa. Helppous, nopeus, luotettavuus. Tämän helpommaksi korvauspalvelua ei juurikaan voi tehdä, vai? Asiakkaat kertovat: Korvaaminen sujui täysin korjaamon kautta ilman ylimääräisiä "paperisotia", lisäksi hätääni vastattiin todella nopealla aikataululla - täysi kymppi! Rahat tulevat nopeasti eikä tarvitse kärvistellä mikäli viimeiset pennit meni lääkäriin :) Haku on myös äärimmäisen helppoa. Sivut myös aina toimivat eivätkä kaatuile, kuten niin monet muut sivut tekevät. 4

17 Alan paras Etuohjelma. Me uskomme selkään hinnoitteluun emme bonuskikkailuun! Tästä olemme saaneet myös palkintoja ulkopuolisilta tahoilta: Vakuutusyhtiöiden parhaat edut * Omaetu Suomen hyödyllisimmäksi koettu asiakasohjelma ** Keskittävälle vakuutusasiakkaalle paras pankki, koska saa heti ilmaiset kortit ja verkkopalvelun. Jes ompa selkeä etuohjelma verrattuna moniin yhtiöihin. Ymmärrän miten kertyy ja alennus lähtee suoraan laskusta. Asiakkaat kertovat: En tarvitse suuria säästöjä tai lainaa päästäkseni etujen piiriin, riittää kun perusvakuutukset ja tili on Tapiolassa. Keskittämällä saan miltei kaikesta 17 % alennuksen eli käytännössä saan monta tuotetta täysin ilmaiseksi. * Finanssialan asiakkuusetu- ja uskollisuusranking/ Kanta-asiakasbarometri 10/2010 ** Asiakkuusindeksi 2011 / ASML & Avaus 5

18 Tapiolan liiketoiminta perustuu vastuullisuuteen 6

19 Tapiolan rooleja yhteiskunnassa Kumppani Naapuri Työllistäjä Sponsori Talouden turvaaja Neuvonantaja Riskin tasaaja Tapiola Lakisääteisen turvan hoitaja Veronmaksaja Asiantuntija Rahoittaja Vuokranantaja Sijoittaja Ostaja 7

20 Tapiolan vastuullisuuslupaukset Asiakkaille Tapiola puhuu asiakkaiden kieltä Omistaja-asiakkaamme ovat mukana kehittämässä toimintaamme Vastuullisuus ohjaa tuotteidemme, palvelujemme ja sijoitustoimintamme kehittämistä Ympäristölle Vähemmän kuormaa ympäristölle ja ilmastolle Laitamme enemmän painoa ympäristöriskien hallintaan Osallistumme keskusteluun ilmastonmuutoksesta Tapiolan vastuullisuuslupaukset Henkilöstölle Kannustamme vastuulliseen johtamiseen Kaikki ovat mukana viemässä vastuullisuuden viestikapulaa Tasapainoa työhyvinvoinnista Yhteiskunnalle Tapiola on aloitteellinen yhteiskuntavastuun arvovaikuttaja Tapiola on vastuullisuuden edistäjä yhteiskunnassa Vakavarainen liiketoiminta tukee yhteiskunnallista vakautta 8

21 Vastuullisuuden kumppanuuksien tavoitteet Tapiola haluaa olla vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä vakuutus- ja finanssialalla Suomessa ja tehdä työtä vastuullisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Vastuullinen liiketoiminta on Tapiolassa yhteiskuntavastuun toteuttamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tapiola haluaa tehdä enemmän kuin laki vaatii ja tavoittelee vastuullisuudesta kilpailuetua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Tapiolalle on luotu toimintaa ohjaavat vastuullisuuslupaukset asiakkaille, henkilöstölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Tapiola haluaa olla arvostettu ja luotettu toimija ja yhteistyökumppani. Kumppanuuksien tavoitteena on tuottaa hyötyjä Tapiolalle, kumppaneille ja yhteiskunnalle, lisätä Tapiola-ryhmän tunnettuutta ja kehittää yrityskuvaa sekä tuottaa lisäarvoa ja etuja omistaja-asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on myös kumppanuudesta oppiminen ja yhteistyön kehittäminen. 9

22 Vastuullisuuslupaukset käytännössä 10

23 Vastuullisuuden kumppanuuksien periaatteet Arvojen yhteensopivuus Toteuttaa Tapiolan vastuullisuuslupauksia Molemminpuolinen hyöty Kytkös Tapiolan liiketoimintaan Kytkös yhteisöllisyyteen ja Tapiolan henkilöstön osallistumiseen Valtakunnallisuus Pitkäjänteisyys Edellytetään asiakkuutta Tapiolassa Voi olla myös kertaluonteinen, lyhytaikainen tai rahalliselta panostukseltaan pienempi yhteistyö 11

24 Vastuullisuuden kumppanuuksien teemat 2011 Yhteiskunnan ja ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Taloudellisen osaamisen edistäminen Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Vastuu elinympäristöstä Ennakoivuus ja ennalta ehkäisy 12

25 Vastuullisuuden kumppanuudet

26 Nou Hätä! pelastustaitokampanja Valistusta sai 68 % kaikista 8.-luokkalaisista ( koululaista) Kampanjassa mukana 461 yläkoulua (59 % kaikista, suurimmat koulut mukana) Kampanja sai Opetusalan turvallisuuspalkinnon laajasta ja aktiivisesta turvallisuuskasvatustyöstä 14

27 Yhteistyöstä opittua Kansalaisjärjestöjen ja yritysten toimintatapojen erot voivat olla suuria Asiat eivät etene samalla tavalla kuin on totuttu Yhteisten päämäärien asettaminen voi olla vaikeaa, millä mitataan? Kansalaisjärjestöjen toiminta saattaa perustua vapaaehtoistyöhön Aito kiinnostus ja perehtyminen toisen toimintaan on tärkeää Linkki yrityksen ja kansalaisjärjestön ydintoimintaan oltava selkeä Avoin ja positiivinen suhtautuminen toisen toimintaan Viestintään myös oman organisaation sisällä kannattaa panostaa Yhteistyöstä kannattaa viestiä käytännön esimerkeillä Yhteistyö vaatii määrätietoista rakentamista ja pitkäjänteisyyttä Kirjallinen sopimus ja yhdessä sovitut tavoitteet joista seurataan aktiivisesti Yhteistyön kohteena myös yhteistyön kehittäminen Kaikki oppivat uutta! 15

28 Kiitos! 16

29 Muistio 1 (2) Elina Varjonen Hyvinvointia yhdessä -tilaisuuden keskusteluosuus Kysymykset Millä tavalla voitaisiin varmistaa, että järjestöjen ja yritysten yhteistyö kohdistuu sinne, missä apua ja tukea tarvitaan? Minne apua ja tukea olisi syytä kohdentaa: Teemat? Kohderyhmät? Millaista apua ja/tai tukea? Miten yhteistyön tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan mitata ja seurata? Keskustelussa nousseita asioita Resurssit löytää kumppaneita ja tehdä yhteistyötä - isommilla järjestöillä on yleensä paremmat resurssit etsiä yhteistyökumppaneita - onko kaikilla apua tarvitsevilla riittävät voimavarat saada yhteistyötä aikaiseksi (esim. erityisryhmien järjestöt, joissa kohderyhmä itse edustettuna) Yhteistyön kohdentuminen oikein - jos yhteistyö tukee sekä järjestön että yrityksen ydintoimintaa, se on todennäköisesti molempien mielestä oikeaa toimintaa. - jotta yhteistyö voi toteutua, täytyy olla riittävän yhteinen kieli ja arvomaailma - apu ja tuki kohdentuu usein sinne, mistä löytyy käytännön konkreettisia ratkaisuja - huomattava myös ennalta ehkäisevä näkökulma. Ei tarvitse odottaa ongelmia, vaan voidaan toimia jo aiemmin. - on isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden ratkaisuja on haettava ylätasolta. Yksittäisillä yritys-järjestötyön toimilla ei isoja kysymyksiä voida ratkaista. Tuotekehitystä yhteistyössä - järjestöillä on erittäin suuri pääoma tietämyksessä, substanssiosaamisessa, jolla on hyötyä yrityksille kohderyhmien /asiakasryhmien löytämisessä. Esim. kuulonhuoltoon liittyvän substanssin ymmärtäminen voi auttaa yritystä kohdentamaan tuotteitaan huonokuuloisille. Näin myös kohderyhmä itse hyötyy. Tulosten mittaaminen - miten järjestö-yritysyhteistyön tuloksia voidaan mitata? Esitetäänkö tulokset sanallisesti vai numeraalisesti? Numeroita sanojen takana vai sanoja numeroiden takana? - mittaamisen tavat voivat olla hyvinkin erilaisia. - Järjestöillä voisi myös olla opittavaa yrityspuolelta. Tulostavoitteisuus ei ole negatiivinen asia.

30 Muistio 2 (2) Elina Varjonen Jos järjestö-yritys-yhteistyö lähtee yrityksen ydinliiketoiminnasta ja järjestön ydintoiminnasta, tulosten mittaaminen on jo osa perustoiminnan arviointia. Irrallisia toimintoja on vaikeampi mitata. Tartu toimeen: - eläkevastuiden jakautumista pidettiin yhtenä esteenä osatyökykyisten työllistämiselle. Tilaisuudessa esitettiin avoin kutsu kaikille, jotka haluavat lähteä edistämään keskustelua eläkevastuiden jakautumisesta. Yhteyttä voi ottaa joko Marja Irjalaan (marja.irjala@nuorten-yst.fi) tai Jaana Merenmieheen (jaana.merenmies@syfo.fi) - Pekka Mikkola ASPA:sta / Reilu Palvelu ry:stä informoi, että Reilu Palvelu - merkki on valmis ja sen käyttöoikeutta voi hakea. Liitteet Jakelu Tiedoksi