Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset"

Transkriptio

1 Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1

2 2

3 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille tn 100 tn tn tn tn Suomessa kiviainesten kulutus vuonna 2005 oli noin 20 tonnia/asukas Lähde : INFRA ry 3

4 Aiheet Kainuun kallioperä Kainuun maaperä Rakentamisen maa-ainekset Kalliokiviainekset Maaperän kiviainekset Maa-ainesten inventointi GTK:n tietokannat Poski-projekti v Kainuun Etu Oy Geologian tutkimuskeskus 4

5 Kainuun kallioperä Geologisesti osa vanhinta Suomea Kainuu kuuluu Itä-Suomen arkeeiseen kallioperäalueeseen Pääosa kivistä yli 2,5 mrd vuotta vanhoja Kolme merkittävää geologista kokonaisuutta: Arkeeinen kalliopohja Granitoideja, migmatiitteja Kuhmon vihreäkivivyöhyke Vulkaniitteja, vuolukiviä Kainuun liuskejakso Liuskekiviä, kvartsiitteja, karbonaattikiviä, mustaliuskeet (Talvivaara) Muita kallioperän yksityiskohtia Diabaasijuonet tunkeutuneet vanhempiin kivilajiyksiköihin useassa eri vaiheessa Kallioperän nuoret siirrokset 5

6 Kainuun kallioperä 6

7 Kainuun arkeeinen pohja Kainuun 3 mrd vuotta vanha arkeeinen gneissipohja muodostaa kerrostumisalustan nuoremmille geologisille muodostumille Sisältää viitteitä jopa 3,5 mrd vuotta vanhasta kallioperästä Pääasiassa migmatiititteja ja granitoideja (graniitin kaltaisia kiviä) Päämineraalit: kvartsi, maasälvät ja kiilteet Migmatiitti = seoskivi, joka syntyy kallioperän osittaisen sulamisen seurauksena syvällä maan kuoressa Varsinaiset graniitit melko harvinaisia Kiillegneissejä, gneissipohjan päälle muinaiseen valtamereen kerrostuneita sedimenttikiviä 7

8 Arkeeisen kalliopohjan kiviä Tasalaatuiset, pienirakeiset granitoidit usein lujia murskekiviä Ikävä kyllä pienirakeiset granitoidimuunnokset verrattain harvinaisia Alueen tyypillisin kivi on kiilleraitainen poimuttunut migmatiitti tai gneissi Migmatiitti - Ristijärvi Kiillegneissi - Suomussalmi Granodioriitti - Suomussalmi 8

9 Kuhmon vihreäkivivyöhyke Noin 3 mrd vuotta vanhoja tulivuorikiviä 10 km leveä ja 200 km pitkä, katkonainen vyöhyke (Tipasjärvi-Kuhmo-Suomussalmi) Tuliperäisiä kiviä, jotka purkautuneet enimmäkseen merenpohjalle Mafisia ja ultra-mafisia vulkaniitteja (erittäin kvartsiköyhiä) Felsisiä vulkaniitteja (kvartsirikkaita) Puristunut mannerkuoren liikuntojen seurauksena arkeeisen kalliopohjan väliin Paikoin vulkaniitit ovat muuttuneet vihreäkiviksi (vihreitä mineraaleja: kloriitti, epidootti) Vihreäkivi on Kainuun maakuntakivi Paikoin muuttuneet vuolukiveksi CO 2 - pitoisten kuumien vesiliuosten vaikutuksesta Vähemmän muuttuneet vulkaniitit ovat erittäin potentiaalisia murskekiviä 9

10 Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen kiviä Mafiset ja felsiset vulkaniitit ovat potentiaalisia murskekiviä, mikäli riittävän iso tasalaatuinen esiintymä Usein muuttuminen ongelma (kloriitti, karbonaatti, kiilteet, kiisut) Mafinen vulkaniitti - Suomussalmi Felsinen vulkaniitti - Kuhmo Vuolukivi - Kuhmo 10

11 Kainuun liuskejakso Yli 200 km pitkä ja noin 50 km leveä sedimenttisyntyinen kivilajijakso Ympäristöään paremmin kulutusta kestäviä kvartsiitteja ja kvartsimaasälpäliuskeita Puolangan vaaramaisemat Runsaasti kiilleliuskeita Harvemmin tulivuorikiviä (mafisia ja felsisiä vulkaniitteja) Kerrostuneet 2,5-1,9 mrd vuotta sitten meriympäristössä Rantahiekkoja (kvartsiitti) Matalaan mereen kerrostuneita karbonaattikiviä (dolomiitti) Syvään veteen kerrostuneita mutakiviä (kiilleliuske) Sulfidiliejusta syntyneet mustaliuskeet (Talvivaara) 11

12 Kainuun liuskejakson kiviä Etenkin tiiviit hieman maasälpäpitoiset kvartsiitit toisinaan lujia murskeita (arkosiitit) Kvartsiitti - Puolanka vulkaniitit verrattain harvinaisia ja esiintyminä pienialaisia Kvartsiitit kovia, mutta hauraita. Tyynyrakenteinen vulkaniitti - Jormua Kiilleliuske Puolanka (Mekkomäki) 12

13 Diabaasijuonet Diabaasi on mafista vulkaniittia vastaava kallioperän rakoon asettunut musta juonikivi Tunkeutuneet kallioperään sen rakoillessa 2,5-1,9 mrd vuotta sitten koko Kainuun alueella Tyypillisesti hienorakeisia ja tiiviitä Mineraalit: pyrokseeni, amfiboli, maasälpä (toisinaan kvartsi) usein muuttumista pehmeämmiksi mineraaleiksi (kloriitti, kiilteet) Vähemmän muuttuneet diabaasit erittäin potentiaalisia kiviaineksia mekaanista kestävyyttä vaativiin käyttökohteisiin Kainuussa tyypillisesti 1-40 m leveitä pysty tai vaaka-asentoisia juonia Esiintymien pieni koko voi rajoittaa hyödyntämistä 13

14 Diabaasijuonia Kainuussa Kulutusta kestävänä usein muita kivilajeja paremmin näkyvillä Diabaasi rataleikkaus Erittäin potentiaalinen kivilaji kalliomurskeeksi, mutta usein pieniä esiintymiä Toisinaan muuttuminen ongelmana (kloriitti, kiilteet, karbonaatti, kiisut) Diabaasilouhos Diabaasi - Puolanka 14

15 15

16 16

17 17

18 Kainuun maankamaran kiviainekset Kalliokiviainekset Arkeeinen pohja Granitoidiset gneissit ja migmatiitit Kuhmon vihreäkivivyöhyke Mafiset vulkaniitit Kainuun liuskevyöhyke Kvartsimaasälpägneissit ( felsiset vulkaniitit) Diabaasijuonet Hyvin säilyneet pyrokseeni-diabaasit (deformoitumattomat juonet) Maaperän kiviainekset Harjumuodostumat Soravaltainen aines (0,2-2 mm) Hiekkavaltainen (2-60 mm) Murskauskelpoinen ( mm) 18

19 Kiviainekset, pohjavesialueet ja Natura Kiviainesten oton haasteet Kaikkien päätösten perustana on oltava riittävä tutkimus. Pyrkimys hiekkaa ja soraa korvaavien ainesten käyttöön. Vielä ehjät harjukokonaisuudet pyrittävä säästämään pohjavedenotolle. Maa-ainesten ottoalueiden lukumäärä on kasvanut suojaava maakerros rikkoutunut laajoilla alueilla. Soraa ja hiekkaa korvaavien materiaalien sekä pohjavedenalaisten kiviainesvarantojen tutkimusta lisättävä merkittävästi. Kallio- ja moreenipohjavesien tutkimusta lisättävä. Harjujen seikkaperäiset rakennetutkimukset tärkeitä. Esiintymät syytä hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös pohjavedenpinnan alapuolelta. 19

20 Soranoton haasteet Soranotto harjualueilta on vähenemässä, eikä uusia ottoalueita avata soranotto pohjaveden alta vanhoilla alueilla. Kalliokiviaineksen ottomäärä ja myös suhteellinen osuus kiviainesten otossa tulee kasvamaan edelleen. Harju- ja kalliokiviainesta korvaavien ainesten (moreeni, teollisuuden sivutuotteet, sivukivet jne.) käyttö tulee kasvamaan. Tilinpitokonsepti on laajenemassa kiviainesten lisäksi myös muihin luonnonvaroihin. 20

21 21

22 Kalliokiviaineskohde Kuhmossa Esimerkki onnistuneesti sijoitetusta kalliokiviaineskohteesta Vulkaniittiesiintymä Kuhmon vihreäkivivyöhykkeellä Potentiaalinen I-luokan päällystemurskekohde Tasalaatuinen mafinen vulkaniitti Etenkin mikrokiteiset muunnokset tyypillisesti erittäin lujia Kuhmon infra-alueella noin 15 km kaupungin keskustasta Maakuntarakenteen kannalta keskeisen liikenneväylän varrella (kantatie 76) Suojaetäisyydet riittävät: Asutus >500m Vesistö 2,5 km Voimalinja 1,3 km 22

23 Alueiden käytön yleiset tavoitteet ja maakuntakaavan vaatimukset Kiviainestenottoa on tarkasteltava maakunnallisella tasolla. Otto on sovitettava yhteen erilaisten suojelutarpeiden kanssa. Koko maakunnan kiviaineshuollon jatkuvuuden turvaaminen. Perustana kiviainesvarojen kestävä ja säästävä käyttö. ALUEELLISEN KIVIAINESINVENTOINNIN SISÄLTÖÄ: Maa-aines- ja kalliokiviainesten kartoitukset. Tiedot pohjavesialueista ja suojelualueista. Muu maankäyttötieto. Maastokartoitukset > tietokantojen päivitys. Kerättyjen eri aineistojen yhteensovittaminen. 23

24 Kainuun pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (Poski) Osoittaa pohjavedenhankinnan, sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät harjualueet. Osoittaa ne alueet, joilla kiviainestenotto on määrätyin edellytyksin mahdollista. Osoittaa kiviainesten ottamiseen riittävän pitkällä aikavälillä soveltuvat alueet. 24

25 Maakunnallisia Poski-projekteja on Itä-Suomessa toteutettu: Pohjois-Karjalassa vv Pohjois-Savossa vv Etelä-Savossa vv Keski-Suomessa vv Kainuun Poski-projekti alkanut

26 Kainuun maankamaran kiviainekset Kaikki luonnon kiviainekset ovat alkujaan lähtöisin kallioperästä Maaperän kiviaines Eksogeenisten prosessien kalliosta irrottamaa materiaalia Jää, vesi, tuuli Kuljettaa, lajittelee ja uudelleen kerrostaa kallioperästä irronnutta kiviainesta Jäätikön kerrostama moreenit Lajittumatonta (sis. lohkareita, soraa, hiekkaa ja savea) Veden ja tuulen kerrostama sora, hiekka ja savi Lajittunutta (sis. Pääosin hienorakeisia lajitteita) Kalliokiviaines Kainuussa kiteinen ikivanha kallioperä Geologinen alkuperä vaikuttaa merkittävästi kiviainesesiintymien hyödyntämiseen Maa-ainekset: raekokojakauma tärkein muuttuja Kallioainekset: useampia laatuun vaikuttavia tekijöitä 26

27 Kainuun maankamaran kiviainekset Maa-aineksilla tarkoitetaan maa-aineslain soveltamisalaan kuuluvia maaperän ja kallioperän kiviaineksia Infrarakentamisen kannalta tärkeimmät raaka-ainelähteet: Harjusora- ja hiekka Kalliomurskeet Kainuun hiekka- ja soravarannot ovat Suomen mittakaavassa huomattavat Noin 1400 hiekka- ja soraesiintymää Noin 150 hyödynnettävissä olevaa Luvitettu volyymi noin 53 milj. m 3 Vuotuinen ottomäärä ~ 2 milj. m 3 noin 40% varannoista Pohjoisessa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) Kalliokiviaineksen merkitys ollut vähäisempi mutta tulee kasvamaan Noin 15 toiminnassa olevaa kalliomurskelouhosta Vuotuinen ottomäärä noin m 3 Luvitettu volyymi noin 3 milj. m 3 Kallioainesten otto keskittynyt Kainuun eteläosiin (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo) 27

28 Kainuun maankamaran kiviainekset Maa-aines on kiviainesta (engl. aggregate) Luonnon kiviaines (natural aggregate) Maa- tai kallioperän mineraalipohjaiset ainekset, joita käytetään murskattuina tai murskaamattomina massoina pääasiassa erilaisiin rakentamistarkoituksiin Kuuluvat maa-aineslain soveltamisalaan Kalliokiviaines Kalliosta louhimalla irrotettava kiviaines Maaperän kiviaines Irtaimet maalajit: sora, hiekka, savi Sekundäärinen l. toisiokiviaines (secondary aggregate) Rakentamisesta ja muusta kaivamisesta vapautuvat massat Louhimoiden sivukivet Kierrätetty l. uusiokiviaines (recycled aggregate) Kertaalleen käytetystä materiaalista tuotettu kiviaines jonka alkuperäiset ominaisuudet ovat saattaneet muuttua* Rakennusjätteet, betonin ym. murskaus uudelleen käytetyt massat esim. asfalttimurske *määritelmä: EEA 28

29 Kiviainesten inventointi Kainuussa Tausta-aineistoa saatavissa GTK:n suorittamista laajoista maaperän ja kallioperän kartoitushankkeista ( GTK:n ensimmäinen kartoitus alueella valmistui 1954 Outokumpu ja sen työn jatkajat 50-luvulta alkaen Oulun yliopiston malmiprojektit 80-luvulla GTK:n malminetsintäprojekti 90-luvulla Timantinetsintäyhtiöt 90-luvulta alkaen Vuolukivitutkimuksia GTK-Tekes-Tulikivi 90- ja 00-luvuilla GTK:n kallioperäkartoitus Laajamittaisia kiviainesten inventointihankkeita ei ole kainuussa aikaisemmin toteutettu Kainuun Poski projekti Pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 29

30 Pohjavesipinnan alaista soranottoa 30

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot

Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot Pohjois-Savon ja Kuopion seudun sora- ja pohjavesivarannot Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maa-ainesten ja pohjavesien teemapäivä 9.5.2019 Jari Hyvärinen, jari.hyvarinen@gtk.fi, p.029 503 3406 Pohjavedet

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Sidosryhmätilaisuus 12.8.2015 Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK)

28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) 28.1.2015 esittely / Tapio Väänänen (GTK) Projektin taustaa - Etelä-Savossa etenkin hyvälaatuisen harjusoran saatavuus heikentynyt - Ilmeni tarve projektille, jossa tutkitaan aiempaa POSKI selvitystä tarkemmin

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta 9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja: 2 Itä-Suomen yksikkö K/781/41/2006 29.12.2006 Kuopio Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala Reino Kesola Tilaaja: 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Reino Kesola KUVAILULEHTI Päivämäärä /

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske 61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli

Lisätiedot

4 TUTKIMUKSET. 4.1 Maaperän kiviaines. 4.1.1 Yleistä

4 TUTKIMUKSET. 4.1 Maaperän kiviaines. 4.1.1 Yleistä 4 TUTKIMUKSET 4.1 Maaperän kiviaines 4.1.1 Yleistä Maaperän kiviainestutkimuksista on tuotettu pohjaveden yläpuolisten soraja hiekka-esiintymien rajaus- ja ainesmäärätiedot tutkimuksissa mukana olleiden

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos. 33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Hankesuunnitelma Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Päätoteuttaja: Lapin Liitto Osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonvarakeskus (Luke)

Lisätiedot

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE

37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE Teknisen lautakunnan valvontajaosto 37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE 54/8.86/2013 VALVJAOS 37 Ympäristönsuojelusihteeri 13.6.2013 ASIA Päätös maa-aineslain

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Maa-ainesvero. Selvitys maa-aineveron käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta

Maa-ainesvero. Selvitys maa-aineveron käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta Maa-ainesvero Selvitys maa-aineveron käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta Maaliskuu 2012 Sisällys 1 Johdanto 2 Määritelmiä 3 Maa-aineksen otto 3.1 Maa-aineksen ottoa koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Suomen kallioperä Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Karjalaiset muodostumat Arkeeisen kuoren päälle tai sen välittömään läheisyyteen kerrostuneita

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitykset Geologiset varat ja pohjavedet

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitykset Geologiset varat ja pohjavedet LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitykset Geologiset varat ja pohjavedet 30.12.2011 LAPIN LIITTO Kuvat Etukansi: Rinnesuo, Pello, Sito Oy Takakansi: Rakkaa Törmävaarassa, Sito Oy Julkaisun muut kuvat:

Lisätiedot

KIVIAINESKULUTUSENNUSTE

KIVIAINESKULUTUSENNUSTE KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 131/2013 28.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. POPELY/77/07.04/2010 Hakemusnumero 807742 Projektikoodi

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara

Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara 47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

TEKNLTK 61 Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarinen puh tai

TEKNLTK 61 Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarinen puh tai Tekninen lautakunta 61 27.06.2019 Maa-aines ja ympäristölupahakemus Metsähallitus Metsätalous Oy TEKNLTK 61 Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarinen puh. 044 7255256 tai risto.saarinen@kuhmo.fi

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008

KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008 KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto 2008 Sisällys Johdanto... 3 Yleiset ja yksityiset tiet... 3 Metsäautotiet... 4 Rautatiet... 4 Kunnat... 5 Talonrakennus... 5 Kiinteistöjen

Lisätiedot

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 109/2014 7.11.2014 L/72/42/2013 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. L/72/42/2013 Hakemusnumero 819727 Projektikoodi

Lisätiedot

Maa-ainesluvat kuntien näkökulmasta

Maa-ainesluvat kuntien näkökulmasta Maa-ainesluvat kuntien näkökulmasta Maarit Kaakinen Oulun seudun ympäristötoimi POSKI- hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Maa-ainesluvat Oulun seudulla Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (14) 20.ll.20l2 2 1. 11. Z01Z. ~~~03\3 /'5\ /~oo'1. ~L~_ ftw_lj' i f\ kf>;.fi/\

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (14) 20.ll.20l2 2 1. 11. Z01Z. ~~~03\3 /'5\ /~oo'1. ~L~_ ftw_lj' i f\ kf>;.fi/\ .. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (14) 20.ll.20l2 Taltionumero KESKI-SUOMEN UIlTO 3263 2 1. 11. Z01Z Diaarinumero 1868/1/11 ~~~03\3 /'5\ /~oo'1 ~L~_ ftw_lj' i f\ kf>;.fi/\ Asia Valittaja

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Uusittu ottamisopas kestävä käyttö

Uusittu ottamisopas kestävä käyttö Uusittu ottamisopas kestävä käyttö Maa-ainesten lupa- ja ottotilanne Uusi ottamisopas Sähköiset lomakkeet ja kiviainesten tilinpito Vanhempi tutkija Jari Rintala SYKE Ympäristönsuojelupäivät Lammilla 1.

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Yksikkö Kokkola 64/2016 30.9.2016 L/75/42/2014 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 18.5.2015 Raportti 12/2015 Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe. Maakuntakaavaselostus

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe. Maakuntakaavaselostus Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavaselostus Julkaisu 165 2014 Julkaisu 165 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavaselostus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Morenia Oy. www.morenia.fi

Morenia Oy. www.morenia.fi Morenia Oy Palveluidemme raaka-ainetta ovat maa- ja kallioperän, merenpohjan ja kierrättämällä tuotetut kiviainekset. Olemme alallamme yksi Suomen suurimmista maa-ainesosaamiseen erikoistuneista toimijoista.

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla 12.12.2014 POSKI-hankkeen tilannekatsaus ja valmistuneet raportit VALTSU: maarakentamiseen käytettävästä luonnonmateriaalista

Lisätiedot

Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11

Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Honkikankankaan kallioalue

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 2009 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Keski-Pohjanmaan loppuraportti Salla Valpola, Emmi Rankonen, Ari Lyytikäinen, Heidi Laxström,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Sora- ja kallioalueiden hyötykäyttö ja ottoalueiden jälkikäytön ansaintalogiikka- ja yrittäjyysratkaisut

Sora- ja kallioalueiden hyötykäyttö ja ottoalueiden jälkikäytön ansaintalogiikka- ja yrittäjyysratkaisut Sora- ja kallioalueiden hyötykäyttö ja ottoalueiden jälkikäytön ansaintalogiikka- ja yrittäjyysratkaisut 30.11.2016 Myllyn kuppi ja kakku, Lammi Juha Ajanko, Destia Oy Destia Oy Suomalainen infra- ja rakennusalan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 109/2014 L/72/42/2013 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. L/72/42/2013 Hakemusnumero 819727 Projektikoodi

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen Alueelliset ympäristöjulkaisut 400 Timo Kinnunen (toim.), Salla Valpola, Merja Autiola, Tuija Kärkkäinen, Kari Vaitomaa, Ismo Ahonen, Pekka Sipilä, Jouko Vuokko, Kari Sivula, Ari Lyytikäinen, Jukka Husa,

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Turun seudun loppuraportti

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Turun seudun loppuraportti Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Turun seudun loppuraportti Varsinais-Suomen liitto Lounais-Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Tiehallinto Tiehallinnon

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl 1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.

Lisätiedot

Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivitys

Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivitys Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivitys Lausuntopalaute 18.9.2019 Maa-ainespäivät Anna Hovila Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivittäminen Työryhmä asetettu 12/2016 Tavoitteena Maa-ainesten kestävä

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

OTANMÄEN KAIVOS. Otanmäki Mine Oy

OTANMÄEN KAIVOS. Otanmäki Mine Oy OTANMÄEN KAIVOS Otanmäki Mine Oy Otanmäen kaivos - Otanmäki Mine Oy suunnittelee avaavansa uudestaan Otanmäen Fe-Ti-V-kaivoksen 2018-2019 välisenä aikana - Otanmäen kaivoksen päätuotteet tulevat olemaan

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE Teknisen lautakunnan valvontajaosto 19 30.03.2011 Kaupunginhallitus 141 12.04.2011 MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE 202/8/86/2010 VALVJAOS 19 Vt.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Sisällys Esiselvityshanke ja sen tausta Selvitysmenetelmiä Tuloksia Hankkeen johtopäätöksiä Muita kehittämisajatuksia

Lisätiedot

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran

Lisätiedot