MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

Transkriptio

1 1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö

2 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit Bussikaluston päästöt Näkemys vaihtoehtoista polttoaineista Case Jokeri Biokaasuvaihtoehto Yhteenveto

3 3 YTV:N LIIKENNEOSASTON TEHTÄVÄT Suunnittelee ja hankkii seutuliikennepalvelut Markkinoi seutuliikennettä ja huolehtii tiedotuksesta Ylläpitää lippu ja matkakorttijärjestelmää Järjestää matkalippujen tarkastuksen Huolehtii liikennejärjestelmäsuunnittelusta Tekee liikennetutkimuksia

4 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN BUSSIKALUSTO Arkiaamussa liikenteessä olevat bussit Espoo sisäinen 130 Helsinki sisäinen 470 Vantaa sisäinen 100 seutuliikenne460 yhteensä n bussia Seutuliikenne on YTV:n vastuulla Myös Espoon ja Vantaan sisäinen liikenne siirtyy YTV:lle jatkossa YTV:n vastuulla n. 700 auton liikennöinti

5 5 POLTTOAINEMÄÄRÄT Keskimäärin dieselbussi kuluttaa n. 45 l/100 km ja ajaa noin km vuodessa vuotuinen polttoainetarve n l Polttoainemäärät (likiarvoina) Espoo sisäinen l Helsinki sisäinen l Vantaa sisäinen l seutuliikenne l yhteensä n l Jatkossa YTV:n liikenteessä n l/a

6 6 POLTTOAINEEN KULUTUS KAASULLA 1 l dieselpolttoainetta vastaa energiasisällöltään 1 Nm 3 kaasua (metaania) Nykytekniikalla kaasubussien energiankulutus on noin 20 % korkeampi dieselkäyttöön verrattuna 700 kaasubussia tarvitsisi vuodessa noin 28 miljoonaa Nm 3 kaasua kaasutehona tämä on 32 MW tai Nm 3 /h Ämmässuon kaasuteho on noin 40 MW, ts. Ämmässuon kaasuteho riittäisi kattamaan koko YTV:n bussiliikenteen polttoainetarpeen

7 7 PALVELUJEN OSTOKRITEERIT YTV ei itse tuota kuljetuspalveluita, vaan hankkii palvelut kilpailuttamalla eri liikennöitsijöiltä Valinnat perustuvat kokonaistaloudellisuuden arviointiin Kilpailutuksessa on käytössä pisteytysjärjestelmä maksimipisteet 100 hinnan vaikutus maks. 87 pistettä kaluston tekniset ominaisuudet maks.13 pistettä päästöjen ja melun osuus teknisistä pisteistä maks. 6,75 eli 52 % Koska hinnoissa kilpailutilanteessa on varsin vähän hajontaa, kaluston pisteiden merkitys lopputulokseen on kohtuullisen suuri

8 8 BUSSIKALUSTON PÄÄSTÖT Dieselkaluston ylivoimaisesti haitallisimmat päästöt ovat hiukkaset ja typen oksidit Uudet raskaan kaluston päästömääräykset (Euro 4/Euro 5) merkitsevät teknologiahyppäystä pakokaasujen jälkikäsittely tulee raskaisiin dieselajoneuvoihin (hiukkassuodattimet, SCR katalysaattorit) uutuuksia myös moottoripuolelle (mm. EGR, korkeapaineinen ruiskutus) Useat kaasuautot täyttävät jo nyt EEV (Euro 5 +) vaatimukset Kaikilla tekniikoilla päästöt tulevat alentumaan merkittävästi (g /kw h ) European HD Emission Development T H C P AR T. *10 C O N Ox 2 0 E C E R 49 /0 0 E C E R 49/01 E U R O 1 E U R O 2 E U R O 3 E U R O 4 E U R O 5 T H C N Ox C O P AR T. *1 0

9 9 PÄÄSTÖJEN ULKOISET KUSTANNUKSET CO ( /ton) 3.5 NMHC ( /ton) NO x ( /ton) PM ( /ton) GHG (CO 2, CH 4 ) ( /ton) 46 Lähde: European study ExternE, ADEME

10 10 BUSSIKALUSTON PÄÄSTÖTUTKIMUS YTV on mukana rahoittamassa VTT:llä tehtävää bussien päästötutkimusta Vuosina on mitattu yhteensä noin 35 erilaista bussia todellisuutta vastaavissa ajotilanteissa mukana myös eri ikäisiä kaasubusseja kaasuautoilla iästä riippumatta erittäin alhainen hiukkaspäästö parhaimmilla kaasubusseilla niinikään alhainen NO x päästö Mittausotos on jo niin laaja, että se antaa hyvän kuvan eri tekniikoiden toimivuudesta

11 11 BUSSIKALUSTON PÄÄSTÖTUTKIMUS N O x and PM em issions over the B raunschw eig city bus cycle Dies el E uro 1 Dies el E uro 2 Dies el E uro 3 Dies el + CRT E uro 2 & 3 CNG E uro2 CNG E uro3 CNG E E V E uro lim its (by fac tor 1.8) N O x g /km 10 5 E uro 4 E uro 5 / E E V E uro 3 E uro 2 E uro P M g /km

12 12 NÄKEMYS VAIHTOEHTOISISTA POLTTOAINEISTA YTV:n liikennestrategiassa vuodelle 2014 todetaan kestävän kehityksen osalta seuraavaa: Ympäristöasiat vaikuttavat merkittävästi päätöksentekoomme Suunnittelemme kestävän kehityksen mukaista liikennejärjestelmää ja edistämme sen toteutumista Edistämme vähäpäästöisen ja energiatehokkaan joukkoliikenteen käyttöä YTV ei voi lähteä suosimaan yksittäistä tekniikkavaihtoehtoa tai polttoainetta valinnat perustuvat suorituskykykriteereihin ja em. kokonaistaloudellisuuden arviointiin kunkin vaihtoehdon on tultava toimeen omilla avuillaan maakaasu ja liikennekäyttöön puhdistettu biokaasu ovat kuitenkin varteenotettavia bussiliikenteen polttoainevaihtoehtoja

13 13 CASE JOKERI Varsinainen Jokeri liikenne on tarkoitus aloittaa syksyllä 2006 reitti on sama kuin linjalla 550, mutta palvelutaso on huomattavasti parempi Linjaa hoitamaan tarvitaan 26 teliautoa kalustoselvitys on käynnistynyt (suorituskyvyn määrittely, kustannus ja päästövaikutukset) Myös kaasuvaihtoehto tullaan selvittämään ml. tarvittava tankkausinfrastruktuuri

14 14 BIOKAASUVAIHTOEHTO Myös kaatopaikkakaasu voidaan puhdistaa ajoneuvokäyttöön Ruotsissa tarjolla kaupallinen vesipesuritekniikka Jokeri kokoluokkaan (n. 30 bussia) investointikustannukset ovat: puhdistuslaitos (350 Nm 3 /h raakakaasu) noin 1 M tankkausjärjestelmä 0,5 M Ämmässuon kaasua voitaisiin saada käyttöön kahdella tavalla siirtämällä kaasua erikoisrakenteisilla painesäiliöillä (Virtual Pipeline) tai syöttämällä biokaasua maakaasuverkostoon ja laskemalla vastaava kaasumäärä ajoneuvojen hyväksi (vrt. Vihreä Sähkö )

15 15 PUHDISTUSLAITOS BIOKAASUVAIHTOEHTO SIIRTO SYÖTTÖ PUTKEEN TANKKAUS

16 16 YHTEENVETO Raskaan kaluston uudet päästövaatimukset Euro 4 ja Euro 5 merkitsevät tuntuvaa teknologiahyppäystä puhtaampien pakokaasujen suuntaan Parhaimmat kaasuautot täyttävät jo nyt EEV (Euro 5 +) päästörajat Jatkossakin suorituskykyvaatimusten täyttyminen ja kokonaistaloudellisuus ratkaisevat kilpailutuksen kaasuvaihtoehdot kilpailevat muiden vaihtoehtojen rinnalla Kaasun käytön lisääntyminen edellyttää: selvää suorituskyky tai hintaetua uuteen dieseltekniikkaan verrattuna tankkausinfrastruktuuria, joka mahdollistaa vapaan kilpailun Maa ja biokaasun rinnakkaiskäyttö Ruotsin tapaan saattaa olla mahdollista