Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset
|
|
- Teija Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1
2 2
3 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille tn 100 tn tn tn tn Suomessa kiviainesten kulutus vuonna 2005 oli noin 20 tonnia/asukas Lähde : INFRA ry 3
4 Aiheet Kainuun kallioperä Kainuun maaperä Rakentamisen maa-ainekset Kalliokiviainekset Maaperän kiviainekset Maa-ainesten inventointi GTK:n tietokannat Poski-projekti v Kainuun Etu Oy Geologian tutkimuskeskus 4
5 Kainuun kallioperä Geologisesti osa vanhinta Suomea Kainuu kuuluu Itä-Suomen arkeeiseen kallioperäalueeseen Pääosa kivistä yli 2,5 mrd vuotta vanhoja Kolme merkittävää geologista kokonaisuutta: Arkeeinen kalliopohja Granitoideja, migmatiitteja Kuhmon vihreäkivivyöhyke Vulkaniitteja, vuolukiviä Kainuun liuskejakso Liuskekiviä, kvartsiitteja, karbonaattikiviä, mustaliuskeet (Talvivaara) Muita kallioperän yksityiskohtia Diabaasijuonet tunkeutuneet vanhempiin kivilajiyksiköihin useassa eri vaiheessa Kallioperän nuoret siirrokset 5
6 Kainuun kallioperä 6
7 Kainuun arkeeinen pohja Kainuun 3 mrd vuotta vanha arkeeinen gneissipohja muodostaa kerrostumisalustan nuoremmille geologisille muodostumille Sisältää viitteitä jopa 3,5 mrd vuotta vanhasta kallioperästä Pääasiassa migmatiititteja ja granitoideja (graniitin kaltaisia kiviä) Päämineraalit: kvartsi, maasälvät ja kiilteet Migmatiitti = seoskivi, joka syntyy kallioperän osittaisen sulamisen seurauksena syvällä maan kuoressa Varsinaiset graniitit melko harvinaisia Kiillegneissejä, gneissipohjan päälle muinaiseen valtamereen kerrostuneita sedimenttikiviä 7
8 Arkeeisen kalliopohjan kiviä Tasalaatuiset, pienirakeiset granitoidit usein lujia murskekiviä Ikävä kyllä pienirakeiset granitoidimuunnokset verrattain harvinaisia Alueen tyypillisin kivi on kiilleraitainen poimuttunut migmatiitti tai gneissi Migmatiitti - Ristijärvi Kiillegneissi - Suomussalmi Granodioriitti - Suomussalmi 8
9 Kuhmon vihreäkivivyöhyke Noin 3 mrd vuotta vanhoja tulivuorikiviä 10 km leveä ja 200 km pitkä, katkonainen vyöhyke (Tipasjärvi-Kuhmo-Suomussalmi) Tuliperäisiä kiviä, jotka purkautuneet enimmäkseen merenpohjalle Mafisia ja ultra-mafisia vulkaniitteja (erittäin kvartsiköyhiä) Felsisiä vulkaniitteja (kvartsirikkaita) Puristunut mannerkuoren liikuntojen seurauksena arkeeisen kalliopohjan väliin Paikoin vulkaniitit ovat muuttuneet vihreäkiviksi (vihreitä mineraaleja: kloriitti, epidootti) Vihreäkivi on Kainuun maakuntakivi Paikoin muuttuneet vuolukiveksi CO 2 - pitoisten kuumien vesiliuosten vaikutuksesta Vähemmän muuttuneet vulkaniitit ovat erittäin potentiaalisia murskekiviä 9
10 Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen kiviä Mafiset ja felsiset vulkaniitit ovat potentiaalisia murskekiviä, mikäli riittävän iso tasalaatuinen esiintymä Usein muuttuminen ongelma (kloriitti, karbonaatti, kiilteet, kiisut) Mafinen vulkaniitti - Suomussalmi Felsinen vulkaniitti - Kuhmo Vuolukivi - Kuhmo 10
11 Kainuun liuskejakso Yli 200 km pitkä ja noin 50 km leveä sedimenttisyntyinen kivilajijakso Ympäristöään paremmin kulutusta kestäviä kvartsiitteja ja kvartsimaasälpäliuskeita Puolangan vaaramaisemat Runsaasti kiilleliuskeita Harvemmin tulivuorikiviä (mafisia ja felsisiä vulkaniitteja) Kerrostuneet 2,5-1,9 mrd vuotta sitten meriympäristössä Rantahiekkoja (kvartsiitti) Matalaan mereen kerrostuneita karbonaattikiviä (dolomiitti) Syvään veteen kerrostuneita mutakiviä (kiilleliuske) Sulfidiliejusta syntyneet mustaliuskeet (Talvivaara) 11
12 Kainuun liuskejakson kiviä Etenkin tiiviit hieman maasälpäpitoiset kvartsiitit toisinaan lujia murskeita (arkosiitit) Kvartsiitti - Puolanka vulkaniitit verrattain harvinaisia ja esiintyminä pienialaisia Kvartsiitit kovia, mutta hauraita. Tyynyrakenteinen vulkaniitti - Jormua Kiilleliuske Puolanka (Mekkomäki) 12
13 Diabaasijuonet Diabaasi on mafista vulkaniittia vastaava kallioperän rakoon asettunut musta juonikivi Tunkeutuneet kallioperään sen rakoillessa 2,5-1,9 mrd vuotta sitten koko Kainuun alueella Tyypillisesti hienorakeisia ja tiiviitä Mineraalit: pyrokseeni, amfiboli, maasälpä (toisinaan kvartsi) usein muuttumista pehmeämmiksi mineraaleiksi (kloriitti, kiilteet) Vähemmän muuttuneet diabaasit erittäin potentiaalisia kiviaineksia mekaanista kestävyyttä vaativiin käyttökohteisiin Kainuussa tyypillisesti 1-40 m leveitä pysty tai vaaka-asentoisia juonia Esiintymien pieni koko voi rajoittaa hyödyntämistä 13
14 Diabaasijuonia Kainuussa Kulutusta kestävänä usein muita kivilajeja paremmin näkyvillä Diabaasi rataleikkaus Erittäin potentiaalinen kivilaji kalliomurskeeksi, mutta usein pieniä esiintymiä Toisinaan muuttuminen ongelmana (kloriitti, kiilteet, karbonaatti, kiisut) Diabaasilouhos Diabaasi - Puolanka 14
15 15
16 16
17 17
18 Kainuun maankamaran kiviainekset Kalliokiviainekset Arkeeinen pohja Granitoidiset gneissit ja migmatiitit Kuhmon vihreäkivivyöhyke Mafiset vulkaniitit Kainuun liuskevyöhyke Kvartsimaasälpägneissit ( felsiset vulkaniitit) Diabaasijuonet Hyvin säilyneet pyrokseeni-diabaasit (deformoitumattomat juonet) Maaperän kiviainekset Harjumuodostumat Soravaltainen aines (0,2-2 mm) Hiekkavaltainen (2-60 mm) Murskauskelpoinen ( mm) 18
19 Kiviainekset, pohjavesialueet ja Natura Kiviainesten oton haasteet Kaikkien päätösten perustana on oltava riittävä tutkimus. Pyrkimys hiekkaa ja soraa korvaavien ainesten käyttöön. Vielä ehjät harjukokonaisuudet pyrittävä säästämään pohjavedenotolle. Maa-ainesten ottoalueiden lukumäärä on kasvanut suojaava maakerros rikkoutunut laajoilla alueilla. Soraa ja hiekkaa korvaavien materiaalien sekä pohjavedenalaisten kiviainesvarantojen tutkimusta lisättävä merkittävästi. Kallio- ja moreenipohjavesien tutkimusta lisättävä. Harjujen seikkaperäiset rakennetutkimukset tärkeitä. Esiintymät syytä hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös pohjavedenpinnan alapuolelta. 19
20 Soranoton haasteet Soranotto harjualueilta on vähenemässä, eikä uusia ottoalueita avata soranotto pohjaveden alta vanhoilla alueilla. Kalliokiviaineksen ottomäärä ja myös suhteellinen osuus kiviainesten otossa tulee kasvamaan edelleen. Harju- ja kalliokiviainesta korvaavien ainesten (moreeni, teollisuuden sivutuotteet, sivukivet jne.) käyttö tulee kasvamaan. Tilinpitokonsepti on laajenemassa kiviainesten lisäksi myös muihin luonnonvaroihin. 20
21 21
22 Kalliokiviaineskohde Kuhmossa Esimerkki onnistuneesti sijoitetusta kalliokiviaineskohteesta Vulkaniittiesiintymä Kuhmon vihreäkivivyöhykkeellä Potentiaalinen I-luokan päällystemurskekohde Tasalaatuinen mafinen vulkaniitti Etenkin mikrokiteiset muunnokset tyypillisesti erittäin lujia Kuhmon infra-alueella noin 15 km kaupungin keskustasta Maakuntarakenteen kannalta keskeisen liikenneväylän varrella (kantatie 76) Suojaetäisyydet riittävät: Asutus >500m Vesistö 2,5 km Voimalinja 1,3 km 22
23 Alueiden käytön yleiset tavoitteet ja maakuntakaavan vaatimukset Kiviainestenottoa on tarkasteltava maakunnallisella tasolla. Otto on sovitettava yhteen erilaisten suojelutarpeiden kanssa. Koko maakunnan kiviaineshuollon jatkuvuuden turvaaminen. Perustana kiviainesvarojen kestävä ja säästävä käyttö. ALUEELLISEN KIVIAINESINVENTOINNIN SISÄLTÖÄ: Maa-aines- ja kalliokiviainesten kartoitukset. Tiedot pohjavesialueista ja suojelualueista. Muu maankäyttötieto. Maastokartoitukset > tietokantojen päivitys. Kerättyjen eri aineistojen yhteensovittaminen. 23
24 Kainuun pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (Poski) Osoittaa pohjavedenhankinnan, sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät harjualueet. Osoittaa ne alueet, joilla kiviainestenotto on määrätyin edellytyksin mahdollista. Osoittaa kiviainesten ottamiseen riittävän pitkällä aikavälillä soveltuvat alueet. 24
25 Maakunnallisia Poski-projekteja on Itä-Suomessa toteutettu: Pohjois-Karjalassa vv Pohjois-Savossa vv Etelä-Savossa vv Keski-Suomessa vv Kainuun Poski-projekti alkanut
26 Kainuun maankamaran kiviainekset Kaikki luonnon kiviainekset ovat alkujaan lähtöisin kallioperästä Maaperän kiviaines Eksogeenisten prosessien kalliosta irrottamaa materiaalia Jää, vesi, tuuli Kuljettaa, lajittelee ja uudelleen kerrostaa kallioperästä irronnutta kiviainesta Jäätikön kerrostama moreenit Lajittumatonta (sis. lohkareita, soraa, hiekkaa ja savea) Veden ja tuulen kerrostama sora, hiekka ja savi Lajittunutta (sis. Pääosin hienorakeisia lajitteita) Kalliokiviaines Kainuussa kiteinen ikivanha kallioperä Geologinen alkuperä vaikuttaa merkittävästi kiviainesesiintymien hyödyntämiseen Maa-ainekset: raekokojakauma tärkein muuttuja Kallioainekset: useampia laatuun vaikuttavia tekijöitä 26
27 Kainuun maankamaran kiviainekset Maa-aineksilla tarkoitetaan maa-aineslain soveltamisalaan kuuluvia maaperän ja kallioperän kiviaineksia Infrarakentamisen kannalta tärkeimmät raaka-ainelähteet: Harjusora- ja hiekka Kalliomurskeet Kainuun hiekka- ja soravarannot ovat Suomen mittakaavassa huomattavat Noin 1400 hiekka- ja soraesiintymää Noin 150 hyödynnettävissä olevaa Luvitettu volyymi noin 53 milj. m 3 Vuotuinen ottomäärä ~ 2 milj. m 3 noin 40% varannoista Pohjoisessa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) Kalliokiviaineksen merkitys ollut vähäisempi mutta tulee kasvamaan Noin 15 toiminnassa olevaa kalliomurskelouhosta Vuotuinen ottomäärä noin m 3 Luvitettu volyymi noin 3 milj. m 3 Kallioainesten otto keskittynyt Kainuun eteläosiin (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo) 27
28 Kainuun maankamaran kiviainekset Maa-aines on kiviainesta (engl. aggregate) Luonnon kiviaines (natural aggregate) Maa- tai kallioperän mineraalipohjaiset ainekset, joita käytetään murskattuina tai murskaamattomina massoina pääasiassa erilaisiin rakentamistarkoituksiin Kuuluvat maa-aineslain soveltamisalaan Kalliokiviaines Kalliosta louhimalla irrotettava kiviaines Maaperän kiviaines Irtaimet maalajit: sora, hiekka, savi Sekundäärinen l. toisiokiviaines (secondary aggregate) Rakentamisesta ja muusta kaivamisesta vapautuvat massat Louhimoiden sivukivet Kierrätetty l. uusiokiviaines (recycled aggregate) Kertaalleen käytetystä materiaalista tuotettu kiviaines jonka alkuperäiset ominaisuudet ovat saattaneet muuttua* Rakennusjätteet, betonin ym. murskaus uudelleen käytetyt massat esim. asfalttimurske *määritelmä: EEA 28
29 Kiviainesten inventointi Kainuussa Tausta-aineistoa saatavissa GTK:n suorittamista laajoista maaperän ja kallioperän kartoitushankkeista ( GTK:n ensimmäinen kartoitus alueella valmistui 1954 Outokumpu ja sen työn jatkajat 50-luvulta alkaen Oulun yliopiston malmiprojektit 80-luvulla GTK:n malminetsintäprojekti 90-luvulla Timantinetsintäyhtiöt 90-luvulta alkaen Vuolukivitutkimuksia GTK-Tekes-Tulikivi 90- ja 00-luvuilla GTK:n kallioperäkartoitus Laajamittaisia kiviainesten inventointihankkeita ei ole kainuussa aikaisemmin toteutettu Kainuun Poski projekti Pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 29
30 Pohjavesipinnan alaista soranottoa 30
Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen
Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu
LisätiedotPohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot
Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maa-ainesten ja pohjavesien teemapäivä 9.5.2019 Jari Hyvärinen, jari.hyvarinen@gtk.fi, p.029 503 3406 Pohjavedet
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen
LisätiedotKiviaineshuolto kaavoituksessa
Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen
LisätiedotKIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen
KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
Lisätiedot28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK)
28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) Projektin taustaa - Etelä-Savossa etenkin hyvälaatuisen harjusoran saatavuus heikentynyt - Ilmeni tarve projektille, jossa tutkitaan aiempaa POSKI selvitystä tarkemmin
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotSatakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi
Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotPyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta
9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen
LisätiedotItä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:
2 Itä-Suomen yksikkö K/781/41/2006 29.12.2006 Kuopio Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala Reino Kesola Tilaaja: 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Reino Kesola KUVAILULEHTI Päivämäärä /
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari
Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotKalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla
Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio
LisätiedotKiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti
Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli
Lisätiedot4 TUTKIMUKSET. 4.1 Maaperän kiviaines. 4.1.1 Yleistä
4 TUTKIMUKSET 4.1 Maaperän kiviaines 4.1.1 Yleistä Maaperän kiviainestutkimuksista on tuotettu pohjaveden yläpuolisten soraja hiekka-esiintymien rajaus- ja ainesmäärätiedot tutkimuksissa mukana olleiden
LisätiedotKiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö
Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
LisätiedotHankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe
Hankesuunnitelma Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Päätoteuttaja: Lapin Liitto Osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonvarakeskus (Luke)
LisätiedotKiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti
Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
Lisätiedot37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE 54/8.86/2013 VALVJAOS 37 Ympäristönsuojelusihteeri 13.6.2013 ASIA Päätös maa-aineslain
LisätiedotJarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl
1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotMaa-ainesvero. Selvitys maa-aineveron käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta
Maa-ainesvero Selvitys maa-aineveron käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta Maaliskuu 2012 Sisällys 1 Johdanto 2 Määritelmiä 3 Maa-aineksen otto 3.1 Maa-aineksen ottoa koskeva lainsäädäntö
LisätiedotSuomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit
Suomen kallioperä Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Karjalaiset muodostumat Arkeeisen kuoren päälle tai sen välittömään läheisyyteen kerrostuneita
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitykset Geologiset varat ja pohjavedet
LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitykset Geologiset varat ja pohjavedet 30.12.2011 LAPIN LIITTO Kuvat Etukansi: Rinnesuo, Pello, Sito Oy Takakansi: Rakkaa Törmävaarassa, Sito Oy Julkaisun muut kuvat:
LisätiedotKIVIAINESKULUTUSENNUSTE
KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat
Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 131/2013 28.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. POPELY/77/07.04/2010 Hakemusnumero 807742 Projektikoodi
LisätiedotInarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)
Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotTEKNLTK 61 Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarinen puh tai
Tekninen lautakunta 61 27.06.2019 Maa-aines ja ympäristölupahakemus Metsähallitus Metsätalous Oy TEKNLTK 61 Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarinen puh. 044 7255256 tai risto.saarinen@kuhmo.fi
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotKESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008
KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto 2008 Sisällys Johdanto... 3 Yleiset ja yksityiset tiet... 3 Metsäautotiet... 4 Rautatiet... 4 Kunnat... 5 Talonrakennus... 5 Kiinteistöjen
LisätiedotEMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41
EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut
LisätiedotPohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes
Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen
LisätiedotTAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa
TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 109/2014 7.11.2014 L/72/42/2013 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. L/72/42/2013 Hakemusnumero 819727 Projektikoodi
LisätiedotMaa-ainesluvat kuntien näkökulmasta
Maa-ainesluvat kuntien näkökulmasta Maarit Kaakinen Oulun seudun ympäristötoimi POSKI- hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Maa-ainesluvat Oulun seudulla Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (14) 20.ll.20l2 2 1. 11. Z01Z. ~~~03\3 /'5\ /~oo'1. ~L~_ ftw_lj' i f\ kf>;.fi/\
.. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (14) 20.ll.20l2 Taltionumero KESKI-SUOMEN UIlTO 3263 2 1. 11. Z01Z Diaarinumero 1868/1/11 ~~~03\3 /'5\ /~oo'1 ~L~_ ftw_lj' i f\ kf>;.fi/\ Asia Valittaja
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Lisätiedot17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8
Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,
LisätiedotUusittu ottamisopas kestävä käyttö
Uusittu ottamisopas kestävä käyttö Maa-ainesten lupa- ja ottotilanne Uusi ottamisopas Sähköiset lomakkeet ja kiviainesten tilinpito Vanhempi tutkija Jari Rintala SYKE Ympäristönsuojelupäivät Lammilla 1.
LisätiedotUraani, mustaliuske ja Talvivaara
Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 Kalliokiviainesraportti
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Yksikkö Kokkola 64/2016 30.9.2016 L/75/42/2014 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 18.5.2015 Raportti 12/2015 Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/2015
LisätiedotKESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe. Maakuntakaavaselostus
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavaselostus Julkaisu 165 2014 Julkaisu 165 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavaselostus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu
LisätiedotKauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.
FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja
LisätiedotMorenia Oy. www.morenia.fi
Morenia Oy Palveluidemme raaka-ainetta ovat maa- ja kallioperän, merenpohjan ja kierrättämällä tuotetut kiviainekset. Olemme alallamme yksi Suomen suurimmista maa-ainesosaamiseen erikoistuneista toimijoista.
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla 12.12.2014 POSKI-hankkeen tilannekatsaus ja valmistuneet raportit VALTSU: maarakentamiseen käytettävästä luonnonmateriaalista
LisätiedotMaatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11
Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Honkikankankaan kallioalue
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 2009 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Keski-Pohjanmaan loppuraportti Salla Valpola, Emmi Rankonen, Ari Lyytikäinen, Heidi Laxström,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotMaaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotSora- ja kallioalueiden hyötykäyttö ja ottoalueiden jälkikäytön ansaintalogiikka- ja yrittäjyysratkaisut
Sora- ja kallioalueiden hyötykäyttö ja ottoalueiden jälkikäytön ansaintalogiikka- ja yrittäjyysratkaisut 30.11.2016 Myllyn kuppi ja kakku, Lammi Juha Ajanko, Destia Oy Destia Oy Suomalainen infra- ja rakennusalan
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 109/2014 L/72/42/2013 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. L/72/42/2013 Hakemusnumero 819727 Projektikoodi
LisätiedotOulun läänin jätesuunnitelman
Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki
LisätiedotÖstersundomin maa-aines-yva
Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen
Alueelliset ympäristöjulkaisut 400 Timo Kinnunen (toim.), Salla Valpola, Merja Autiola, Tuija Kärkkäinen, Kari Vaitomaa, Ismo Ahonen, Pekka Sipilä, Jouko Vuokko, Kari Sivula, Ari Lyytikäinen, Jukka Husa,
LisätiedotRISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI
RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotTuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
LisätiedotPohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Turun seudun loppuraportti
Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Turun seudun loppuraportti Varsinais-Suomen liitto Lounais-Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Tiehallinto Tiehallinnon
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotMaa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivitys
Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivitys Lausuntopalaute 18.9.2019 Maa-ainespäivät Anna Hovila Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivittäminen Työryhmä asetettu 12/2016 Tavoitteena Maa-ainesten kestävä
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotOTANMÄEN KAIVOS. Otanmäki Mine Oy
OTANMÄEN KAIVOS Otanmäki Mine Oy Otanmäen kaivos - Otanmäki Mine Oy suunnittelee avaavansa uudestaan Otanmäen Fe-Ti-V-kaivoksen 2018-2019 välisenä aikana - Otanmäen kaivoksen päätuotteet tulevat olemaan
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotMAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 19 30.03.2011 Kaupunginhallitus 141 12.04.2011 MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE 202/8/86/2010 VALVJAOS 19 Vt.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotUusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski
Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Sisällys Esiselvityshanke ja sen tausta Selvitysmenetelmiä Tuloksia Hankkeen johtopäätöksiä Muita kehittämisajatuksia
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
Lisätiedot