Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin

Työkansio lypsykarja- ja lihanautatilan investointiprosessiin Anne-Mari Näsi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke11.3.2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 MAATILANI TÄNÄÄN... 5 2.1 Perustietoja tilasta... 6 2.2 Eläimet ja tuotanto... 14 2.3 Kasvituotanto... 16 2.4 Rakennukset... 18 2.5 Koneet ja kalusto... 19 3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN... 22 3.1 Tavoitteiden asettelu... 22 3.2 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen... 31 3.3 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi... 35 3.4 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä... 36 3.5 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta... 37 3.6 Miten investointi rahoitetaan?... 38 3.7 Alustavan suunnitelman puntarointi... 39 3.8 Alustava riskien tarkastelu... 40 4 RAKENNUSSUUNNITTELU... 41 4.1 Investointiprosessi kaaviomuodossa... 43 4.2 Oma investointiprosessikaavio... 44 4.3 Rakennuspiirustukset... 45 5 TEKNIIKKA... 46 5.1 Tekniset ratkaisut... 46 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS... 52 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen... 52 6.2 Ilmastonmuutos... 58 6.3 Ympäristölupa... 60 7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN... 62 7.1 Ruokinnan suunnittelu... 62 7.2 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi... 65 7.3 Pelastussuunnitelma... 70 7.4 Työturvallisuus ja ergonomia... 73 7.5 Laatu... 76

3 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA... 78 8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen... 78 8.2 Yhtiömuoto investoinnin jälkeen... 84 8.3 Riskien kartoitus ja hallinta... 86 8.4 Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat... 92 8.5 Yritystoiminnan kehittäminen... 96 8.6 Rahoitus ja investointituet... 99 8.7 Kilpailuttaminen... 104 8.8 Muistilista investoijan tueksi... 107 9 LOPUKSI... 108 10 LÄHTEET JA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA SEKÄ LINKKEJÄ INVESTOINTISUUNNITTELUN TUEKSI.. 109

4 1 JOHDANTO Yhteiskunnassamme on tapahtunut vuosien varrella suuria rakenteellisia muutoksia. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt romahdusmaisesti ja tilojen keskimääräinen eläinyksikkö- ja peltohehtaarimäärä on kasvanut. Pieniä tiloja tulee olemaan yhä vähemmän ja suurempien tilojen määrä on kasvussa. Yksikkökustannukset ovat korkealla, joten usein ainoaksi kannattavuuden parantamiskeinoksi jää tuotannon laajentaminen, jossa suurtuotannon edut saadaan hyödynnettyä. Investoinnit ovat kalliita, mutta kuitenkin, yleensä investoinnin jälkeen tilojen toiminta on aikaisempaa kannattavampaa liiketoimintaa, yrittäjien työolosuhteita on saatu parannettua, eläinten hyvinvointitaso on kohonnut ja yrittäjät itse ovat tyytyväisiä investointiinsa. Investoinnin myötä voi poikia myös uusia työpaikkoja. Maataloudesta tulee leipä kansalle, joten siitä tulee pitää kiinni myös Suomen maassa. Omavaraisuus on aina etu myös kriisitilanteissa. Työkansio nauta- ja lihatilan investointiprosessiin on tarkoitettu nimenomaan Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushankkeen tarjoaman tukitiimitoiminnan tueksi. Työkalun tarkoituksena on herättää ajatuksia tukitiimin palavereita varten ja ohjata yrittäjää investointiprosessissaan. Palaveriin saavuttuaan investointia suunnittelevan yrittäjän ajatuksissa tulisi olla kysymyksiä asiantuntijoille eli jonkinlainen kuva omista tarpeista sekä visio toiminnalleen. Investointi voi olla yhtä hyvin pieni tai suuri, täysin uusi tuotantorakennus, laajennus tai vanhan peruskorjaus. Olipa investointi mikä hyvänsä, lähtökohtana on saada entistä tuottavampi, tehokkaampi ja kannattavampi tuotanto, joka tuo yrittäjälle enemmän tuloa ja johon tarvitaan vähemmän työpanosta. Aloita suunnittelu pohtimalla tilasi nykytilannetta ja keräämällä tiedot työkansion kappaleeseen 2. Kysymysten ohessa ja välissä on vinkkejä vastauksiin sekä informaatiota kysymysten aiheisiin liittyen. Kappaleessa 3 pohditaan alustavasti uutta toimintaa, asetetaan tavoitteita ja tehdään piirustusluonnoksia. Kappaleet 2 ja 3 ovat johdantoa suunnitteluun ja niiden tarkoituksena on antaa vain alustavaa purtavaa investointiprosessin suunnittelulle. Kappaleessa 4 perehdytään tarkemmin suunnitteluun ja sen eri vaiheisiin. Kappaleessa 5 mietitään teknisiä ratkaisuja. Kappaleessa 6 syvennytään ympäristöasioihin sekä kestävään kehitykseen. Kappaleessa 7 pohditaan tuotanto-olosuhteita sekä laatuasioita. Kappaleessa 8 käsitellään rahoitus- ja tukiasioita. Kappaleessa 9 mietitään, miten tulevaisuus tulee ottaa huomioon investointia tehdessä, ja sieltä löytyvät myös lähteet ja lisäkirjallisuutta sekä linkkejä. Työkansio on hyvä alkaa työstämään kappaleista 2 3, mutta niiden ohella kannattaa käyttää kappaleita 4 9, joista saa vinkkejä suunnitteluun ja tavoitteiden asetteluun. Työkansion väliin liitetään investoinnin tarpeelliset asiakirjat kuten piirustukset, ympäristölupa ja muut tarpeelliset lomakkeet. Toivottavasti Työkansiosta on hyötyä tilan investointiprosessin läpiviennissä ja se antaa sopivasti pohdittavaa prosessin eri vaiheisiin. Apuna työkansion tekemisessä on käytetty eri nettilähteitä ja kirjoja, joiden tiedot löytyvät tästä kansiosta. Muutamia vinkkejä on otettu vuodelta 1999 olevasta Maaseutukeskusten liiton julkaisemasta Investointeja harkitsevan maitotilan työkirjan toisesta painoksesta. Tähän työkansioon kuuluu liitteeksi Excel-laskentataulukkopohja, jossa on valmiita taulukoita laskelmien helpottamiseksi. Mukavia suunnitteluhetkiä ja aikanaan myös toimivia investointeja! Kivijärvellä helmikuussa 2010 Anne-Mari Näsi

5 2 MAATILANI TÄNÄÄN Tämän kappaleen avulla on tarkoituksena koota lähtötietoja omasta tilasta ja sen toiminnasta sekä herätellä ajatuksiin joitain tavoitteita tukitiimipalaveria tai muuta suunnittelua varten. Tietojen keruu ja asioiden etukäteispohdinta helpottaa asiantuntijoiden kanssa käytyjen palavereiden etenemistä. Myöhemmissä kappaleissa perehdytään tarkemmin rakentamisprosessiin ja sen suunnitteluun. Tietoja voi kerätä tuotosseurannasta ja erilaisista muista muistiinpanoista kuten esimerkiksi viljelymuistiinpanoista. Maatilan kehittäminen on jatkuva prosessi, jota voidaan kuvata alla olevalla tutulla prosessikaaviolla. Myös investointiprosessi voidaan kuvata samalla kaaviolla. Aluksi suunnitellaan huolellisesti. Sen jälkeen toteutetaan investointi, jonka jälkeen tehdään arviointi siitä, miten investointi on onnistunut. Investoinnissa toki pyritään siihen, että suunnittelu onnistuu niin hyvin, että tuotanto toimii hyvin. Analysointi on kuitenkin tärkeää ja mahdollisista virheistä kannattaa ottaa opikseen tulevia investointeja varten. Investointiprosessin sisällä olevia toimintoja voidaan kehittää. Tehdään suunnitelmia, lasketaan niiden kannattavuutta ja tehdään parannuksia. Muista olla innovatiivinen, ennakkoluuloton ja valmis kokeilemaan uutta. Avaa silmäsi uusille näkökulmille ja kuuntele nöyrästi vinkkejä jo investoineilta yrittäjiltä. PARANNA SUUNNITTELE MITTAA TOTEUTA Kehittämisen prosessikaavio. (Lähde: LAAJENTAVIEN TILOJEN HAASTEET. Tieto tuottamaan 104. ProAgria Keskusten Liitto. Gummerus: 2003.)

6 2.1 Perustietoja tilasta Tilan nimi: Sijainti (tukialue, viljelyvyöhyke, erityispiirteet, esim. vesistöt, harjut jne.) Millainen tilusrakenne on? (Miten kaukana pellot sijaitsevat tilan talouskeskuksesta ja millä etäisyydellä pellot ovat toisiinsa nähden, esim. keskimäärin, keskimääräinen peltokoko?) Pohdi, miten tilusrakenne vaikuttaa toimintaasi? (Onko pitkiä etäisyyksiä, ovatko pellot liian kaukana talouskeskuksesta, hankaloittaako nykyinen tilusrakenne liikaa toimintaa?) Pohdi, olisiko olemassa joitain keinoja tilusrakenteen parantamiseksi. (Peltojen yhdistäminen, peltojen vaihtaminen toisen tilan kanssa jne.)

7 Päätuotantosuunta Muut tuotantosuunnat/ toimialat (esim. maatilamatkailu, luokittele ne tärkeysjärjestyksessä, esim. liikevaihdon mukaan) Pohdi, sopisiko tilallesi/ yritystoimintaasi jokin uusi tuotantosuunta tai sivuelinkeino. (esim. uusiokäyttöä vanhalle navetalle, maatilamatkailua tms.) Miksi on valittu kyseinen päätuotantosuunta? (Tilan lähtökohdat, oma ammattitaito, mielenkiinto, resurssit, esim. koska isännällä/ emällä on osaamista ko. tuotannon pyörittämiseen jne.)

8 Lyhyt kuvaus nykyisestä tuotannosta (Mitä, miksi, miten, millä imagolla? Kts. myös seuraava taulukko.) Nykyistä tuotantoa voi pohtia myös liikeidean muodossa. Liikeidea Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaista mielikuvaa annat asiakkaillesi toiminnastasi, esim. panostetaanko laatuun?)

9 Miten tuotteiden markkinoinnista on huolehdittu? (Kuka, miten, millä tapaa, onko onnistuttu, olisiko kehittämistarpeita...?) Nykypäivän yritysmaailmassa laatu on paljon puhuttu sana. Riskit elintarviketuotannossa ovat tuoneet lisävaatimuksia myös alkutuotannossa toimiville yrityksille, siis myös maatiloille. Elintarviketurvallisuus ja tuotteiden laatu ovat kysyttyjä seikkoja ja niitä kannattaa kehittää. Moni nykyajan vaatimus voi tuntua turhauttavalta, mutta kun ajattelee, miten ikäviä tapauksia ovat salmonella-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset ja miten paljon elintarviketeollisuudessa tapahtuu häiriöitä, eivät viranomaisten toimet tunnukaan nipottamiselta. Kuluttaja haluaa ostaa terveellistä, laadukasta ja puhdasta ravintoa. Sitä myös tuottaja haluaa myydä, joten tuotantoketjun laatu kannattaa varmistaa. Laatu voi olla tulevaisuudessa yhä kysytympi asia, joten sen kehittämiseen kannattaa varautua ajoissa. Toiseksi, esimerkkinä edellä mainittu Salmonellabakteeri, voi tuotannossa riehuessaan aiheuttaa suuria tappioita tuottajalle. Onko tilalla panostettu laadunkehittämiseen? Jos on, niin miten? (Onko tilalle laadittu laatujärjestelmä, onko ajantasainen omavalvontakuvaus, kuuluvatko eläimet terveydenhuoltosopimuksen piiriin, onko muita laadun kehittämistoimenpiteitä?) Omavalvontakuvaus on osa laatuasiakirjaa. Laatuasiakirja on hyvä opas myös tilan työntekijöille ja lomittajille. Sieltä löytyvät toiminta-ohjeet erilaisiin tilanteisiin.

10 Kuuluuko tila tuotosseurantaan? Jos, niin mihin? (kasvi, maito, liha) Jos kuuluu, niin onko siitä tilalle jotain hyötyä, mitä? (esim. hyvät raportit suunnittelua varten) Jos ei kuulu, niin miksi ei? (Esim. se on liian kallis ja aikaa vievä järjestelmä. Tässä vaiheessa kuitenkin kannattaisi miettiä uudelleen tuotosseurantaan liittymistä, sillä sen kautta voisi saada monia eväitä tilan kehittämiseen.) Mitä riskejä nykyiseen tuotantoon voi liittyä? (esim. toiminnallisia, teknologisia, työntekijöihin liittyviä, rakennuksiin liittyviä ) Kuinka paljon tilalla on hallussaan metsää? hehtaaria. Minkälaisia tilan metsät ovat? (Onko tehty metsäsuunnitelma, mikä on kehitysluokkajakauma, onko käyttöpuuta, käytetäänkö polttopuuta, onko aikomuksia myydä metsää jne?)

11 Isännän/ emännän/ oman perheen voimavarat Ammatillinen koulutus Ammatillinen työkokemus Onko tilalle tiedossa jatkajaa? Oma jaksaminen työnteossa (Tuntuuko työ mielekkäältä, käytetäänkö hyödyksi tarjolla olevat lomapäivät, onko harrastuksia, onko olemassa työvaiheita, jotka voisi korvata koneilla? Tutustu Melan sivustoihin: http://www.mela.fi Työturvallisuus. Sieltä löytyy tietoa mm. työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista. Voit myös tehdä stressitestin. Mieti asioita omasta näkökulmastasi rehellisesti.) Työvoima (Työtuntimääriä kannattaa verrata muiden tilojen lukuihin. Varsinkin oman työn osuus nousee helposti turhan korkeaksi. Voit hakea vertailulukuja Taloustohtori-palvelusta. Sieltä löydät myös muita kannattavuuteen liittyviä vertailulukuja. Luvut on kerätty kannattavuuskirjanpidoilta ja ne on muutettu painokertoimen avulla vastaamaan Suomen tilojen kannattavuutta keskimäärin. Valitse omaasi vastaava tilatyyppi ja tilakoko vertailun kohteeksi. Taloustohtori : www.mtt.fi/taloustohtori. Työtuntien määrää voit laskea seuraavien taulukoiden avulla.) Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) Tuntia/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

12 Jotta voisit suunnitella uutta tuotantoa ja vertailla työmenekkejä, sinun on tiedettävä, kuinka paljon aikaa kuluu nykyisen tuotannon pyörittämiseen. Älä käytä laskennallisia lukuja vaan todellisia aikoja. Voit vaikka pitää työnteon lomassa kirjaa työajasta. Ota huomioon myös kirjanpitoon ja yrityksen johtamiseen liittyvä työaika. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

13 SWOT-ANALYYSI NYKYISESTÄ TUOTANNOSTA SWOT-analyysi on hyvä ja helppo tapa analysoida tilan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Vahvuudet ja heikkoudet käsittelevät etupäässä yrityksen toiminnan sisäisiä tekijöitä ja mahdollisuudet ja uhkat taas ulkopuolelta kohdistuvia tekijöitä. Tässä vaiheessa kannattaa vaikka luettelomaisesti pohtia plus- ja miinustekijöitä, jotka vaikuttavat olennaisesti myös mahdolliseen uuteen tuotantoon. Esim. vahvuuksia voi olla vankka osaaminen lypsykarjataloudessa ja heikkouksia pitkät matkat peltojen välillä. Tässä vaiheessa keskitytään kuitenkin nykyiseen tuotantoon, sillä myöhemmin analysoimme SWOT-analyysin avulla myös suunniteltua tuotantoa. Tämä on taustaa suunnittelulle. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

14 2.2 Eläimet ja tuotanto Tässä osioissa pohditaan eläintuotantoa ja sen kapasiteettia sekä eläintuotannon tunnuslukuja. Samalla voidaan miettiä, onko eläimiä tuotannon kapasiteettiin eli maksimipaikkoihin nähden vähemmän vai enemmän (sarake 4). Parasta olisi, että kapasiteetti olisi kokonaan käytössä mutta ei kuitenkaan ylittyisi. Eläimet Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Lehmiä Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

15 Kotieläintuotannon tunnuslukuja Seuraavaan taulukkoon on hyvä koota nykyisen tuotannon tunnuslukuja. Pohdintaan kannattaa kirjoittaa asiaan liittyviä erityispiirteitä. Samalla on hyvä analysoida lukuja, esimerkiksi, miksi lehmää kohden oleva maitotuotos on kovin alhainen. Pohdinta auttaa myöhemmin uuden tuotannon tavoitteiden asettamisessa. Mitä enemmän saadaan maito- ja/ tai lihakiloja aikaiseksi, sitä kannattavampaa tuotanto on. Tosin pitää muistaa, että tuotostasojen kohotessa saattaa myös eläinlääkärikulut kasvaa. Täytyisi löytää optimitilanne eli ihannetila, jossa eläimet tuottavat mahdollisimman paljon ilman, että niiden terveys ja hyvinvointi siitä kärsivät haitallisella tavalla eli kannattavuutta heikentäen. Terve karja on myös eettisestä näkökulmasta tärkeä asia. Kannattavuuteen vaikuttaa myös olennaisesti tuotantopanosten käyttö. Mitä pienemmillä tuotantopanoksilla ja mitä edullisemmin saadaan maito- ja lihakiloja tuotettua, sitä kannattavampaa tuotanto on. Panostamalla ruokinnansuunnitteluun, rehujen tuottamiseen ja tuotanto-olosuhteisiin, saadaan tuotostasoja nostettua. Omia tunnuslukuja kannattaa vertailla muiden tilojen tietoihin esimerkiksi Taloustohtorin kautta: www.mtt.fi/taloustohtori. Sieltä valitaan omaa tilaa ja eläinmäärä vastaava tilatyyppi ja tehdään vertailuja. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

16 2.3 Kasvituotanto Kasvintuotanto liittyy merkittävästi kotieläintuotantoon, koska kasvituotannosta tulee tilalle yleensä valtaosa rehuista. Kasvituotannon tuotteet muunnetaan kotieläintuotannon kautta maito- ja lihakiloiksi. Kun peltohehtaarilla saadaan tuotettua suurempi sato, kannattavuus paranee, koska yksikkökustannus ( / kg tai / ry) alenee kustannusten jakautuessa suuremmalle tuotetulle määrälle. Yleensä korkeatuottoisilla pelloilla on myös hyvä ravinteiden hyväksikäyttökyky, mikä taas vähentää ympäristöpäästöjä. Tosin oikein korkeista satotasoista puhuttaessa lisälannoituksen hyöty alenee ja tuotostaso ei kasvakaan samassa suhteessa. Puhutaan alenevan tuotoksen laista. Tavoitteet kannattaa asettaa tarpeeksi korkealle, kuitenkin realistisuudessa pysyen. Tässä kohdassa mietitään, millainen peltomäärä on käytettävissä, millaiset tuotosmäärät hehtaarilta saadaan ja minkälaisia tuotteet ovat laadultaan. On tärkeää pohtia nykytilannetta, jotta voi ymmärtää kehittämisen kohteet ja myöhemmin laskea realistisesti peltotarpeen. Myös kasvituotannossa voidaan käyttää vertailussa Taloustohtorin lukuarvoja. Samalla kannattaa myös pohtia, miten paljon peltoa tarvitaan lisää, jotta saadaan tarvittavat rehut hankittua. Vai ostetaanko rehut tai osa rehuista muualta? Yksi mahdollisuus on laajentaa kotieläintuotanto hyvin suureksi ja keskittyä ainoastaan siihen. Rehut ostettaisiin siinä tapauksessa ulkopuolelta. Tämä on hyvä siinä mielessä, että voidaan keskittyä perusteellisesti kotieläintuotantoon ja ostaa rehut sellaiselta, joka hallitsee rehujen kasvatuksen erinomaisesti. Jossain tapauksissa tämä on myös kannattavaa. Erikoistuminen yhteen asiaan tuo suurtuotannon etuja, mutta taas erikoistumisessa on omat haittansa. Siinä nimittäin ollaan yhden tuotantosuunnan varassa ja mitä tehdään, jos rehujen hankintaan tulee ongelmia. Nyt kannattaa pohtia sitä, millainen rehuntekostrategia omalle tilalle olisi hyvä ja millä tavoin itse haluaisi asian hoidettavan? Mihin on itse valmis? Pohdi myös, millaisista kuivikkeista tulee olemaan tarvetta. (Aiotko hyödyntää viljan olkea, vai ostaa turvetta, kutterinlastuja, vai laittaa hiekkapatjan, vai miten aiot hoitaa kuivituksen? Viljakasvien viljelyn yhteydessä voidaan saada kuiviketta hankittua edullisesti, mutta täytyy ottaa huomioon resurssit. Oljet pitää paalata ja toiset syksyt voivat olla niin märkiä, että olkia ei saada korjattua tarvittavaa määrää. Toisaalta turve on kallista ja ainakin sahanpuru voi sisältää haitallisia utaretulehdusbakteereja.)

17 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö Mitattu sato Sadon laatu Sato yhteensä Syyt poikkeamaan ry 6500 5500 D-arvo 69 D-arvo 67 55000 Korjuun viivästyminen konerikon takia Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannus, / kg Typpitase Fosforitase Millaiset pellot ovat kasvukunnoltaan (ph-arvo, ravinnetilanne, samalla voisi tarkastella maalajeja):

18 2.4 Rakennukset Alla olevaan taulukkoon tehdään luettelo olemassa olevista tuotantorakennuksista ja niiden kunnosta. Luettelo auttaa tulevassa rakennussuunnittelussa, kun mietitään, voidaanko olemassa olevia rakennuksia hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Rakennus Valmistumisvuosi Kapasiteetti Kunto Kuvaus lannanpoisto-, lypsy- ja rehunjakolaitteista Lisätietoja rakennuksista

19 2.5 Koneet ja kalusto Kotieläintuotannon koneiden ja laitteiden osalta kannattaa koota oma koneluettelonsa, sillä sen avulla nähdään olemassa olevat laitteet, niiden kunto sekä kapasiteetti ja voidaan miettiä, mitä mahdollisia laitteita voitaisiin hyödyntää uudessa tuotannossa ja mitä laitteita tarvittaisiin lisää. Luetteloon tulee rehunjakolaitteet, lannanpoistolaitteet yms. Luetteloon ehkä kannattaa lisätä myös nimenomaan kotieläintuotantoon kohdistuvat ja välttämättömät traktorit. Kotieläintuotannon koneet ja laitteet Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kotieläintuotannon koneista ja laitteista

20 Kasvituotannon koneet ja laitteet Myös kasvituotannon osalta on hyvä tehdä kone- ja laiteluettelo, jolloin on helpompi miettiä, mitä vaiheita kannattaisi tehdä itse ja mitä vaiheita mahdollisesti ulkoistaa. Näin voidaan löytää turhat koneet ja laitteet ja pohtia niille uutta käyttöä. Samalla voidaan tarkastella, kannattaisiko itse tarjota jollakin koneella urakointia. Tämä riippuu siitä, mikä oma osaaminen on tällä alueella, onko palvelun tuottamiseen aikaresursseja ja onko lähiseudulla tarvetta urakointipalveluun. Kone Kapasiteetti Kunto Hankintavuosi Ikä Nykyarvo Lisätietoja kasvituotannon koneista ja laitteista

21 Kaikkea ei välttämättä kannata tehdä itse, vaan jossain tilanteissa työn teettäminen urakoitsijalla voi olla kannattavaa. Koneiden ylläpitäminen on kallista ja jos niillä on vain vähän käyttöä, tulevat käyttökustannukset kalliiksi. Onko lähistöllä urakointipalveluja tarjoavia yrittäjiä? Jos on, niin millaisia, ja voisiko niistä löytyä omalle tilalle uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi puinti, kylvö ja lannan levitys voivat olla sellaisia töitä, joissa kannattaa harkita urakoitsijan käyttöä)? Voisinko itse tarjota urakointipalveluja muille tiloille? (tarve, oma osaaminen, koneet ja laitteet, aikaresurssit) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

22 3 TILANI INVESTOINNIN JÄLKEEN 3.1 Tavoitteiden asettelu Tavoitteiden asettelussa kannattaa pohtia muun muassa seuraavia asioita: Voisinko saada kannattavuutta parannettua liha- tai maitokiloja lisäämällä? Kuinka suurta karjaa haluaisin hoitaa, kuinka suureen karjaan riittävät aikaresurssini, vai haluanko mahdollisesti palkata työvoimaa? Voinko hyödyntää vanhoja rakennuksia? Tarvitsenko laajentamiseen lisää peltoja? Jos tarvitsen, onko niitä saatavilla? Miten saan rahoituksen järjestettyä? (Onko tulorahoitusta, säästöjä, myytävää metsää, paljonko lainaa otetaan?) Aluksi yksinkertainen kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle ja joka on osa tavoitetta: Miksi haluan investoida? (tehokkuus, tuottavuus, enemmän vapaa-aikaa, kannattavuuden tai/ ja työolojen parantaminen, pakko ) Päätuotantosuunnan valinta Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Muu, mikä Mikä on yrityksesi tulevaisuuden visio? Visio tarkoittaa tulevaisuuden kuvaa yrityksestä eli pohdi, millaisena näet yrityksesi 10 vuoden kuluttua. Visio on tavallaan myös unelma. Yritys tavoittelee kohti visiotaan. Vision saavuttamiseksi määritellään tavoitteet, päämäärät ja suuntaviivat. INVESTOINTI VISIO NYKYTILA Investoinnin yksinkertainen kehityskaavio. Meillä on tiedossamme joku visio, jonka saavutamme investoinnin avulla.

23 Pohdi myös, mitkä ovat yritystoimintasi arvot. (Niitä voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, laadukkaiden tuotteiden tuottaminen, hyvä asiakaspalvelu jne.) Mitä sivuelinkeinoja haluaisit ottaa mukaan uuteen tuotantoon? Aiotko sinä/ aikooko perheesi työllistyä yksinomaan maatilalla, vai käykö joku/ jotkut ulkopuolella töissä? Asuuko tilalla lapsia, jotka voivat osallistua työntekoon? Onko tilalla lapsia, jotka myöhemmin voivat mahdollisesti jatkaa tilan pitämistä?

24 Perustelut valinnalle. Voit miettiä jälleen SWOT-analyysin tavoin valintasi kannattavuutta, järkevyyttä ja sopivuutta omalle tilalle. SWOT-analyysi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

25 Eläinmäärä suunnitellussa tuotannossa Tavoitteet kannattaa harkita tarkkaan. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa vertailukohteeksi nykyisen tuotannon tunnusluvut. Jonkinlaista parannusta pitäisi saada aikaan. Aluksi pieni pohdinta siitä, kuinka paljon eläimiä uudessa tuotannossa investoinnin jälkeen olisi. Eläimet Lehmiä Eläinyksikkökerroin ympäristötuen mukaan Määrä keskimäärin, kpl Eläinyksiköitä yhteensä Kapasiteetti (kuinka monta eläinpaikkaa on, kpl) Paikkoja käyttämättä (-), eläimiä enemmän (+) Hiehoja Vasikoita Sonneja Emolehmiä Yhteensä Ympäristötuen eläinyksikkökertoimet ovat seuraavat: Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet 1 6 kk - 2 v-ikäiset nautaeläimet 0,6 Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet 0,15

26 Kotieläintuotannon tunnuslukutavoitteet suunniteltuun tuotantoon Pohdi tarkasti, millaiset tavoitteet haluat asettaa. Tavoitteiden tulee olla sellaiset, jotka pystyt toteuttamaan. Toivottavasti tavoitteet ovat silti nykyisen tuotannon tunnuslukuja paremmat. Tai mikäli nykyisen tuotannon tunnusluvut ovat todella hyvät, eikä tavoitetta kannata nosta, tavoitteena voi olla pysyminen samalla tasolla. Sekin on haastavaa, kun siirrytään pienestä parsinavetasta suureen pihattoon, jossa lehmiä ei voida kohdella niin yksilöllisesti kuin aikaisemmin. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) meijerimaitomäärä litraa/ vuosi/ tila maitoa kiloa/ vuosi/ lehmä elinikäistuotos kiloa/ maitoa/ lehmä tehokkuus litraa/ maitoa/ tunti valkuaista % (kg/ vuosi/ lehmä) rasvaa % (kg/ lehmä/ vuosi) soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poistoikä vuosia poikimaväli päivää Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

27 Rehujen tarve On tärkeää selvittää, miten paljon rehuja tullaan tarvitsemaan, kuinka paljon niitä pystytään itse kasvattamaan, mitä rehuja täytyy ostaa ja kuinka paljon peltoalaa tarvitaan. Tässä kappaleessa lasketaan rehujen tarvetta ja sitä kautta myös peltohehtaarien tarvetta. Rehujen tarvittavaa määrää voi laskea tarkastelemalla nykyisen tuotannon rehunkulutusta ja suhteuttamalla se uuteen tuotantoon. Mikäli tilalla on tehty ruokinnan suunnittelua, saadaan suoraan suunnitteluohjelmasta tai muista muistiinpanoista tietoa laskelmia varten. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että jos eläinten tuotosta aiotaan nostaa, se myös vaikuttaa ruokintaan ja rehumääriin. Apua laskelmaasi saat oppaasta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006: http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts106.pdf. (Keväällä 2010 päivitetään rehutaulukot. Lisätietoja: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. ) Alle olevaan taulukkoon voit laskea rehuyksikkötarpeen karjallesi. Eläinryhmä Lypsylehmä Hieho Vasikka Lihasonni REHUYKSIKKÖTARVE ry/ pv/ eläin Eläimiä yhteensä Yhteensä ry/ pv Yhteensä ry/ vuosi Yhteensä Seuraavaan taulukkoon voit laskea, miten paljon rehuyksiköitä saadaan eri kasveista ja peltohehtaareilta. Kauraa ry/ ha Ohraa ry/ ha Säilörehua ry/ ha Laidunta ry/ ha Kauraa ha TUOTETTUJA REHUYKSIKÖITÄ Ohraa ha Säilörehua ha Laidunta ha Kauraa ry Ohraa ry Säilörehua ry Laidunta ry Yhteensä ry

28 Pohdi, miltä laskelmasi näyttää. Riittääkö suunnittelemasi peltoala, vai tarvitaanko lisäpeltoa? Pohdi, pystytkö itse viljelemään suunnittelemaasi peltomäärää. Säilörehu ja mahdolliset laitumet kannattaa olla omasta takaa, mutta miten aiot hankkia lisävalkuaisen ja muut väkirehut? Aiotko esim. viljellä hernettä, vai aiotko ostaa valkuaisen? Aiotko käyttää teollisia rehuja tai muita ostorehuja? Asia kannattaa miettiä monesta eri näkökulmasta. Hyvä on myös miettiä, millainen on oma konekapasiteetti, oma osaaminen ja aikaresurssit? Nykypäivänä puhutaan rehujen ylimääräisestä fosforista ja typestä. Ravinteiden käyttö tulisi optimoida, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä ravinteiden syöttämiseltä säästäen ympäristöä ja rahaa.

29 Peltoalat, peltojen käyttö, satotasot ja laatu Mikäli lisäpeltoa tarvitaan, niin onko peltoa saatavilla? Vuokrataanko vai ostetaanko lisämaata? Seuraavaksi pohditaan tulevaisuuden tavoitteita kasvituotannossa. Tavoitteet kannattaa asetella realistisesti. Samalla kannattaa miettiä, millaiset tilan käytössä olevat pellot ovat kasvukunnoltaan eli millainen kapasiteetti pelloilla on. Samalla on hyvä miettiä, miten satotason nostaminen toteutetaan (lannoituksen tehostaminen, pellon kasvukunnon parantaminen (kalkitus, kuivatus, sadetus jne.). Kalkitus ja salaojitus ovat toimenpiteitä, jotka antavat hyvän tuoton omalle pääomalle eli vaikka ne ovat investointina/ toimenpiteenä arvokkaita, ne ovat kuitenkin kannattavia. Ha Viljeltävä kasvi 10 esim. säilörehu kaura ohra vehnä ruis säilörehu laidun Yksikkö ry 6500 D-arvo 69 Sato yhteensä 65000 Miten tavoitteet voidaan saavuttaa? Tehostetaan ravinteiden hyväksikäyttöä, nostetaan peltojen ph-arvoja. Satotavoite Laatutavoite Tuotantokustannustase Typpi- / kg Fosforitase

30 Maanparannustoimet peltojen kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen kohottamiseksi (esim. kalkitus, salaojitus )

31 3.2 Suunnitelma työnkäytöstä investoinnin jälkeen Nyt kannattaa todella miettiä, mikä työtuntimäärä on kohtuullinen. Käytä suunnittelussasi apuna nykyisen tuotannon taulukkoa ja Taloustohtorin vertailulukuja. Jaksamista kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Ehkä vanhempana ei jaksa tehdä yhtä paljon töitä kuin nuorempana ja lomaakin täytyisi välillä pitää. Työnteon tulee olla mielekästä, sillä silloin kun itse jaksat työskennellä ja huolehtia itsestäsi, jaksat huolehtia kunnolla myös karjastasi. Laske ensin, kuinka paljon suunnitellun tuotannon pyörittämiseen kuluu aikaa. Sen jälkeen mieti työntekijäresurssit. Työmenekkiin voit saada lisäapuja työtehoseuran julkaisuista ja TTS- Managerista. Muista, että eläinkohtaisen työmenekin tulisi pienentyä investoinnin myötä. Työmenekkilaskelma kotieläintuotannolle Lehmä Nuorkarja Lihanauta Emolehmä Eläimiä, kpl Tuntia/ vuosi/ eläin Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työmenekkilaskelma kasvituotannolle Säilörehu Laidun Heinä Ohra Kaura Ha H/ ha Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Työnmenekkilaskelma maatilan muille työtehtäville Johtaminen Kunnossapito Metsätalous Sivuelinkeinot H/ vk H/ kk Työnmenekki yhteensä/ vuosi Lisätietoja Yhteensä

32 Suunnitellut resurssit työvoimasta Mieti tarkkaan, miten saat järkevästi resurssit jaettua. Tavoitteena tulee olla se, että isännän ja emännän työmäärä ei ole liian suuri (esim. 2500 h/ vuosi/ hlö). Voit myös kirjata ylös, jos isäntä tai emäntä työskentelee osittain tai kokonaan tilan ulkopuolella. Isäntä Emäntä Työntekijät Lomittaja (Lapset) tuntia/ vuosi Lisätietoja Yhteensä Pohdi milloin ja miten aiot viettää lomasi investoinnin jälkeen? (esim. viikon loma kesällä, kahden viikon ulkomaanlomamatka marraskuulla ) Miten muuten aiot huolehtia omasi ja perheesi jaksamisesta? (liikunta, virkistystoiminta, perhe-elämä jne.) Miten aiot huolehtia omasta jaksamisestasi investointiprosessin aikana? (Investointiprosessi on henkisesti ja fyysisesti rankkaa aikaa. Investointi tulee suunnitella ja organisoida niin hyvin, että kaikki toimii projektin aikana. Työvoimaa ja raharesursseja tulee olla käytettävissä tarpeeksi, jotta kaikkea ei otettaisi yrittäjän selkänahasta. Nyt kannattaa pohtia sitä, mikä on oma asenteesi investointiprosessiin ja miten aiot organisoida projektin.)

33 Olisiko investointivaiheessa strategian eli toimintamallin muutoksen paikka? (Esim. tila voisi haluta siirtyä luonnonmukaiseen tuotantoon, perustaa yhteisnavetan, hankkia naapureiden kanssa yhteisiä koneita ja ulkoistaa hiehonkasvatuksen. Vai olisiko joitain Ympäristötukeen liittyviä lisätoimenpiteitä tai erityistukia, joita kannattaisi hyödyntää ja jotka voitaisiin ottaa investointisuunnitelmissa huomioon? Tutustu erilasiin tukimuotoihin osoitteessa: www.mavi.fi Viljelijätuet. Aiheesta löytyy myös esitteitä, joita voit saada esimerkiksi maaseututoimistosta maaseutusihteeriltä.) Miten aiot ottaa eettiset näkemykset huomioon uudessa tuotannossa? Tuotantoeläinten hyvinvointiasiat ovat kiihkeästi keskusteltu ja nykypäivinä aktiivisesti esillä ollut aihe. Evira tekee työtä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, samoin myös Eläintenhyvinvointikeskus. Voit tutustua hyvinvointiasioihin ja Terve ja hyvinvoiva nauta -oppaisiin Eviran sivustoilla: http://www.evira.fi Eläimet ja terveys (Ladattavan tai ilmaiseksi tilattavan oppaan löydät esim. Tilauspalvelun Hakutoiminnolla.) EHK:n eli Eläinten hyvinvointikeskuksen sivustoille pääset osoitteesta: http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/. Pohdi, miten aiot tuotannostasi välittää kuluttajille kuvan hyvinvoivista tuotantoeläimistä ja asianmukaisista tuotanto-olosuhteista?

34 Miten eläinten hyvinvointi aiotaan ottaa huomioon uudessa tuotannossa? (Halutaanko hakea eläinten hyvinvointitukea, vai otetaanko hyvinvointiasiat huomioon ilman sitä. Tällä hetkellä hyvinvointituki on vapaaehtoinen, mutta voi olla että sen ohjeet tulevat tulevaisuudessa kaikille pakollisiksi?) Tällä hetkellä Eläinten hyvinvoinnin tukeen voi valita 1 2 lisäehtoa. Pohdi, mitkä ehdot Sinä voisit valita? Nautatilan palontorjunta ja pelastussuunnitelma Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Luomukotieläintuotannossa on kiinnitetty huomioita eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Luomutuotanto on siis eettisesti hyvä vaihtoehto, jota kannattaa joka tilan miettiä. Muista, että valinnalle tulee löytyä perusteet. Miten yritystoiminnan markkinoinnista tullaan huolehtimaan? (Kuka, miten, keinot, kanavat )

35 3.3 Suunnitelman eli uuden yritysidean kiteyttäminen liikeideaksi Nyt on aika miettiä, mikä on uuden toiminnan liikeidea. Eli mitä tuotat, kenelle tuotat, miten tuotat ja millä imagolla tuotat? Kirjoita pääkohdat alla olevaan nelikenttään. Mitä? (tuotteet, palvelut) Kenelle? (kenelle tuotteet/ palvelut tuotetaan/ myydään) Miten? (Toimintatapa, miten tai millä tapaa tuotteet/ palvelut tuotetaan) Millä imagolla? (Millaisen mielikuvan haluat antaa yrityksestäsi asiakkaille, esim. panostetaanko laatuun?)

36 3.4 Hahmotelma tulevaisuuden tilamiljööstä Nyt sitten voi laittaa kynän sauhuamaan ja ajatukset valloilleen. Alla olevaan tyhjään tilaan on mahdollista piirtää hahmotelma tulevaisuutesi tilamiljööstä. Millainen on pihapiirisi tänään? Mahdollisesti purettavat rakennukset voit merkitä katkoviivoilla. Ota huomioon vesistöt, naapurit ja tuulensuunta suunnitellessasi navetan sijaintia. Muista, että tämä on vasta vedos, johon piirrät viivoja mahdollisesti vasta ensimmäisistä ajatuksistasi. Piirustus voi muuttua tämän jälkeen vielä moneen kertaan. Jos kyseessä ei ole uuden investointi, vaan laajennus, tähän voi suunnitella myös laajennusta eli mihin suuntaan ja kuinka paljon laajennettaisiin?

37 3.5 Hahmotelma tulevaisuuden tuotantorakennuksesta Alla olevaan tyhjään tilaan voit piirtää hahmotelman tulevaisuutesi tuotantorakennuksesta. Minkälaisessa tuotantorakennuksessa haluaisit työskennellä? Olisiko se pihatto vai parsinavetta, kylmä vai lämmin tuotantorakennus, millainen olisi ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmä, lypsyasema vai robotti jne.? Sinun ei tarvitse olla ammattilainen, vaan tarkoituksena on vedellä viivoja omien toiveiden ja unelmien mukaan. Ammattilaisten kanssa muokataan suunnitelmat valmiiksi ja ideat voivat matkan varrella muuttua vielä moneen kertaan. On kuitenkin hyvä, että ajatuksissa on jonkinlainen kuva siitä, mihin ollaan pyrkimässä ja mitä ollaan haluamassa. Mieti, millaisissa olosuhteissa haluaisit seuraavat vuosikymmenet työskennellä? Tähän voi piirtää myös laajennuksen ja peruskorjauksen tai jos mikään ei muutu, voi myös piirtää nykyisen tuotantorakennuksen, jotta on helpompi suunnitella peruskorjausta.

38 3.6 Miten investointi rahoitetaan? Onko tilalla hallinnassaan metsää, josta voitaisiin käyttää rakennuspuuta? (Kannattaa miettiä tarkkaan, onko metsässä laadukasta ainespuuta, jota pystyy hyödyntämään rakennusprojektissa. Millaista puustoa tilalla on, kuinka paljon metsää, mitä puuta jne.) Löytyykö omia säästöjä, joilla voi rahoittaa? Muita keinoja (investointiavustus kannattaa hyödyntää, myös korkotukilaina on hyvä, investointituista myöhemmin lisää) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

39 3.7 Alustavan suunnitelman puntarointi Nyt on aika pohtia investoinnin hyötyjä ja haittoja. Toivottavasti hyötyjä on enemmän kuin haittoja ja toivon mukaan investoinnin hyödyt ovat niin suuret, että investointi on kannattavaa. Hyötyjä ja haittoja voi miettiä esimerkiksi tehokkuuden, tuottavuuden, ajankäytön, henkisen ja fyysisen rasittavuuden näkökulmasta sekä velan ja kannattavuuden näkökulmasta. Toki hyvä on sekin, jos huomataan, että haitat ovat painavampia kuin hyödyt ja investointi ei olekaan järkevää. Pitää kuitenkin muistaa, että kannattavuuslaskelmien avulla saadaan selvitettyä investoinnin todellinen kannattavuus ja asiatuntijoita hyödyntäen on hyvä pohtia haittoja ja hyötyjä. Nyt on kuitenkin hyvä tilanne miettiä niitä valmiiksi itse yrittäjän näkökulmasta. Investoinnin haitat - Investoinnin hyödyt + Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

40 3.8 Alustava riskien tarkastelu Investointi sisältää erilaisia riskejä. Tavoite ei ole poistaa riskejä, vaan minimoida ne. Pohdi, millaisia riskejä toimintasi mahdollisesti tulisi sisältämään, millaiset riskien vaikutukset olisivat ja mikä olisi todennäköisyys riskin esiintymiselle. Samalla on hyvä miettiä, miten riskiä voidaan hallita ja millaisia riskejä olet valmis ottamaan. Riskejä on monenlaisia. Niitä ovat muun muassa työturvallisuusriskit, toimintariskit, henkilöriskit, omaisuusriskit, ympäristöriskit ja tuoteriskit. Riskien hallinta etenee seuraavan kaavion mukaan: Riskien tunnistaminen Haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden arviointi Toimenpiteiden arviointi ja valinta - Riskin välttäminen, pienentäminen, säilyttäminen tai siirtäminen vakuuttamalla Toimenpiteiden toteuttaminen Riskit Vaikutukset Todennäköisyys riskille Miten riskiä voidaan hallita erittäin suuri melko suuri pieni suuri keskinkertainen pieni Lähteet ja lisää tietoa riskien hallinnasta: Maatilan riskienhallinta. Tieto Tuottamaan 110. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Keuruu: 2005.

41 4 RAKENNUSSUUNNITTELU Nyt on aika lähteä suunnittelemaan todenteolla investointia. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa ammattilaiset mukaan kuvioihin. Kerro heille, mitä haluat ja he auttavat löytämään juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisumallin. Ole mukana ammattilaisten kanssa suunnittelutyössä ja kerro heille omat toiveesi. Tässä vaiheessa on hyvä, että sinulla on jo valmiita luonnoksia suunnitelmistasi. Ammattilaisilla on olemassa valmiita navettasuunnitelmia, joista voidaan soveltaa sinun käyttöösi sopiva ratkaisu tai toteuttaa se sellaisenaan. Muista, että navetta tulee palvelemaan pitkään, joten saadaksesi mahdollisimman toimivan ratkaisun, tässä vaiheessa kannattaa istua monia kertoja pöydän ääressä pohtimassa asioita. Olipa sitten kyse vanhan peruskorjaamisesta, navetan Yksityiskohtaiset Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO)löydät Maa- ja metsätalousministeriön sivustoilta: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä. Tuettavien rakentamiskustannusten yksikköhinnat löytyvät myös mmm-sivustoilta: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Maatilarakentaminen Tuettavia rakennuskustannuksia valmistelevan työryhmän loppuraportti 7.11.2008] laajentamisesta tai kokonaan uuden rakentamista, on uudet haasteet edessä. Olethan käynyt tutustumassa toisten navettoihin? Oletko jo päättänyt, haluatko kylmä- vai lämminpihaton, parsinavetan (nykyään tehdään vähemmän) vai pihaton, vai kenties combinavetan, jossa lehmät ovat parsissa kytkettyinä, mutta kuljetetaan lypsyn ajaksi lypsyasemalle, millaisen lypsyaseman haluat (karuselli, kalanruoto, tandem, kuinka monta paikkaa?), Aiotko keskittyä lypsylehmiin ja lähetät hiehot ja sonnit kasvatettaviksi muualle, vai siirrytkö kenties hiehojen kasvatukseen, vai perustatko maitorotuisten lihanautojen alkukasvattamon, vai siirrytkö lihakarjaan, vai mitä aiot tehdä? Seuraavana on kaaviokuvana valintojen moninaisuus- ja etenemismalli. Seuraavalla sivulla voit täyttää oman kaaviosi mallin mukaisesti. Lähde: Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137.

42 Alla olevaan kaavioon voit kirjoittaa oman suunnitelmasi. Ota mallia edellisellä sivulla olevasta mallikaaviosta. Etene suunnittelussasi kaavion osoittamassa järjestyksessä. Detalji = yksityiskohta

43 4.1 Investointiprosessi kaaviomuodossa Alla on käsiteltynä koko investointiprosessi kaaviomuodossa. Suunnittelu alkaa yrittäjän visiosta eli jonkin laisesta tulevaisuuden haaveesta, jota kohti hän haluaa tavoitella. Sen jälkeen lähdetään tekemään karkeaa suunnitelmaa ja siitä edetään eteenpäin. Kannattavuuslaskelmat kuuluvat tärkeänä osana suunnitteluun. Erilaisten suunnitelmien ja laskelmien avulla voidaan nähdä, millainen ratkaisu olisi kannattavin. Kun on päätetty, mikä toimintamuoto valitaan, on aika viedä suunnittelutyö loppuun. Sen jälkeen selvitetään rahoitus. Kun tiedetään, mistä saadaan osa varoista (se, mitä ei saada tukena), voidaan hakea investointitukea. Vasta tukipäätöksen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen rakentamisprojekti. VISIO ALUSTAVAT SUUNNITELMAT Yrittäjällä on jonkinlainen näkemys siitä, mitä hän tulee tulevaisuudessa tekemään Yrityksellä täytyy olla visio, jota kohti lähdetään tavoittelemaan. Yrityksellä on joku lähtötilanne, omat arvot ja missiot, joiden pohjalta toimintaa ruvetaan kehittämään haluttuun suuntaan. Erittäin tärkeä vaihe investointiprosessia Suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen investoinnin toteuttamista (n.2 vuotta aik.) Suunnittelu pitää sisällään tavoitteiden asettelun, toiminnallisen suunnittelun erilaisine vaihtoehtoineen RAHOITUS- JA KANNATTAVUUS- LASKELMAT Kannattavuuslaskelmia tehtäessä on hyvä käyttää tilan toiminnan kannalta järkeviä, useita eri vaihtoehtoja, joista valitaan paras vaihtoehto. INVESTOINTI- PÄÄTÖS Päätös tehdään laadittujen laskelmien perusteella VARSINAINEN SUUNNITTELU Kun valinta on tehty, viedään suunnittelutyö loppuun RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Selvitetään rahoitus. Mikäli tarvitaan pankkilainaa, tehdään kirjallinen sopimus pankin kanssa rahoituksesta. TUKIEN HAKEMINEN Täytetään elinkeinosuunnitelma, investointitukien hakulomakkeet ja muut tarpeelliset asiakirjat ja lähetetään ne ELY-keskukseen hakuajan sisällä. INVESTOINNIN TOTEUTTAMINEN Aloitetaan tarvikkeiden hankinta ja varsinainen rakentamistyö

44 4.2 Oma investointiprosessikaavio Tee tähän oma suunnitelmasi/ prosessikaavio investointisi toteuttamisesta. Kirjoita myös tärkeitä muistettavia asioita ja kommentteja itseäsi varten.

45 4.3 Rakennuspiirustukset Tähän väliin voit koota rakennuspiirustukset. Kokoa tälle sivulle lista erilaisista piirustusvaihtoehdoista, suunnittelijoista ja rakennuttajista. Lopulliset piirustukset saa tehdä vain alan ammattilainen, jotta tuloksena olisi turvallinen ja kestävä tuotantorakennus. Kerää kaikki piirustukset tämän työkansion mukaan. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

46 5 TEKNIIKKA 5.1 Tekniset ratkaisut Tekniset ratkaisut kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä vaihtoehtoja on todella monia. Koneita ja laitteita tarjoavat monet eri firmat ja jokaisen tarjontaan on hyvä tutustua ennakkoluulottomasti. Investointi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, joten laitteita tullaan käyttämään todella kauan. Järjestelmien tulee siis olla toimivia. Kannattaa käydä messuilla, näyttelyissä ja tilakäynneillä tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Samalla kannattaa myös kysellä laitteiden hyvistä ja huonoista puolista. On tärkeätä muistaa, että se, mikä jollain tilalla on ehdottomasti paras ratkaisu, ei välttämättä omalla tilalla ole edullisin eikä järkevin. Kun tiedetään, mitä laitteita tilalla on, ne voidaan ottaa huomioon myös suunnittelussa ja kaikki mahdollinen hyödyntää myös investoinnin jälkeen. Jokaiselle työlle on hyvä suunnitella myös työketjut, jotta huomattaisiin mahdolliset pullonkaulat eli vaiheet, jotka muodostuvat ongelmakohdiksi ja hidasteiksi prosessissa. Seuraavaksi on vuorossa suunnitella tilan tulevia työketjuja. Työketjut on rakennettava huolella. Työketjusuunnitelmaan kannattaa lisätä myös arvioitu työaika. Ajankäyttöön saa vinkkejä esimerkiksi työtehoseuran laatimista oppaista tai työtehoseuran TTS-Manager-ohjelmasta. Erilaiset työketjut vievät oman aikansa, ja ajankäyttö on huomion arvoinen seikka suunnittelussa. Ajankäytönhallinta on yksi osa onnistunutta suunnittelua, jossa tehokkuus ja tuottavuus paranevat. Alla olevassa työketjussa on kuvattu yhdenlainen viljanviljelyn koneketju. Suunnitelmaan kannattaa vielä lisätä mahdollinen kuhunkin työvaiheeseen käytettävä aika. Suunnittele sekä kasvituotannon että kotieläintuotannon työvaiheet koneketjuineen. Kokeile erilaisia vaihtoehtoja ja valitse niistä itsellesi paras. Koneketjun valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: mitä koneita tilalla on entuudestaan, millaisia ja mitä koneita täytyisi hankkia lisää ja mitkä ovat koneiden työmenekit sekä käyttökustannukset. Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha Säiliön tilavuus 1300 l 16 m Sarka-aura (Traktori MF 240 hv), 1,52 h/ ha 90 hv 16" * 4 Joustopiikkiäes, hinattava (Traktori MF 240 hv), 1 ajokerta, 0,32 h/ ha 110 hv 6 m Aitosuorakylvökone (Traktori MF 240 hv), 0,54 h/ ha 120 hv 4 m Kasvinsuojeluruisku (Traktori MF 125 hv), 0,21 h/ ha säiliön tilavuus 1300 l 16 m Viereisessä esimerkissä työketjun ensimmäinen vaihe on kasvuston ruiskuttaminen nurmikasvuston jälkeen. Seuraavaksi pelto kynnetään sarka-auralla ja äestetään joustopiikkiäkeellä, jonka jälkeen kylvetään aitosuorakylvökoneella. Kasvusto ruiskutetaan 1 2 krt kasvukauden aikana ja puidaan syksyllä Sampo Rosenlewin puimurilla. Viljan kuljetetaan kuivuriin traktorilla/ peräkärryllä. Puimuri Sampo Rosenlew, 0,90 h/ ha 185 hv 4,5 m 15 m 3 Koneketjusuunnitelman malli 1 peräkärry (Traktori MF 125 hv), 1,0 h/ ha

47 Koneketjusuunnitelma 1 Koneketjusuunnitelma 2 Koneketjusuunnitelma 3 Koneketjusuunnitelma 4

48 Koneketjusuunnitelma 5 Koneketjusuunnitelma 6 Koneketjusuunnitelma 7 Koneketjusuunnitelma 8

49 Koneketjusuunnitelma 9 Koneketjusuunnitelma 10 Koneketjusuunnitelma 11 Koneketjusuunnitelma 12

50 Mitkä koneketjut valitset uuteen tuotantoon? Perustele valintasi. (esim. taloudellisuusnäkökulma) Mitä toimenpiteitä sinun täytyy tehdä koneketjusuunnitelman perusteella? (koneiden hankinta jne.) Pohdi seuraavaksi, millaisia muita teknisiä ratkaisuja tulisit käyttämään uudessa tuotannossa. (maitohuoneen ratkaisut ym.)

51 Millaisen lämmitysjärjestelmän aiot ottaa käyttöön? (Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, voisitko liittää investointiin bioenergiajärjestelmän tai uusiutuvan energian käyttöjärjestelmän. Niiden toteuttamiseen saa myös tukea. Mieti, mikä on sinulle edullisin ja järkevin vaihtoehto: hake, pelletti, turve, puu, bioenergia jne. Kappaleessa 6 on lisää ympäristöasioista.) Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

52 6 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS 6.1 Ympäristön huomioon ottaminen Nykypäivänä kotieläintuotannossa, kuten monella muullakin alueella, painotetaan yhä enemmän ympäristön merkitystä ja suojelua sekä kestävää kehitystä. Ympäristönäkökulmat tulee ottaa huomioon myös investoinnissa. Kannattaa harkita tarkkaan, miten jätevedet käsitellään, miten ja minne lanta ja virtsa viedään, millaisia ympäristövaikutuksia investoinnilla on. Pohdi seuraavia asioita oman projektisi näkökulmasta. Tutustu oman kuntasi jätehuoltojärjestelmään. Millaisia rakennusjätteitä prosessin aikana syntyy? Miten rakennusjätteet käsitellään ja minne ne kuljetetaan? Millaisia vesistöjä lähistöllä mahdollisesti on? Miten vesistöt tulee ottaa huomioon investointiprosessissa? Voinko perustaa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille?

53 Miten tulen huolehtimaan jätevesistä? (maitohuoneen jätevedet, wc:n jätevedet, muut pesuvedet ja jätevedet, tarhojen pintavedet, puristenesteet yms.) Miten voisin hoitaa tilojen ja vesien lämmityksen energiatehokkaasti ja edullisesti? (omat lämmityspuut, energiansäästölamput, laitteet, jotka ovat energiaystävällisiä, bioenergian hyödyntäminen, esim. biokaasulaitos) Pohdi, millaisia vaatimuksia ympäristön suojelun suhteen yhteiskunnassamme voisi olla 10 vuoden kuluttua. (Kuuluisiko sinun tilasi myös silloin ympäristöystävällisten tilojen joukkoon, miten voisit vaikuttaa siihen investointivaiheessa.) Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään veden ja sähkön kulutusta tilallasi. Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään jätevesien määrää.

54 Pohdi, millä toimenpiteillä pystyt vähentämään erilaisten jätteiden määrää. Millaisia jätteitä uudesta tuotannosta aiheutuu? (aumamuovit, paalimuovit, lannoitesäkit, ongelmajätteet yms.) Miten huolehdit lannan varastoinnista ja sen jatkokäsittelystä? (menetelmät: lietesäiliö, kuivalantala, kuivalannan tarkkuuslevitin, letkulevitin jne.) Laske, kuinka paljon tarvitset lantalatilaa. Korkeatuottoisilla lypsylehmillä lantalatilaa kannattaa varata vielä enemmän. Pihaton kuivikepohjaa voidaan hyödyntää varastona, paitsi käytettäessä runsaasti kuivikkeita lantalatilaa tarvitaan enemmän. Eläinlaji Kuivikelanta Virtsa m 3 m 3 Lietelanta m 3 Kuivikelanta + virtsa (virtsa kuivikkeeseen imeytetty), m 3 Lypsylehmä 12 8 24 24 Hieho, emolehmä, liha, nauta, siitossonni 9 4 15 15 Nuorkarja 6-8 kk 4,8 2,4 8 8 Nuorkarja < 6 kk 2,4 1,2 4 4 Suunniteltu tuotanto, m 3 / eläin Suunniteltu tuotanto, m 3 / yhteensä Lähteet: http://www.mmm.fi Maaseudun kehittäminen Maaseudun rakentaminen Rakentamissäädökset Lista säädöksistä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO), liite 12: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. Lantalan mitoitusta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Lantalan varastointitarpeen laskentalomake.

55 Miten aiot huolehtia jätevesien keruusta? (lietesäiliö, panospuhdistamo, sakokaivo jne.) Miten kuolleiden eläinten käsittelystä huolehditaan/ tullaan huolehtimaan (raadonkeräily)? Pohdi, mitä ympäristötuen lisätoimenpiteitä voisit ottaa käyttöösi (kerralla voi valita 1-2 toimenpidettä). Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Lannanlevitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus On olemassa myös erityistukisopimuksia, jotka liittyvät ympäristön hoitoon tai suojeluun. Voisitko ajatella ottavasi jotain niistä käytäntöön omalla tilallasi? Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus) Monivaikutteisen kosteikon hoito (5 tai 10 v.) Pohjavesialueiden peltoviljely (5 v.) Säätösalaojitus ( 5 v.) Säätökastelu (5 v.) Kuivatusvesien kierrätys (5 v.) Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (5 v.)

56 Lietelannan sijoittaminen peltoon (5 v.) Turvepeltojen pitkäaikainen viljely (10 v.) Perinnebiotoopin hoito (5 v.) Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen (5 tai 10 v.) Luonnonmuokainen tuotanto, pelto ja eläin (5 v.) (Alkuperäiskasvien viljely, 5 v.) Tutustu ympäristötuen lisätoimenpiteisiin ja erityistukiin tarkemmin EU-tukien hakuoppaassa ja täyttöohjeissa tai Maaseutuviraston sivustoilla: http://www.mavi.fi Viljelijän tuet Maatalous aiheuttaa noin puolet vesistöjen typpipäästöistä ja jopa reilut puolet fosforipäästöistä. Typpi ja fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä, joten ei ole mitenkään aiheetonta pohtia, miten päästöjä voitaisiin vähentää. Ravinteiden optimointi on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää typpi- ja fosforipäästöjä. Eli eläimiä ruokitaan vain sillä N- ja P-määrillä, joita eläimet tarvitsevat, ei enempää. Varsinkin fosforia annetaan usein yli tarpeen. Myös peltoviljelyn puolella ravinteiden optimointi kannattaa. Karjanlanta tulee laittaa hyvään kiertoon ja ostetaan väkilannoitteita vain tarvittava määrä. Lannoitus kannattaa tehdä satotason mukaan eikä suuremmille satomäärille. Pohdi, miten omalla tilallasi voit optimoida ravinteiden käytön ja näin ollen vähentää päästöjä. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

57 Pohdi myös, millä muilla keinoilla voit vähentää päästöjä. (maanmuokkausajankohdat, kasvipeitteisyys, oikeanlaiset viljelytavat ja -tekniikka) Ympäristön suojelusta ja sen huomioon ottamisesta voit laatia vaikka ohjelman itsellesi. Ota käyttöön myös selkeitä, helposti luettavia mittareita, joiden avulla voit arvioida suunnitelmasi toteutumista. Alla on kuvattu kaaviomuodossa ympäristöjohtamisen työkalut eli tuttu prosessikaavio, jota kannattaa noudattaa myös ympäristöhallinnan kehittämisessä. Yrityksen ympäristötavoitteet Ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen Jatkuva toiminnan ympäristötehokkuuden seuranta Tavoitteiden seuranta Lähde: Maatilayrityksen ympäristöopas. Tieto Tuottamaan 126. 2008. WS Bookwell Oy: Porvoo. Kirjasta löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vinkkejä ympäristöasioiden hallintaan.

58 6.2 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on nykyään paljon puhuttu asia. Myös sinä voit olla vaikuttamassa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen liittyy olennaisesti kasvihuoneilmiö, joka johtuu siitä, että maapallon ilmakehän kaasut rajoittavat auringon säteilyenergian siirtymistä takaisin avaruuteen lasikaton ja seinien tavoin. Kasvihuoneilmiö on tarpeellinen, sillä ilman sitä maapallolla olisi niin kylmää, että täällä ei pystyisi elämään. Ongelma on siinä, että kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen tähden. Jokaisella tulisi olla halu olla vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2001 maatalouden osuus kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä oli 9 prosenttia ja maatalouden energiankäytön osalta 2 prosenttia. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja hiilidioksidi(co 2 ). Lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos diasarja Hyvällä viljelytavalla voi vähentää kasvihuonepäästöjä. Seuraavana on lueteltuina kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoja maataloudessa. Maataloudessa on monia keinoja vähentää ylimääräisten kaasujen pääsemistä ilmakehään. Pohdi, mitä seuraavista kohdista arvelet toteutuvan sinun toiminnassasi. Viljelymaan kasvukunnosta ja orgaanisen aineksen määrästä huolehtiminen Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen Maan tiivistymisen välttäminen Lannoituksen optimointi (ei ylimääräisiä lannoitteita peltoon) Avokesannoinnin välttäminen Alus- ja kerääjäkasvien kylväminen Nurmikasvien viljely turvemaalla

59 Kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön soveltaminen Monivuotisten kasvien viljeleminen Kotieläinten ruokinnan optimointi (ei ylimääräistä valkuaista, (typpeä) ja fosforia) Eläinaineksen parantaminen Lannan ja virtsan talteenotto Lantavarastojen talteenotto Turha lietelannan sekoittamisen välttäminen Katteen käyttö lietelantasäiliöissä Lannan multaaminen mahdollisimman pian levityksen jälkeen Lannan ravinteiden hyödyntäminen (hyvä ravinnekierto) Nurmen perustaminen kyntämättä (?) Jätteiden asianmukainen käsittely Energian säästäminen (lämmitys ja valaistus tarpeen mukaan) Polttoaineen säästäminen (logistiikan suunnittelu, koneiden joutokäytön välttäminen) Uusiutuvien energiamuotojen käyttö (puu, biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, aurinko-, tuuli- ja vesivoima) Jätteiden määrän vähentäminen Jätteen kierrättäminen Pohdi, mitä sinä voit tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi eli miten voit omalta osaltasi vähentää kasvihuonekaasujen määrää. Lisätietoja ja lähde: Viljelijä ja ilmastonmuutos. Mitä minä voin tehdä omalla tilallani? MTT. Turku: Painoprisma Oy. Löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta: http://www.agronet.fi/ilmastonmuutos/mtt_ilmastonmuutos_suo.pdf.

60 6.3 Ympäristölupa Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupavirastot käsittelevät ympäristönsuojelulain mukaisia lupahakemuksia. Lisäksi ne päättävät ympäristönsuojelulain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä eli voivat kieltää säännöksen tai määräyksen vastaisen menettelyn tai velvoittaa poistamaan aiheutetun haitan. Päätökset ovat julkisia. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1493&lan=fi) Ympäristöluvan anominen on yksi tärkeä vaihe investointia ja se tulee tehdä useita kuukausia ennen rakentamisprojektin aloittamista. Ennen kaavakkeiden lähettämistä, kannattaa olla yhteyksissä kunnan ympäristöviranomaiseen (ympäristösihteeri tms.) ja neuvotella tulevasta investoinnista sekä rakennuspaikasta. Tässä vaiheessa on hyvä, että kaikki ympärillä olevat vesistöt, naapurit ja ilmansuunnat on kartoitettu. Rakentamisesta pitäisi keskustella naapurien kanssa, sillä on helpompaa selvittää asiat etukäteen eikä jälkikäteen. Navetan rakentaminen on suuri investointi, mikä vaikuttaa osaltaan myös lähinaapureihin. Lupahakemus tulee täyttää mahdollisimman tarkasti ja selkeästi, sillä se nopeuttaa asiakirjojen käsittelyä. Luvan saaminen on monivaiheinen prosessi, joka saattaa toisinaan viedä aikaa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu ympäristölupaprosessin eri vaiheet. Ympäristölupa on julkinen tieto, joten kaikki asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Jos haluat, niin voit netistä hakea omaa investointiasi vastaavia valmiita ympäristölupa-asiakirjoja ja tutustua niihin. Ympäristölupa tarvitaan, kun eläinsuojassa on vähintään 30 lypsylehmää tai 80 lihanautaa. Tämä tarkoittaa sitä, että navetassa on kyseinen määrä eläinpaikkoja, eli lupa tulee olla täydelle määrälle, vaikka navetassa olisi vähemmän karjaa. Kun lypsylehmiä on 30:sta alle 75:een tai lihanautoja 80:sta alle 200:aan ympäristölupa anotaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Mikäli lypsylehmiä on 75 tai enemmän tai lihanautoja 200 tai enemmän tulee lupa-asia käsitellä alueellisessa ympäristökeskuksessa. (YSA 2: 5 ja 6) Vasemmalla olevassa kaaviossa nähdään, miten lupahakemus etenee. Ensin viranomainen laittaa hakemuksen esille, jotta hanke tulee myös naapureiden tietoon. Määräaikaan mennessä naapurit voivat esittää oman mielipiteensä hankkeen toteuttamisesta ja hanke voidaan jopa evätä. Seuraavassa vaiheessa kuullaan lupahakemukseen toimeenpanijaa, jonka jälkeen lupa lähtee viranomaisten harkittavaksi. Sen jälkeen viranomaiset tekevät päätöksen, tiedottavat siitä julkisesti ja vielä sen jälkeen on mahdollista tulla muutoksia. Kun ympäristöluvasta tehdään lainvoimainen päätös, asia on loppuun käsitelty ja päätöksen noudattamista valvotaan. (Liitteenä ympäristölupahakemus eläinsuojalle.) Ympäristöluvan tarvetta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Excel-taulukolla, jonka löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Ympäristöluvan tarpeen laskentalomake.

61 Pohdi, riittääkö tapauksessasi ympäristöluvan anominen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, vai koskettaako sitä YVA-menettely, jolloin lupaa anotaan ympäristökeskukselta. Mitä erityispiirteitä ympäristöluvan kannalta investoinnissasi on? Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Lähde ja lisätietoja: Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu: http://www.ymparisto.fi Yrityksen ja yhteisöt Maatalous Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet

62 7 TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN 7.1 Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan suunnittelu on ravinteiden käytön optimointia ruokinnassa. Eläimelle pyritään antamaan ravintoa sen tuotosta vastaava määrä. Näin eläin voi hyvin ja se saadaan myös tuottamaan hyvin. Aliravittuna eläin voi huonosti, tuottaa heikosti ja saattaa sairastua. Liikaa ruokittuna eläin puolestaan lihoo liikaa ja voi sitä kautta sairastua. Väkirehuja syöttämällä eläin voidaan saada tuottamaan enemmän, mutta liian korkea väkirehupitoisuus ruokinnassa altistaa eläimen pötsivaivoihin ja sitä kautta sairastumaan. Samalla myös tuotos heikkenee. Tietyssä vaiheessa ruokintaa/ väkirehutasoa nostamalla eläin ei enää tuota maitoa niin paljoa enemmän, että rehunlisäys olisi taloudellisesti kannattavaa. Ruokinnan onnistuminen vaikuttaa suoraan yritystoiminnan kannattavuuteen ja ympäristönäkökulmasta ajatellen myös ravinnepäästöjen määrään. Ensin pitäisi päättää, millainen ruokintastrategia tilalla toteutetaan eli miten ruokinta aiotaan järjestää. Strategian valintaan vaikuttavat tilalla jo käytössä olevat koneet, rakennukset, tilat ja yrittäjän oma kokemus sekä ammattitaito. Mikäli tilalle täytyy hankkia jotain uusia koneita tai laitteita, valintaan vaikuttaa myös niiden hinta ja käyttökustannukset. Minkä rehunjakotavan haluat valita tuotantoosi (seosrehuruokinta, erillisruokinta, tasaväkirehuruokinta)? Perustele valintasi. Mitä rehuja aiot itse tuottaa tilallasi? Mitä rehuja aiot ostaa (esim. täysrehut, puolitiivisteet, kivennäiset)? Aiotko käyttää kokoviljasäilörehua ruokinnassa? Miten aiot säilöä viljan (murskesäilötty, pystysiilo, laakasiilo jne.)?

63 Millaisella korjuuketjulla aiot korjata säilörehun? Miten aiot varastoida säilörehun (pystysiilo, laakasiilot, paalit jne.)? Mitä jo olemassa olevia rakennuksia/ tiloja sinulla on, joita voisit myös tulevaisuudessa käyttää säilörehun varastointiin? Säilörehun varastointitilojen tilavuutta voit laskea myös VIRAKO Viljelijä rakennuttaa -sivustojen Exceltaulukolla, jonka löydät osoitteesta: http://www.tts.fi/rakentaminen/index.html Työkalut Laskuripankki Säilörehun varastointitarpeen laskentalomake. Minkälaisen rehujenjakojärjestelmät haluaisit käyttöösi (mahdollisimman pitkälle koneellistettu, automaattiruokkija väkirehuille, väkirehukioskit, mattoruokkija, rehunjakovaunu, apevaunu jne.)? Onko tilallasi toteutettu ruokinnansuunnittelua? Mikäli ei, niin nyt kannattaisi aloittaa, sillä ruokinnan optimoinnilla voidaan saada parannettua kannattavuutta, vähennettyä ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori), tehostettua ruokintaa, lisättyä maito- ja lihakiloja, nostettua jopa eläinten hyvinvoinnin tasoa. Ruokinnan suunnittelun voit tehdä ruokinnansuunnitteluohjelmalla (esim. Märe), omatekoisella Excel-taulukolla tai jättää ruokinnansuunnittelu neuvojan tehtäväksi. Seuraavalla sivulla on malli omatekoisesta Excel-taulukosta, jossa on laskettu 200 400 -kiloisten noin 1200 gramman päiväkasvun omaavien lihasonnien ruokintaa rehuyksiköiden ja valkuaisen saannin perusteella. OIV tarkoittaa ohutsuolessa imeytyvää valkuaista ja PVT pötsin valkuaistasetta, joka vaikuttaa OIV:n hyödyntämiseen. Lisäksi taulukkoon voisi lisätä kivennäisten ja vitamiinien määrät. Lisätietoja ruokinnan suunnittelusta ja tarvittavista ravintoainemääristä saat MTT:n julkaisemasta palvelusta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/rehutaulukot. Siellä pääset tekemään hakuja erilaisista ruokintataulukoista, mutta voit myös ladata koneellesi Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 -julkaisun pdf-tiedostona. Ruokinnan suunnittelua voidaan tehdä ohjeellisilla taulukko -arvoilla, mutta järkevintä on analysoida kotoiset rehut eli säilörehu (perusrehu) ja vilja. Rehuista ote-

64 taan näytteet ja ne lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Tämän jälkeen nähdään, minkä laatuisia rehuja (D-arvo, säilönnän onnistuminen jne.) meillä on käytössä ja mitä ravintoaineita ne sisältävät? Lisää tietoa näytteiden ottamisesta ja analyysin tulkitsemisesta löytyy esimerkiksi Artturin sivustolta. Sieltä löytyy myös monenlaista muuta hyödyllistä tietoa, muun muassa D-arvo-kartta: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi. Pohdi, miten voisit toteuttaa ruokinnan suunnittelun omalla tilallasi. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

65 7.2 Eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi Jotta karja tuottaisi hyvin, eläinaineksen tulee olla hyvää. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä saadaan nostettua tuotostasoja eli eläimet tuottavat enemmän maito- ja lihakiloja. Myös eläinten kestävyyteen tulee panostaa eli eläimen tulisi tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään pysyen terveenä. Onko tilallasi tehty jalostussuunnitelma? Minkälaista karjasi on jalostusarvoltaan ja tuotostasoiltaan (alla olevaan taulukkoon voit kirjoittaa koko lypsykarjasi tuotostietojen keskiarvot, jotka löydät helposti tuotosseurannan raporteista)? Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita lehmäkohtaisia tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

66 Pohdi, minkälaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa ja miten voisit päästä tavoitteisiisi. (Kirjoita taulukkoon jälleen keskiarvoluvut.) Tunnusluku Tavoite Selite Miten tavoitteeseen voidaan päästä? Vuotta koskevia tuotostietoja maitoa kiloa/ vuosi/lehmä maitoa EKM, kg/ vuosi/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ vuosi/lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ vuosi/lehmä 305-päivän tuotostietoja (vertailulukuja) maitoa kiloa/ lehmä valkuaista % valkuaista kiloa/ lehmä rasvaa % rasvaa kiloa/ lehmä Muita tietoja soluja tuh/ ml rehuhyötysuhde ry/ maito kg kokonaisjalostusarvo indeksiarvo keskipoikimakerta kpl poikimaväli päiviä hiehojen poikimaikä kuukausia siemennyksiä/ poikiminen krt lepokauden pituus päiviä siemennyskauden pituus päiviä ummessaolokauden pituus päiviä uusimattomuus-% 60 pv %

67 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, satatonnarit, Ay, Fr jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Seuraavaan taulukkoon voit kirjata lihakarjasi jalostukselliset tunnusluvut. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo Millaisen haluaisit karjasi olevan tulevaisuudessa. Pohdi jalostuksellista näkökulmaa eli mihin suuntaan haluat karjaasi kehitettävän. Tunnusluku Määrä Selite Pohdintaa (Miten voit saavuttaa tavoitteet?) nettopäiväkasvu g/ lihaa/ pv teuraspaino kg teuras-% % vasikoita/ vuosi/ emo kpl lihaa kg/ vuosi/ tila vasikoita kpl/ vuosi/ tila rehuhyötysuhde ry/ liha kg kasvatusaika pv jalostusarvo indeksiarvo

68 Mitkä ovat jalostustavoitteet tilallasi? (esim. kestävä, huipputasoinen karja, hyvät emo-ominaisuudet jne.) Perustele, miksi asetit edellä mainitut jalostustavoitteet karjallesi. Eläinmäärän lisääminen Eläimiä voidaan lisätä karjaan monella tapaa. Se, miten lisäys kannattaa tehdä, on tila- ja tapauskohtaista. Eläimiä voidaan lisätä keinosiementämällä olemassa olevaa karjaa, siirtämällä alkioita lehmiin ja hiehoihin, käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä tai ostamalla eläinainesta tilan ulkopuolelta. Keinosiemennys tavallisella (sukupuolilajittelemattomalla) siemenellä johtaa hitaaseen eläinmäärän kasvattamiseen, sillä noin puolet vasikoista on sonneja, joita ei voida lypsykarjassa hyödyntää. Seksatun eli sukupuolilajitellun siemenen käyttö nopeuttaa noin puolella lehmävasikoiden saantia. Alkionsiirron avulla voidaan jalostusarvoltaan huonommatkin lehmät käyttää lypsylehmien emiksi. Eläinaineksen ostaminen voi olla järkevää tietyssä määrässä, mutta kerralla suuren jalostusarvoltaan hyvän eläinaineksen löytäminen on yleensä vaikeaa ja kallista. Ostoeläinten kautta voi tilalle myös tulla tauteja. Eläinaineksen lisäämisen tulee siis olla alusta alkaen hyvin suunniteltua ja siihen tulee varautua hyvissä ajoin ennen investoinnin aloittamista. Kuinka paljon eläinten lukumäärä kasvaa investoinnissasi? Miten olet ajatellut suorittaa eläinten lukumäärän lisäämisen investointiprosessin yhteydessä?

69 Faba INTO Investoinnit tuottamaan suunnitelmallisen eläinhankinnan kautta Faba tarjoaa nykyään asiantuntija-apua eläinaineksen lisäämiseen laajentamisen yhteydessä. Heidän avullaan koko lisäysprosessi voidaan ulkoistaa eli Faban neuvojat voivat halutessasi hoitaa koko prosessin. Heiltä saa myös tukea, mikäli yrittäjä haluaa itse hoitaa eläinaineksen hankinnan/ lisäämisen. Lisää tietoja löytyy Fabapalvelun sivustolta: http://www.faba.fi Palvelut Jalostusneuvonta Faba INTO. Haluatko käyttää Faban tarjoamia palveluja eläinten hankinnassa? Jos haluat, niin tee pieni suunnitelma siitä, mitä palveluja aiot hankkia Faban kautta. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille Tavoitteena terve, kestävä ja hyvinvoiva karja, joka tuottaa paljon maitoa/ lihaa.

70 7.3 Pelastussuunnitelma Pelastuslain määräämä pelastussuunnitelma kuuluu jokaisen tukirahoitusta hakevan uutta rakennusta rakentavan, mittavaa laajennusta tai laajaa peruskorjausta tekevän tilan työstettäväksi. Pelastussuunnitelma tulee olla myös, kun toiminta on ympäristöluvanvaraista eli kun eläinsuoja on rakennettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tai kun rakennus on kooltaan yli 1000 m 3. Pelastussuunnitelman pohjana ovat turvallisuusohjeet, jotka kuuluvat vakuutusehtoihin. Pelastussuunnitelma on hyvä tehdä, sillä mahdollisen kriisitilanteen sattuessa tiedetään, mitä pitää tehdä, osataan toimia nopeasti ja voidaan pienentää vahinkoja. Pelastussuunnitelman avulla voidaan myös ennaltaehkäistä vahinkoja. Voit miettiä pelastussuunnitelman kohtia nyt alustavasti ja myöhemmin tehdä sen yksityiskohtaisesti tai teettää koko suunnitelma jollakin asiantuntijalla. Voit myös käyttää alla olevaa pelastussuunnitelmaa muistilistanasi investoinnin toteutusvaiheessa. Tutustu turvallisuusohjeisiin, joista selviää yksityiskohtaisemmin maatilalle vaadittavat säädökset: FK/ Finanssialan keskusliitto: http://www.fba.fi/www/page/fk_www_4583 Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. MAATILAN PELASTUSSUUNNITELMA 1. Palon varhainen havaitseminen a. Mitä menettelytapoja ja välineitä tilalla on nyt käytössä tulipalon varhaiseksi havaitsemiseksi tuotantorakennuksissa? b. Millä toimenpiteillä palon varhaista havaitsemista voidaan parantaa? 2. Alkusammutus a. Tee / liitä pohjapiirros tuotantorakennuksesta, josta ilmenee alkusammutuskaluston ja vesipisteiden sijainti sekä poistumistiet (erilliselle liitteelle) b. Miten toteutetaan alkusammuttimien testaus, tarkastusten dokumentointi ja sijaintipaikan merkintä

71 c. Miten tehdään alkusammuttimien käytön harjoittelu? 3. Eläinten pelastaminen a. Mitä eläinten irrottamiseen käytettäviä välineitä on ja missä niitä säilytetään? b. Miten eläinten vapauttaminen ja ulosajo toteutetaan mahdollisimman nopeasti? c. Miten eläimiä käsitellään ulosajon jälkeen? 4. Muut ennakoitavat tilanteet. Onko jokainen tilalla asuva tai työskentelevä tietoinen seuraavista asioista? a. Onko tilalla ensiaputarvikkeita ja onko niiden sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? b. Onko päävirtakytkimen, sulaketaulun ja veden katkaisun sijainti kaikkien tiedossa? Jos ei, niin miten tilanne korjataan? c. Mitä tehdään, jos tulipalo syttyy?

72 d. Mitä tehdään, jos sähköntulo loppuu? e. Mitä tehdään, jos vedentulo loppuu? f. Mitä tehdään, jos lämmitysjärjestelmässä on häiriöitä? g. Mitä tehdään, jos ruokinta- tai ilmastointiautomatiikassa on häiriöitä? h. Mitä tehdään, jos ilmenee jokin muu häiriö? Esimerkiksi maatilalla havaitaan öljyvuoto. Lähde: Maatilojen palontorjuntaturvaohje 2007: http://www.fba.fi/www/page/fk_www_4583 Suojeluohjeet Turvaohjeet Maatilojen palontorjunta. Muuta hyödyllistä materiaalia: Tapiolalta Maatilan riskienhallinnan työkirja ja Maatilojen vahingontorjuntaopas http://www.tapiola.fi/www/maa_ja_metsataloudet/turvallisuus/etusivu.htm Myös Lähivakuutuksen tai muiden vakuutusyhtiöiden sivuilta voit löytää hyödyllistä materiaalia. Muistiinpanotilaa asiantuntijoiden kommenteille

73 7.4 Työturvallisuus ja ergonomia Maatalous kuuluu riskialttiimpiin ammatteihin. Tapaturmista sattuu noin puolet karjanhoitotyössä. Yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia ovat työympäristö, eläimet, raskaat nostot ja huono työasento. Liukastumiset, kompastumiset, kaatumiset, eläimen puskemat, potkut ja polkemat ovat yleisimpiä vahinkoja, jotka tapahtuvat karjanhoitotöissä. Tapaturmien lisäksi karjanhoitotöissä voi altistua ammattitauteihin, kuten erilaisiin hengitystiesairauksiin ja ihottumiin. Alla on lueteltuna erilaisia vahingon- tai sairauksien aiheuttajia. Pohdi samalla, mitkä asiat liittyvät tulevaan tuotantoosi, miten voit ehkäistä tapaturmia ja sairauksien puhkeamista ja miten voit huomioida seikat investointisi suunnitteluvaiheessa. 1. Biologiset tekijät (homeet, virukset, bakteerit, varastopunkit, tarttuvat taudit) 2. Kemialliset tekijät (Pölyt, eläinten epiteeli, kaasumaiset epäpuhtaudet, rehujen säilöntäaineet, kasvinsuojeluaineet, öljyt, metallit, pesu- ja desinfektioaineet) 3. Fysikaaliset tekijät (melu, tärinä, sopimaton valaistus, epämukavat lämpöolot, veto, ultraviolettisäteily) 4. Fyysiset kuormitustekijät (raskaiden taakkojen nosto, siirto tai kannattelu, toistuvat yksipuoliset työasennot tai -liikkeet, puutteet työympäristön ja työvälineiden ergonomiassa)

74 5. Henkiset kuormitustekijät (stressin kokeminen, psyykkiset oireet, terveys ja työkyky, terveyskäyttäytyminen, työ ja -elämäntilanne, asennetekijät, perhetilanne, suhtautuminen EU:iin) 6. Tapaturmavaarat (kotieläintuotannon töissä suurin osa, rakennustyöt, metsätyöt, koneiden huolto ja korjaus) Muista henkilönsuojaus (pölysuojaimet, käsineet, silmäsuojaimet jne.)! Lypsy toistuu päivästä toiseen kahtena kertana saman vuorokauden aikana ja lypsytilanteessa altistuu helposti erilaisille vammoille ja vahingoille. Millaiseksi suunnittelet mahdollisimman ergonomisen lypsyympäristösi (esim. lypsyasema, jossa voi lypsää kahdelta eri puolelta lehmää: ergonominen työasento ja sama liike toistuu molemmille puolille vartaloa) Lattia aiheuttaa liukastumisia ja sitä kautta tapaturmia. Miten voisit ehkäistä liukastumisia? (lattioiden materiaali ) Miten saat järjestettyä lannanpoiston ja muun (päivittäisen) puhdistustyön mahdollisimman ergonomiseksi?

75 Miten saat navettailman pysymään sellaisena, että se ei sisällä haitallisia kaasuja? Miten huolehdit navetan ja lypsytilojen riittävästä valaistuksesta? (Pimeässä työskenteleminen nimittäin lisää riskiä.) Miten järjestät ruokinnan ja rehujen käsittelyn mahdollisimman turvalliseksi ja ergonomiseksi? Yrittäjänä sinä olet yrityksesi tärkein voimavara. Miten tulet huolehtimaan omasta jaksamisestasi? (harrastukset, lomat, työterveyshuolto, oma työhyvinvointiohjelma jne.) Myös maatalousyrittäjä voi hakeutua työterveyshuollon piiriin. Sieltä kautta saa erilaisia palveluja. Työterveyshuolto järjestää työoloselvitykset (tilakäynnit, joissa arvioidaan työn kuormittavuutta, tapaturmia ja altisteita), antaa ohjeita ja neuvoo, tekee yrittäjälle terveystarkastuksen, mahdollistaa yleislääkäritasoisiin sairaanhoitopalveluihin, jonka kautta voi tarvittaessa päästä myös kuntoremonttiin. Lisätietoja löydät Melan sivustoilta. Kuulutko jo työterveyshuollon piiriin? Aiotko liittyvä työterveyshuoltoon? Nyt kannattaa ainakin harkita! Opi tunnistamaan stressi ja masennus ja pyydä apua tarpeen vaatiessa. Voit tehdä stressitestin Melan sivustoilla: http://www.mela.fi/tyoturvallisuus Työstressikysely. Lähteet ja lisätietoja: Mela vakuuttavaa hyvinvointia: http://www.mela.fi/ Työturvallisuus Terveenä työssä

76 7.5 Laatu Hyvinvoiva nauta on onnistuneen maidon- ja naudanlihantuotannon perusta. Siihen liittyy olennaisesti laadukkaat rehut, asianmukaiset olosuhteet, hygienia ja asiantunteva hoito. Kun kaikki hyvät asiat ovat kohdallaan, syntyy tuotteena turvallinen ja hygieeninen elintarvike, joka säilyy hyvin ja on hyvää sekä terveellistä ravintoa ihmisille. Näin ollen kulutus nousee, mikä on tietysti tuottajille tärkeä asia. Hyvälaatuisesta lihasta maksetaan tuottajalle enemmän kuin huonolaatuisesta lihasta. Teurashylkäykset ovat kallis asia tuottajalle, samoin myös eläinten sairastaminen. Myös eettisesti ajatellen hyvinvoiva nauta on tärkeä asia tuotantoympyrässä. Miten aiot saada ylläpidettyä hyvän laadun jokaisessa tuotantoprosessin vaiheessa? Miten voit perustella kuluttajille, että tilallasi tuotetaan laadukasta, turvallista maitoa/ lihaa? Mitkä eettiset seikat ovat Sinulle tärkeitä tuottaessa maitoa/ naudanlihaa? (luomustatus, eläinten hyvinvointi jne.)

77 Elintarvikelain mukaan elintarvikkeet tulee voida jäljittää koko elintarvikeketjussa. Miten huolehdin omalla tilalla tuotteiden jäljitettävyydestä eli siitä, että tiedän kaikkien tuotteideni alkuperän? (muistiinpanot, kuitit jne.) Millaista maitoa/ lihaa aiot tuottaa tilallasi (laatu)? Miten tulet huolehtimaan hygieniasta? (lanta- ja rehureitit erillään, linnut ja jyrsijät pois tuotantotiloista, puhtaus, pesu jne.) Miten tulet huolehtimaan rehujen turvallisuudesta/ hygieniasta pellosta ruokintapöydälle? (oikeat korjuumenetelmät, ei multaa tai haittaesineitä rehuihin jne.) Mikä on pellosta pöytään -prosessisi motto?

78 8 YRITYKSEN JOHTAMINEN JA TALOUDEN HALLINTA 8.1 Maaseutuyrityksen johtaminen Yhteiskuntamme on muuttunut todella paljon. Ennen vanhaan melkein jokaisessa talossa oli karjaa (jokunen lammas, sika, lehmä ja kanoja), joista saatiin maitoa, lihaa, villaa ja munia. Pelloilta hankittiin eläimille ja ihmisille ravintoa. Lähes kaikessa oltiin omavaraisia. Nykyään maatilat ovat yrityksiä, joissa tuotetaan elintarvikkeita muillekin kuin vain omiksi tarpeiksi. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa ja tarkoituksena on tienata rahaa, jolla voidaan ostaa ruokaa, pitää yllä elintasoa ja ostaa erilaisia hyödykkeitä perheen tarpeiksi. Monella tilalla on myös palkattua työvoimaa. Nykypäivän kilpailuyhteiskunnassa maatilayrityksessä tarvitaan yhä enemmän johtamistaitoja. Mitä suurempi investointi on, sitä enemmän tarvitaan osaamista eli taitoa osata päivittäistä, kasvukauden, tulevan vuoden, tulevaisuuden kehityksen ja koko tilan elinkaaren suunnittelua. Johtaminen on siis kokonaisuuksien hallintaa, lähtien päivittäisistä rutiineista aina pitkän aikajänteen suunnitteluun asti. Menestyminen lähtee yrittäjästä itsestään. Aloita pohtimalla, mitkä ovat yritystoimintasi motiivit (tavoitteellisuus, omaehtoisuus, arvot, miten koet yrittäjyyden, talousnäkökulma, elämäntapa, työ ja harrastus samassa jne.). Yrittäjä on itsensä johtaja, mutta palkallista työvoimaa ollessa hän on myös henkilöstön johtaja. Pohdi, millaiset johtajataidot Sinulla on. Investointi aiheuttaa usein stressiä ja näin ollen edellyttää paineensieto- ja hallintakykyä. Mieti, pystytkö työskentelemään paineen alaisena (rahoitus, paljon työtä jne.)?

79 Menestyminen vaatii osaamista. Minkälainen ammattitaito Sinulla on? Tarvitsetko mahdollisesti investoinnin myötä lisäkoulutusta? Miten olet tähän mennessä hankkinut osaamisesi? (ammattilehdet ja -kirjallisuus, tutkinto, kurssit jne.) Onko Sinulla johtamistaitoja ja hallitsetko taloushallinnon? Tee itsellesi ammattitaidon/ osaamisen kehittämissuunnitelma. Mieti, mitä koulutusta, kursseja, tietoa, taitoja tulet tarvitsemaan, missä vaiheessa ja miten (esim. jalostus, tutkinto, luomukurssi, taloushallinnon kurssi jne). Kehittäminen/ kehittymisen tulee olla jatkuvaa. Aina oppii jotain uutta. Kehittämisen prosessikaavio, joka etenee vaiheittain.

80 Missio Visionäärinen Strateginen Operatiivinen Yllä oleva pyramidi kuvaa johtamista eri aikajänteillä. Pyramidin huipussa meillä on missio, joka kuvaa päivittäistä tehtäväämme, esimerkiksi maidon tuotantoa. Missiota tekemällä saavutamme luomamme vision eli tulevaisuuden kuvan. Johtamista on kolmen tasoista eli operatiivista, strategista ja visionääristä. Operatiivinen johtaminen on pyramidin jalusta, joka sisältää jokapäiväisen liiketoiminnan, kuten tuotantoprosessien ohjauksen, myynnin ja markkinoinnin, henkilöstön johtamisen, rahoituksen, taloushallinnon ja operatiivisen laskennan sekä suhteiden hoidon sidosryhmiin. Pohdi, miten tulet hoitamaan operatiivisen johtamisen yrityksessäsi. Strateginen johtaminen on keskipitkän aikajänteen eli 3 5 vuoden suunnittelua, johon sisältyy toiminnan arviointi ja uudelleensuuntaaminen, strateginen toimeenpano, strategian muotoilu, tavoitteiden asettaminen sekä liikeidean muotoilu. Pohdi, miten tulet hoitamaan strategisen johtamisen yrityksessäsi.

81 Visionäärinen johtaminen on pitkällä aikajänteen suunnittelua, joka pitää sisällään vision, tulevaisuuden kuvat ja skenaariot. Visionäärinen suunnittelu tähtää noin 10 vuoden päähän tai se on oikeastaan yrityksen koko elinkaaren suunnittelua. Pohdi, miten tulet hoitamaan visionäärisen johtamisen yrityksessäsi. Johtamis- ja suunnittelutyöllä on siis yhä suurempi merkitys. Täytyy tietää, missä mennään eli tilannetta on seurattava kaiken aikaa. Pohdi, miten itse aiot organisoida seurannan ja arvioinnin ja miten aiot pysyä menestyvänä yrityksenä/ ensin saavuttaa menestyvän yrityksen. Tuotantopanosten (lannoitteiden, rehujen ym. ostojen) hintojen kilpailuttamisella on yhteys yrityksen kannattavuuteen ja menestymiseen. Pohdi, miten ja kuinka usein aiot hoitaa kilpailuttamisen. Laatua ei saa kuitenkaan unohtaa.

82 Miten muuten aiot säästää tuotantopanosten hankinnassa? Ainakin lannoitteiden ja kalkin hinnoittelua on porrastettu, joten ostohetken ajoituksella voi tehdä suuria säästöjä. Myös yhteisostot kannattavat. Pohdi seuraavaksi, ketkä ovat Sinun tärkeimmät sidosryhmäsi eli mitkä ovat sellaisia organisaatioita tai muita vastaavia, joita välttämättä tarvitset yrityksesi toiminnassa (pankki, urakoitsija, rahoittaja jne.). Maatilayritykseni Kilpailijoiden ja heidän vahvuutensa tunteminen on tärkeää. Pohdi, mitkä ovat tärkeimmät kilpailijasi ja mitkä ovat heidän vahvuutensa? On myös tärkeää tietää, missä Sinä olet parempi kuin kilpailijasi, joten pohdi asiaa tästä näkökulmasta. Lähde: Maatilayrityksen menestystekijät. Tieto tuottamaan 123. ProAgria Keskusten Liitto. WS Bookwell: 2008.