Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

Samankaltaiset tiedostot
Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara

Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 Kalliokiviainesraportti

Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti

Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar

HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila

Kallioperän kartoituskurssi

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

v. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

Joutsenon Lipiälän Ni-tutkimukset 1996 ja Markku Tiainen, Tuire Valjus ja Rauli Lempiäinen

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa Timo Ahtola

Kauniit ja kestävät. Kivirouheet

Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander

Kiviainestestien vertailukokeet 2015

Keski-Suomen luonnonkivilouhimoiden sivukivet

OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~

Rauman kartta-alueen kalliopera

Kivilaj ien kuvaukset

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"

ILLKKA - Itä-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojekti

Valtakunnallisen litogeokemiallisen kartoituksen kulta-anomalioiden tarkistus Etelä-Suomessa kesällä 2006

ILLKKA - Itä-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojekti

SAARENMAA-RUSKO OYK, KANGASALA KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika

/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.

Mak Geologian perusteet II

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

kvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut

Kalliokiviainestutkimukset Pirkanmaalla

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Pa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI Loppuraportti

Maa- ja kallioperäselvitys

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria

J ä_., ;;/ <i. r tie..., l::a..-fo~ 1 u. s

KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI

40 Hinnasto alv 24% Murske 0-16 mm 82,00. Asennushiekka 0-8 mm 80,00. Turvahiekka 1-8 mm 102,00. Kuorikate 145,00

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Suomen geologinen kartta

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL HELSINKI

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

ILLKKA - Itä-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojekti

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera

Kunnossapitoyksikön päällikkö

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

.- -- Fro gradu-tutkielra Maaserageolcgia Turun yliopisto. Feter ~ohansson L *" *-.- -*- ARKISI-C 1 ' r'c,'i,le 1500

Enon kartta-alueen kalliopera

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista

Pellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN KAAVA-ALUEEN KALLIOMASSOJEN MÄÄRÄ- JA LAATUSELVITYS, TÄYDENTÄVÄT TARKASTELUT (revisio A) TAMPERE ID

Helsingin kartta-alueen kalliopera

RISKIKARTOITUS A KUUSIMÄKI

RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

Laadukkaita ja kauniita betonipintoja

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä

J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'

Transkriptio:

61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena käyttökelpoista sorateiden kunnostukseen, mutta alueelta puuttuvat mäet tai niillä on asutusta, joten kohteiden hyödyntäminen vaatisi maanpinnan tason alle menevää avolouhosta. Näissä louhoksissa suurena ongelmana ovat veden tulo louhostilaan. Oravisalossa on kiillegneissien keskellä gneissialue, joka poikkeaa laadultaan kiillegneisseistä. Tällä gneissi/metavulkaniitti kivilajialueella on myös Kakkarin kohde. Oravisalossa on myös vanha louhos (x=6918,274; y=3631,149) tien varrella Hämeenlahden lähellä. Tämän vanhan louhoksen läheisyydessä (300-400 m) on nykyisin asutusta. vanha murskelouhos kiilleliuske Kuva 38. Kiilleliuskealueen keskellä on kvarsti-maasälpägneissejä (keltainen väri) ja metavulkaniitteja/amfiboliitteja (vihreä väri). Kiilleliuske on merkitty sinisellä värillä.

62 KOHDE 21. Kakkari Kakkarin kohde on laajan mäen päällä. Tällä hetkellä alueelta ei ole näkyvyyttä vesitöihin. Kohteen kivi on kvartsi-maasälpägneissiä, jossa on välissä metavulkaniittia (amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä). Luonteenpiirteistä kivelle on voimakas suuntautuneisuus. Kiven hyvä murskeominaisuus on kiilteen vähäisyys. Kivilaji: Metavulkaniitti/gneissi Suuntautuneisuus: Suuntautunut (gneissi) Kiviaineskäyttö: Yleiskäyttö, soratiekäyttö Arvioitu ottomassa: 150000-400 000 m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 15,6 IV kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 35 IV Litteysluku FI 20 III Kiintotiheys 2,65

63 Kuva 39. Kohde 21, Kakkari. Rasterilla on merkitty kohdealue.

64 Tohmajärvi Tohmajärven kunnan länsiosassa ovat vallalla kiilleliuskeet, jotka soveltuvat sorateiden kunnostukseen. Kiilleliuskeiden välissä on metavulkaniittijaksoja, joita kiviainesta hyödynnetään (Lohja Rudus Oy Ab) Kylmäkallion alueella. Tämän Kylmäkallion alueen itäpuolella (2,5 km) on Perävaaran kallioalue, jonka kiilleliuskeaines (osittain hapan liuske) voi soveltua sorateiden kunnostukseen. "Kovat" kivet ovat Tohmajärven kunnan itäosassa, jossa valtakivilajeina ovat eri tyyppiset syväkivet ja gneissit. Alueella on myös diabaaseja, mutta ne ovat useimmiten suuntautuneita amfiboliitteja. Rekivaara Palovaara Lammasmäki Murtovaara Kuva 40. Tohmajärven alueen kiviaineskohteet.

65 KOHDE 22. Rekivaara Graniitti/granodioriitti on vaihtelevasti porfyyrinen kivi (perusmassassa kookkaampia kiteitä). Tämä osaltaan heikentää muuten tasalaatuisen kiven murskeominaisuuksia (kivituhkaa). Kivilaji: Graniitti / granodioriitti Suuntautuneisuus: Heikosti suuntautunut Kiviaineskäyttö: yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: 300 000-500 000 m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 10,3 III kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 24 II Litteysluku FI 10 I Kiintotiheys 2,65

Kuva 41. Kohde 22, Rekivaara. Rasterilla on merkitty kohdealue. 66

67 KOHDE 23. Palovaara Granodioriitti on vaaleaa ja hyvin massamaista. Raekoko on keskirakeista. Kivilaji: Granodioriitti /tonaliitti Suuntautuneisuus: lähes suuntautumaton Kiviaineskäyttö: Yleiskäyttö, tiepäällyste Arvioitu ottomassa: 120 000-300 000 m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 7,9 II kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 22 II Litteysluku FI 11 II Kiintotiheys 2,62

68 Kuva 42. Kohde 23, Palovaara. Rasterilla on merkitty kohdealue.

69 KOHDE 24. Lammasmäki Lammasmäen alueen granodioriitti kuuluu ns. pohjan gneisseihin. Kuitenkin tällä mäellä kivi on hyvin massamaista, vaikka sen seassa on pegmatiitti-suonia ja pieniä osueita migmatiittia (seos-kivi). Kivilaji: Granodioriitti Suuntautuneisuus: Paikoin suuntautunut Kiviaineskäyttö: Tie ja yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: 150000-300 000 m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 11,7 III kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 22 II Litteysluku FI 14 II Kiintotiheys 2,69

70 Kuva 43. Kohde 24, Lammasmäki. Rasterilla on merkitty kohdealue.

71 KOHDE 25. Murtovaara Kivilaji: Granodioriitti Suuntautuneisuus: jonkin verran suuntautunut Kiviaineskäyttö: Tie ja yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: 150 000-400 000 m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 7,6 II kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 20 I Litteysluku FI 13 II Kiintotiheys 2,65

Kuva 44. Kohde 25, Murtovaara. Rasterilla on merkitty kohdealue. 72

73 Kitee Kiteen kalliokiviaineskohteet ovat kaupungin eteläosassa. Suurin osa Kiteen alueesta on kiilleliusketta, joka voi sopia sorateiden kunnostukseen, jos kiilteiden määrä on kohtuullinen (n. alle 30 %). kiilleliuske granodioriitti karkearakeinen graniitti granodioritiitti/ tonaliitti Kuva 45. Kiteen kaupungin eteläosassa on syväkivialue, jossa on tasalaatuista kiviainesta. Repokiven kohde on merkitty rasterilla on granodioriitti/tonaliitti.

74 KOHDE 26. Repokivi Repokiven kohde on laaja granodioriitti-massiivin. Jo rakennuskivi-inventoinnin yhteydessä pidettiin tätä granodioriitti-massiivia potentiaalisena kiviainesten ottoalueena. Kivilaji: Granodioriitti /tonaliitti Suuntautuneisuus: lähes suuntautumaton / suuntautunut/poimuileva Kiviaineskäyttö: Yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: 500 000-1 000 0000 m 3 Laatuluokka: Kohteesta ei ole näytettä (keskeisiltä alueilta ei lupaa maanomistajilta näytteenottoon)

75 Kuva 46. Kohde 26, Repokivi. Rasterilla on merkitty kohdealue.

76 Kesälahti Kesälahdella kohteiden valinta rajoittui vain muutamiin alueisiin, koska monet kallioalueet ovat suojelun piirissä tai asutusta on kallioalueen lähellä. Kesälahden kunnan eteläosassa on gabro/dioriitti-massiivi, jonka sisässä on myös Mörkövaaran kohde (kuva 47). Toinen mahdollinen kiviainesalue (Puruveden graniitti) on Villalan ja Hummovaaran alueella, lähellä Kerimäki-Kiteen tietä. Tätä kalliokohteilta ei saatu maanomistajilta (perikunta) näytteenottolupaa, eivätkä he olleet edes halukkaita hyödyntämään kallioaluetta tulevaisuudessa. graniittia gabroa/dioriitti Mörkövaara Kuva 47. Rasterilla on merkitty Mörkövaaran kohde (2 mäkeä). Mörkövaaran alue on ison gabro/dioriitti-massiivin keskellä (gabro = ruskea väri, graniitti = punainen väri).

77 KOHDE 27. Mörkövaara Mörkövaaran kohteeksi on merkitty kaksi kallioaluetta (Mörkövaara ja Kivikumpu, kuva 48). Alueen pääkivilaji on gabro, mutta osin kivilaji on myös dioriittia. Murskekäytössä ei tällä kivilajivaihtelulla ei ole merkitystä. Päämineraalit ovat plagioklaasi (41,9 %), sarvivälke (24,35 %), biotiitti (=kiille) (15,6 %) ja kvartsi (4,0 %). Raekoko myös vaihtelee pienirakeisesta keskirakeiseen ja tällä kiven ominaisuudella on murskeen laadun vaihteluun. Testinäytteen tulos kuvaa kiven laatua, joka jonkin verran vaihtelee raekoon mukaan kiilteen (biotiitti) määrän mukaan.. Kivilaji: Gabro /dioriitti Suuntautuneisuus: lähes suuntautumaton Kiviaineskäyttö: Tie ja yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: 200000-500 000 m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 16,8 IV kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 20 I Litteysluku FI 10 I Kiintotiheys 2,91