Pöytyän kunta SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN KEHITTÄMISEKSI A RAHOITUSLIITE
PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KUSTANNUSVAIKUTUKSET Yleistä Perusopetuksen käyttömenot Pöytyän kunnassa ovat vuoden 2015 talousarviossa noin 12 me. SOTE-uudistus todennäköisesti toteutuu vuosikymmenen loppuun mennessä, jolloin nykyisellä rahoitusmallilla kunnan vuotuinen kassavirta puolittuu noin 30 miljoonaan euroon vuodessa. Koulutoimi on tällöin kunnan suurin toimiala. Muita toimialoja ovat varhaiskasvatus 5 me/v, tekninen toimi 1, 5 me/v ja vapaa-aika 1,0 me/v, lukio, hallinto. Lisäksi on luonnollisesti varauduttava investointien rahoitukseen ehkä noin 2, 5 me/v Koulutuksen/perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannustehokkuus tulee siis jatkossa vaikuttamaan oleellisesti siihen mille tasolle muut pienemmät toiminnot voivat taloudellisesti sijoittua. Sote-menot tulevat kokonaisuutena joka tapauksessa kasvamaan ja kuntakohtaiset ennakkolaskelmat antavat aiheen olettaa, että Pöytyän menot kasvavat keskimääräistä enemmän. Valtakunnallisessa vertailussa Pöytyän perusopetusmenot ovat huomattavasti valtakunnan keskiarvoa suurempia yksikköhinnoilla mitattuna. On suuri vaara, että ylisuurilla menoilla toimiva jäljelle jäävä koulupalvelujen palvelutuotanto pienentää taloudelliset mahdollisuudet kehittämiseen olemattomiksi. SOTE-rahoitus johtanee myös siihen, että kuntien veroprosenttien erot kasvavat, jolloin tilanne alkaa todennäköisesti vaikuttaa kansalaisten asuinkunnan valintaan. Uhkana on siis myös se, että Pöytyän vetovoima heikkenee korkean verotuksen johdosta. Taloudellisen tarkastelun perusteet Tässä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: Jatketaan nykyrakerrteella. Verkosto muodostuu kolmesta yhtenäiskoulusta, jotka sijaitsevat Yläneellä, Riihikoskella ja Kyrössä. Muita selvityksessä esiin tulevia välimuotoja ei ote otettu niiden lukuisuuden vuoksi tähän esitykseen. Tarkasteluaikaväli on molemmissa vaihtoehdoissa 20 vuotta. Kummankin vaihtoehdon taloudelliseen vertailuun liittyy arvionvaraisuutta. jota ei pystytä poistamaan. Suuruusluokat tuskin kuitenkaan muuttuvat oleellisesti tästä.
Taloudellinen vertailu Yksikköhinnoilla vertailtuna Pöytyän perusopetuksen kustannukset ovat olleet keskimäärin vuosien varrella 10 % -15 % valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Perusopetuksen kuten monien muiden kunnan palvelujen yleinen suuntaus on yksilöllistyminen. Pienessä yksikössä näiden palvelujen tuottaminen tulee kalliiksi, jos tiettyä tukipalvelua tarvitsevia oppilaita on pienessä yksikössä vain yksi. On siis perusteltua väittää, että Pöytyän palvelujen kalleus suhteessa muihin tulee jatkossakin ennemminkin kasvamaan kuin supistumaan, jos jäädään nykyiseen rakenteeseen. Perusopetuksessa henkilöstömenot ovat suurin yksittäinen kuluerä. Selvityksessä arvioitu käyttömenojen säästöpotentiaali on 1. 000.000 euroa vuodessa. Kahdessakymmenessä vuodessa siis 20 milj. euroa. Kolmen yhtenäiskoulun toteuttamiseksi tarvittavat investoinnit tulevat siis kuoletetuksi 10-12 vuodessa nykyisellä korkotasolla. Tätä voi pitää jopa liiketaloudellisesta näkökulmastakin varsin hyvänä tuottona. Monia kuntien investointeja ei taloudellisessa mielessä saada kuoletettua koskaan, koska tarjolla ei ole maksutuottoja tai säästöpotentiaalia. Lämmityskustannukset ovat hyvä esimerkki syntyvästä säästöstä: Rahoitus nykyisten koulujen lämmitysjärjestelmien ylläpito- ja uusimiskustannukset poistuvat, koska kaikki kolme yhtenäiskoulua ovat jo nyt liitettyinä kaukolämpöön uuden rakennuksen energiatehokkuus on huomattavasti nykyistä rakennuskantaa parempi lämpö tehdään kotimaisella polttoaineella C02 päästöt pienenevät kaukolämpöyhtiön talouden volyymi kasvaa Kunnan vuosikate on niin heikko, että uudisinvestoinnit on rahoitettava velalla käy- (annossa kokonaan. Velkasalkun hajautusta on syytä harkita. Jos velkaa olisi esim. 12 me 20 vuoden maksuajalla olisivat lainanhoitokulut luokkaa 0, 7 me/vuosi. Puolet syntyvästä 1, 0 me säästöstä jäisi näin ollen kunnan talouden katteeksi Pöytvän säästöpotentiaali Aura-Pöytyä yhdistymisselvittelyn 1, 5 me yhteydessä tein syksyllä 2014 arvion Pöytyän säästöpotentiaalista. Myöhemmin selvisi FCG:n teknistä toimialaa koskevasta raportista, että kunnan kirjanpidossa ns. vyörytykset on tehty vain osittain. Tämän johdosta em. arviot säästöpotentiaalista ovat 10-20 % alakantissaja potenttiaali on 1, 7-1, 8 me
LoDDUpäatelma Kannattavat investoinnit kannattaa tehdä vaikka lainarahallakin Pahin virhe olisi ruveta investoimaan nykyrakenteeseen ja sitten kuitenkin muutaman vuoden päästä saneerata sitä. Jos halutaan jäädä nykyiseen rakenteeseen, tulee lähteä siitä, että sillä mennään seuraavat 20 vuotta, jotta tarvittavia remontteja pystytään kuolettamaan. Uuden ja vanhan järjestelmän erilaiset investointikulutja uuden käyttömenosäästö huomioiden vanha tulee siis 20 vuodessa noin 15 me kalliimmaksi. Vanhan rakenteen täytyisi olla jossain suhteessa uutta huomatlavasti parempi, jotta tällaisen suuruusluokan panostus olisi järkevä. Sitä, miten kunnan muu talous kehittyy tänä aikana on erittäin vaikea arvioida muutamaa vuotta pidemmälle. Sote todennäköisesti tulee ja sen kustannuksia nostava vaikutus voi olla Pöytyällä merkittävä. Toisaalta uskon, että uusi kustannusjako on pakko toteuttaa pitkän siirtymäkauden ehkä vähintään 5 vuotta puitteissa ehkä vuodesta 2018 tai 2019 alkaen, jolloin se ehtisi vaikuttaa kunnan talouteen rakennusaikana vasta varsin vähän. Kansantalouden kehitys ja sitä seuraava kunnan verotulokehitys on nykytilanteessa myös vaikeasti arvioitava. Voitaisiin ehkä odottaa tasaista hyvin pientä BKT:n kasvua vielä moniksi vuosiksi. Kunnan kokonaislainamäärää esim. vuonna 2025 on epärealistista esittää ainakaan yhtenä arvona ja riittävä haarukka on niin suuri, että tiedolla ei ole paljoakaan informaatioarvoa. Sitä tämä hanke kuitenkin selvästi edellyttää, että muista talonrakennuksen uudishankkeista pidättäydytään vuoteen 2020 saakka. Keskeiset perusteet talouden kantokyvyn kannalta ovat: Syntyvät säästöt kattavat lainojen hoitokulut. Säästetään etukäteen pitämällä investoinnit muutoin alhaalla 2016-2020. Tehdään päätökset keittiöverkosta ja muista säästömahdollisuuksista. Uskomme kykyymme viedä läpi em. vaikeat ja suuret päätökset. Pöytyällä 2. pnä huhtikuuta 2015 Kari Jokela kunnanjohtaja
RAHOITUKSEN SISÄLTÖKYSYMYKSISTA Rakennusaikaisten korkojen maksu Voidaan tehdä esim. seuraavasti: maksetaan rakennusaikana esim. puolivuosittain maksetaan kaikki ensimmäisen lyhennys- tai vuokraerän yhteydessä pääomitetaan koko vuokra-ajalle Kaksi viimeistä vaihtoehtoa tuottavat tuloksen, jossa rahoituskulut alkavat juosta vasta sitten, kun säästöjäkin alkaa syntyä. Lainalimiitti Voidaan harkita ainakin osaa lainasta limiittinä, koska kokonaisuus sisältää useita investointeja, jotka ajoittuvat 4 vuoden ajalle. Korkosuoiaus Korot ovat nyt historiallisen alhaalla eivätkä ne voi enää laskea, mutta ne voivat nousta. Korkosuojauksen hinta on myös poikkeuksellisen alhaalla 0, 6-1, 0 % suojatun lainan pääomasta vuodessa. Korkosuojauksen kesto on enintään 10 vuotta, mutta se voidaan tietysti myöhemmin uusia. Korkosuojauksen voi tehdä esim.: laittamalla katon korkoprosentille kiinteänä ala- ja ylärajalla (putkimalli) Vaihtoehdon valinta vaikuttaa myös hintaan. Korkosuojaus tehdään usein vain osalle lainasta. Myös leasing-rahoitus voidaan korkosuojata. Menettely on monimutkainen.
YHTENÄISKOULUHANKKEEN TOTEUTTAMISEEN TASEVAIKUTUKSET Kouluverkkoselvitys toteutuessaan johtaa siihen, että useita kiinteistöjä myydään tai vuokrataan tai jää tyhjäksi tai puretaan. Myynti ja purku johtavat heti siihen, että kiinteistö ei ole enää kunnan taseessa. Mikäli kiinteistöllä on isompi tasearvo kun on sen myyntihinta tulee erotus ns. menouttaa, josta syntyy laskennallinen meno, joka vaikuttaa kunnan taseen alijäämään sitä lisäävästi. Koulurakennusten tasearvot ilmenevät liitteestä. Vaihtoehto 1/rakennetaan uudet yhtenäiskoulut Esimerkiksi jos Elisenvaaran koulu jää pysyvästi tyhjäksi tai se puretaan aiheutuu tästä 1, 1 miljoonan euron alaskirjaus. Tämä lisää taseessa olevaa alijäämää. Uuden kuntalain mukaan kunnalla on lakisääteinen velvollisuus kattaa alijäämä. Kun meille tällä talouden tasolla tulee nyt vuosittain miljoona euroa alijäämää ja tähän lisätään vielä kertaluonteinen 1, 1 me alijäämän menoutus, tulee kyseisen vuoden tilinpäätös näyttämään todella huonolta alijäämän osalta. Ensin täytyy saada alijäämän lisääntyminen pysäytettyä ja sitten kattaa jo syntyneet alijäämät. Tehtävä on vaikea. Korostettakoon vielä sitä, että syntyvä lisä-alijäämä on kertaluonteinen eikä ole rahassa maksettava meno vaan laskennallinen kirjaus, joten se ei vaikuta kunnan velkamäärään. Kyläkouluista ainoastaan Auvaisten koululla on merkittävä tasearvo noin 750. 000 euroa. Myyntitilanteessa se pitäisi käytännössä menouttaa heti. Jos se jää vähäiselle käytölle pitää osa kirjanpitoarvosta menouttaa heti. Tämän vuoksi on tärkeää löytää koululle sellainen pidempiaikainen käyttötarkoitus, johon perustuen alaskiriaysta_ej tarvitse tehdä lainkaan. Auran kanssa on hyvin alustavasti keskusteltu asiasta. Auvaisten koulun sijainnista ja kohtalaisesta kunnosta johtuen sen käyttöarvo on hyvä. Jos liikuntasalin käyttö voi jatkua entisellään ei tältä osin alaskirjausta tarvitse tehdä. Muiden kyläkoulujen tasearvot ovat alle 100. 000 euroa, joten niiden menouttamisilla ei ole suuruusluokkamerkitystä. Jos jompikumpi Kyrön taajamakouluista jää vaille käyttöä tai puretaan, on menoutus noin 1 me. Pahimmillaan siis menoutukset voisivat olla yhteensä 1, 8-19, me. Vaihtoehto 2/korjataan vanha toimipisteverkko Peruskorjausten kustannukset ovat arviolta noin 7 me. Koulujen tasearvot nousevat siis tällä summalla, kun korjaukset on tehty. Esim. 10 vuoden jälkeen tasearvoa on vielä jäljellä noin 4 me, jonka joudutaan pääosin menouttamaan. Tässä vaihtoehdossa menouttamisten ongelma ei poistu, mutta sen ajankohta siirtyy huomattavasti myöhemmäksi. Ongelman taloudellinen suuruusluokka on vaihtoehtoon 1 verrattuna vielä 10 vuoden kuluttakin noin kaksinkertainen. Menouttamisen ongelmalta vältytään vain silloin, kun kaikki koulut ovat 40 vuotta vanhoja eikä niitä ole tuona aikana suuremmin korjattu.
Johtopäätökset Alaskirjauksilta ei voi näin laajassa toimipistejärjestelyssä välttyä kokonaan. Tällä hetkellä ongelman taloudellinen suuruus (1, 7 me) on ehkä keskimääräistä vähäisempi, koska tällä vuosituhannella korjattuja/laajennettuja kouluja ovat vain Auvainen ja Kyrö. Kyläkouluinvestointien osalta uhka isoista alaskirjauksista remonttien jälkeen on selvästi suurempi. Se voi toteutua siten, että oppilaiden väheneminen seuraavan noin 20 aikana pakottaa lakkautukseen tai että yhtenäiskouluvaihtoehtoon halutaan palata uudestaan seuraavan 10-15 vuoden aikana ennen kuin tasearvo on pudonnut riittävästi. Taajamakoulut ovat tässä suhteessa turvallisia, koska niiden loppuminen merkitsisi sitä, että koko kyseisen taajaman väkimäärä on romahtanut, ja tarkoittaisi myös sitä, että koko Pöytyää uhkaa "alaskirjaus". Tähän en usko lainkaan. Pöytyällä 12. pnä maaliskuuta 2015 Kari Jokela kunnanjohtaja
KOULUKIINTEISTÖJEN TASEARVOT 31. 12. 2014 Auvaisten koulu Kaverin koulu Heikinsuon koulu Karinaisten koulu Kaulanperän koulu Kyrön koulu Mustanojan koulu Rannanmäen koulu Riihikosken koulu Yläneen yhtenäiskoulu Elisenvaaran koulu 758166, 11 14738, 24 68 438, 31 74 332, 86 58 620, 91 954571, 18 52 907, 55 53 523, 09 284 376, 29 685021, 70 1 148773, 41 4153469, 65 Oppimiskeskus 2817729, 03
VUOTUINEN RAHOITUSTARVE Tekninen toimi on tehnyt yhtenäiskoulurakentamisen toteuttamisesta seuraavan aikataulutuksen: Riihikosken koulun laajennusrakentaminen Aikataulu Aika vuosi/kk 12015, 11l12l2016/l2l3l4l5l6l7l8l9l10l11 12 2017/ 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2018/ 2 3 4 5 6 7 Huonetilaohjelman laatiminen Huonetilaohjelman hvväksvminen Arkkitehdin kjldailutus Arkkitehdin valinta Arkkitehtisuunnittelu Alisuunnittelijoiden kibailutus Alisuunnittelijoiden valinta Pääpiirustuksien hvväksvminen Urakan kilpailutus Urakoitsijan valinta Urakan vastaanotto Rakennuttajan kalustustvä vm Elisenvaaran koulun laajennusrakentaminen Aikataulu Aikavuosi/kk l2015/l6l7l8l9ll0lllll2l2016/l2l3l4l5l6 Huonetilaohjelman laatiminen Huonetilaohjelman hvväksvminen Arkkitehdin kiloailutus Arkkitehdin valinta Arkkitehti suunnittelu Alisuunnittelijoiden kildailutus Alisuunnitteljjoiden valinta Pääpiirustuksien hvväksvminen Urakan kilpailutus Urakoitsijan valinta Urakan vastaanotto Rakennuttajan kafustustvö vm
Vuotuinen rahoitustarve on seuraava: 2016 2017 2018 2019 2020 200 000 4, 0 me 1, 1 me 4, 0 me 3, 2 me 200 000 0,2 4, 0 me 4,0 5, 1 me 5,1 3, 2 me 3,2 12,3
Kuntarahoitus MUNICIPALITY FINANCE ^
Kuntarahoitus tcifai 11T r<nanc» r»^ Rahoitettuja kohteita ^ Siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut (päiväkoti-, koulu- ja väistötilat) ^ Kiinteistöt (koulut, laitokset etc.) ^ Energiansäästö-hankkeet ^ Lääketieteen laitteet ^ Työkoneet (esim. tiehöylä, harvesteri, latukone)./ Katuvalaistusratkaisut ^ Satamakalusto (nosturit ja kontinkäsittely) ^ Energia-, lämpö-, sähköyhtiöiden koneet ja laitteet ^ ICT ja muut konttorilaitteet ^ Myynti ja takaisinvuokraus
Kuntarahoitus t^ftkipai-ltv tlkahc» Leasingrahoituksen peruskäsitteet Rahoitusleasing "Käyttöleasing" Sopimuksen jatkokausi Lunastus Osoittaa ostaja Sopimuksen jatkokausi Lunastus Palautus
Kuntarahoitus f Kiinteistöleasing Kiinteistöleasing on: '/Rahoitusmalli ja sopimuskokonaisuus ^Toteutettava oikea-aikaisesti ^Vaihtoehto lainalle Kiinteistöleasing ei ole: ^Omistamiseen liittyvien riskien ulkoistamista ^Kohteen käyttöön ja ylläpitoon ratkaisua tarjoava sopimus ^Tilaajan velvoitteiden siirtoa rahoittajalle
Kuntarahoitus ICIfAlllv»INAhiCt Kiinteistöleasing - sopimusrakenne Kiinteistön omistaja Urakoitsija (Palveluntarjoaja) Maanvuokrasopimus Ostooikeus- sopimus ^ ^..<«-
Kuntarahoitus -,, -, o..»,. "... <. ^^.-^. Kiinteistöleasing - rahoitusleasingsopimus. Kuntarahoitus ei ole tilaajaa kohtaan vastuussa vuokrakohteen sopivuudesta tarkoitukseensa taikka sen teknisistä tai muista ominaisuuksista. Tilaaja vastaa kustannuksista, maksuista ja veroista, joista Kuntarahoitus joutuu vastuuseen vuokrakohteen rakennuttajana, omistajana tai maanvuokraajana (esim. maanvuokra, kunnalliset ja muut julkisoikeudelliset maksut sekä kiinteistövero). Tilaaja vastaa vuokrakohteen käyttöön ia vlläpitoon liittyvien sopimusten tekemisestä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Tilaaja on velvollinen omalla kustannuksellaan suorittamaan vuokrakohteessa sen kunnon ylläpidon edellyttämät peruskorjaukset. Tilaaja on velvollinen vakuuttamaan vuokrakohteen. Vaaranvastuu vuokrakohteesta on tilaajalla
Kuntarahoitus IUNICI»*LITV F1NANCI Kiinteistöleasing - rakennuttamissopimus. Rakentaminen suoritetaan noudattaen rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja. Tilaaja sitoutuu Kuntarahoituksen puolesta vastaamaan kaikkien velvoitteiden (pois lukien maksuvelvoitteet) täyttämisestä (esim. työmaavalvonta). Tilaajalla on velvollisuus hyväksyä urakkasopimuksen mukaiset maksupostit. Mikäli urakoitsija rakennusvaiheen sikana syyllistyy sopimusrikkomukseen tai tulee maksukyvyttömäksi, tilaaja on viimekädessä velvollinen lunastamaan keskeneräisen vuokrakohteen, elleivät Kuntarahoitus ja tilaaja pääse sopimukseen muusta järjestelystä. Rakennusaikana urakoitsijalla on YSE-ehtojen mukainen vakuutusvelvollisuus
Kuntarahoitus "'.?'' Kiinteistöleasing - muut sopimukset / ehdot. Tilaajalla on sopimuskauden jälkeen osto-oikeus vuokrakohteena oleviin rakennuksiin. Mikäli tilaaja ei ole käyttänyt osto-oikeuttaan viimeistään vuokrakauden päättyessä, tilaaja on velvollinen osoittamaan jonkin kolmannen osapuolen, joka lunastaa vuokrakohteena olevat rakennukset. Maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-aian tulee olla vähintään 50 vuotta. Maanvuokran määrä sovitaan osapuolten välillä erikseen huomioiden veronäkökohdat (verottajan hyväksymä käypä vuokra). Kuntarahoituksella tulee olla oikeus vuokranantajaa kuulematta siirtää maanvuokraoikeus kolmannelle ja maanvuokraoikeus tulee voida rekisteröidä kiinteistörekisteriin parhaalla etuoikeussijalla
Kuntarahoitus Leasing vs. taselaina Tarkoitus Rahoitusaika Lyhennussuunnitelma Omistus ALV-vähennys Kirjanpito Rahoitusleasing Pääomavuokraus (ja jäännösan/o) 15-25 vuotta Annuiteetti / neljännes Rahoittajalla Optio lunastaa (useita) Vuokraerittäin Kuluina tuloslaskelmaan ja vastuuerittely tilinpäätöksen liitetietoihin Laina Omistamisen rahoitus Sopimuksen mukaan Tasaerä Asiakkaalla "Toimitushetkellä" Poistot ja kulut tuloslaskelmaan. Taseessa käyttöomaisuuteen ja vieraaseen pääomaan
Kuntarahoitus UNrO^AI*^ IIWAN<r "?. Miksi leasingrahoitus? ^e'\ sido pääomia omistamiseen ^helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua»^taseen ulkopuolinen erä ^maksut kohdentuvat yksiköille oikein ^rahoitusrakenne saadaan vastaamaan käyttöomaisuuden elinkaarta ^lisäarvopalvelut ^leasing -f- laina ^Jäännösarvon merkitys?
Kuntarahoitus IUN>Clf*ttIV rinanct KIITOS! daniel. eriksson@kuntarahoitus. fi Puh. 050 595 8422
KtrlioiHdilt**tiO llj.ioli i/nri^nnn irlbar 3 kk iribor 3 kk iribor 3 kk 5700000, 001 TlOOOOO. OOt ; 000 000.001 1W 240 240 10.0 X 20, 0 K 10.0 X i iwooo( 1 wo ooo c 400 ooo ( ifibcr äui iribor äkk iribnr äkk <).W» C.<*. 0.04<<t 1.00 K LOOK LOOK 1.04BX l.tuit l.cugs Z2(M5, }Zt ;B13i, *BC 7 ns. zo t E6 070.191 M 616, 10 C U 182. M (