Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Samankaltaiset tiedostot
Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Rikinpuute AK

Kaura vaatii ravinteita

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

MegaLab tuloksia 2017

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Herne säilörehun raaka-aineena

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

VILJELYSUUNNITELMA 2008

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Maan kasvukunnon korjaaminen

Nurmien fosforilannoitus

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kerääjäkasvit suorakylvössä

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Gluteenittoman tattarin viljely

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Kasvuohjelmaseminaari

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Luomuviljely ja lannoitus Mustiala

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

Maitotilan resurssitehokkuus

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Hamppu viljelykiertokasvina

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon. Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Transkriptio:

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä HYKERRYS-hankkeiden tuloksia Dos. Priit Tammeorg Mari Unnbom, Jure Zrim, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Biotalouspäivät, Lahti 8.11.2018 Priit.tammeorg@helsinki.fi blogs.helsinki. fi/hykerryshanke

TAUSTA Ravinteiden kierrätys välttämätöntä ravinteiden kestävälle käytölle Hallitusohjelman tavoitteena saada 50% jätevesilietteistä kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä Jätevesipohjaiset kompostit, biojätekompostit

TAUSTA Maan rakenteella keskeinen rooli sadontuottokyvyn muodostumisessa ja ravinnekuormituksen synnyssä Hyvä rakenne vähentää liettymistä ja kiintoaineksen kulkeutumista vesistöön Hiilen sidonta Mikrobeille töitä ja ruoka hajotettavilla hiiliyhdisteillä Vaikutukset ilmi vähitellen, kertautuvat vuosien saatossa http://www.ccmaknowledgebase.vic.gov.au/brown_book/images/24_soil_testing/fig1.jpg https://www.researchgate.net/profile/a_balasubramanian/publication/320331329/figure/fig1/as:614291996692482@1523470033439/figure-fig1_w640.jpg

TAUSTA Orgaanisten lannoitevalmisteiden ravinnepitoisuudet vaihtelevat paljon Priit Tammeorg Tampio ym. 2018. LUKE Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille

TAUSTA Hyvän Sadon kierrätyslannoitus (HYKERRYS), Tila-Hykerrys ja HYKERRYS 2 hankkeet: kokeet 2016-2021 Entä taloudellinen tulos? Tavoitteina on demonstroida suomalaisille viljelijöille kierra tyslannoituksen vaihtoehtoja, toteutustapoja ja toimivuutta, vertailla sato-, ravinne-, ympa risto tehokkuus- seka taloudellisen tuloksen mittareilla erilaisia kierra tyslannoituskonsepteja.

rm hietasavi ph 6,1, Mn huono TUTKIMUS HYKERRYS pääkoe Haltialassa syysruis - härkäpapu - kaura+nurmi - viherlannoitusnurmi - syysrapsi Muut ravinteet hyvä/korkea Kolme kierron vaihetta neljässä kerranteessa Viisi pääruutua/kasvilohko Jokainen lannoitevalmistaja osallistuu omalla lannoituskonseptillaan Kontrollit: väkilannoite, typpitasot, nollakontrolli Kuva: Eetu Virtanen 2017

TUTKIMUS Tila-HYKERRYS täydentäviä tuloksia käytännön mittakaavassa useammalta eri maalajilta ja viljelykierrolta Knehtilän luomutila, Hyvinkää 2 lohkolla 3 neljän ruudun kerrannetta Soilfood, Ecolan He/HeS, välttävä S, Cu, Mn, Zn Katrinabergin kartano, Vantaa HtS, välttävä K, S, B, Mn Kolme viiden ruudun kerrannetta HSY, Soilfood, Ecolan

TULOKSIA Parhaimmat sadot runsaasti typpeä sisältävillä käsittelyillä Mineraalilannoitus 30 + 120 kg N/ha AS = Ammoniumsulfaatti Samoilla kirjaimilla merkityt käsittelyt eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, p < 0.05, Tukey HSD.

TULOKSIA Kaura: parhaimmat sadot kierrätyslannoitteilla olivat samoja kuin mineraalilannoitteilla Samoilla kirjaimilla merkityt käsittelyt eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, p < 0.05, Tukey HSD.

TULOKSIA Härkäpavun sadot runsaita 2017, niukkoja 2018 Samoilla kirjaimilla merkityt käsittelyt eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, p < 0.05, Tukey HSD.

TULOKSIA Kasvihuonekaasujen päästöjä härkäpapu 2017 Kevät 2017 Syksy 2017

TULOKSIA Tilakokeiden tuloksia: Vantaa Vehnä Demonstrant Kylvö 10.5 Puinti 16.8 Vantaa Käsittel y Yara Viljelijä Y20 Tuoreko HSY 1 m-posti+ lisätyppi Keskihajonta Biojätekompost HSY 2 i + lisätyppi Soilfood Ravinne Ecolan -liete Agra 13 + Bactobo ost Keskisa to t/ha 3,618 0,107 2,417 0,314 2,892 0,073 2,557 0,312 1,965 0,306

TULOKSIA Tilakokeiden tuloksia: Knehtilän luomukaura 1 (kato) Lohko Mäentausta kylvö 15.5, puinti 23.8. Rikat ongelmana, sekä kylvöaika/kuivuus Knehtilä lohko 1 Keskis Käsittely a-to t/ha Ecolan Soilfood Viljelijä Kontrolli Agra 13 + Bactoboost Keskihajonta Ravinneliete Ei lannoitusta Ei lannoitusta 0,365 0,075 0,497 0,150 0,296 0,099 0,420 0,052

TULOKSIA Tilakokeiden tuloksia: Knehtilän luomukaura 2. Lohko: Syrjälä Alkukesällä juolavehnäongelma -> kultivointi 2. kylvö 13.6, puinti 13.9 Knehtilä lohko 2 Käsittely Keskisa -to t/ha Keskihajonta Ecolan Agra 13 + Bactoboost 2.850 0.079 Soilfood Ravinneliete 2.642 0.480 Viljelijä Viljelijä ei l. 2.783 0.299 Kontrolli Ei lannoitusta 2.598 0.053

SUUNNITELMIA Kasvukausi 2019 Haltialassa rapsi kaura+nurmi viherlannoitusnurmi (syysrapsi) Vantaalla syysruis Knehtilässä viherlannoitusnurmet Tarkempi tutkimus maan rakenteesta

YHTEENVETO Lyhyellä aikavälillä vesi ja typpi rajoittavat tekijät HSY kompostit, Ammoniumsulfaatti, ravinneliete ja Agra ei jää jälkeen mineraalilannoitteesta lohko on varsin viljava, ja esim. härkäpapu 2017 ei hyötynyt mistään lannoituksesta, vaan sato oli suuri joka tapauksessa Vaikutukset maan hiilivarantoon ja rakenteeseen tulevat esiin useiden vuosien jälkeen Vedenpidätyskyky, maanmurujen kestävyys, mikrobitoiminta Silloin mahdollista mineraalilannoitetta korkeammatkin sadot Kierrätyslannoitteiden haasteena korkea P:N suhde ja pieni helppoliukoisen fosforin määrä Agra 13-0-0 lupaava lisä tarjontaan

YHTEENVETO Tutkimus jatkuu, erityisesti liittyen Sadon laatu ja turvallisuus Ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasut, pieneliöt, ravinteiden oton tehokkuus Nestemäisten erien levitystekniikka Talouslaskenta koko 5 v kierron jälkeen Uusia yrityksiä mahtuu mukaan, ainakin tilatutkimuksiin

Lisätietoja: Maatilan Pellervon juttusarja RAKI-tilaisuudet Pellonpiennarpäivät Mari Unnbom

Kiitos!