Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot. 16.09.2009 Petri Saari HKL

Samankaltaiset tiedostot
Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä. Ville Lehmuskoski suunnittelujohtaja HKL

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari Kimmo Erkkilä, VTT

Ratikka vai rollikka?

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

RASTU Uusimpien raskaiden ajoneuvojen todellinen suorituskyky. Liikenteen ympäristöhaasteet seminaari Kimmo Erkkilä

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

HSL:n ympäristöbonusjärjestelmä ja kilpailutuskriteerit

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

Pohjois-Savon liikenneseminaari Liikkumisen ja liikenteen tulevaisuus. Jukka Haavikko

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

TransEco -tutkimusohjelma

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Gasum Jussi Vainikka 1

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari

Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Lausunto 1 (6)

Kaupunkibussien päästötietokanta 2013

EU:n energiaunioni ja liikenne

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta Pekka Hjon

Energiankulutus HSL:n järjestämässä liikenteessä

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/ BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa

KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

VAASAN BIOKAASUBUSSIT - TILAAJAN KOKEMUKSET. Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä

Ympäristöystävällinen kalustoratkaisu

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Sähköbussiselvitys. Annakaisa Lehtinen, Trafix/WSP

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Joukkoliikenteen käyttövoimavaihtoehdot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva

Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007

LIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET

Euro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energia- ja ympäristöhaasteet

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Yhteenvetoraportti

Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi)

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

W-FUEL Jätteestä liikennepolttoainetta -hankkeen esittely

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy ( )

Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä

Infrastruktuuridirektiivin tilannekatsaus EU ja Suomi

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenneverotus Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI : TIIVISTELMÄ

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Transkriptio:

Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä, linja-autot 16.09.2009 Petri Saari HKL

Miten bussiliikenteen päästöjä vähennetään Helsingissä nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristöystävällinen käyttövoima joukkoliikenteessä Sähkökäyttöinen raideliikenne Esityksessä keskitytään tällä kertaa vain bussitekniikkaan. 1. Dieselmoottorien tekniikan kehittyminen 2. Biodiesel 3. Maa- ja biokaasu 4. Hybridibussit 5. Johdinautot

Bussien päästöt eri moottoritekniikoilla ja polttoaineilla. Diesel EEV (VTT 7.5.2009) CNG EEV (VTT 7.5.2009) NOx 5,9 g/km NOx 3,2 g/km PM 0,06 g/km PM 0,007 g/km CO2 1120 g/km CO2 1280 g/km Luvut perustuvat VTT:n mittauksiin Braunschweigh ajosyklillä. EEV-diesel on tällä hetkellä puhtain markkinoilla oleva dieselbussi. Huomioitavaa: -telibussin päästöt ovat noin 16-20 % suuremmat kuin 2-aks. EEV -hybriditeknologia nostaa kaluston hintaa, samoin maa/biokaasuteknologia -biopolttoaineet (NExBTL ja muut) ovat kalliimpia kuin fossiilinen polttoaine -kaluston painoa keventämällä on myös mahdollista vähentää energiankulutusta jopa 20% HelenSähkön myymä sähkö jakaantui eri energialähteiden kesken seuraavasti. Fossiiliset 19%, Ydinvoima 22%, Uusiutuva 59% Sähkön ominaispäästö Hiilidioksidi103g/kWh -tiukemmat Euro 6 luokan vaatimukset tulevat voimaan 12 / 2012. (-80% Nox, -50% PM / EEV)

2.2 Päästöpisteytys (kalustopisteet max. 15,2) Nox - 7,0 g/kwh = Euro 2 0 pist. - 5,0 g/kwh = Euro 3 0,50 pist. 0 pistettä? - 3,5 g/kwh = Euro 4 1,00 pist. - 2,0 g/kwh = Euro 5 1,50 pist. PM - 0,15 g/kwh = Euro 2 0 pist. - 0,10/0,16 g/kwh = Euro 3 0,50 pist. 0 pistettä? - 0,05/0,08 g/kwh (ESC/ETC) 1,25 pist. - 0,02/0,03 g/kwh = Euro 4/5 2,75 pist. EEV, kaikki päästökomponentit 6,00 pist. Melu - 77 db(a) 0,75 pist. - 75 db(a) 1,50 pist.

Nox g/kwh PM g/kwh CO g/kwh THC g/kwh NMHC g/kwh Päästötaso Voimassa vuodesta Testisykli Euro 0 1988 ECE R-49 14,4 * 11,2 2,40 Euro 1 1992 ECE R-49 8,0 0,35 4,5 1,10 Euro 2 1995 ECE R-49 7,0 0,15 4,0 1,10 Euro 3 2000 ESC+ELR 5,0 0,10 2,1 0,66 0,78 ETC 0,16 5,45 Euro 4 2005 ESC+ELR 3,5 0,02 1,5 0,46 0,55 ETC 0,03 4,0 Euro 5 2008 ESC+ELR 2,0 0,02 1,5 0,46 0,55 ETC 0,03 4,0 EEV ESC+ELR 2,0 0,02 1,5 0,25 0,40 ETC 0,02 3,0 Päästökomponenttien enimmäismäärät eri Euro-luokissa.

HKL:n tilaaman bussiliikenteen CO2 päästöt 2008 Päästötaso Euro 0 bussien määrä (kpl) bussien osuus (%) bussien ajosuorite (milj.km/v) CO2 / g/km* CO2 / tonnia Euro 1 0 0% 0,0000 1219 0,00 Euro 2 196 41% 13,3336 1270 16933,63 Euro 3 146 31% 9,9321 1189 11809,32 Euro 4 26 5% 1,7687 1194 2111,87 Euro 5 EEV 50 10% 3,1293 1116 3492,31 EX-kaasucng 59 12% 4,0137 1219 4892,67 32,1774 YHTEENSÄ 498 100% 32,1774 39239,80 CO2 1219,48g / km

Tulevaisuudessa HKL kilpailuttamisessa käytettävän laatupisteytyksen lisätään myös CO2 päästöpisteet. PM and CO2 emissions over the Braunschweig city bus -cycle PM g/km 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 Light weight buses 1100 g/km Target for 2-axle city buses with load of 3000 kg CNG Euro2 CNG Euro3 CNG EEV Diesel Euro 2 Diesel Euro 4 Diesel Euro 5 Diesel EEV + CRT Light weight buses 0,10 3-axle 0,05 0,00 800 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 CO2 g/km (for diesels by fuel consumption)

1. Dieselmoottorien tekniikan kehittyminen 800000 NOx päästökertymät euro-päästöluokittain 1400 kaupunkibussia NOx-kertymä kg 700000 600000 500000 400000 300000 200000 Euro 6 EEV Euro 5 Euro 4 Euro 3 Euro 2 100000 0 Lähtötaso 1/3 Euro 2, 1/3 Euro 3, 1/6 Euro 4, 5 ja EEV kutakin Kaksi vuotta / +200 EEV autoa ja -200 Euro 2 autoa Viisi vuotta / +300 EEV Kymmenen vuotta / +300 autoa, +200 Euro 6 autoa, EEV autoa, +700 Euro 6-467 Euro 2 autoa ja -33 autoa, -467 Euro 2 autoa, Euro 3 autoa -466 Euro 3 autoa ja -67 Euro 4 autoa

PM päästökertymät euro-päästöluokittain 1400 kaupunkibussia 14000 PM-kertymä kg 12000 10000 8000 6000 4000 Euro 6 EEV Euro 5 Euro 4 Euro 3 Euro 2 2000 0 Lähtötaso 1/3 Euro 2, 1/3 Euro 3, 1/6 Euro 4, 5 ja EEV kutakin Kaksi vuotta / +200 EEV autoa ja -200 Euro 2 autoa Viisi vuotta / +300 EEV autoa, +200 Euro 6 autoa, -467 Euro 2 autoa ja -33 Euro 3 autoa Kymmenen vuotta / +300 EEV autoa, +700 Euro 6 autoa, -467 Euro 2 autoa, -466 Euro 3 autoa ja -67 Euro 4 autoa

2. BIODIESEL NExBTL-dieselin kenttäkokeessa mukana nyt noin 300 kaupunkibussia Vuosina 2007-2008 suoritettiin runsaasti alustadynamometri-mittauksia NExBTL-seosten päästövaikutuksien selvittämiseksi Päästöjen seuranta aloitettiin 22 kaupunkibussilla 100% NExBTL polttoainetta käytettäessä ongelmalliset typen oksidi (NOx) - päästöt laskivat keskimäärin 10% ja partikkeli (PM) päästöt 30% Partikkelikatalysaattorien ja NExBTL:n yhteisvaikutuksesta partikkeleita voidaan alentaa jopa yli 50% Seurantamittausten alkumittaukset on tehty, päästöjen kehittymistä seurataan vuosittaisilla mittauksilla Vuosina 2009 ja 2010 tehtävillä seurantamittauksilla varmistetaan polttoaineen toimivuus pitkäaikaisessa käytössä 10

100 % NExBTL:n päästövähenemien toteutuminen (VTT) Vähentää hiukkaspäästöjä -30 % NOx päästöjä -10 % Vähentää välittömästi vanhemman (käytössä n.10v) bussikaluston lähipäästöjä. Voidaan käyttää nykyisissä jakelujärjestelmissä.

3. Biokaasu Liikennekäyttö on mahdollista joko suoraan biokaasulaitokselta tai maakaasuverkon kautta verkoston vaikutusalueella Isoilta biokaasulaitoksilta kaasu tulee ohjata liikennekäyttöön, jossa koko tuotettu kaasuvolyymi saadaan hyödynnettyä energiatehokkaasti ja ympärivuotisesti *On huomioitava, että RES-direktiivin mukaisesti mm. jätteestä tuotetun uusiutuvan polttoaineen osuus saadaan laskea tuplana -> esim. Ämmässuon 20milj.kuutiota tarkoittaa n.0,4% koko Suomen liikennepolttoaineista eli tämän kaasun osuus olisi jo 4% uusiutuvan polttoaineen tavoitteesta (2020:10%) ja tuplana laskettuna siis 8%. Eli pelkästään Ämmässuon kaatopaikkakaasun avulla voitaisiin kattaa 8% Suomen uusiutuvien polttoaineiden tavoitteesta liikennekäytössä

Maa- ja biokaasu Ämmässuo 60milj.kuutiota raakakaasua / vuosi. jalostettua biokaasua siitä tulisi n.20milj.kuutiota/vuosi 500 bussia / vuosi Nastolan ensimmäinen (1/4) biovakka tuottaa n. 2milj.kuutiota biokaasua / vuosi 2011 50 bussia / vuosi Viikin jätevedenpuhdistamon potentiaali n. 6milj.kuutiota biokaasua / vuosi 150 bussia / vuosi

Maakaasusta biokaasubussiksi 2011

4. Hybridi hype 25% USA Kanada, uudet hankittavat bussit oltava hybridibusseja. 2012 Lontoossa uudet hankittavat bussit oltava kaikki hybridibusseja. 2011 Saksassa maksetaan ns. kannustus rahaa 75000 / hybridibussi. Hybridibussin laskettu payback 5 7 vuotta. (polttoainesäästöt / jarrut )

Hybridibussit TOIMENPITEET HKL yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa käynnistää pilotin muutamien hybridibussien liikennöinnistä 2009. Pilotista saatavien päästöjä, kustannuksia ja käytettävyyttä koskevien kokemusten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Volvon hybridibussit ovat ns. rinnakkaishybridi busseja, jossa molempia voimalähteitä dieseliä sekä sähköä voidaan käyttää itsenäisesti.

Hybridibussi narikkatorilla

Energy flow e.g. when leaving a bus stop: Battery drives electric wheel drives and auxiliaries Energy flow in the Citaro BlueTec -Hybrid

5. Syitä johdinauton uuteen tulemiseen Ympäristönäkökulmien merkityksen nousu Halu vähentää öljyriippuvuutta Kaupungeilla halu tehdä keskustoistaan miellyttäviä niin asukkaille kuin turisteille Kaluston hinnan muuttuminen edullisemmaksi Kehittyneen akkutekniikan luomat uudet mahdollisuudet Yleinen kiinnostuksen kasvu sähköllä kulkeviin ajoneuvoihin

Apuvoimatekniikka Apuvoimatekniikka kehittyy kovaa vauhtia Sujuvan liikkumisen varmistamiseksi johdinautossa oltava vähintään pieni dieselmoottori, joka mahdollistaa lyhyet johdottomat siirtymät Kehittynyt akku- ja superkondensaattoritekniikka mahdollistaa pidempiaikaisen johdottaman liikkumisen Rooma 3 km ilman johtimia akuston voimalla Shanghai, pysäkeillä aisat nostettaan ylös ajolankoihin, jolloin ladataan superkondensaattorit, muuten kulku ilman johtimia Akkutekniikan kehittymistä on suositeltavaa seurata

2-nivelinen johdinauto Zurich

Yhteenveto 16.9.2009 Hyödynnetään parhaita käytettävissä olevia ja hyötyihin nähden kustannustehokkaita ratkaisuja Tuetaan ja osallistutaan tuotekehitykseen, joka tähtää ympäristön kannalta entistä parempien ratkaisujen kehittämiseen tuotantokäyttöön soveltuviksi Lyhyellä (muutaman vuoden) aikajänteellä: sähkökäyttöisen raideliikenteen kehittäminen/laajentaminen dieselmoottoritekniikan kehitys maa- ja biokaasun käytön lisääminen toisen sukupolven biopolttoaineiden hyödyntäminen hybridibussien kokeilu ja mahdollinen laajempi käyttöönotto BRT.. Pitemmällä aikajänteellä mahdollisesti johdinautot, polttokenno hybridit, sähköbussit

Kiitos

index_25_sound_v_02engl.exe

Johdinauto ver. bussiin Melu - liikkuessa vain vähäistä ajokohinaa ja pysäkeillä sekä liikenteessä pysähtyneenä lähes meluton. Päästöt - paikallispäästöt nolla, kaupunkiympäristössä ihmiset eivät altistu saasteille Johdinauto on kaupunkiympäristön kannalta myönteiseksi koettu liikenneväline (monin osin raitiovaunun kaltainen). kaupunkikuvallinen etu Elinkaarikustannuksiltaan dieselbussi 0,8 verrattuna johdinautoon Infrastruktuurikustannukset vähäiset. Kalusto standarsoitunut, suuret valmistussarjat. Kilpailukykyiset hinnat Tekniikka kehittynyt, hybridit, euro 6, biokaasut..

KIITOS!

HKL ja YTV OPTIBIO-tutkimuspartnereina sitoutuvat omalta osaltaan viemään tutkimushankkeen loppuun asti suunnitellusti. Hankkeen keskeyttäminen vaikeuttaisi myöhempää uusien biopolttoainelaatujen käyttöönottoa merkittävästi. Seurannalla varmistetaan toisaalta polttoaineiden toimivuus kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja ajoneuvotyypeissä ja toisaalta päästövähenemien toteutuminen. Synteesikaasuteknologiaan perustuvat biopolttoaineet kaupallistunevat noin 5 vuoden aikajänteellä. NExBTL kokeilulla luodaan jo nyt valmiuksia ottaa käyttöön tulevaisuuden polttoainelaadut niin jakelujärjestelmien kuin loppukäytön osalta, raaka-ainesta riippumatta. Tulevaisuudessa monipuolisempi raaka-ainepohja: Levät, mikrobit, ei syötävät kasviöljyt, hakkuutähteet

Kalustopisteytys kilpailuttaessa ohjaa kaluston hankintaa. Seisomapaikat; 2 Varusteet; 2,3 ; 0 Bussityyppi; 0,75 Päästöt; 4 CO2; 2 Istuinpaikat; 2,6 Melu; 1,5

Ajosuoritejakauma euro-päästöluokittain 90000000 80000000 Ajosuoritekertymö km 70000000 60000000 50000000 40000000 30000000 20000000 10000000 Euro 6 EEV Euro 5 Euro 4 Euro 3 Euro 2 0 Lähtötaso 1/3 Euro 2, 1/3 Euro 3, 1/6 Euro 4, 5 ja EEV kutakin Kaksi vuotta / +200 EEV autoa ja -200 Euro 2 autoa Viisi vuotta / +300 EEV Kymmenen vuotta / +300 autoa, +200 Euro 6 EEV autoa, +700 Euro 6 autoa, -467 Euro 2 autoa autoa, -467 Euro 2 autoa, ja -33 Euro 3 autoa -466 Euro 3 autoa ja -67 Euro 4 autoa

Periaatekuva VTT:llä käytössä olevasta alustadynamometristä ja siihen liittyvästä laitteistosta, jolla päästöjä mitataan.