SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2011 ja Taloussuunnitelma vuosille 2011 2013 Työvaliokunta 20.9.2010 Seutuhallitus 5.10.2010 Seutuvaltuusto 20.10.2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 YLEISTÄ... 4 3 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 5 3.1 TALOUSARVION OSAT... 5 3.2 TALOUSARVION SITOVUUS... 5 3.3 TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA... 6 4 HENKILÖSTÖ... 6 5 KÄYTTÖTALOUSOSAN TULOSALUEET JA TAVOITTEET... 7 5.1 OHJAUS JA KEHITTÄMINEN... 7 5.2 ELINKEINOPOLITIIKKA... 8 5.2.1 Valtuustoon nähden sitova tavoite... 9 5.2.2 Savonlinnan seudun yrityspalvelut... 9 5.2.3 Teknologiatoimiala... 12 5.2.4 Matkailutoimiala... 14 5.2.5 Edunvalvonta... 16 5.2.6 Viestintä... 16 5.2.7 Elinkeinopolitiikan keskeiset tulokset... 17 5.3 SEUDULLINEN HANKINTATOIMI... 17 6 TULOSLASKELMAOSA... 18 7 INVESTOINTIOSA... 20 8 RAHOITUSOSA... 20 9 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET... 21 2

1 Johdanto Seutukunnan taloudessa on tapahtumassa aavistuksen omainen käänne parempaan päin. Pieniä kasvun merkkejä on odotettavissa. Noususta odotetaan kuitenkin maltillista. Uhkana on mm. investointien vähäisyys. Vienti on loivassa kasvussa, teollisuuden tilauskannat ovat kohentuneet, lomautettuja on kutsuttu töihin. Massa- ja paperiteollisuuden suhdanteet ovat selkeästi parantuneet. UPM:n investointi seudulle antaa selkeän piristysruiskeen kantaen vuodelle 2011. Viennin elpyminen vaikuttaa myönteisesti myös kuljetusalaan. Seudulla käynnissä olevat lukuisat tie-, satama- siltarakennustyöt jatkuvat. Kaupan kasvu jatkuu. Matkailualan yritysten odotukset tulevalle vuodelle ovat hyvät, ja kesäkausi onkin ollut monelle matkailuyrittäjälle ennätyksellisen hyvä. Venäläisten ostosmatkailijoiden merkitys on kasvussa. Rakentaminen on pysynyt pinnalla erityiskorjausrakentamisen ja elvytysluonteisten hankkeiden avulla. Myös uudisrakentaminen on piristynyt esimerkiksi yksityiset hoivakodit. Rakentamisen elpyminen vaikuttaa mekaanisen puunjalostuksen tuotteiden kysyntään. Muovi- ja komposiittialalla venealan yritykset ovat kasvussa. Tilauskannat ovat kuitenkin lyhyet, ja tilanteet vaihtelevat merkittävästi toimialoittain ja yrityksittäin. Seudulla on työvoiman kohtaantoongelma toisaalta työttömyys on pysynyt korkealla tasolla toisaalta kaikkiin avoimiin tehtäviin ei saada osaavaa työvoimaa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tehtävänä on vastata erityisesti seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Seudullinen elinkeinostrategia vuosille 2009 2013 muodostaa vahvan pohjan vuoden 2011 toiminnalle. Tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevien työpaikkojen säilyminen seudulla. Vuonna 2011 resurssit kohdistetaan Savonlinnan seudun vahvuuksien vahvistamiseen; puunjalostus- ja teknologiateollisuus, palveluliiketoiminnan osaaminen, hyvinvointimatkailu. Mahdollisuuksiksi on nostettu mm. IT-alan avaukset, Savonlinnan luonto- ja kulttuurimatkailu, sekä Venäjän suunnalta avautuvat liiketoimintamahdollisuudet. Uusia investointeja alueelle houkutellaan erityisesti matkailun, uusituvan metsäteollisuuden sekä IT-alan toimijoista. 2010 käynnistynyttä Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla (KOKO) tuetaan edelleen seudun strategista kehittämistä ja sen yhteyteen resursoidaan uudet elinkeinopoliittiset avaukset. Tavoitteena on saada seudulle 300 uutta työpaikkaa kärkitoimialoille. Seudun kilpailukykyä ja vahvaa innovaatioympäristöä rakennetaan yliopisto- ja korkeakoulutoimintojen sekä osaamiskeskusohjelmien (matkailu ja puunjalostus- ja teknologiateollisuus) pohjalle. Seudun yhteisessä edunvalvonnassa korostuu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen valituilla erikoistumisaloilla, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metlan toiminnot, Enonkosken kalanviljelyslaitos ja muut seudun kehittämistä tukevat osaamisrakenteet. Parikkalan rajanylityspaikan saaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollistaa toteutuessaan laajan kehityskäytävän Pietarista Parikkalan ja Savonlinnan seudun kautta keskiseen Suomeen. Lentoliikenne on yksi osa houkuttelevaa investointiympäristöä. Laajojen tie-, silta-, ja satamahankkeiden osalta turvataan juoheva eteenpäinmeno. Seudullinen hankintatoimi kilpailuttaa tai antaa asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön tuottaa seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, hankintalakia noudattaen. Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien saaminen, uusien inves- 3

tointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. Savonlinnan seudun kuntayhtymän yhtymäsuunnitelma ja talousarvio on laadittu Suomen kuntaliiton periaatteiden pohjalta. Kuntayhtymäsuunnitelma sisältää kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille 2012-2013. 2 Yleistä Savonlinnan seudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä ja seudun elinkeinostrategiaa toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Sulkava ei ole mukana elinkeinostrategian toteutuksessa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän huolehtii perussopimuksen 2 :n mukaisesti: 1) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymän suunnitelman mukaisesti, 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää kahden kolmasosan ( 2 / 3 ) määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 :n mukainen toimenpidekokonaisuus. Organisaatio Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto 24 jäsentä Tilintarkastaja Työvaliokunta *) Seutuhallitus 9 jäsentä Seutujohtaja Yrityspalvelut Yhtymävirasto Seudullinen hankintatoimi 3K-tehdas *) Jäsenkuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto muodostavat työvaliokunnan. 4

3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 3.1 Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän kokonaismenot ja -tulot. Kuntayhtymän käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Tulosalue Ohjaus ja kehittäminen Elinkeinopolitiikka Seudullinen hankintatoimi Kustannuspaikka Yhtymävirasto Seudulliset yrityspalvelut Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Elektroniikan 3K-tehdas Lentoliikenne Hankintatoimi Kuntayhtymän varsinaista toimintaa kuvataan käyttötalousosassa, jonka osalta seutuvaltuusto hyväksyy kuntayhtymän tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa esitetään Ohjaus ja kehittämisen, Elinkeinopolitiikan ja Seudullisen hankintatoimen toteuttamiseksi tarvittavat määrärahat. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat seutuvaltuusto hyväksyy erikseen. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. 3.2 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi joko brutto- tai nettoperiaatteen mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että seutuvaltuusto päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. Seutuvaltuustoon nähden sitovia tasoja ovat Ohjauksen ja kehittämisen osalta bruttomenot. Muiden tulosalueiden (Elinkeinopolitiikka ja Seudullinen hankintatoimi ja) sitovuustaso on netto. Seutuvaltuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän tulosalueen määrärahan ja tuloarvion sekä toimenpidekohtaiset toimintatavoitteet. Seutuhallitus hyväksyy käyttösuunnitelmassa kustannuspaikkojen ja hankkeiden osamäärärahat ja osatuloarviot. Seutujohtaja päättää hankkeiden käyttösuunnitelmissa niiden menoista ja tuloista sekä tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. 5

KÄYTTÖTALOUS VUONNA 2011 Tulosalue TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Ohjaus ja kehittäminen Toimintatuotot 288 215 214 850 248 717 250 000 250 000 Toimintakulut 244 211 214 850 248 717 250 000 250 000 Ohjaus ja kehittäminen yht. 44 005 0 0 0 0 Elinkeinopolitiikka Toimintatuotot 2 214 745 2 619 051 2 783 448 2 800 000 2 800 000 Toimintakulut 2 197 926 2 548 581 2 736 948 2 760 000 2 730 000 Lentoliikenne Toimintatuotot 232 500 220 000 220 000 220 000 220 000 Toimintakulut 401 608 220 000 220 000 220 000 220 000 Toimintatuotot 2 447 245 2 839 051 3 003 448 3 020 000 3 020 000 Toimintakulut 2 599 534 2 768 581 2 956 948 2 980 000 2 950 000 Elinkeinopolitiikka yht. -152 290 70 470 46 500 40 000 70 000 Seudullinen hankintatoimi Toimintatuotot 185 635 216 752 194 250 220 000 220 000 Toimintakulut 185 635 216 752 194 250 220 000 220 000 Seudullinen hankintatoimi 0 0 0 0 0 Toimintatuotot 2 921 095 3 270 653 3 446 415 3 490 000 3 490 000 Toimintakulut 3 029 380 3 200 183 3 399 915 3 450 000 3 420 000 Määrärahat ja tuloarviot -108 285 70 470 46 500 40 000 70 000 3.3 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan sekä koko kuntayhtymän että tulosalueiden tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että strategisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja strategisten tavoitetasojen toteutumista raportoidaan seutuhallitukselle kaksi (2) kertaa vuodessa. 4 Henkilöstö 6

Henkilöstömäärä tulosalueittain: Tulosalue TP 2009 9/2010 TA 2011 Ohjaus ja kehittäminen 2 1,5 2,5 Elinkeinopolitiikka 14 22,5 *) 17 Seudullinen hankintatoimi 5 4 4 Yhteensä 21 28 23,5 *) Innovaatiokeskuksen toiminnot 1.7.2010 lukien Henkilöstömenot koostuvat vuonna 2011 tulosalueittain seuraavasta henkilöstörakenteesta: Ohjaus ja kehittäminen (2,5 htv) Elinkeinopolitiikka Savonlinnan seudun yrityspalvelut (8,5 htv) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (1,5 htv) Elektroniikan 3K-tehdas (7 htv) Seudullinen hankintatoimi (4 htv) seutujohtaja (1/2 htv) hallintosihteeri/hallintopäällikkö hankesihteeri (hankkeiden taloushallinto ja muut tehtävät) määräaikainen 2011-2013 1 yrityspalvelujohtaja 1 yritysasiamies 0,5 yrityspalvelusihteeri 1 projektisihteeri määräaikainen 2011-2013 1 projektipäällikkö 1 kehittämispäällikkö määräaikainen 2011-2013 1 projektijohtaja määräaikainen 2011-2013, käytännössä toistaiseksi voimassaoleva työsuhde 1 osaamiskeskusjohtaja 1 toimistosihteeri seutujohtaja (1/2 htv) projektikoordinaattori yksikönjohtaja testaus- ja suunnittelupäällikkö tutkimuspäällikkö 100% TEKES -rahoitus tutkimusinsinööri tuotantopäällikkö elektroniikka-asentaja elektroniikka-ammattityöntekijä määräaikainen hankintapäällikkö 3 hankintasihteeriä 5 Käyttötalousosan tulosalueet ja tavoitteet 5.1 Ohjaus ja kehittäminen Ohjaus ja kehittäminen tulosalueen talousarvio käsittää luottamushenkilöhallinnon ja yhtymäviraston kustannukset. Tulosalueen toimintatuotot muodostuvat kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärien mukaan jaetuista maksuosuuksista. Kuntayhtymän hallinnon osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Tulosalueen henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan (1/2 htv), hallintopäällikön ja hankesihteerin palkka- ja henkilösivukuluista. Kuntayhtymän hallintoon on budjetoitu seutuvaltuuston, seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot sekä tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuotetaan osittain ostopalveluna. 7

Tuloksellinen yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa Toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin Yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen Tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Toiminnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitetään siten, että voidaan parantaa yrityspalveluiden, hanketoiminnan ja edunvalvonnan vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Savonlinnan seutu 2020 visiotyön konkretisoiminen: Alustava visio vuonna 2020 Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärki-toimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. Kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tavoitteena on seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen - vuosille 2009 2013 laaditun elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymä toteuttaa elinkeinopolitiikkaa sekä omalla organisaatiollaan että hyödyntämällä kumppaneidensa resursseja ja osaamista erilaisissa yhteishankkeissa. Kumppaniverkoston tehokas hyödyntäminen lähtee yhteisestä visiosta, elinkeinostrategiasta sekä vuoden 2011 kuntayhtymäsuunnitelmasta. Kuntayhteistyön tiivistäminen (ml. Sulkava, Rantasalmi, Heinävesi, Puumala, Kesälahti, Parikkala) Savonlinnan seudun aluerakennemalli - luoda strateginen perusta kuntien yhteisten ja omien maankäyttösuunnitelmien pohjaksi. Suuntaviivat kaupunkiseudun maankäytölliselle kehittämiselle lähimmän 20 vuoden aikana. Ohjauksen ja kehittämisen keskeiset tulokset. Kilpailukykyisempi seutu Toimenpiteet käynnistetty Prosesseja kehitetty Rakennemalli ja toteuttamisohjelma kunnille ja viranomaisille käynnistetty Selvitetään hallintorakenteiden keventäminen ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet Rakenteita kehitetty kokouskäytäntöjä tehostamalla Taloushallintoa resursoitu Asiakastyytyväisyys parantunut 10 %:lla ja sidosryhmätyytyväisyys parantunut Henkilöstötyytyväisyys pysynyt hyvällä tasolla 5.2 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan työnjako on määritelty elinkeinostrategia 2009 2013:ssa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän kunnista Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki ja Punkaharju ovat päättäneet osallistua elinkeinostrategian 2009 2013 toimenpidekokonaisuuteen. 8

Savonlinnan seudun elinkeinostrategian päämäärät ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellnesspalvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla 5.2.1 Valtuustoon nähden sitova tavoite Savonlinnan seudun kehitys kärkitoimialoilla teknologia, matkailu ja puunjalostus on parempi kuin Itä-Suomen kehitys. Mittarina käytetään yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja työvoiman kehittymistä. 5.2.2 Savonlinnan seudun yrityspalvelut Yritys-Suomi kokoaa julkisrahoitteiset yrityspalvelut yhteiseen palvelukonseptiin. Yritys-Suomi yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit sekä tiedotuksen asiakkaiden kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset Start Point -hanke vastaa Savonlinnan seudulla alkavien ja alle kaksi vuotta toimineiden yritysten neuvonnasta. Lisäksi osallistuu asiakasviestintään, yritysneuvojaverkoston koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiseen ja yhteisiin tukiprosesseihin. Keskeiset tavoitteet Seudun elinvoimaisuuden parantuminen uusien elinkelpoisten yritysten ja uusien työpaikkojen avulla. Keskeiset toimenpiteet Alkavien yritysten neuvonta siten, että perustettavat yritykset ovat elinkelpoisia Jälkiseuranta ja jatkoneuvonta Käydään läpi perustetut yritykset ja ohjataan jatkoneuvontaan, koulutukseen ja muihin kehittämisprosesseihin 30 % saavutetuista yrityksistä Haetaan luopuville yrittäjille jatkajia Toimivat ja kehittyvät yritykset Yritys-Suomi hanke päättyy keväällä 2011, joten hankerahoitteinen yritysneuvonta jää kokonaan kuntien vastuulle. Yritysasiamies -resurssit talousarviovuonna ovat tarpeeseen nähden huomattavan vaatimattomat. Yritysneuvontaa on jalkautettu asiakkuuden hallintajärjestelmän avulla muille kehittämishankkeille, yhteistyökumppaneille ja osaamiskeskusohjelmille. 9

Kaikki yritysneuvonnan toimijat käyttävät työssään asiakkuudenhallintajärjestelmää Seudun kasvu- ja kehittämishakuiset yritykset saavat hankkeisiinsa ensiluokkaista palvelua Jäsenkuntien esitykset Yrityspalveluiden toiminnan kehittämiseksi käynnistetään sovitusti Yritysneuvontapalvelut löytyvät Yritys-Suomi Savonlinna brändin alta kattavasti Kasvu- ja kehittämishakuisten yritysten yritysneuvonta liittyen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Toteutetaan asiakastyytyväisyystutkimus Asiakkuuksia hallitaan asiakkuudenhallintajärjestelmällä Yritystalo Schauman Yritystalo Schaumanin uusi toimintakonsepti saadaan valmiiksi Vuokrattavissa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Lähtökohtaisesti Yritystaloon haetaan toimintakonseptiin sopivia kasvuhakuisia yrityksiä, erityishakukohteena seudulle siirtyvät yritykset, joilla lisäarvoa UPM-keskittymään Remontointia vaativista tiloista on solmittu konseptin mukaiset aiesopimukset Savonlinnan Pääskylahden yrityskeskittymä - tehdasrakennusten konseptointihankeella haetaan Yritystaloon ne keskeiset kumppanit, joiden kanssa vanha kuitulevytehdas muutetaan nykyaikaiseksi Yritystaloksi Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön komposiittialan kasvavalle yritystoiminnalle Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kiinteistö Oy Pieksuunlahti Kt Oy Pieksuunlahti tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön rakennustuotealan kasvavalle yritystoiminnalle Kt Oy Pieksuunlahti toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kiinteistö Oy Nobelinniemi Kt Oy Nobelinniemi tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön kertopuun valmistukselle Kt Oy Nobelinniemi toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Venäjä Parikkalaan avataan kansainvälinen rajanylityspaikka Savonlinnan seudun yritystoiminta kansainvälistyy Venäjän suuntaan Ulkomaiset investoinnit vahvistavat seudun elinkeinorakennetta 10

Itä-Suomen Businessedustusto - ISBE Oy on itäsuomalaisten elinkeinoyhtiöiden, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteinen Venäjä-palveluyhtiö. Se tarjoaa monipuolisen ja asiantuntevan tuen pk-yritysten Venäjä-toiminnalle. Luoteis-Venäjärahasto Oy tarjoaa Kaakkoissuomalaisten PK-yritysten Venäjään liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin riskirahoitusta. Karjalanasiamiestoimisto Oy:n kanssa tehdään yhteistyötä rajan molemmin puolin Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan toteutumiseksi ja ulkomaalaisten investointien saamiseksi seudulle. Vahvistetaan venäjä-osaamista yritysneuvonnassa Luovat toimialat Seudullisesti tärkeiden luovien alojen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja luovan alan yrittäjien toiminnan tukeminen. Museoviraston kanssa yhteistyössä tehdään selvitys Olavinlinnan tapahtumaympäristön kehittämisestä. Luovan alan yrittäjien liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Savonlinnan seudulla. Etsitään toimivia ratkaisuja luovan alan palveluiden keskittämiselle ja konseptoinnille. Luovan alan yrittäjille järjestetään matchmaking-tapahtuma Savonlinnassa. Puutuotetoimiala - Eastwood hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymä vastaa Miktech Oy:n hallinnoiman EastWood Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelman käytännön toteutuksesta koko Etelä-Savon maakunnan alueella. Hanke tarjoaa välineitä ja asiantuntija-apua yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen. Keskeiset tavoitteet Yritysten vientivalmiuksien kehittäminen Kertopuun ja vanerin jatkojalostusverkoston kehittäminen Rakennustuotteiden ja palveluiden kehittäminen Yritysten ekologisen kilpailukyvyn lisääminen Keskeiset toimenpiteet Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuuksien selvittäminen Myynti- ja tuotantopotentiaali ulkomaisten toteuttamassa rakentamisessa Avataan uusia vientikontakteja ja mahdollisia vientikanavia yhteistyössä muiden maakuntien kanssa TEM:n Metsäalan strategisen ohjelman mukaisesti ja haetaan tarvittaessa TEM:n kansainvälistymisrahaa ministeriöstä yritysryhmien käyttöön Kertopuu- ja vaneritehtaiden kanssa tehdään kehitysyhteistyötä jalostusasteen nostamiseksi ja kootaan yritysyhteistyöverkosto Palveluiden kehittäminen vapaa-ajan rakentamiseen, puukerrostalo- ja muuhun teolliseen puurakentamiseen Ohjelman yksi painopiste on aktivoida ja kehittää teollista puurakentamista koko valtakunnan alueella tavoitteena generoida osaamista, joka voidaan joidenkin vuosien kuluttua hyödyntää vientitoiminnassakin Kannustetaan ja aktivoidaan joitakin seudun kuntia rakennuttamaan merkittäviä puurakennuskohteita, joiden myötä voidaan kehittää vientikelpoista puurakentamista Edistetään tuotantovälineiden, raaka-aineiden ja energian käytön tehostamista Savonlinnan seudun koheesio- ja kilpailukyky-ohjelma KOKO:n tavoitteena on tukea Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaa Vahvistaa alueen osaamista ja luoda pohjaa seudun innovaatioille Ohjelma avaa uusia tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen liittyviä palvelukonsepteja 11

Vahvistaa matkailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja verkostoitumista Tukee uuden yritystoiminnan syntymistä ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä Aktiivista yhteistyötä tuetaan kehitysyksikköjen, toteuttajien ja käyttäjien välillä Seudullisen elinkeinostrategian jalkauttaminen ja kehittämistyön koordinointi Uusien innovatiivisten avausten hankkeistaminen Yritystoiminnan kansainvälistäminen ja Parikkalan rajanylityspaikan hankkeistaminen Maaseutu-toimenpidekokonaisuus sisältää mm. bioenergian käyttömahdollisuudet, vaatimukset ja rahoituksen Osallistumme Hyvinvointi, Innovaatio- ja osaaminen, Venäjä-Russia sekä Luovat alat kansallisiin teemaverkostoihin Maaseutu Maaseutuyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä liitännäiselinkeinojen kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi niin, että työpaikat maaseudulla säilyvät ja jossain määrin lisääntyvät. Jatketaan työtä seutukunnan lähiruuan tuottajien ja heidän tuotteiden tunnettavuuden lisäämiseksi Pro-Agria Etelä-Savo, Maatilayrityksen hallittu kasvu -hanke Piällysmies ry/itä-savon kalatalousryhmä, Ettei tiputtais venneestä -hanke Tehdään yhteistyötä maaseutuyrittäjien rahoitusta antavien tahojen kanssa: Piällysmies ry, Rajupusu ry, ELY-keskus, Finnvera. 5.2.3 Teknologiatoimiala Lähtökohdat Savonlinnan seudulla työskentelee teknologiateollisuudessa lähes tuhat henkilöä. Keskeiset toimialan tuotteet ja liiketoiminnat liittyvän uusiutuvan metsäteollisuuden prosesseihin ja laitteisiin sekä näiden toimialojen päälaitteiden komponenttivalmistukseen. Lisäksi seudulle on pitkäjänteisen kehitystyön ja yrittäjyyden pohjalta kehittynyt vahvistuva yritysverkosto sähköteknisten ja elektronisten tuotteiden tuotekehityksessä ja valmistuksessa. Toimialan haasteet liittyvät uusien entistä korkeamman lisäarvon tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen mm. metsäteollisuusasiakkaille, metsäbioenergian ja kehittyvien metsäbiojalostamo-investointien tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä koneteollisuuden uudistamisen vauhdittamiseen. Toimialan seudulla toimiviin yrityksiin ja työntekijöihin kohdistuu metsäteollisuuden murroksen ja investointitaantuman lisäksi globaalin kustannuskilpailukyvyn haaste, jonka voittaminen on mahdollista keskittymällä vaativiin erikoistuotteisiin, voimistamalla edelleen tuotekehityksen tuloksellisuutta sekä panostamalla teollisten palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Kuitu- ja prosessitekniikan alalla vuonna 2010 yritysten raportoima 54 miljoonan euron toteutunut liikevaihto seudulla kehitetyillä uusilla tuotteilla on osoitus tämän strategian toimivuudesta. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa suurin muutosuhka kohdistuu pieniin perinteisesti toimiviin alihankintayrityksiin, joiden markkinat ovat viimeisten kahden vuoden aikana radikaalisti supistuneet Suomessa. Seudulla on kuitenkin kehittymässä uudistuva pk-konepaja- ja teknologiayritysten verkosto, sukupolven vaihdokset on lähes 100-prosenttisesti tehty ja yritykset ovat panostaneet tuotekehitykseen, erikoisvalmistukseen ja vientiin mm. Venäjälle. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitysaktiviteetin voimistamiseen pyritään vuonna 2011 mm. FiberLaboratoryn uudella TES- TAA -palvelulla. Aktiivisella teknologiapolitiikalla ja seudun suhteellisen pienellä suoralla elinkeinopoliittisella kehittämisrahoituksella on tavoitteena aktivoida vuonna 2011 yli 5 miljoonan euron tuotekehitysrahoituksen kohdentuminen suoraan seudun yritys- ja tutkimuskenttään, varmistaa seudun tuotekehityslaboratorioiden kehitysinvestoinnit ja tutkijaresurssien kehittäminen sekä vahvistaa yritys- ja liike- 12

toimintalähtöisiä teknologiakeskuspalveluja. Lisäksi seutu jatkaa aktiivista roolia Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuun osalta osana kansallista Uusiutuva Metsäteollisuus avainklusteria. Toimiala vastaa resursseillaan myös sektorinsa uusien yritysten ja kasvuyritysten kehittämisestä sekä yritysmarkkinoinnista. Keskeiset tavoitteet Varmistetaan ja edistetään seudun teknologiateollisuuden sekä tietointensiivisten palveluliiketoimintojen uudistuminen seudulla ensisijaisesti jo seudulla toimivien yritysten yhteistyöverkostossa Vahvistetaan soveltavan tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön rakenteita ja avainhenkilöresursseja seudun kärkialoilla metsä- ja prosessilaiteteollisuuden ja innovatiivisissa energiatekniikan laitetekniikoissa sekä elektroniikkateollisuudessa Tehostetaan uusien yritysten sijoittumista ja uusien liiketoimintojen käynnistymistä seudun vahvuusaloilla ja sähköisissä palveluissa Edistetään kannattavuuslaskelmilla ja kohdennetulla markkinoinnilla teknologiateollisuuden ja metsäbioenergiateollisuuden tuotekehitys- ja uusien tuotteiden demonstrointi- ja tuotantoinvestointeja seudulla. Keskeiset toimenpiteet KOSKE Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamiskeskusohjelma Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuu kansallisessa Uusiutuva Metsäteollisuus avainklusterissa NOHEVA toimintaympäristöprojekti Hankkeessa kehitetään Savonlinnan Teknologiapuiston palvelukokonaisuutta Houkutellaan keskittymään uusia yrityksiä Tuetaan seudun alan pk-yritysten liiketoiminnan kasvua mm. metsäbioenergia-alan uusiin kehittyviin tuotteisiin ja niiden valmistusprosesseihin. Kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus EAKR -hanke Kehitetään kuitu- ja prosessiteknologian vahva erikoistunut tutkimuskeskus, joka tuottaa kansainvälisesti ja alueellisen innovaatiostrategian kannalta keskeistä uutta tietoa ja tuloksia kehitettäessä uusia korkean teknologian menetelmiä, osaamista ja laiteratkaisuja metsäbiomassan teolliseksi hyödyntämiseksi. TUPA - Tutkimuspalvelujen tehostaminen Fiberlaboratory 2010-2011 -laiteinvestointiprojekti Elektroniikkateollisuuden alalla Savonlinnan seutu vahvistaa vuonna 2011 käynnistettävällä EU-osarahoitteisella toimintaympäristöhankkeella erikoistuneen tuotekehityksen edellytyksiä. Sähköiset palvelut ja tietotekniikka Savonlinnan seutu jatkaa aktiivista pääkaupunkiseudulle suunnattua markkinointia ja yritysyhteistyötä uusien tietotekniikkatyöpaikkojen luomiseksi erityisesti nuorille ja alan paluumuuttajaosaajille. Tietoverkkoihin perustuvien asiakaspalvelujen osalta seutu tukee erityisesti yritysten ja TEkeskuksen yhteisprojektien käynnistämistä, jotka tavoittelevat merkittävää työpaikkojen lisäystä seudulla. Taloushallinnon osaajatarpeen tyydyttämiseksi käynnistetään oppilaitosten ja yritysten kanssa yhteistyössä täsmäkoulutusprojekti. Elektroniikan 3K-tehdas 3K-tehdas toimii edelleen keskeisenä osana Teknologiakeskus Elektroniaa ja sen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan teollisuuden työpaikkojen syntyminen alueelle. 13

3K-tehtaan toimintaan kuuluvat yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikkaalan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen sektoreilla sekä julkisen tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimuksen osalta toteutetaan kolmea Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen kanssa sekä valmistellaan uusia hankkeita. Samalla pyritään laajentamaan tutkimukseen liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusyksiköiden kanssa sekä kehitetään paikallista kehitysyksiköiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen sektorilla toteutetaan ja kehitetään paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen osalta ja tätä kautta pyritään varmistamaan kasvavien yritysten osaavan työvoiman saaminen. Vuoden 2011 aikana kehitetään 3K-tehtaan t&k toimintaympäristöä, osaamista ja palveluja. Em. pohjalta toteutetaan t&k ympäristöä kehittävä toimintaympäristöhanke. 3K-tehdas toteuttaa osaltaan seudullista markkinointia uusien elektroniikka-alan yritysten saamiseksi Savonlinnan seudulle. Toiminnassa huomioidaan alan alueelliseen kehittymiseen liittyvät tavoitteet. 5.2.4 Matkailutoimiala Lähtökohdat. Käytettävissä olevien taloudellisten indikaattorien valossa, Savonlinnan seutu ei ole pystynyt hyödyntämään vuoteen 2008 jatkunutta matkailun voimakasta kasvua. Vuodesta 2003 matkailu- ja ravitsemustoimialan liikevaihdon kasvu Savonlinnan seudulla on pysähtynyt. Koska eräissä uusissa yrityksissä on tapahtunut kasvua, on muissa yrityksissä täytynyt tapahtua tarkastelujaksolla 2003 2007 merkittävää liiketoiminnan supistumista. Vuosina 2007 2009 matkailijamäärien kehitystä haittasi taantuma. Suunnitteilla olevien investointien, yritysten tuotekehitystoiminnan ja tapahtumien kehittämisen odotetaan lähivuosina lisäävän matkailupalvelujen kysyntää. Savonlinnan seudun kehittämiselle matkakohteena on keskeistä sähköisten jakelukanavien kehittäminen niin, että ulkomaiset matkailijat löytävät Savonlinnan tuotteet ja pystyvät ostamaan niitä. Matkailun kansainvälistymisessä painopiste on Suomi-Venäjä välisessä matkailuyhteistyössä, ottaen kuitenkin huomioon laajenevat Keski-Euroopan markkinat. Matkailuinvestointien käynnistyminen laajassa mitassa luo pohjan matkailutoimialan merkittävälle kasvulle. Savonlinnan seudun kuntayhtymä ostaa matkailun yhteistyösopimuksen mukaisesti Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:ltä seuraavat tehtävät: toimii matkailuyritysten ja matkailutoimijoiden yhteistyöfoorumina, pitää yllä ajantasaista Savonlinnan seutua koskevaa matkailun informaatio- ja neuvontapalvelua sähköisessä muodossa sekä muita matkailun neuvontapalveluja, organisoi matkailun yhteismarkkinointia ja kehittää ja ylläpitää Savonlinna.Travel-sähköistä neuvonta-, markkinointi- ja varausjärjestelmää siten, että järjestelmän kautta tapahtuva matkailumyynti kasvaa vuoden 2009 tasosta, sopimuksen voimassaoloaikana vähintään 30 prosenttia vuodessa, toteuttaa matkailutoimialan kehittämishankkeita koordinoi alueen matkailutarjontaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi matkailijavirtojen keskittämiseksi Savonlinnan seudulle, mentoroi alueen matkailuyrityksiä matkailutuotteiden kehittämisessä, järjestää matkailuyrittäjien käyttöön niiden tarvitsemaa tutkimustietoa ja yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa matkailualan koulutusta. Savonlinnan seudun osaamiskeskus siirtyi kuntayhtymän hallintaan 1.7.2010 lukien Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy:n kehittämistoiminnan alasajon myötä. Kuntayhtymän osana Osaamiskeskus: tuo uutta osaamista kehittyviin yrityksiin toiminta-alueella. vahvistaa Järvi-suomen yritysverkostoja ja matkailuyhteistyötä sekä edistää sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä valtakunnallisesti toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. 14

Keskeiset tavoitteet Savonlinnan seudun matkailun kehittämisessä tavoitteena on tukea laajamittaisten investointien käynnistämistä vahvistamalla seudun vetovoimatekijöitä ja niiden hyödyntämistä tuotteistettujen ohjelmapalvelujen ja matkailutapahtumien kehittämisen kautta. Vahvistetaan vuoropuhelua matkailun yrityskentän ja seudun kuntien kanssa seudun matkailun kehittämisen strategisten linjausten luomiseksi ja kärkihankkeiden määrittelemiseksi. Matkailutuotteiden tuotteistaminen kansainvälisiin sähköisiin jakelukanaviin. Keskeiset toimenpiteet Savonlinnan seudun matkailun strategisten painopisteiden määrittely ja kärkihankelistan tarkistaminen yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Luodaan valmiudet esitellä kasvua ja investointeja hakevat matkailukohteet suomalaisille ja kansainvälisille investoreille sekä esitellä niitä seutumarkkinoinnissa. Yrityksille suunnatut tukitoimenpiteet keskitetään yritysten oman kehittämistoiminnan vahvistamiseen, verkostojen vahvistamiseen ja toimiin oikeiden jakelukanavien löytämiseksi tuotteille. Osaamiskeskustoiminnan ja hankkeiden avulla haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja sovellettavaksi yritystoiminnan kehittämiseen alueella. Itä-Suomen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta linkitetään toteutettavaan yrityslähtöiseen kehittämistoimintaan. Kansainvälistä myyntiä varten SAMA perustaa kaksi yritysten keskeistä vientirengasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimimista tuetaan vahvistamalla tutkimustoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä Itä-Suomen yliopiston matkailututkimuksen kautta. Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus yhteistyössä SAMAn kanssa nivoo seudun tuotteet osaksi Saimaan alueen laajempaa kansainvälistä sähköistä tuotetarjontaa ja mahdollisesti käynnistyvää yhteistyötä kansainvälisillä markkinoilla. Savonlinnan seudun osaamiskeskus 2011 Tuo uutta osaamista kehittyviin yrityksiin toiminta-alueella. Vahvistaa Järvi-suomen yritysverkostoja ja matkailuyhteistyötä sekä edistää sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä valtakunnallisesti. Toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. Kulttuurimatkailukäytävä Karelia Synnyttää uusien rajanylittäviä luovien alojen yhteistyöverkostoja. Vuoden 2011 Savonlinnan balettijuhlien taustatuki. Waterways Forward Saimaan vesireittien keskusaseman hyödyntämiseen ja Savonlinnan satamapalveluiden uudelleen järjestämiseen sekä Yritystalo Schaumanin konseptointiin haetaan toimivia malleja eurooppalaisilta kumppaneilta. Keskisen Saimaan retkiluistelu -hanke Kehittää retkiluistelusta talvisesongin kärkituotteen Savonlinnan seudulla. Toimenpiteinä mm. reittimestarikoulutus, retkiluistelutuotteiden kehitys kv-markkinointiin, yhtenäiset luistelupäiväkirjat kaikille yrityksille, web-sivuston ja muun materiaalin kääntäminen myös hollanniksi, kylttien ja opastetaulujen tekstien päivitykset, luistelureitit webiin, verkoston toiminta ja sen kehittäminen hankkeen jälkeen. Puruvesi Minibaikal - sukelluskalastuksen kehittämishanke Hankkeella vastataan sukellusmatkailu kysyntään muodostamalla tiivis ammattitaitoinen yritysverkosto huolehtimaan erikoismatkanjärjestäjätuotteen tuotteistamisesta ja yritysten kouluttamisesta. Tuloksena syntyy erikoismatkanjärjestäjätuote, joka lisää ja monipuolistaa osallistuvien yritysten tuotevalikoimaa sekä auttaa jatkamaan normaalia sesonkia sen molemmista päistä. Lakeland Events tapahtumahanke Hanke lisää seudun tapahtumien tuottaja- ja markkinointiosaamista, rakentaa sitoutuneet tuotantotiimit ja pyrkii parantamaan sesonkien vetovoimaisuutta. 15

Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistämishanke Hanke toteuttaa kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä, erityiskohteena Venäjän markkinat 5.2.5 Edunvalvonta Seudun elinvoimaisuuden ja hyvän saavutettavuuden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeiset toimenpiteet ja konkreettiset tulokset. Liikenneinfrastruktuuri Lentoliikenteen turvaaminen määrärahan korottaminen 400 000 euron vuoden 2011 valtion budjettiin, tuen osuus vähintään 70 % Laajakaistan rakentamisen varmistaminen Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka Tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös Suomen ja Venäjän puolella, kehittämiskustannukset ovat arvioitu 350 000 euroksi, josta kunnat rahoittavat 20 prosenttia. Parikkala-Syväoron kehittämisinvestointipäätöksien saaminen Suomessa ja Venäjällä. Kustannukset olisivat Venäjän puolella kuusi miljoonaa euroa ja Suomen puolella noin 2,5 miljoonaa euroa sisältäen mm. liikennejärjestelyt ja välivarastointialueet. Lisäksi tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen osaksi Suomen matkailustrategian toimenpideohjelmaa vuosille 2014 2020. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä johtuvat toimenpiteet ovat käynnistyneet. Asiaa valmistelemaan perustetaan työryhmä (UM) - tavoitteena tehdä vuoteen 2015 mennessä Parikkalan rajanylityspaikasta kansainvälinen. Valtatie 14, Laitaatsalmen syväväylän toteuttaminen ja muut liikenne-infrastruktuurihankkeet Osaamisrakenne Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen sekä normaalikoulun asema tulee turvata Osaamisalueita ja käynnistyneitä kehittämishankkeita viedään eteenpäin pitkäjänteisesti. Luokanopettajien aloituspaikkojen lukumäärä säilytetään ja lastentarhanopettajien aloituspaikkojen määrää lisätään. Hallitusohjelmassa on turvattava yliopistojen sivutoimipisteiden asema ja voimavarat. Laaditaan Itä-Suomen yliopiston kanssa useampivuotinen yhteistyösopimus, joka takaa Savonlinnan kampuksen pitkäjänteisen kehittämisen Kuitulaboratorion toiminta osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintoja turvataan Tuetaan Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminnan vahvistamista Savonlinnassa Alueellistaminen Metsäkeskuksen uudelleen organisointi: Savonlinnaan Suomen Metsäkeskuksen toimipaikka - 30 50 uutta työpaikkaa Metsäbioenergiakeskuksen tehtävät Muut avaukset metsä- ja luontopuolella 5.2.6 Viestintä Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien saaminen, uusien investointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. 16

Yhteisen viestinnän tärkeimmät työkalut ovat strategiaan perustuvat perusviestit, sidosryhmien ja asiakkuuksien määrittely, viestintä- ja markkinointitoimenpiteet sekä yhtenäinen ja tunnistettava visuaalinen ilme (olemassa olevien elementtien hyödyntäminen ja päivitys, ei uuden luomista). Pääviesteinä esim.: Hyvä seutu yrittää, Hyvä seutu elää, Hyvä seutu kasvattaa ja kouluttaa, Hyvä seutu kunnioittaa ympäristöä, Hyvä seutu antaa parastaan, Hyvä seutu arvostaa mennyttä, Hyvä seutu luottaa tulevaan, Hyvä seutu investoida. Yrityspalveluiden viestintä toteutetaan pääsääntöisesti hankkeiden kautta ja se tukee Yritys-Suomi Savonlinnan seutu ilmettä ja palvelulupauksia sekä tuotteiden lanseerausta sidosryhmille ja loppuasiakkaille. Keskeiset toimenpiteet Käynnistettävät prosessit Tavoitteen määrittely ja viestinnän yhteissuunnittelu Toimenpidesuunnitelman laatiminen Viestintästrategia ja strategian käytännön toteuttaminen hankkeiden tiedotusohjeiden mukainen toiminta Tuotetaan tarvittavaa materiaalia tuotteistetuista yrityspalveluista Seudullinen näkymä www.yrityssuomi.fi-palvelussa Työyhteisöviestinnässä hyödynnetään Laituri-alustaa (intranet) 5.2.7 Elinkeinopolitiikan keskeiset tulokset 90 uutta yritystä, joista teknologia yrityksiä 15 kpl uusien yritysten kautta 117 uutta työpaikkaa toimivista yrityksistä uusia työpaikkoja 300 kpl säilytettyjä työpaikkoja 150 kpl teknologiatoimialoilla uutta liikevaihtoa 21 milj. teknologiatoimialoilla uusia tuotteita ja merkittäviä investointeja 19 kpl kehittämisprosesseja käynnissä 20:ssä puualan yrityksessä yöpymisvuorokausien kasvu 10 % myynti matkailun sähköisen varausjärjestelmän kautta lisääntyy 30 % merkittäviä matkailualan investointeja 15 kpl luovien alojen yritysten työpaikkojen lisääntyminen ja 10 % liikevaihtojen kasvu tehdään 10 kpl esiselvityksiä ja pilotteja liittyen uusiin elinkeinopoliittisiin avauksiin Invest in Savonlinna Region ohjelman käynnistäminen maaseutuyrittäjien kokonaismäärä kasvaa 5 % alueen lähiruuantuottajat on tilastoitu ja tiedot heistä ja heidän tuotteistaan löytyvät savonlinnaseutu.fi sivustolta asiakastyytyväisyystutkimuksen kokonaisarvosana on parempi kuin kehitysyhtiöiden keskiarvo sidosryhmäkyselyn tulokset (välilliset vaikutukset: Savonlinnan seudun ja yrityspalveluiden tunnettuuden parantuminen, seudulle tehdyt investoinnit) 5.3 Seudullinen hankintatoimi Vuodelle 2011 asetetaan toiminnan kehittämistavoitteeksi asiakaspalvelun parantaminen ja sopimushallinnan syventäminen (valtuustoa sitovat tavoitteet). Lisäksi toimintaa seurataan ja kehitetään hankintastrategian mukaisesti. 17

Vuoden 2010 asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten analysointi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Valitaan tarkasteluun 1-5 keskeistä kehittämiskohdetta. Asiakaspalautteen haaste-/ongelmakohtien ratkaiseminen ja toiminnan parantaminen kyseisiltä osin sekä hyvien käytäntöjen vahvistaminen. Toteutetaan uusi asiakastyytyväisyyskysely loppuvuodesta. Sopimushallintaa syvennetään siten, että tarkastellaan sopimusten sitoutumisastetta, tuotteistamista ja tehostetaan palautteen keräämistä (valitaan 1-5 kohderyhmää). Seudullisen hankintatoimen keskeiset tulokset. Asiakastyytyväisyys on parantunut 25 %. Sopimushallinnan syventäminen valittujen kohderyhmien osalta: sitoutumisaste parantunut ja tuotteistaminen parantunut 20 %. Palautekanavat ovat kehittyneet, palautteen analysointi on säännöllistä ja tehdyt toimenpiteet dokumentoitu asianmukaisesti. 6 Tuloslaskelmaosa Tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot on summattu tuloslaskelmaan, joka esitetään tilipääryhmittäin. Seutuvaltuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja - kulut. Käyttötalousmenot ovat yhteensä 3 630 295 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä 2 109 800 euroa. Rahoitusosaan on varattu lainojen korkokuluihin 26 500 euroa. Kuntaosuuksien laskuttaminen hoidetaan etupainotteisesti, koska kehittämishankkeiden hankerahoitus tuloutuu kuntayhtymälle kuukausien viiveellä. 18

TULOSLASKELMA VUONNA 2011 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio M-% 2009 2010 2011 10-11 Toimintatuotot Myyntituotot 2 419 011 2 528 261 2 577 090 1,9 josta jäsenkuntaosuudet 1 811 236 1 791 968 1 879 420 4,9 josta liiketoiminnan tuotot (3K) 251 744 321 000 315 000-1,9 josta muut myyntituotot 356 031 402 612 382 670-5,0 Tuet ja avustukset 466 884 736 450 864 168 17,3 Muut tuotot 35 200 5 942 5 157-13,2 Toimintatuotot yht. 2 921 095 3 270 653 3 446 415 5,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -780 078-872 283-1 038 447 19,0 Henkilöstösivukulut -141 854-182 941-213 652 16,8 Eläkekulut -124 718-147 695-173 532 17,5 Muut henkilösivukulut -17 135-35 246-40 119 13,8 Palvelujen ostot -1 463 812-1 260 696-1 273 290 1,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -70 395-170 401-151 509-11,1 Avustukset -425 026-557 534-584 514 4,8 Muut toimintakulut -148 214-156 328-138 503-11,4 Toimintakulut yht. -3 029 380-3 200 183-3 399 915 6,2 Toimintakate -108 285 70 470 46 500-34,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 265 0 0 Muut rahoitustuotot 1 651 0 0 Korkokulut -11 715-44 000-26 500-39,8 Muut rahoituskulut -4 584 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -14 384-44 000-26 500-39,8 Vuosikate -122 669 26 470 20 000-24,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -18 133-11 845 0-100,0 Satunnaiset erät Muut satunnaiset tuotot 105 802 Tilikauden tulos -35 000 14 625 20 000 36,8 Tilikauden yli/-alijäämä -35 000 14 625 20 000 36,8 19

7 Investointiosa Vuonna 2005 yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) päätti lunastaa Kaakkois-Suomen Luoteis-Venäjä - rahaston osakkeita yhteisarvoltaan 131 052 euroa Savonlinnan Osuuspankilta tasaerissä 5 vuoden aikana. Viimeinen erä lunastettiin vuonna 2010. Tulevina vuosina on syytä varautua Yritystalo Schaumanin konseptin toteuttamiseen. Omistajan panostusta on tässä vaiheessa vaikea määritellä, koska hankkeen toteutustapa on vielä auki. Kiinteistöosakeyhtiö Pieksuunlahdesta on tehty esitys Sulkavan kunnalle kuntayhtymän osakkeiden lunastuksesta. INVESTOINTIOSA Ed. vuosien TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 käyttö +Ta-muutos Sijoitukset KtOy Sln Satelliittipuisto I 163 710 KtOy Yritystalo-Schauman 200 000 KtOy Punkaharjun Nobelinniemi 245 000 KtOy Pieksuunlahti 50 000 Luoteis-Venäjä -rahasto 107 329 26 470 Itä-Suomen Businessedustusto 10 000 Yhteensä 576 039 226 470 0 0 0 8 Rahoitusosa RAHOITUSOSA TP 2009 TA 2010 + Ta-muutos TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate -122 669-113 530 20 000 20 000 50 000 Satunnaiset erät 105 802 Investointien rahavirta Sijoitukset -36 670-226 470 0 Toiminnan ja invest. rahavirta -53 537-340 000 20 000 20 000 50 000 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -100 000-200 000-200 000-200 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 234 638-1 000 000 180 000 180 000 150 000 Oman pääoman muutokset -204 101 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -226 990 Korottomien velkojen muutos 195 595 Rahoituksen rahavirta yhteensä -858-100 000-20 000-20 000-50 000 Rahavarojen muutos -54 395-440 000 0 0 0 Rahavarat 1.1. 83 682 29 287-410 713-410 713-410 713 Rahavarat 31.12. 29 287-410 713-410 713-410 713-410 713 20